Ympäristökysymykset veneiden

Transkriptio

1 Ympäristökysymykset veneiden huolto- ja telakointialueilla Toteutusaika: Hankkeelle on myönnetty Maakunnan kehittämisrahaa Aija Bäckström, Pidä Saaristo Siistinä ry 1

2 Tavoite Minimoida veneiden pohjapesun, huoltojen sekä kevätja syyskunnostusten yhteydessä ympäristöön pääsevien haitallisten aineiden määrä, sekä antaa selkeän ohjeistuksen kautta telakka-alueiden ja kotisatamien henkilökunnalle ja yksittäisille veneilijöille mahdollisuus toimia ympäristöä säästäen. 2

3 Ympäristölainsäädäntö mikä on nykyinen lainsäädäntö ennakoidaan tulevia muutoksia tavoitteena selkeä ja kattava tietopaketti kohderyhmille 3

4 Venesatamien jätehuolto Lainaus ympäristöministeriön kirjeestä Jätteiden vastaanoton ja sataman jätehuollon järjestäminen on sataman pitäjän vastuulla. Aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain (alusjätelaki, 300/1979) mukaan satamassa on oltava aluksista peräisin olevien öljyjen, öljypitoisten jätteiden ja seosten sekä käymäläjätevesien ja kiinteiden jätteiden vastaanottolaitteet. Kyseiset velvoitteet tulivat voimaan Alusjätelain mukaan säännökset koskevat kaikkia satamia, mukaan lukien venesatamat. 4

5 Alusjätelain uudistus käynnissä velvoitetaan väh. 10 venepaikan satamat ottamaan vastaan veneissä syntyviä jätteitä (koskee myös talvitelakointipaikkoja) 50 venepaikan satamassa ja talvitelakointipaikassa olisi otettava vastaan käymäläjätteitä (imutyhjennyslaite), kiinteitä jätteitä (ml. ongelmajätteet) ja öljyisiä jätteitä = kaikkia jätteitä pienemmissä satamissa sataman pitäjän on osoitettava muu vastaanottopaikka, jonne jätteet voi luvallisesti toimittaa 5

6 Ympäristöasioita Jätehuolto (myös ongelmajätteet ja veneiden käymäläjätteet) Antifouling- eli myrkkymaalit Veneen pesu Veneen huolto-, maalaus- ja korjaustyöt 6

7 7

8 8

9 9

10 10

11 11

12 12

13 Ympäristöasioita Jätehuolto (myös ongelmajätteet ja veneiden käymäläjätteet) Antifouling- eli myrkkymaalit Veneen pesu Veneen huolto-, maalaus- ja korjaustyöt 13

14 Myrkkymaalit minkälaisia vaikutuksia myrkkymaaleilla on vesistöön ja mikä on niiden koostumus onko käyttäjillä tietoa vaihtoehdoista onko myrkkymaaleilla tulevaisuutta 14

15 Antifouling- eli kiinnittymisenestovalmisteet Kemiallisesti tai biologisesti (eli biosidisesti) vaikuttavia valmisteita, jotka estävät vesieliöiden kiinnittymistä aluksiin, vesiviljelylaitteistoihin tai muihin vedenalaisiin rakenteisiin Suomen ympäristökeskus hyväksyy kaikki myyntiin tarkoitetut tuotteet Suomessa. 15

16 Luettelo sallituista antifouling-valmisteista Vain luettelossa mainittujen biosidisten antifouling-valmisteiden markkinointi ja käyttö on Suomessa sallittu -> Lupa-asiat -> Kemikaaliluvat -> Antifouling-valmisteiden hyväksyminen -> Luettelo sallituista antifouling-valmisteista 16

17 Antifouling-valmisteiden sisältämät tehoaineet Huvivenekäyttöön markkinoiduissa antifouling-valmisteissa käytetään tehoaineina ennen kaikkea kupariyhdisteitä (dikuparioksidi, kuparitiosyanaatti, kuparipyritioni). Joissakin maaleissa käytetään myös sinkkiyhdisteitä (sinkkipyritioni). Lisäksi antifouling-maaleihin lisätään orgaanisia yhdisteitä (esimerkiksi diklofluanidi) tehostamaan kupariyhdisteiden vaikutusta. 17

18 Markkinoilla oleviin huviveneisiin tarkoitettujen antifouling-valmisteiden ympäristö- ja terveysvaikutukset on arvioitu. Kuparin päästöille veteen on asetettu ympäristöriskinarvion perusteella raja-arvo. Kuparin huuhtoutuminen veneen pohjasta ei saa ylittää 15 µg/cm2/vrk (14 vrk keskiarvo valmisteen käytön aikana). Rajoitus koskee kuluttajakäyttöön tarkoitettuja antifoulingvalmisteita eli huviveneissä käytettäviä valmisteita. 18

19 Kupari ja sinkki Hivenaineita, mutta suurina määrinä erittäin myrkyllisiä vesieliöille (erityisesti levät ja selkärangattomat) Eivät hajoa ympäristössä Kertyvät eliöihin Ruotsissa mitattu satamissa veneiden vesillelaskunaikaan simpukoista kohonneita kuparipitoisuuksia ja silakalla todettu kohonneita maksan kuparipitoisuuksia Ruotsissa satama-alueiden merenpohjasta mitattu kuparipitoisuuksia, joiden on todettu vähentävän eliöstön lajimäärää 19

20 Orgaaniset tehoaineet Erittäin myrkyllisiä vesieliöille (erityisesti levät ja vesikasvit) Hajoavia aineita Hajoamistuotteet usein vähemmän myrkyllisiä Ei taipumusta kertyä eliöihin 20

21 Ympäristövaikutuksista Veneen pohjasta liukenevat tehoaineet ovat myrkyllisiä muillekin vesieliöille kuin veneenpohjaan kiinnittyville eliöille Tehoaineiden huuhtoutuminen on usein suurinta heti veneen vesillelaskun jälkeen keväällä, jolloin monet eliöt lisääntyvät Osa aineista kertyy sedimenttiin 21

22 Yleistä Veneiden pohjien maalausta pitäisi välttää aina kun mahdollista Orgaanisia tinayhdisteitä sisältäviä valmisteita ei saa lainkaan käyttää veneiden pohjien maalaamiseen Pääasiassa sisävesillä liikkuvien veneiden maalaaminen on kokonaan kielletty. 22

23 Mieti myös, että Myös ns. vaihtoehtomaalit voivat olla luokiteltu ympäristövaarallisiksi Ehkäpä venettä ei tarvitsekaan maalata? Voidaanko vene nostaa pois vedestä kun se ei ole käytössä? Tai voiko veneen pohjan kätevästi pestä 2-3 kertaa kesässä? 23

24 Ympäristöasioita Jätehuolto (myös ongelmajätteet ja veneiden käymäläjätteet) Antifouling- eli myrkkymaalit Veneen pesu Veneen huolto-, maalaus- ja korjaustyöt 24

25 Veneiden pohjapesu selvitetään minkälaisia käytäntöjä on ja miten veneiden pohjia pestään mitä päästöjä pesun yhteydessä syntyy miten pohjapesu voitaisiin hoitaa ympäristön ja käyttäjien kannalta mielekkäästi 25

26 Tiesitkö tämän merirokosta? Merirokko on siimajalkainen äyriäinen tulokaslaji, ilmestyi Suomen rannikolle vasta 1860-luvulla alkukesällä merirokon toukkavaiheita voi olla meressä hyvinkin paljon kiinnittyy heinä-elokuussa, eikä sen jälkeen enää liiku helpointa pestä pois heti kiinnittymisen jälkeen, oikea-aikainen pesu voi pitää veneen pohjan puhtaana merirokosta veneilykauden loppuun saakka 26

27 Pilottiprojekti Ruotsissa: ympäristöystävällinen veneen pesu maissa Tavoite: arvioida maissa olevan venepesupaikan toimivuus arvioida kustannusten suuruus/järkevyys 27

28 28

29 Etsittiin kuparin, irgarolin ja sinkin jäämiä Näytteitä valumaaltaasta, rännistä näytteitä selkeytysaltaasta suodattimien jälkeen 29

30 1. Kuorike 2. Hiili 3. Laavahiekka 4. Puukuidut 30

31 Tuloksia: Näytteissä korkeita pitoisuuksia kaikista kolmesta metallista (Cu, Zn ja irgarol) Selkeytyskammioon ja suodattimiin jäänyttä kiinteää ainetta on käsiteltävä ongelmajätteenä Pitoisuudet vähenivät 50% selkeytysaltaan jälkeen Hiilisuodattimen läpi mennyt aines vielä toiset 50 % 31

32 Suosituksia: 1. Kaikkiin, joissa yli 15 venepaikkaa: pesualusta jossa valumaränni,ritilä/suodatin irtopartikkeleille sekä kaksi- tai kolmiosainen saostussäiliö 2. Jos veneitä on paljon (yli 300): täydentävä puhdistus filtterillä 32

33 33

34 34

35 35

36 36

37 37

38 38

39 39

40 40

41 41

42 42

43 43

44 44

45 Ympäristöasioita Jätehuolto (myös ongelmajätteet ja veneiden käymäläjätteet) Antifouling- eli myrkkymaalit Veneen pesu Veneen huolto-, maalaus- ja korjaustyöt 45

46 Veneiden huolto-, maalaus- ja korjaustyöt miten huollot ja kunnostukset hoidetaan onko tietoa ympäristöystävällisistä toimintamalleista miten veneilijöitä ohjeistetaan hiontaimuri 46

47 47

48 48

49 49

50 50

51 Pidetään yhdessä saaristo siistinä, sekä pinnan päältä että alta! Kiitos mielenkiinnostanne! 51