Kunnostusmenetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset sekä ehdotus tiekartaksi. Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy
|
|
- Urho Laakso
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kunnostusmenetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset sekä ehdotus tiekartaksi Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy
2 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Tekninen, ekologinen ja sosio-ekonominen arvio toimenpiteistä ja ehdotus tiekartaksi Toimenpiteinä alusveden hapettaminen kemiallinen sitominen sedimentin poisto (ruoppaus) Biologiset toimenpiteet, kuten simpukan kasvatus tai hoitokalastus, eivät sisältyneet selvitykseen 2
3 Ekholm, 2017 Teknikmarknad Stigebrandt et al 2014 Rydin et al 2017 US Army Corps of Engineers 2017 OMENAT JA APPELSIINIT Ideasta toteutukseen Idea, tiedonkeruu Tutkimus ja laboratoriotestaus Pilotointi Investointi / Täysi mittakaava Demonstrointi / tuotteistaminen ja kaupallistaminen Myynti Liiketoiminta Vrt. autojen kehitys 3
4 ALUSVEDEN HAPETTAMINEN Hyötyjä Vähentää fosforin vapautumista sedimentistä Happikato helpottaa ja elämä palaa aiemmin vähähappisille alueille Melko paljon kokemusta (meriympäristössä esim. BOX ja Proppen hankkeet Itämerellä sekä Chesapeake Bay Yhdisvalloissa) Riskejä Hapettaminen ei välttämättä sido fosforia pohjaan, riippuu mm. raudasta Vaikutus voi olla vain väliaikainen Kaapeleiden ja laitteiden kestävyys meriympäristössä Haitta-aineiden vapautuminen sedimentistä Riskit hallittavissa pienessä mittakaavassa (paikalliset hankkeet rannikkovesillä). Riskejä isossa mittakaavassa (esim. Bornholmin syvänne) ei tunneta riittävästi. 4 Hyvän tilan Pohjan hapettaminen laadulliset kuvaajat Riskejä Hyötyjä 1. Luonnon Ei toivottua vaikutusta Olosuhteet paranevat monimuotoisuus 2. Vieraslajit Kaupalliset kalat Häiritsee lisääntymistä Kalakannat lisääntyvät 4. Ravintoverkot Ei toivottua vaikutusta Olosuhteet paranevat 5. Rehevöityminen Ei toivottua vaikutusta P sitoutuu sedimenttiin 6. Merenpohjan koskemattomuus 7. Hydrografiset muutokset 8. Epäpuhtauksien pitoisuudet ja vaikutukset 9. Epäpuhtaudet ruokakalassa Ei toivottua vaikutusta Olosuhteet paranevat Hydrografisia muutoksia Vapauttaa haittaaineita sedimentistä Vapautuvat haittaaineet ravintoketjuun 10. Roskaantuminen Energia ja vedenalainen melu Meluhaittaa Olosuhteet paranevat Hajottaa haitta-aineita Hajottaa haitta-aineita Ei vaikutusta
5 Stigebrandt et al 2014 US Army Corps of Engineers 2017 ALUSVEDEN HAPETTAMINEN Kustannukset Kustannus kohtuullinen, mutta riippuu mm. käsittelyn mittakaavasta ja käsittelyajasta 2-4 EUR/kg P (Stigebrandt 2014), EUR/kg P (Pitkänen et al. 2012) Käsittely suunniteltava huolella mm. hapetusteho, paikan valinta ja käsittelyn kesto 5
6 KEMIALLINEN SITOMINEN - ALUMIINIYHDISTEET Hyötyjä Sitoo fosforin sedimenttiin tehokkaasti myös hapettomissa olosuhteissa Melko paljon kokemusta (esim. Björnöfjärdenissä Ruotsissa käsittely , seuranta jatkuu) Riskejä Ei suoraan paranna pohjan happitilannetta Huono puskurointikyky voi aiheuttaa ph:n lasku Vaikutus voi olla vain väliaikainen Hyvän tilan laadulliset Kemiallinen sitominen - alumiiniyhdisteet kuvaajat Riskejä Hyötyjä 1. Luonnon monimuotoisuus Ei toivottua vaikutusta pitkällä aikavälillä Olosuhteet paranevat 2. Vieraslajit Kaupalliset kalat Ei toivottua vaikutusta pitkällä aikavälillä (Al liukenee jos ph laskee tai nousee liikaa) 4. Ravintoverkot Ei toivottua vaikutusta pitkällä aikavälillä 5. Rehevöityminen Ei toivottua vaikutusta pitkällä aikavälillä 6. Merenpohjan Ei toivottua vaikutusta pitkällä koskemattomuus aikavälillä 7. Hydrografiset Ei vaikutusta muutokset 8. Epäpuhtauksien pitoisuudet ja vaikutukset Ei toivottua vaikutusta pitkällä aikavälillä (Al liukenee jos ph laskee tai nousee liikaa) Kalakannat lisääntyvät Olosuhteet paranevat P sitoutuu sedimenttiin Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta 9. Epäpuhtaudet Ei toivottua vaikutusta pitkällä Ei vaikutusta ruokakalassa aikavälillä (Al liukenee jos ph laskee tai nousee liikaa) 10. Roskaantuminen Energia ja Ei vaikutusta Ei vaikutusta 6 vedenalainen melu
7 Balticsea 2020 KEMIALLINEN SITOMINEN - ALUMIINIYHDISTEET Kustannukset Kallis (kemikaalikustannukset määräävät, riippuu käsittelyn mittakaavasta) EUR/kg P (Rydin & Kumblad 2014) Käsittely suunniteltava huolella mm. annostus, ph ja paikan valinta 7
8 SEDIMENTIN POISTO (RUOPPAUS) Hyötyjä Voi parantaa oloja paikallisesti Poistaa merestä ravinteita Riskejä Ruoppauksen aikaiset vaikutukset Vaikutus voi olla vain väliaikainen Ei suoraan paranna pohjan happitilannetta Ruoppausmassojen läjitys Hyvän tilan laadulliset kuvaajat Sedimentin poisto (ruoppaus) Riskejä Hyötyjä 1. Luonnon monimuotoisuus Tuhoaa paikallisesti pohjaa Olosuhteet voivat parantua 2. Vieraslajit Vieraslajeja alusten mukana Ei vaikutusta 3. Kaupalliset kalat Voi häiritä lisääntymistä Olosuhteet voivat parantua 4. Ravintoverkot Voi häiritä Olosuhteet voivat parantua 5. Rehevöityminen Ei merkittävää vaikutusta Olosuhteet voivat parantua, poistaa ravinteita 6. Merenpohjan koskemattomuus Tuhoaa paikallisesti pohjaa Ei merkittävää vaikutusta 7. Hydrografiset muutokset Ei vaikutusta Ei vaikutusta 8. Epäpuhtauksien pitoisuudet ja vaikutukset Vapauttaa haitta-aineita sedimentistä 9. Epäpuhtaudet ruokakalassa Vapautuvat haitta-aineet ravintoketjuun Poistaa haitta-aineita Poistaa haitta-aineita 10. Roskaantuminen Energia 8 ja vedenalainen melu Meluhaittaa Ei vaikutusta
9 Teknikmarknad SEDIMENTIN POISTO (RUOPPAUS) Kustannukset Kustannus kohtuullinen (riippuu mm. siitä mitä poistetulle sedimentille voidaan tehdä) 32 EUR/kg P (kokonaiskustannus 120 EUR/kg P, tulovirta 88 EUR/kg) (Simonsson 2014) Käsittely kohdennettava oikein ja suunniteltava huolella mm. poistosyvyys ja paikan valinta 9
10 MUUT MENETELMÄT Muista fysikaalisista ja kemiallisista toimenpiteistä toistaiseksi lähinnä tutkimustietoa laboratoriomittakaavassa, esim. fosforin sitominen sedimenttiin merkelillä tai savipommitus ruoppausmassoilla Blomqvist & Björkman
11 SOSIOEKONOMINEN ANALYYSI Kustannuksista on toistaiseksi vähän tietoa ja eri arviot vaihtelevat suuresti (muutamista euroista satoihin euroihin / kg P) Itämeren tilan parantamisen hyöty nykytilasta hyvään tilaan kansalaista kohden 104 euroa vuodessa vuoteen 2040 saakka. Kun tämä kerrotaan koko Suomen aikuisväestön määrällä, saadaan vuosittaiseksi kokonaishyödyksi Itämeren tilan parantamisesta 432 miljoonaa euroa (Suomen meriympäristön tila 2018). Multikriteerityöpajan tavoitteena monipuolinen arvio ja eri tahojen näkemykset eri menetelmien toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja riskeistä. Alusveden hapettaminen tunnetaan melko hyvin ja hyöty arvioitiin suurimmaksi Sedimentin poiston sekä riskit että hyödyt arvioitiin alhaisiksi Kemiallinen sitominen esim. ruoppausmassoilla savipommitus kiinnostava, mutta lisää tietoa tarvitaan hyödyistä ja riskeistä Alumiinikäsittelyn riskit arvioitiin suuriksi 11
12 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Hapetuksesta, sedimentin poistosta ja alumiinikäsittelystä rannikkovesien pienialaisempien syvänteiden ja suojaisten lahtien tilan parantamiseksi kohtuullisesti tietoa olemassa ja käsittelyn riskit ovat hallittavissa Muista fysikaalisista ja kemiallisista toimenpiteistä toistaiseksi lähinnä tutkimustietoa laboratoriomittakaavassa. Parhaiten ravinnevaraston hallinnassa onnistutaan, kun kohteen olosuhteet, kuten pohja- ja virtausolot sekä ravinteiden kemiallinen pidätyskapasiteetti ovat suosiolliset ja otetaan huomioon erot murtovesien ja makean veden kunnostustekniikoiden välillä Tekniikoiden pitkän aikavälin tehoa ei vielä tunneta riittävän hyvin. Kustannuksista on toistaiseksi vähän tietoa ja eri arviot vaihtelevat suuresti (muutamista euroista satoihin euroihin / kg P) 12
13 HYVÄN YMPÄRISTÖN TILAN SAAVUTTAMINEN KOKO ITÄMEREN ALUEELLA SEDIMENTISTÄ VAPAUTUVIEN RAVINTEIDEN VÄHENTÄMISEEN TÄHTÄÄVIEN TOIMENPITEIDEN TIEKARTTA Tutkimus- ja kehitystoiminta Institutionaaliset ja lainsäädännölliset toimintaraamit Tutkimuksen ja kehitystoiminnan huippuyksikkö Kansallisia ja kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja Otetaan opiksi aikaisemmista kokeiluhankkeista ja jaetaan tietoa säännöllinen ja riippumaton arvio hankkeista ja kehityksestä Rannikkoalueiden osille tarkemmat aluekohtaiset taustatutkimukset sekä suunnitelmat/suositukset Paikalliset hankkeet rannikkovesillä Valtioiden rajat ylittävät hankkeet Työ HELCOM:issa, EU:ssa ja kansallisessa hallinnossa Paikalliset kokeiluhankkeet Demonstrointi / tuotteistaminen ja kaupallistaminen Uutta liiketoimintaa Kansalllinen ja kansainvälinen tutkimus- ja Paikalliset kunnostushankkeet kehitysrahoitus, Interreg, Bonus, Business Finland jne. Ympäristövaikutusten arviointi ja luvitus Valtioiden rajat ylittävät kokeiluhankkeet Valtioiden rajat ylittävät kunnostushankkeet Uudet rahoitustyökalut, kuten vaikuttavuusinvestoinnit Projektirahoitus Rahoittajat Tutkijat Yksityinen sektori ja säätiöt Hallinto
14 SAAKO MERTA MUOKATA? 14
15 KIITOS! Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy
Potentiaalisten kunnostusmenetelmien esittely. Milja Vepsäläinen, MMT Vahanen Environment Oy
Potentiaalisten kunnostusmenetelmien esittely Milja Vepsäläinen, MMT Vahanen Environment Oy HANKKEEN ESITTELY: REHEV6 Selvitys Itämeren sisäisten ravinnevarastojen merkityksestä ja potentiaalisista kunnostusmenetelmistä
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli
LisätiedotTuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?
Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi
LisätiedotTausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
LisätiedotMerenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi
Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi Ympäristöneuvos Maria Laamanen, ympäristöministeriö Itämerihaaste 10 v -tilaisuus 14.12.2017 Meristrategiadirektiivillä Euroopan
LisätiedotMerenhoidon suunnittelun tilannekatsaus
Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus Annukka Puro-Tahvanainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Annukka Puro-Tahvanainen 17.12.2012 Merenhoidon suunnittelu eli EU:n meristrategiadirektiivin
LisätiedotEkologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotMerenhoidon suunnittelu 2014
Merenhoidon suunnittelu 2014 - Toimenpideohjelma KASELY 20.10.2014 Suomen merenhoitosuunnitelma 1. osa: Nykytilan arvio, hyvän tilan määritys sekä ympäristötavoitteet (VN:n päätös joulukuussa 2012) 2.
LisätiedotKalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä
Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä Jouni Vielma, Timo Mäkinen, Jari Setälä RKTL, elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Alustuksen teemat I. Ympäristötoimien taloudelliset
LisätiedotLIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus
LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta
LisätiedotMeriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus
Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus Sisällys Merenhoito? Merenhoitosuunnitelman laadinta ja aikataulu Yhteistyö Meren hyvä tila ja monimuotoisuus
LisätiedotHintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.
Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO
EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO Pääjohtaja Bryssel 2 3 JAN. 2017 ENV/C2/LMR/gm Ares(2016) Suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Suomen pysyvä
LisätiedotMerenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous
Merenhoidon tilannekatsaus Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 23.11.2017 Suomen merenhoitosuunnitelma koostuu kolmesta osasta: Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan
LisätiedotJohdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen
Johdanto Itämeren ja valumaalueen tutkimukseen: taloustieteellinen näkökulma Kari Hyytiäinen www.helsinki.fi/yliopisto 15.5.2014 1 Kuvamateriaali: Janne Artell, Ærtebjerg et al. 2003, HELCOM, YLE, MTV3,
LisätiedotRuoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
LisätiedotMerenhoidon toimenpideohjelma ja toimenpiteiden tarve Pohjanmaan merialueilla Havsvårdens åtgärdsprogram och behovet av åtgärder i Österbotten
Merenhoidon toimenpideohjelma ja toimenpiteiden tarve Pohjanmaan merialueilla Havsvårdens åtgärdsprogram och behovet av åtgärder i Österbotten Hans-Göran Lax 29.1.2015 Härmä Meren- ja vesienhoidon suunnittelun
LisätiedotMerenhoidon kuulemispalaute 2018
Merenhoidon kuulemispalaute 2018 Merenhoidon ydinryhmä: Maria Laamanen, Samuli Korpinen, Pekka Paavilainen, Janne Suomela, Titta Lahtinen, Jan Ekebom Perustiedot kuulemispalautteesta Palautteita yhteensä:
LisätiedotVesien- ja merenhoidon suunnittelu kaudella
Vesien- ja merenhoidon suunnittelu kaudella 2016-2021 POP ELY vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 21.9.2016 1 Mitä on vesienhoidon suunnittelu Tietoja Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueesta Millä
LisätiedotMerenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus. Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous
Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 Taustaa merenhoidosta Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka on Suomessa
LisätiedotKiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli
Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli BSAG - Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka tekee työtä Itämeren ekologisen
LisätiedotKuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke
Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena
LisätiedotLIITE 1 8B 12. YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot Alternativen som granskas i MKB-förfarandet
5 YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot Alternativen som granskas i MKB-förfarandet LIITE 1 Läntinen pihlajasaari Nuottakari Koirapaasi 5 Matalahara Luonnonympäristön arvokohteet Värdeobjekt i naturmiljön
LisätiedotTeija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti
Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen on merkittävin Suomen vesistöjen tilaa heikentävä ilmiö. 35 % jokipituudesta, 15 %
LisätiedotHapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
LisätiedotTausta-asiakirja 3 Meren hyvän tilan saavuttamisen taloudelliset hyödyt
Tausta-asiakirja 3 Meren hyvän tilan saavuttamisen taloudelliset hyödyt 1 Meren hyvän tilan saavuttamisen taloudelliset hyödyt Suomen meriympäristön tila 2018 -raportin taustaraportti Toimittaneet: Emmi
LisätiedotLapinlahden Savonjärvi
Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011
LisätiedotMeristrategiadirektiivi ja VELMU
Meristrategiadirektiivi ja VELMU Saara Bäck, Ympäristöministeriö 1 Meret muuttuvat Itämeren monet uhkat Alueellinen vaikutus Koko Itämeri Ylikalastus Vieraslajit Luonnonvarojen käyttö habitaaattien pirstoutuminen
LisätiedotKatsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet
LisätiedotPainolastivesiyleissopimus Yleissopimuksen keskeinen sisältö
Yleissopimuksen keskeinen sisältö Historia Asia esillä IMOssa ensimmäisen kerran 1980-luvun lopulla. Useita suosituksia ja ohjeistuksia IMOlta ja HELCOM:lta (esim. painolastivesien vaihdosta). Painolastivesiyleissopimus
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 5/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 1 (6) Päätöshistoria Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 07.05.2014 20 HEL 2012-006046 T 11 00 01 Päätös Rakennus- ja ympäristötointa johtava
LisätiedotInvestointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014. Kuntarahoitus, Jukka Leppänen
1 Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014 Kuntarahoitus, Jukka Leppänen Investoinnin toteus ja rahoittaminen Investoinnin toteutukseen ja sen elinkaaren hallintaan liittyvät päätökset tulee tehdä kohteen
LisätiedotSuomen Itämeren alueen strategia
Suomen Itämeren alueen strategia 1 Itämeren alue 2 Itämeren alueen vahvuudet vakaus, pienet hyvinvointierot koulutustaso keskinäisen yhteistyön perinne innovatiivisuus, ketteryys uuden teknologian käyttöönotossa
LisätiedotKokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut
Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut HS 11.11.2017 tiistai, 12. joulukuuta 2017 2 Kemiallisia käsittelyjä Oja Matjärvi Järvi
LisätiedotPyhäjärven hoitokalastus
Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus
LisätiedotKarjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa
Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena
LisätiedotKompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari
Kompensaatiot merellä Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotIHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON
IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON MITÄ MIELTÄ OLET? Helsingin yliopisto, Göteborg University, Suomen Ympäristökeskus, Coastal Research and Planning Institute,
LisätiedotPeltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun
Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun SAVE-hankkeen loppuseminaari 26.10.2018 Kuva: Janne Artell Markku Ollikainen Helsingin yliopisto SAVE-hanke tutki Kipsin laajamittaisen levittämisen
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotMeren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki
Meren pelastaminen Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta 15.12.2016 Helsinki Sisältö 1. Miksi meri tulee pelastaa? Meren hyödyt 2. Mikä on muuttunut sitten 2009
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen
LisätiedotMeren tilan parantaminen
Meren tilan parantaminen Ryhmä: Maria Laamanen (PJ) Jan Ekebom (Siht.) Ari Laine, Metsähallitus Luontopalvelut Joonas Virtasalo, Geologian tutkimuskeskus Ilona Kaipainen, Wega Oy Miina Mäki, John Nurmisen
LisätiedotMIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS
MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS SISÄLTÖ Yrityksemme Mikä on riski? Riskeihin pohjautuva kunnostus Kunnostuksen kustannuksista Kiinteät ohjearvot vs riskiperusteinen kunnostus RAMBOLL FINLAND
LisätiedotVesiekosysteemien kestävä kunnostus. ReEFFECT ja AQUADIGM
Vesiekosysteemien kestävä kunnostus ReEFFECT ja AQUADIGM Vesiekosysteemien kestävä hallinta edellyttää ihmistoiminnan vaikutusten kontrollointia Hoito Kunnostus ReEFFECT Virtavedet Björn Klöve, Oulun yliopisto
LisätiedotHIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ. Christoph Gareis, HSY
HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ Christoph Gareis, HSY Historia ja lähtötilanne (1) Ennen 2015 käytettiin vanhaa kompostointilaitosta biojätteen jälkikompostointilaitoksena V. 2015 valmistunut
LisätiedotVesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan
Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019 2021 suunnitelmista toimintaan Höytiäisen tulevaisuus yhteinen asia 23.11.2018 Polvijärvi, Huhmari Ylijohtaja Ari Niiranen Periaatteet ja painopisteet Lähtökohtana
LisätiedotPuruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta
LisätiedotSuomen meriympäristön tila Erityisasiantuntija Jan Ekebom, Ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien ja mertensuojeluyksikkö
Suomen meriympäristön tila 2018 Erityisasiantuntija, Luontoympäristöosasto, Vesien ja mertensuojeluyksikkö Suomen meriympäristön tila 2018 Raportti on laaja katsaus meren tilaan vuosina 2011-2016 Raportilla
LisätiedotMaaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla
Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa
LisätiedotMetsähallitus Luontopalvelut
Metsähallitus Luontopalvelut Luonnon monimuotoisuuden suojelu Suomessa ja kansainväliset sitoumukset 18.03. KARI LAHTI Mitkä ihmeen kansainväliset sitoumukset? Kansallisen oikeuden mukaan sitovia valtioiden
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotKäyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit
Käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho V-S ELY-keskus/Kalatalouspalvelut Pohjanlahden kalastusaluepäivät, Seinäjoki 19.-20.10. 2017 1 Kestävyys Tarve
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Luonnos 3.7.2018 Muutettavaksi ehdotetut kohdat on korostettu punaisella. Valtioneuvoston asetus merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
LisätiedotProjektin suunnittelu A71A00300
Projektin suunnittelu A71A00300 Projektisuunnitelma 1. Projektitiimi 2. Projektin tausta 3. Projektin tavoitteet 4. Tiimin roolit 5. Sisäinen viestintä 6. Riskianalyysi 7. Aikataulutus Projektisuunnitelman
LisätiedotItämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen. Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.
Itämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.2016 Rehevöityminen Itämeren suurin ongelma Typpeä ja fosforia
Lisätiedot/ Miina Mäki
Kuva: Jukka Nurminen 31.1.2008 / Miina Mäki JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ Perustettu 1992 vaalimaan suomalaisen merenkulun kulttuuriperintöä. Toiminnan pohjana ovat John Nurminen Oy:n 120-vuotisen historian aikana
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotKestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle
Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Teija Lahti-Nuuttila, Jarmo Heinonen Tekes Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
Lisätiedot40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus
tila paranee vaikkakin hitaasti Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus kuormitus (tonnia/vuosi) 10 000 Suomenlahteen tuleva fosfori- fosforipitoisuus on kuormitus on vähentynyt 4 merkittävästi, typpikuormituksen
LisätiedotRahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen
Rahoittajan puheenvuoro REPA- loppuseminaari 1.11.17 Tuomas Lehtinen Miksi Tekes oli mukana? Ideat testiin paremman kaupunkiympäristön puolesta Idea: Ilmanlaadun seuranta, kiertotalous ja älykäs vesi koskettavat
LisätiedotUlkoinen ravinnekuormitus peräisin useasta lähteestä
Saaristomeren kujanjuoksu Saaristomeren tilaa on viime vuosina luonnehtinut kaikkialla etenevä rehevöityminen, jonka taustalla ovat tutut syylliset: maatalous, yhdyskunnat, teollisuus, kaukokulkeutumat,
LisätiedotRaakapuun kaupallinen hintaindeksi
Raakapuun kaupallinen hintaindeksi Työn tulokset 4.11.2013 Rainer Häggblom Vision Hunters Ltd Oy Agenda Mikä on hintaindeksi? Yhteenveto työn tuloksista Miksi raakapuun hintaindeksi? Hintaindkesin plussat
LisätiedotJÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK
1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut
LisätiedotRakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab
Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab Sisältö 1. Rakennekalkituksen tausta mitä tiedämme? 2. Kalkkituotteet
LisätiedotRoskatPois! Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toimenpidettä ROSKAT I tukeva hanke
RoskatPois! Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toimenpidettä ROSKAT I tukeva hanke Sanna Suikkanen Suomen ympäristökeskus SYKE 12.4.2019 Kuva: Pinja Näkki Tausta Roskaantuminen on yksi maailmanlaajuisista
LisätiedotVesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet
Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAISTA VESISTÄ KILPAILUETUA Vesiensuojelutarpeet koskevat kaikkea maankäyttöä. Vesienkäsittely voi olla tuottavalle toiminnalle välttämätöntä tai sillä on saavutettavissa tuottavuuden
LisätiedotKIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?
KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013
LisätiedotVesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen
Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa Satu Viitasalo-Frösen 6.5.2013 Miksi Citywater? Itämeren tila on huono Puhdas meri tarjoaa runsaasti ns. ekosysteemipalveluita rannikon kaupungeille ja kunnille
LisätiedotMerialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi
Merialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi Merialueiden suunnittelu Suomessa seminaari 30.1.2014 Suomen ympäristökeskus ja WWF Suomi Ympäristösuunnittelija Frank
Lisätiedot11 20 % 200 000 18 % 000 000 000 16 % 000 000 000
RAHA KASVAA PUUSSA. 11 20200 000 000 000 000 18 16 20 % Jos puuta saataisiin yksityismetsistä käyttöön selvästi nykyistä enemmän, Suomen bruttokansantuote kasvaisi sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain.
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Komission direktiivi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.5.2017 C(2017) 2842 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Komission direktiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY muuttamisesta meristrategioiden valmistelussa
LisätiedotMiten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.
Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä
LisätiedotLestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
LisätiedotPortNetin vaikuttavuuden arviointi
PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotLaskentamalli sisäilman puhdistusratkaisujen kustannusten vertailemiseksi
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Laskentamalli sisäilman puhdistusratkaisujen kustannusten vertailemiseksi Sisäilmastoseminaari 2017 Hannu Salmela, Aimo Taipale, VTT Jari Heinovaara, Jani Moberg, Alme
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
Lisätiedot- Committed to Excellence
Turun kehittämismallin 1.5.17 kulmakivet Sari Hannila, kehittämispäällikkö - Committed to Excellence Kesäkuu 17 Sari Hannila, kehittämispäällikkö Taustalla strategia ja visio Suomen Turku on kiinnostava
LisätiedotCSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus
CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus Avoimuuden kypsyystason arviointi Kriteerit Pisteet Eri toimijoiden vastuut Toimenpiteet Kypsyystaso Indikaattorit:
LisätiedotGallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige
Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Ympäristöneuvos Maria Laamanen
LIITE 1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio 3.12.2015 Ympäristöneuvos Maria Laamanen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS SUOMEN MERENHOITOSUUNNITELMAN TOIMENPIDEOHJELMAN 2016 2021 HYVÄKSYMISESTÄ 1 Päätöksen sisältö 1.1 Taustaa
LisätiedotSinisen Biotalouden mahdollisuudet
Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa
LisätiedotUudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset
Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus, 7.2.2017 Vesien tilan parantamiseen liittyvät avustukset ELY-keskus voi myöntää ympäristöministeriön hallinnonalan
LisätiedotHUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA
HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,
LisätiedotHouhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014
Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi
LisätiedotMikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo
Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotMerenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2022 Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus 2.3.2015 Merenhoidon suunnittelu Meristrategiadirektiivi 2008 Laki vesien- ja merenhoidosta (muutos) 2011 Suomen
LisätiedotProjektin suunnittelu A71A00300
Projektin suunnittelu A71A00300 PESTLE-malli Poliittinen - mitä poliittisia riskejä projektiin voi liittyä? (verotus, hallinto ) Ekonominen - mitä taloudellisia riskejä projektiin liittyy? (työvoiman saatavuus,
LisätiedotMihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari
Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari 11.12.2013, YM GTK tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran
LisätiedotTULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes
TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille
LisätiedotSATAMAT JA MERIYMPÄRISTÖ VEDENALAISEN LUONNON HUOMIOINTI SATAMATOIMINNOISSA
SATAMAT JA MERIYMPÄRISTÖ VEDENALAISEN LUONNON HUOMIOINTI SATAMATOIMINNOISSA Satamatoimintojen vaikutukset vedenalaiseen luontoon Satamatoiminta, monien muiden ihmistoimintojen tapaan jättää jälkensä vedenalaiseen
Lisätiedot