Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia

Samankaltaiset tiedostot
Arviointinäkymiä varhaisen tuen rakenteisiin sekä työ- ja toimintatapoihin

KELTOJEN VUOSIKELLO - Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia

YHDESSÄ LAPSEN JA PERHEEN PARHAAKSI

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

PK Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä

JOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA

YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN

Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella Moniammatillinen tiimi poliisilaitoksella (poliisi, sosiaalityöntekija,

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Varhaiskasvatussuunnitelmien päivitystyö Kuusamossa

Kuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

Kaste - ohjelma LapsiKuopio -hanke. Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Työryhmäkysymykset THL

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko

Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto

VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI

Ajankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

Lapsiperheiden tiimipalvelu KEINU Tampereen hyvinvointineuvolan toimintamallin esittely

Kehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

TOTEUTUNEIDEN ARVIOINTIEN YLEISIÄ TULOKSIA JA RAPORTOINTIA

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä

Poissaoloihin puuttuminen. Järvenpään perusopetus 2018-

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

MUISTIO klo Aluetiimin palaveri Sodankylässä

Lastenhoitoapu. Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi

Kyselyn toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi).

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Asiakkaan ja hänen toimintaympäristönsä tueksi jalkautuvat Tays kehitysvammahuollon palvelut

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Varhain vanhemmaksi toimintamalli

VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri

Lapsiperheiden opas oli kehittäjätiimissä esittelyssä ennen kesää. Kesän aikana Minttu Nikula on täydentänyt tiedot liitoskuntien osalta.

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Otetaanko perheet puheeksi?

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

LAPSET PUHEEKSI- TOIMINTAMALLI SAARIKASSA

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa

Työryhmistä tehoa tulosten hyödyntämiseen

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Osatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

Kasteessa. lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden. Pekka Ojaniemi Pekka Ojaniemi

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perhekuntoutus KuPerKeikka

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Yhteistoiminnallinen kokous Satu Kurvinen

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu

Kysely kuntien sivistysjohdolle lasten ja perheiden palveluiden valmistelusta sote- ja maakuntauudistuksessa Kyselyn tuloksia

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Lohja

Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja

KERHONJÄRJESTÄJILLE, KOULUILLE JA OPETTAJILLE

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Perhekuntoutus KuPerKeikka

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

Päivähoidon asiakasraadin arviointi. Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

Lapsiystävällinen kunta strateginen valinta Kittilässä. Tiina Huilaja Koulukuraattori

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

Monitoimijainen perhevalmennus

Lapset puheeksi -menetelmä

VRK palvelualustana. Valtiovarainministeriön hallinnonalan johdon päivä Lea Krohns ja Janne Viskari

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Transkriptio:

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI NEUVOLAN JA PÄIVÄHOIDON YHTEISTYÖSOPIMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia 22.3.2012 Kuopio Kirsi Alila, Ediva Oy

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Neuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimus TAUSTAA: muodostanut vuodesta 2007 rakenteen neuvolan ja päivähoidon yhteiselle toiminnalle tarkoituksena on varmistaa vastavuoroinen osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen neuvolan ja päivähoidon perustyössä, erityisesti silloin kun lapsen suotuisa kehitys näyttää vaarantuvan pohjautuu asiakaslähtöiseen työotteeseen ja yhtenäisen varhaisen tuen työmenetelmän käyttämiseen lapsen ja perheen vaikeuksien syventämisen ja kasautumisen estämisessä.

ARVIOINNIN TAVOITTEENA OLI TARKASTELLA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN MUKAISTA TOIMINTAA SEKÄ TOIMINNAN TARPEELLISUUTTA JA HYÖDYLLISYYTTÄ TUOTTAA PYSYVÄ, VUOSITTAIN TOTEUTETTAVA ARVIOINNIN TYÖKALU YHTEISTYÖSOPIMUSPOHJAAN ARVIOINTI TOTEUTETTIIN VKOLLA 20 (toukokuu 2011) YHTEISTYÖRYHMISSÄ SÄHKÖISEN KYSELYN AVULLA ARVIOINNIN TEEMAT OLIVAT I II III ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Yhteistyöryhmien alueellinen jako ja kokoonpano Yhteistyöryhmien kokoontumiset ja niiden rakenne Yhteistyöryhmien kokoontumisten sisältö

ARVIOINNIN TULOSTEN YHTEENVETO Neuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimus on rakenteeltaan ja sisällöltään toimiva työkäytäntö ja tukee erinomaisesti yhteistyön toteuttamista Yhteistyösopimus on tarpeellinen ja hyödyllinen työmuoto yhteistyön sujuvuuden ja edistymisen takaamiseksi sekä lasten ja perheiden varhaisen tuen toteuttamisessa Etukäteen sovitun aikataulutuksen myötä kokoontumiset toteutuvat varsin kattavasti Sosiaalityöntekijöiden osallistumista yhteistyöryhmään ehdotetaan laajasti Lapsikohtaiset asiakasasiat: käsittely vaihtelee alueittain (missään alueella ei jokaisella kerralla lapsikohtaisten asioiden käsittelyä, 5 aluetta: useimmissa, 5 aluetta: harvoin eli 1-2 krt/v, 3 aluetta: ei ollenkaan) nykyinen koordinaatiosysteemi koetaan jäykäksi jatkumon parempi rakentuminen asioiden käsittelyssä Yhteistyösopimukseen laadittu arviointilomake pääosin toimiva Kirsi Alila 31.8.2011

I YHTEISTYÖRYHMIEN ALUEELLINEN JAKO JA KOKOONPANO - UUSI aluejako pääosin sopiva ja tarkoituksenmukainen => päivähoidon mielestä ei toimi niin hyvin kuin terveydenhoitajien - Yhteistyöryhmän kokoonpano nykyisellään hyvä, MUTTA => sosiaalityöntekijä mukaan ryhmään (jokainen kokoontuminen / 2 x vuodessa) => pph-ohjaaja / esiopettaja mukaan ryhmään KEHITTÄMISSUOSITUKSET: Yhteistyöryhmien uuden aluejaon toimivuutta tulisi arvioida keväällä 2012 (vko 20). Arvioinnin pohjalta muutokset aluejakoon. Sosiaalityöntekijän osallistuminen yhteistyösopimuksen mukaisiin kokoontumisiin selvitetään => neuvola-päivähoito-sosiaalityön yhteistyösopimus

II YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOONTUMISET JA NIIDEN RAKENNE - Kokoontumiset toteutuvat hyvin - Kokontumisten toteutuminen lisääntynyt 2009 arvioinnista - suurin osa alueista (9) pitänyt kaikki kokoontumiset - jotkut pitävät kuutta vuosittaista kokousta liiallisena (ehdotus 4 kokousta/v) - Kokoontumisten mahdollistuminen ja osallistuminen: - tärkeitä ja merkittäviä työlle, siksi sitoudutaan - käytännönläheisyys ja ajankohtaisuus käsiteltävissä asioissa - Esteet osallistumiselle: - henkilöstövaje, työpaineet, muut työtehtävät - eri toimijat eivät helposti löydä yhteistä aikaa - Muistioiden laatiminen ja tallentaminen V-asemalle vaihtelee (4 aluetta säännönmukaisesti, 6 ei ollenkaan) - V-aseman paikka tallennukseen relevantti? - Resurssikalenteria ei käytetä kokoontumisaikojen varaamiseen (11/13) - kokoontumisajat sovitaan yhteissä palavereissa ja ne kirjataan manuaalisiin kalentereihin

YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOONTUMISET 2010-2011 KO- KOUS KES- KUSTA MÄN- NISTÖ- INK.- MÄKI NEULA MÄKI NIIRA- LA- HAA- PA- NIEMI KURKI MÄKI PETO- NEN SAA- RISTO PETO- NEN PUIS- TO- PETO- NEN PÄIVÄ RANTA SAARI JÄRVI RIISTA VESI VEH- MER SALMI VKO 36 VKO 41 VKO 48 VKO 6 VKO 13 VKO 20 X X X X - X X X X X X X X X X X X X X - X X X X X X X X - Yhdist vkot 41 ja 48 X X - X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X - X X X X X X X X X - X X X X X X YHT. 6/6 6/6 6/6 6/6 4/6 5/6 6/6 3/6 6/6 6/6 6/6 6/6

KEHITTÄMISSUOSITUKSET: Jokainen alue pyrkii pitämään yhteistyösopimuksen mukaiset kokoontumiset sovitun aikataulun ja rakenteen mukaisesti Esimiehet pyrkivät mahdollistamaan henkilöstönsä pääsyn yhteistyösopimuksen mukaisiin kokoontumisiin Kirsi Alila 31.8.2011 YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOONTUMISET JA NIIDEN RAKENNE Alueet tehostavat yhteistyökokoontumisten muistioiden laatimista ja niiden tallentamista yhteistyösopimuksen mukaisesti Lapsi-/tapauskohtaisten asioiden käsittelyn kirjaamiskäytännöistä tehdään päätös ja ohjeistus yhteistyösopimuspohjaan => tai kunkin alueen omaan sopimukseen Päätetään käytetäänkö resurssikalenteria kokoontumisten varaamiseen

III YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOONTUMISTEN SISÄLTÖ => Kokoontumiset erittäin tarpeellisia ja hyödyllisiä yhteistyön sujuvuuden ja sen edistymisen kannalta, yhteistyöryhmät merkittäviä työntekijöille Edistävät toisen toimijan työhön tutustumista, tekee toimijat tutuiksi toisilleen Edistävät tiedonsaantia ja -siirtoa Lisäävät toimijoiden saamaa monipuolisempaa näkemystä omalle työlle Lisäävät konsultaation määrää ja toimijoiden keskinäistä tukea Luovat yhteisiä linjauksia, toimintakäytäntöjä ja menetelmiä eri toimijoiden välille Jakavat toimijoiden huolta lapsesta/perheestä ja jakavat myös vastuuta lapsen/perheen auttamisesta, ns. keventää yksittäisen työntekijän taakkaa Edistävät yhteistyön pitkäjänteisyyttä ja suunnittelua Edesauttavat terveydenhoitajien käyntejä päivähoidon yksiköissä Luovat foorumin keskusteluun ja konsultatioon sosiaalityöntekijän kanssa.

YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOONTUMISTEN SISÄLTÖ Kokoontumiset olisivat vielä tarpeellisimpia ja hyödyllisempiä, jos - terveydenhoitajat tekisivät enemmän yksikkökohtaisia käyntejä päiväkodeissa - sosiaalityöntekijä olisi läsnä ryhmässä. Kokoontumiset tarpeellisia lapsen ja perheen varhaisemman avun ja tuen saamiseksi: Tiedonsaanti- ja siirto helpottuvat Huoli lapsesta voidaan jakaa toisten kanssa Asiat otetaan käsittelyyn aikaisemmin Kynnys ottaa asioita esille on matala Sovitaan yhteisiä toimintatapoja lapsen auttamiseksi Kokoontumiset on sovittu ennalta Käytössä on hyvät yhteistyölomakkeet.

YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOONTUMISTEN SISÄLTÖ - Lapsikohtaisten asioiden käsittelytavat vaihtelevat alueittain Nykyinen käytäntö yhteistyösopimuspohjassa: Työryhmän jäsen ottaa yhteyttä koordinoijaan ja sopi lapsen/perheen asian ottamisesta esille seuraavassa tapaamisessa sovittuaan asiasta ensin vanhempien kanssa. Koordinoija tiedottaa yhteistyöryhmään tapaamiseen osallistuville työntekijöille lapsen/perheen tiedot, jotta osallistujat voivat etukäteen tutustua tarpeellisiin tietoihin. - 5 aluetta: koordinointi toimii hyvin, koska asianomaiset ottavat yhteyttä ja sopivat yksikkökohtaisista tapaamisista - 7 aluetta: koordinointi ei onnistu, nykyiseen yhteistyösopimukseen kirjattu koordinaatiosysteemi lapsikohtaisissa asiakasasioissa ei ole toimiva, eikä sitä käytetä: systeemiä pidetään aikaavievänä, monimutkaisena (liikaa välikäsiä) ja jäykkänä => alueilla kehittynyt omia käytäntöjä ja toimintatapoja, kuten: asianomainen hlö on suoraan yhteydessä muihin yhteistyökumppaneihin saatuaan luvan yhteydenottoon vanhemmilta.

YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOONTUMISTEN SISÄLTÖ KEHITTÄMISSUOSITUKSET: Aluetyöryhmien jäsenille selvitetään lapsen asioiden käsittelyyn liittyvät lupa-asiat. Lapsikohtaisten asiakasasioiden käsittelyn tarpeen selvittäminen ja käytäntöjen sopiminen eri ryhmissä. Lapsikohtaisten asiakasasioiden tapauskohtaista jatkumoa pyritään tehostamaan sopimalla toimintakäytännöistä kokonaisvaltaisen tukemisen edistämiseksi. Lapsikohtaisten asiakasasioiden koordinaatiokäytäntöä nykyisessä yhteistyösopimuksessa tulee muuttaa kevyemmäksi ja alueiden omia käytäntöjä mahdollistavaksi.

YHTEISTYÖSOPIMUKSEEN TULEVA ARVIOINTILOMAKE ARVIOINTIKYSYMYKSET (linkki) - määrä sopiva yhden kokoontumisen aikana vastattavaksi - selkeitä ja helppoja sekä nopeita vastata - vastausvaihtoehdot relevantteja - mittasivat hyvin yhteistyösopimuksen mukaista toimintaa KEHITTÄMISSUOSITUKSET: Arviointikysymykset käydään läpi vielä ennen liittämistä yhteistyösopimukseen Arvioinnin kysymysten päällekkäisyyttä karsitaan tarvittaessa (kys. 10 ja 11) Arvioinnin kysymykset muokataan mahdollisimman yksiselitteisiksi (palaute: varhaisen tuen kysymykset vaikeita vastattavia)

MUUTA, MITÄ HALUTTIIN ARVIOINNISSA SANOA MYÖNTEISET KOMMENTIT Sopimus hyvä mahdollistaa hyvän yhteistyön Tämä on hyvä juttu! Yhteistyösopimuksen rakenne ja runko hyvä Ennaltasovitut tapaamiset sitouttavat pitämään yhteyttä Opitaan tuntemaan toisemme työn sisältöjä ja työtapoja KRIITTISET KOMMENTIT Ajankäytön suhteen koettu turhinakin Terveydenhoitajien vaihtuvuus ollut suuri ja alueemme liian laaja KEHITTÄVÄT KOMMENTIT - Sosiaalityö vahvemmin mukaan - Perhetyö mukaan - Tietoa koulutuksista, yhteisiä koulutuksia - 1. kokoontumiskerralla kertaus vuoden sisällöistä MUUT KOMMENTIT - Arviointi hyvä ja tärkeä asia, mutta ulkopuolisille annettava raportointi ja toimintojen perustelu tulisi olla kohtuullista Kirsi Alila 31.8.2011

Koulutus, konsultaatio, tutkimus, kehittäminen, arviointi Sanna Parrila sanna.parrila@ediva.fi 040-504 3678 Kirsi Alila kirsi.alila@ediva.fi 050-403 2827