Yhteisöviestinnän johtaminen 3 Yhteisöviestinnän tehtävät Leif Åberg syyslukukausi 2012 Luennot Yksilötehtävät Ryhmätyö vko 45 06.11. ensimmäinen luento verkossa 09.11. ensimmäinen luento Ennaltapohdinta: arvioi ProComin Yhteisöviestintä 2020-asiakirjaa Toimintamallin esittely luennolla, Ryhmien muodostus vko 46 13.11. toinen luento verkossa 16.11. toinen luento 1. luennon oppimispäiväkirja 13.11. klo 16 Ryhmän tehtävän hahmottelu: oppimistavoite, sisällöt, työnjako, toimintamuodot Moodleen 15.11. vko 47 20.11. kolmas luento verkossa 23.11. kolmas luento 2. luennon oppimispäiväkirja 20.11. klo 16 tiedonkeruuta vko 48 27.11. neljäs luento verkossa 30.11. neljäs luento 3. luennon oppimispäiväkirja 27.11. klo 16 Vertaisarvioinnin kohde nimetty 30.11. tiedonkeruuta, analyysia vko 49 07.12. ei kokoontumista 4. luennon oppimispäiväkirja 04.12. klo 16 Raportin laadintaa vko 50 11.12. Koostemateriaali verkossa 14.12. Viimeinen luento Vertaisarvio viim 12.12. Moodleen 10.12. klo 23.59 : ryhmätyöraportti Moodleen Presentaatio 14.12. vko 51 Koostettu oppimispäiväkirja 18.12. klo 16 vko 02/2013 Tulokset 11.1.2013
Päivän teemat Yhteisöviestinnän tehtävät Viestinnän tarkoituksenmukainen organisointi Viestintävastuiden määrittely Määritelmiä
Organisaatioviestintä on prosessi, tapahtuma, jossa merkityksien antamisen kautta tulkitaan sellaisten asioiden tilaa, jotka koskevat työyhteisön toimintaa tai sen jäsenten yhteisöllistä toimintaa, ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen, sanomia välittävän verkoston kautta (Åberg, Viestinnän johtaminen 2000) Yhteisöviestintä on työyhteisön viestintätoiminto eli funktio, jossa viestinnän keinoin edistetään työyhteisön vision, strategioiden ja tavoitteiden saavuttamista (ProCom 2007) Public Relations Cutlip, Center & Broom (2006): Yhteisöviestintä on johtamisen väline, joka saa aikaan ja ylläpitää hyödyllisiä vuorovaikutussuhteita organisaation ja sen yleisöjen välillä. Noiden yleisöjen suhtautumisesta riippuu organisaation menestyminen ja epäonnistuminen. Van Ruler ja Verčič (2002), the Bled Manifesto: PR is (the maintainance of) relationships (with) publics (by) communication (in order to) establish) mutual understanding. Grunig (1992): Yhteisöviestintä on organisaation ja sen yleisöjen välisen viestinnän johtamista.
Kaksi pääsuuntausta Managerialistinen, lähinnä angloamerikkalainen käsityksen mukaan vuorovaikutussuhteita rakennetaan, kehitetään ja ylläpidetään organisaation julkissuhteilla. Organisaatio pyrkii suunnitelmallisesti johdetulla viestinnällä vaikuttamaan siitä muodostuviin käsityksiin ja ylläpitämään yhteisymmärrystä ja luottamusta. PR:ää tarkastellaan strategisesta, suhteiden hallinnan näkökulmasta mm (Hutton (1999), Grunig1992), Åberg 2000), ProCom 2007). Eurooppalainen perinne organisaation ja julkisuuden välistä reflektiivistä luonnetta ja keskittyy yleisöihin ja julkisuuden sfääreihin. Jokainen henkilöstön jäsen on viestijä ja maineen lähettiläs Näkemys painottaa organisaation toiminnan vaikutuksia yhteisöihin ja yhteiskuntaan mm Verčič et al. (2001), Raupp (2004), Kent ja Taylor (1998, 2002), Aula ja Mantere (2008), Aula ja Heinonen (2011). Juholin 2007) Valtionhallinnon viestintä Valtionhallinnon viestintä on vuorovaikutteinen prosessi, jossa viranomaiset vastaanottavat, tuottavat ja jakavat informaatiota sekä osallistuvat eri tavoin julkiseen keskusteluun ja siten luovat merkityksiä yhteiskunnallisista asioista (Informoi, neuvoo, keskustelee ja osallistuu. Valtionhallinnon viestintä 2000-luvulla. Valtioneuvoston kanslia 2001)
Valtionhallinnon viestintäsuositus 2010 Työyhteisön viestintäjärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu käyttöön otetuista viestintäkanavista, viestinnän järjestelyistä ja viestinnän säännöistä (Åberg 2000). Viestintäyksikkö on organisaation strategisen tason asiantuntija- ja palveluelin. Se johtaa, konsultoi, koordinoi ja toteuttaa viestintää.
Siis hankalia käsitteitä! toiminto, funktio, jota viestinnän ammattilaiset hoitavat strateginen työkalu, osa strategista johtamista mukana kaikessa johtamisessa ja organisatorisessa toiminnassa: ilman viestintää ei voi johtaa Organisointi
Organisoinnin lähtökohta ei ole olemassa yhtä ainoaa, oikeaa tapaa viestiä viestinnän järjestelyjä pohdittaessa on siten otettava huomioon yhteisön erityispiirteet ja viestinnän puitteet Soviteanalyysi Ympäristötekijät Rakennetekijät Ohjaustekijät Yksilö- ja ryhmätekijät Muut tekijät Viestinnän järjestelyt Viestinnän toimivuus
Perusmallit keskitetty yksikkömalli samassa yksikössä esimerkiksi sisäinen ja ulkoinen viestintä, markkinointi ja tietotekniikka hajautettu yksikkömalli viestintä omassaan, markkinointi omassaan, muut viestintää sivuavat omissaan koordinointi tärkeää tiimi- ja verkostomallit kevyt rakenne, ihmiset eri puolella organisaatiota, viestintää myös ulkoistettu Viestintäfunktion kehityspolku o.t.o. eli oman toimen ohessa Yksinäinen susi Viestintäyksikkö Asiantuntijat yhteen: viestintä, markkinointi, IT, HR Tiimi- tai muu verkostomalli Organisatorinen asema Tekninen taso: siellä jossain Taktinen taso: vallan ovenpielessä tai ovensuussa Strateginen taso: päättäjien pöydässä Ulkoisten palvelujen käyttäminen
Viestinnän vastuut Ylin johto vastaa viestinnästä, kuten kaikesta muustakin toiminnasta Yhteisöviestinnän strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi on viestintävastuu delegoitava viestintäjohtajalle tai vastaavalle johtoryhmän jäsenelle Käytännössä jokainen työyhteisön osa toteuttaa viestintää omalla vastuualueellaan yhteistyössä viestintähenkilöstön kanssa. Tämä edellyttää, että viestintävastuut täsmennetään viestinnän suunnittelu on osa työyhteisön strategista prosessia ja viestinnän johtamisesta ja koordinoinnista huolehditaan. Kokonaisviestinnän näkökulma edellyttää toimivaa integrointia ja koordinointia
Viestinnästä vastaava on viestinnän suunnittelun ja toteutuksen ammattilainen sekä sisäinen konsultti: johtaa, koordinoi ja konsultoi muita viestinnän kysymyksissä tuntee ulkoiset viestintä- ja tutkimuspalvelut ja osaa hyödyntää näitä omaa riittävät taidot viestintäyksikön ja -hankkeiden johtamiseen hallitsee kokonaisviestinnän eri osa-alueet Viestintävastaavan ammattikuva 5 eurooppalaista ammattiroolia negotiator -> stakeholder relations brand officer -> profile, reputation management policy advisor -> member of top management team internal communicator -> HR, human resources press agent -> media relations Hanna Salmisen väitöskirjan käsikirjoitus 2011 Beurer-Züllig, Fieseler&Meckel: On the State of the Communication Profession in Europe (2009)