RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta PÄIVÄTYÖKERÄYS

Transkriptio

1 CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta

2 Mitä yhteistä on surffaajilla, meriajokasniityillä ja Ison valliriutan koralleilla? Meriajokasniityt ja koralliriutat edesauttavat surffaajille tärkeiden kaatuvien aaltojen muodostumista. Samalla ne estävät myrskyaaltojen vaikutuksia rannikoilla toimien kuin aallonmurtajat. Lisäksi meriajokkaat ja korallit sitovat maaperää ehkäisten veden pohjan eroosiota. PAULIINA HEINÄNEN / WWF

3 NATUREPL.COM / INAKI RELANZON / WWF Merten omat aallonmurtajat Merten aallonmurtajiin eli koralleihin ja meriajokasniittyihin kohdistuu useita uhkia. Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen sulattaa jäätiköitä, mikä nostaa vedenpintaa. Veden pinnan nousu vähentää surffaajille tärkeiden kaatuvien aaltojen syntyä ja heikentää näiden aallonmurtajien kykyä suojata rannikoita myrskyiltä.

4 Merien yhteiset uhat Lämpenevä ilmasto, mereen valuva ravinnekuormitus ja laivaliikenteen päästöt lisäävät rehevöitymistä ja uhkaavat meriemme tulevaisuutta. Sekä Itämeren meriajokasniityt että Iso valliriutta ovat vaarassa veden jatkuvasta samenemisesta johtuen. MATS WESTERBOM/ WWF

5 Valoa pintaakin syvemmälle Korallit ja meriajokasniityt sitovat hiilidioksidia sekä tuottavat happea kuten metsät. Niiden selviytyminen kuitenkin riippuu valon saannista. TROY MAYNE

6 Itämerta on suojeltava Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma. Sen lisäksi ympäristömyrkyt ovat yksi Itämeren suurimmista harmeista. MATS WESTERBOM/ WWF

7 JÜRGEN FREUND / WWF Iso valliriutta uhan alla Iso valliriutta on maailman suurin koralliriutta Australian rannikolla. Se on kooltaan saman kokoinen kuin Suomi. Kuluneen 30 vuoden aikana Isosta valliriutasta jo puolet on hävinnyt pääosin ilmastonmuutoksen ja veden saastumisen myötä.

8 MATS WESTERBOM / WWF Meriajokkaat ovat Itämeren puhdistajia Itämeressä 1-8 metrin syvyydessä kasvavat meriajokasniityt antavat suojaa ja ravintoa monille pienille lajeille. Ne kierrättävät ravinteita, puhdistavat ja kirkastavat vettä sekä estävät eroosiota pitämällä juurillaan merenpohjan maata paikallaan.

9 Yksi maailman suurimmista Meriajokkaita on Itämeressä enemmän kuin missään muualla maailmassa; 1400 km² eli Jyväskylän kokoisen alueen verran. Laji lisääntyy Itämeressä kloonautumalla. CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF

10 Rehevöityminen uhkaa meriajokkaita Suurimman uhan meriajokasniityille aiheuttavat ihmistoiminnan aiheuttama rehevöityminen ja vedenpohjan kaivaminen eli ruoppaus. MATS WESTERBOM / WWF

11 Korallit ovat meduusan kaltaisia eläimiä, jotka asuvat runkokunnissa! SHUTTERSTOCK / DEBRA JAMES / WWF Korallien uumenissa Isolla valliriutalla on 600 erilaista korallilajia. Niiden kätköissä elää jopa 1600 eri kalalajia, rauskuja ja haita, merikilpikonnia sekä useita muita merinisäkkäitä. Korallit muodostavat suuria riuttoja.

12 Maatalous ja ilmastonmuutos uhkaavat koralleja Ilmastonmuutoksen johdosta merivesi lämpenee koralleille liian korkeaksi, jolloin lopulta koralli voi nääntyä. Maatalouden ravinteet lisäävät koralleja syövien piikkikruunu-nimisten meritähtien määrää Ison valliriutan alueella. Piikkikruunut ovat hävittäneet jo neljäsosan alueen koralleista. SHUTTERSTOCK / DEBRA JAMES / WWF

13 Ruoppaus ja laivaliikenne samentavat ja tukahduttavat Ison valliriutan alueelle on laskettu noin 25 pilvenpiirtäjän tilavuutta vastaava määrä ruoppausjätettä. Lisääntyvä laivaliikenne kasvattaa onnettomuusriskejä, laittomia päästöjä, ankkurointia ja haitallisten aineiden laskemista veteen. WWF / JAMES MORGAN

14 Pyöriäisen keskinopeus on vain 7 km/h ja se on yhtä hidas kuin merikilpikonna. Itämeren pyöriäinen Itämeren pyöriäinen on hammasvalaisiin kuuluva nisäkäslaji. Nämä delfiiniä muistuttavat merten asukit ovat suunnilleen ihmisen kokoisia ja verrattain hitaita uimareita. Pyöriäinen on äärimmäisen uhanalainen laji Itämerellä: määrät ovat pudonneet yli 10000:sta vain 450:een yksilöön. SOLVIN ZANKL

15 HANNES STRAGER / WWF Verkkokalastus pyöriäisten harmina Pyöriäisiä hukkuu Itämerellä vuosittain keskimäärin seitsemän verkkokalastuksen yhteydessä. Lisäksi ympäristömyrkyt aiheuttavat pyöriäisillä hedelmättömyyttä. Nämä tekijät uhkaavat hävittää lajin sukupuuttoon Itämereltä.

16 Uhanalainen liemikilpikonna Liemikilpikonnat ovat Isolla valliriutalla erittäin uhanalaisia matelijoita. Ne syövät lähes yksinomaan meriruohoa ja voivat elää yli sata vuotiaiksi. Laji saavuttaa sukukypsyyden vasta vuoden ikäisenä ja päätyy munimaan aina synnyinrannalleen. ISTOCKPHOTO.COM / WWF

17 ROGER HOOPER / WWF Liemikilpikonniin kohdistuu useita vaaroja Liemikilpikonnat kärsivät monenlaisesta ihmistoiminnasta. Suurin ongelma on lajin munien ja lihan kerääminen ruuaksi sekä elinympäristöjen tuhoutuminen. Lisäksi muun muassa vedenalainen melu ja rannoilta tuleva valosaaste häiritsevät liemikilpikonnia ja niiden poikasia.

18 Toivoa ja ratkaisuja Miten tukesi auttaa? Mitä WWF tekee merien pelastamiseksi: WWF toimii arvokkaiden merenalaisten ympäristöjen ja niiden lajien pelastamiseksi. WWF:n rakennuttamat kosteikot vähentävät Itämeren rehevöitymistä. Vaikutamme ympäristöystävälliseen, rehevöitymistä vähentävään maatalouspolitiikkaan. Suojelemme lajeja ja tuemme kestävää kalastusta. Vaadimme lisää merellisiä suojelualueita. Koulutamme, varustamme ja organisoimme WWF:n vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja öljyonnettomuuden varalle Itämerellä. Puhdistamme öljyyntyneitä rantoja ja eläimiä. Rahoitamme lajitutkimusta. WWF on suojellut koralleja 1970-luvulta lähtien. Nyt painostetaan Australian hallitusta turvaamaan alueen tulevaisuus. Vaikutamme maailmanlaajuisesti päätöksentekoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. TROY MAYNE

19 Terve meri täältä tullaan! KIITOS TUESTANNE! Ratkaisuja merien pelastamiseksi on. Tarvitaan yhteistä tahtoa ja toimintaa. Innostakaa muutkin mukaan WWF:n Päivätyökeräykseen! Apunne on erittäin arvokasta. Keräysaikaa on koko lukuvuosi. Verkkosivuiltamme löytyy lisämateriaalia ja tietoa. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: wwf.fi/paivatyokerays tai Sanna Björkman puh LUNAZUL SURF SCHOOL ANTON VORAUER / WWF