SATAMAT JA MERIYMPÄRISTÖ VEDENALAISEN LUONNON HUOMIOINTI SATAMATOIMINNOISSA

SATAMAT JA MERIYMPÄRISTÖ VEDENALAISEN LUONNON HUOMIOINTI SATAMATOIMINNOISSA

Satamatoimintojen vaikutukset vedenalaiseen luontoon Satamatoiminta, monien muiden ihmistoimintojen tapaan jättää jälkensä vedenalaiseen luontoon. NANNUT-hankkeessa on selvitetty, miten satamatoiminnot vaikuttavat vedenalaiseen luontoon, miten haitallisia vaikutuksia voitaisiin vähentää, ja miten vedenalainen luonto voitaisiin huomioida paremmin satamatoiminnoissa. Hankkeessa on kehitetty myös työkaluja vedenalaisen luonnon huomioimiseksi ihmistoimintojen aiheuttamissa paineissa. Itämeri on ainutlaatuinen. Sen alhainen suolapitoisuus mahdollistaa sekä suolaisen että makean veden lajien rinnakkaiselon. Tyypillistä Itämerelle ovat myös suuret lämpötilan vaihtelut ja talvinen jääpeite, lähes olematon vuorovesi, sekä merialueiden vähäinen keskisyvyys. Erityispiirteidensä johdosta Itämeren ekosysteemi on erittäin herkkä muutoksille. Itämeren tila on viime vuosikymmenten aikana heikentynyt erityisesti rehevöitymisen seurauksena. Lisäksi kasvavien käyttöpaineiden alla meriympäristön tilaa on muutettu ja muutetaan mm. satamia rakentamalla, hiekanotoilla, ruoppauksilla ja läjityksillä. Itämerta uhkaavat myös vieraslajit sekä haitalliset aineet öljy- ja kemikaalikuljetusten seurauksena. Laajentuva satamatoiminta ja lisääntyvät merikuljetukset lisäävät riskejä ja saattavat johtaa kasvaviin ongelmiin. Itämeren kestävän kehityksen edistämiseksi kaikkien toimijoiden tulee pyrkiä vähentämään toimintansa haitallisia vaikutuksia meriympäristöön. Satamatoiminnan vaikutukset vedenalaiseen luontoon aiheutuvat satamarakenteiden aiheuttamista muutoksista meriympäristössä sataman ja alusten päästöistä (ilmapäästöt, antifoulingmaalit, sade- ja hulevedet jne.) alusten liikkeistä ja potkurivirroista sekä ankkuroinnista alusten mukanaan kuljettamista vieraslajeista satama- ja väyläruoppauksista ja ruoppausmassojen läjityksistä onnettomuuksista Kannen kuvat vasen: Malin Ek, keskellä: Pekka Sundberg, oik. ja alhalla: Merenkulun koulutus- ja tutkimuskeskus Viereinen sivu: Pekka Sundberg

Kuva:Malin Ek

Kuvat: Pekka Sundberg, Malin Ek, Pekka Sundberg Vaikutukset vedenlaatuun ja sedimentteihin Vedenlaatu ja merenpohjan sedimenttien tila vaikuttavat keskeisesti siihen, millaisia eliöyhteisöjä meriympäristössä esiintyy ja kuinka ne voivat. Satamatoiminnan vaikutukset vedenlaatuun voivat olla kiintoaine-, haitta-aine- tai ravinnepitoisuuksien muutoksia. Vedenlaadun muutoksia voidaan vähentää mm. satamien sadevesien käsittelyjärjestelmillä ja jäte- ja jätevesihuollon järjestelmillä, onnettomuuksiin varautumisella sekä ruoppaus- ja läjitystöiden teknisillä menetelmillä ja töiden ajoituksella. Satamatoiminnan keskeisimmät vaikutukset sedimentteihin ovat niihin kertyneet haittaaineet sekä sedimenttien siirtyminen laivaliikenteen aiheuttamien virtausten johdosta. Haitta-aineet ovat ongelmallisia, koska ne voivat säilyä pitkään sedimenteissä ja vaikuttaa haitallisesti vedenalaisiin eliöihin. Satamatoimintoihin liittyviä haitta-aineiden lähteitä ovat esimerkiksi alusten antifoulingmaalit sekä satamissa tapahtuneet päästöt. Alusten liikkeet ja potkurivirrat aiheuttavat veden samentumista ja sedimentteihin sitoutuneita haitta-aineita ja ravinteita voi vapautua veteen. Alusten aiheuttama aallokko voi vaikuttaa haitallisesti rantavyöhykkeisiin lisäämällä eroosiota. Liikenteen ohjauksella ja nopeusrajoituksilla voidaan vähentää alusliikenteen vaikutuksia. Suurempien satamien yhteydessä on usein muuta teollista toimintaa, joiden vaikutukset vedenlaatuun ja sedimenttien tilaan voivat olla merkittävät. Satamatoimintojen suunnittelussa samoin kuin ympäristöseurantojen järjestämisessä on siksi tärkeää huomioida satamien ja muiden toimintojen yhteisvaikutukset.

Vaikutukset pohjaeläimiin, vesikasvillisuuteen ja kaloihin Useimmiten satama- ja väyläalueet ovat olleet jo kauan käyttöpaineen alla, ja on vaikea arvioida, millainen alkuperäinen vedenalainen luonto alueilla on ollut. Lisäksi tiedetään vielä puutteellisesti, kuinka kauas sataman vaikutusalue ulottuu vedenalaisessa ympäristössä. Vesikasvillisuuden ja pohjaeläimistön tila on keskeisesti sidoksissa pohjan sedimenttien tilaan ja vedenlaatuun, samoin virtausolosuhteisiin. Pohjaeläimiä pitkäikäisinä eliöinä käytetään usein indikaattorina merenpohjan tilasta, muun muassa saastumisesta. Sedimentteihin kertyvien haitta-aineiden kuten orgaanisten tinayhdisteiden on todettu vaikuttavan negatiivisesti pohjaeläimiin. Orgaanisia tinayhdisteitä on käytetty alusten antifouling-maaleissa, mutta nykyään käyttö on kielletty. Haitalliset ympäristövaikutukset voivat jatkua kuitenkin pitkään maalien käyttökiellon jälkeen, sillä sedimentteihin kertyneet tinayhdisteet hajoa- Kuva: Raisa Turja

vat hitaasti. Korkeita tinayhdistepitoisuuksia on havaittu satamien, laivaväylien, venesatamien ja telakoiden läheisyydessä. Orgaanisten tinayhdisteiden on todettu lisäävän pohjaeläinten, etenkin simpukoiden ja kotiloiden kuolleisuutta sekä aiheuttavan häiriöitä kasvussa, kehityksessä ja lisääntymisessä. Rakkolevää ja erityisesti sen esiintymisen syvyysalarajaa on yleisesti käytetty indikaattorina arvioitaessa vedenalaisen luonnon tilaa, koska rakkolevä viihtyy hyvinvoivilla merialueilla ja kärsii rehevöitymisestä ja veden samentumisesta. Rakkolevä on myös avainlaji, joka tarjoaa suojaa ja ravintoa lukuisille muille vedenalaisen luonnon lajeille. Tutkimukset Vuosaaren sataman alueella osoittavat, että sataman rakennus- ja ruoppaustyöt vähentävät rakkolevän määrää merkittävästi noin kilometrin säteellä satamasta. Myös laivaliikenne voi vaikuttaa kasvillisuuteen välillisesti vedenlaadun ja sedimenttien kautta sekä suoraan repimällä kasveja irti pohjasta. Kalastoon satamatoiminta voi vaikuttaa virtaaman, veden laadun, veden lämpötilan tai melutason muutosten kautta. Kalojen lisääntymisalueisiin kohdistuvia vaikutuksia ovat Rakkolevä on avainlaji, joka tarjoaa suojaa lukuisille muille vedenalaisen luonnon lajeille. Rakkolevä kärsii veden samentumisesta ja lajin esiintymissyvyyttä käytetään vedenlaadun indikaattorina. Kuvat: Juha Hyvärinen

esimerkiksi kiintoaineksen aiheuttama mädin peittyminen kutualueilla, alusliikenteen aiheuttama eroosio tai kalanpoikasten kasvuympäristönä toimivan vesikasvillisuuden häiriintyminen. Vaikutuksia sekä kasvillisuuteen että kalastoon voidaan vähentää laivojen nopeusrajoituksilla sekä rauhoittamalla kasvillisuudeltaan arvokkaimmat ja kalojen tärkeimmät kutu- ja poikasalueet liikenteeltä. Ravintoketjussa esiintyvät haitta-ainepitoisuudet ja niiden kertyminen kaloihin voivat vaikuttaa esimerkiksi kalojen lisääntymiskykyyn tai käyttökelpoisuuteen ihmisravintona. Ruoppaus- ja läjitystöiden yhteydessä pohjaeläimistö ja vesikasvillisuus häviävät sekä ruopattavalta alueelta että läjityspaikasta. Uusien laitureiden ja satamakenttien rakentaminen muuttavat ympäristöä sekä maalla että vedessä. Usein satamarakennushankkeet edellyttävät vesialueiden täyttöä, jolloin merenpohja ja vedenalainen luonto katoavat paikalta. Rantaviivan muutokset voivat aiheuttaa muutoksia esimerkiksi veden virtauksissa, veden vaihtuvuudessa tai jääolosuhteissa. Näiden tekijöiden muutokset voivat puolestaan vaikuttaa sedimenttien kertymiseen ja vedenalaisen luonnon eliöyhteisöjen elinolosuhteisiin. Vedenalaisen luonnon tila vaikuttaa myös esimerkiksi merinisäkkäisiin ja lintulajeihin. Kuva: Roosa Lassila Kuva: Raisa Turja

Kuva: Anna Reunamo

Vieraslajit Vieraslajiksi kutsutaan eliölajia, joka ei kuulu alkuperäiseen lajistoomme ja on levinnyt luontaisen leviämisesteen yli ihmisen tietoisella tai tahattomalla vaikutuksella. Vieraslaji voi siirtyä merialueelta toiselle esimerkiksi laivaliikenteen mukana joko alusten painolastivesissä tai runkoon kiinnittyneenä. Useimmat lajeista eivät selviydy uusilla alueilla, mutta pahimmillaan uusi tulokas menestyy niin hyvin, että se syrjäyttää alueen alkuperäisiä lajeja. Jos vieraslaji pääsee lisääntymään voimakkaasti, sen poistaminen ekosysteemistä jälkikäteen on mahdotonta. Luonnonsuojelulaki (LSL 43 ) kieltää vierasperäisten lajien levittämisen luontoon, jos on olemassa vaara, että niistä voi syntyä pysyvä kanta. Nykytiedon mukaan Suomen rannikoilla elää noin 25 murtoveteen sopeutunutta vieraslajia. Esimerkkinä oikealla yksi uusimmista leviäjistä, Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva liejutaskurapu (Rhithropanopeus harrisii Gould), joka havaittiin rannikollamme ensi kertaa vuonna 2009 Naantalin vesialueella. NANNUT-hankkeen vedenalaisinventoinneissa kesinä 2010 2011 lajia tavattiin Saaristomerellä jo 16 kohteessa ja alati lisääntyvien havaintojen perusteella laji näyttää löytäneen sopivan elinympäristön Saaristomeren pehmeiltä pohjilta. Liejutaskuravun, kuten myös muiden rannikollemme saapuvien vieraslajien vaikutuksia vedenalaiseen ekosysteemiin on vaikea ennustaa. Pinnan alla piileskelevän uuden lajin saapuminen ja leviäminen jää helposti huomaamatta. Vieraslajien esiintymisen seuranta on kuitenkin tärkeää, jotta lajien leviäminen ja haitat voitaisiin ajoissa estää tai pitää kurissa. Vieraslajin kohdatessaan ensi arvoisen tärkeää olisikin raportoida havainnosta eteenpäin viranomaistahoille ja poistaa havaitsemansa laji luonnosta. Vieraslajien kulkeutumista pyritään myös estämään esimerkiksi veneiden pohjamaaleilla ja painolastivesien käsittelyjärjestelmillä. Vieraslajihavaintoja kerätään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä Itämeriportaalin vieraslajisivustolta löytyvällä lomakkeella: www.riistakala.info/vieraslajit Suomi valmistelee kansallista vieraslajistrategiaa, jonka on määrä valmistua vuoden 2011 aikana. Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi osoitteessa: http://www.mmm. / /index/etusivu/ymparisto/ luonnonmonimuotoisuus/vieraslajit.html

Kuva: Rami Laaksonen

Satamatoimintojen haitallisia vaikutuksia vedenalaisluontoon Toiminnot Seuraukset Vaikutukset luontoon Laivaliikenne hulevesien tyhjennys jätevesien tyhjennys potkurivirrat myrkkypitoiset antifoulingmaalit Ruoppaus ja läjitys Varastointi Lastaus Onnettomuudet Satamarakennushankkeet Lumen kaato veteen (ei sataman toiminto, mutta usein satama-alueella) Ravinnepäästöt rehevöityminen Haitta-ainepäästöt Merenpohjan ja rantaviivan fyysiset muutokset Sedimenttien liikkuminen haitta-aineiden ja ravinteiden liikkuminen ja vapautuminen veden samentuminen sedimentaation lisääntyminen muualla Muutokset virtauksissa Vieraslajien leviäminen Melu, tärinä Valon ja lämpötilan muutokset Rantojen eroosio Kasvillisuus kilpailukykyiset, samentumista ja valon vähenemistä kestävät lajit korvaavat herkemmät lajit kasvualustan häviäminen tai laadun heikkeneminen lisääntyneen sedimentaation johdosta Pohjaeläimistö muutokset lajien runsaussuhteissa häviäminen haitta-ainevaikutukset esim. lisääntynyt kuolleisuus ja häiriöt lisääntymisessä Kalasto kutualueiden heikkeneminen/häviäminen karkoittuminen haitta-ainevaikutukset esim. hormonihäiriöt Nisäkkäät ja linnut karkoittuminen mahdolliset haitta-ainevaikutukset

Tulevaisuuden haasteet Kehitysideoita satamille YVA-hankkeita koskevissa sopimuksissa tiedonluovutuksesta (ml. perusaineisto) sopiminen parantaisi kerätyn vedenalaista luontoa koskevan tiedon käytettävyyttä Satamien ympäristötoiminnan näkyvämpi esittäminen imagohyödyt satamille, väärinkäsitysten ja kon iktien ehkäiseminen Kompensaatioiden käyttöönottomahdollisuuksien pohtiminen. Haitallisia vaikutuksia korvattaisiin esimerkiksi osallistumalla jonkin muun kohteen suojeluun resurssien tehokas kohdentaminen, imagohyödyt Kehitysideoita ympäristöviranomaisille Toiminnan yhdenvertaisuuden ja läpinäkyvyyden kehittäminen erityisesti ympäristölupa-asioissa satamatoimijat eri puolilla Suomea ovat tasa-arvoisessa asemassa ja pystyvät suunnittelussa ottamaan paremmin huomioon viranomaisvaatimukset Ympäristölupapäätöksissä erityistä huomiota tulisi kiinnittää uusien satamien ja väylien sijoitukseen: mitä jää alle, tuleva ruoppaustarve Velvoitetarkkailuohjelmien ja niitä koskevan ohjeistuksen kehittäminen Velvoitetarkkailujen ja muiden inventointien ja seurannan tulosten kerääminen yhteen tietoportaaliin vedenalaista luontoa koskevan tiedon saatavuuden parantuminen Merien aluesuunnittelun kehittäminen Kuva: Anna Reunamo

Tutkimusaiheita Sataman vaikutusalueen laajuuden selvittäminen meriympäristössä Haitallisten aineiden kulkeutuminen, eri aineiden yhteisvaikutukset Vedenalaisen melun vaikutukset Kaukokartoituksen ja mallinnuksen kehittäminen Samentumisen ja sedimenttien leviämisen pitkäaikaiset vaikutukset Satama- ja laivaliikenteen aiheuttama ravinnekuormitus Kuva: Outi Vesakoski

Lainsäädäntö Euroopan unioni Luonto- ja lintudirektiivit (92/43/ETY; 2009/147/EC) Meristrategiadirektiivi (2008/56/EY) Vesipuitedirektiivi (2000/60/EY) Kansallinen lainsäädäntö Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja ympäristönsuojeluasetus (169/2000 ) Vesilaki (587/2011 ) ja vesiasetus (170/2000) Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) Merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009) Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011) ja asetus merenhoidon järjestämisestä (980/2011) ( Meristrategiadirektiivin asetus ) Merenkulun ympäristövaikutusten kansainvälinen sääntely MARPOL-sopimus Ballast Water Management -sopimus Muut IMO:n (International Maritime Organization) meriympäristön suojelua koskevat sopimukset ja päätöslauselmat Kuvat: Juha Hyvärinen, Juha Hyvärinen, Malin Ek

NANNUT on kolmivuotinen hanke (marraskuu 2009 elokuu 2012), joka rahoitetaan pääosin EU:n Central Baltic Interreg IV -ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,3 miljoonaa euroa. NANNUT-hankkeessa työskentelee kymmenen organisaatiota Kotkasta Tukholmaan ulottuvalla rannikkoalueella. Hanketta koordinoi ammattikorkeakoulu Novia Raaseporista. HANKKEEN RAHOITTAJAT HANKKEEN TOTEUTTAJAT CENTRE FOR MARITIME STUDIES CENTRE FOR MARITIME STUDIES Yhteystiedot: Yrkehögskolan Novia / Aronia Raaseporintie 9 10600 Tammisaari Koordinaattori: Sonja Jaari puh. +358 (0) 447998422 sähköposti: sonja.jaari@novia. kotisivut: www.nannut. Raportti tulossa, saatavissa kotisivujen kautta 29.2.2012 mennessä. Julkaisun sisältö edustaa julkaisijan näkemyksiä. Hallintoviranomainen ei vastaa hankkeen esittämästä sisällöstä.