Sertifioidun siemenen käyttö Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman TNS Gallup Oy:n lupaa. ISO 001 -sertifioitu
Johdanto Tutkimus on toteutettu MTK ry:n ja Siemenkauppiaiden yhdistyksen toimeksiannosta. Kysely osana siemenstrategian toteutusta ja kuuluu Makeran selvityshankkeeseen, jonka tavoitteena on selvittää sertifioidun siemenen käytön lisäarvotekijöitä ja sen vaikutuksesta sadon laatuun. Siemenkyselyssä selvitettiin kylvösiementen käyttöön liittyviä tottumuksia ja vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimusmenetelmä ja -aineisto Tutkimusmenetelmä: Informoitu puhelinhaastattelu, kysymyslomake lähetettiin vastaajille postitse ja tiedot kerättiin myöhemmin puhelimitse Kyselyajankohta:..-1..2011 Tulokset raportoitiin koko maan tasolla sekä suuntaa-antavasti viideltä suuralueelta Tulosten tarkastelussa käytettiin taustatekijöinä pääosin aluetietoa, tilakokoa sekä tuotantosuuntaa Tutkimukseen vastasi yhteensä 06 viljelijää, vastanneiden tilojen keskipeltoala oli 6,6 hehtaaria ja viljelijöiden keski-ikä vuotta
Sertifioidun siemenen käyttö alueittain 2011 (Tike 2011) Sertifioidun siemenen ala Muun siemenen ala Ahvenanmaa Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Häme Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa 0,00 0 000,00 0 000,00 000,00 200 000,00 20 000,00 Hehtaaria
Sertifioidun siemenen käyttö kasvilajeittain 2011 (Tike 2011)
TUTKIMUKSEN TULOKSET
Sertifioidun siemenen käytön perusteet ja muutosaikomukset Selvästi useimmin mainittu peruste sertifioidun siemenen käyttöön on uusien lajikkeiden saaminen viljelyyn, yli puolet vastanneista mainitsi lajikkeen vaihdon kolmen tärkeimmän syyn joukossa. Suurin merkitys uuden lajikkeen saannilla on pinta-alaltaan suuremmilla tiloilla. Seuraavaksi merkittävimmät perustelut olivat sertifioidun siemenen käyttövalmius sekä korkeampi satopotentiaali. Viljatiloilla muita useammin mainituksi syyksi nousi oman siemenen huono itävyys ja kotieläintiloilla koko sadon käyttö rehuksi. Yli 0 hehtaarin tiloilla oman siemenen kunnostusta pidetään selvästi vähemmän hankalana kuin pienemmän peltoalan tiloilla Tulevaisuudessa sertifioidun siemenen käytön lisäämistä suunnittelevia oli vastaajista yhteensä 1 %. Sertifioidun siemenen käyttöä vähentäviä oli puolestaan % ja hieman yli kolme neljäsosaa vastaajista aikoo pitää sertifioidun siemenen jatkossakin nykytasolla. Käytön muutosaikomuksia alueittain katsottaessa suhteellisesti eniten lisääviä sekä vähentäviä on Pohjanmaan alueella
Sertifioidun siemenen käytön perusteet Mitkä ovat 1- tärkeintä perustetta viljan sertifioidun siemenen hankinnalle? - kaikki vastaajat Vaihdetaan uuteen parempaan lajikkeeseen Sertifioitu siemenen on kylvövalmista 0 Sertifioitu siemen tuottaa paremman sadon Oman siemenen puhtaus on huono, siihen on sekoittunut vieraita lajeja tai lajikkeita tai siinä on kasvitauteja. Oma siemen itää huonosti 1 1 22 Oma sato käytetään kokonaan rehuksi tai myyntiin Oman siemenen kunnostus (lajittelu, peittaus, analysointi) kallista tai hankalaa Sertifioidussa siemenessä ei ole hukkakauraa 11 11 1 Muu syy, mikä (viljelysopimus, hybridilajike jne.) Oma siemen on pienijyväistä Verohyödyt 1 0 20 0 60 0 % vastanneista
Sertifioidun siemenen käytön perusteet Mitkä ovat 1- tärkeintä perustetta viljan sertifioidun siemenen hankinnalle? - viljatilat Vaihdetaan uuteen parempaan lajikkeeseen 6 Sertifioitu siemenen on kylvövalmista Sertifioitu siemen tuottaa paremman sadon Oman siemenen puhtaus on huono, siihen on sekoittunut vieraita lajeja tai lajikkeita tai siinä on kasvitauteja. Oma siemen itää huonosti 2 2 2 Oma sato käytetään kokonaan rehuksi tai myyntiin Oman siemenen kunnostus (lajittelu, peittaus, analysointi) kallista tai hankalaa Sertifioidussa siemenessä ei ole hukkakauraa Muu syy, mikä (viljelysopimus, hybridilajike jne.) 12 Oma siemen on pienijyväistä Verohyödyt 2 0 20 0 60 0 % vastanneista
Sertifioidun siemenen käytön perusteet, tuotantosuunnan ja peltoalan mukaan Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: 0-2 2-0- 0- Vaihdetaan uuteen parempaan lajikkeeseen Sertifioitu siemenen on kylvövalmista Sertifioitu siemen tuottaa paremman sadon Oman siemenen puhtaus on huono, siihen on sekoittunut vieraita lajeja tai lajikkeita tai siinä on kasvitauteja. Oma siemen itää huonosti Oma sato käytetään kokonaan rehuksi tai myyntiin Oman siemenen kunnostus (lajittelu, peittaus, analysointi) kallista tai hankalaa Sertifioidussa siemenessä ei ole hukkakauraa Muu syy, mikä (viljelysopimus, hybridilajike jne.) Oma siemen on pienijyväistä Verohyödyt 1 6 6 6 6 2 2 0 2 2 2 2 1 2 2 22 1 1 12 16 2 2 1 21 21 2 2 1 1 1 22 1 2 1 2 2 1 11 1 1 2 11 2 1 1 1 1 1 61 21 22 11 11 1 1 12 2 1 0 0 0 200 20 2 1
Sertifioidun siemenen käytön muutosaikomukset Aiotteko jatkossa käyttää viljan sertifioitua siementä samanlaisia määriä kuin viime vuosina, vai aiotteko lisätä tai vähentää sertifioidun siemenen käyttöä? Lisätään huomattavasti Lisätään hieman Saman verran Vähemmän Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: 0-2 2-0- 0- Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi 2 2 2 1 1 2 2 12 1 12 1 1 1 1 1 1 1 6 1 6 2 6 6 11 11 0 % 20 % 0 % 60 % 0 % 0 % 6 12 11
Tyytyväisyys sertifioidun siemenen laatuun ja siemenostojen ajoitus Ostetun siemenen laatuun täysin tai melko tyytyväisiä oli jopa 0 % kaikista vastaajista. (Erittäin tyytyväisiäkin oli reilusti % ja melko tyytyväisiä 1 %.) Ostosiemenen laatuun tyytymättömiä oli vain % kaikista vastaajista, tosin tyytymättömien suhteellinen osuus on suurempien, yli 0 hehtaarin tiloja viljelevien joukossa hieman muita korkeampi. Alueellisesti vertailtuna eniten tyytymättömiä löytyy Pohjanmaalta. Kyselyn tulosten mukaan viljelijöiden siemenostoista suurin osa tehdään vuodenvaihteen jälkeen. Suuremmilla tiloilla siemenostoja tehdään selvästi aiemmin kuin pienemmillä tiloilla. Alueellisesti tarkasteltuna pohjoisemmassa tehdään siemenostoksia aiemmin kuin etelässä. Selkeästi useimmin mainittu peruste ostoajankohdan valintaan on viljelysuunnitelman valmistuminen. Seuraavaksi yleisimpiä perusteita ovat lähes yhtä usein mainitut siemenen varastointi tilalla sekä lajikevalikoiman laajuus.
Tyytyväisyys ostosiemenen laatuun Oletteko ollut tyytyväinen ostamaanne viljan sertifioidun siemenen laatuun? Täysin tyytyväinen Melko tyytyväinen En osaa sanoa/ei vastausta Laatu ei tyydytä Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: 0-2 2-0- 0- Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi 6 60 6 60 6 1 6 6 20 26 1 2 2 1 2 26 1 2 1 1 6 12 6 6 0 % 20 % 0 % 60 % 0 % 0 % 11 2 2 6 2 2
Siemenostojen ajoitus Mihin vuodenaikaan ajoitatte kevätviljan siemenostot? syksy loppuvuosi alkuvuosi kevät Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: 0-2 2-0- 0- Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle 0 0-60 yli 60 12 1 6 12 1 26 1 12 1 1 20 20 21 1 20 1 2 2 1 2 26 0 2 6 1 2 2 2 22 0 60 6 1 0 6 6 6 2 0 21 0 % 20 % 0 % 60 % 0 % 0 %
Siemenostojen ajoitus, perustelut ostoajankohdan valintaan Perustelunne ostoajankohdan valintaan Viljelysuunnitelma tehty Siemenen varastointi tilalla 1 Lajikevalikoima laajimmillaan 1 Siemen edullisimmillaan (kampanjat, hintaportaat) 1 Maksuvalmius 1 Muu syy 11 Verotus 11 Ei osaa sanoa 6 0 20 0 0 0 % kaikista vastaajista
Vertailun tekeminen tilan oman siemenen ja sertifioidun siemenen välillä Jopa yli kolmasosa ( %) kyselyyn vastanneista viljelijöistä ilmoitti ettei tee minkäänlaista vertailua miettiessään sertifioidun siemenen ostoa. Vertailun tekemättä jättäminen on selvästi yhteydessä tilan peltoalaan, alle 2 hehtaarin tiloilla vertailu jää tekemättä joka toiselta, kun yli 0 hehtaaria viljelevistä vain 1 % ei tee vertailua. Nuoret viljelijät tekevät vertailua selvästi vanhempia viljelijöitä useammin. Yleisimmin käytetty vertailumenetelmä on siemenen kokonaiskustannusten arviointi, jonka tekee hieman vajaa kolmasosa (1 %) vastanneista. Suurilla, yli 0 ha tiloilla sekä nuorten viljelijöiden joukossa sadon tuottoarvon arviointia käytetään vertailussa selvästi useammin kuin muilla tiloilla. Tilan omaa siementä käytettäessä vastaajat lisäävät omaa siementä keskimäärin 2,6 kertaa. Suuremmilla tiloilla, vilja- ja sikatiloilla sekä Etelä- ja Lounais-Suomen alueella omaa siementä lisätään useammin kuin muilla tiloilla.
Kun mietitte viljan sertifioidun siemenen käyttöä, teettekö tilan oman siemenen ja ostosiemenen välisen vertailun En tee vertailua Arvioi siemenen kokonaiskustannukset 1 Arvioi sadon tuottoarvon 2 Siemenen kilohinnan mukaan 1 Jollain muulla perusteella 0 20 0 0 % kaikista vastaajista
Kun mietitte viljan sertifioidun siemenen käyttöä, teettekö tilan oman siemenen ja ostosiemenen välisen vertailun? En tee vertailua Arvioi sadon tuottoarvon Jollain muulla perusteella Arvioi siemenen kokonaiskustannukset Siemenen kilohinnan mukaan Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: 0-2 2-0- 0- Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle 0 0-60 yli 60 2 1 1 2 2 2 6 2 2 0 0 2 1 2 26 22 1 2 2 2 21 2 0 22 2 0 2 21 0 20 2 26 1 2 1 22 1 16 1 1 1 2 21 12 22 2 1 1 1 1 22 22 1 1 11 20 1 11 6 0 20 0 60 0 0 120
Oman siemenen tuottamiseen liittyvät toimenpiteet Yleisimmät oman siemenen tuotannon yhteydessä tehtävät viljelytoimenpiteet ovat rikkakasvien torjunta (tämän tekee 6 % omaa siementä käyttävistä vastaajista), kasvulohkon valinta (61 %) sekä varastointi erikseen siemeneksi (61 %). Viljatiloilla viljelytoimenpiteitä tehdään oman siemenen tuotannon yhteydessä hieman enemmän kuin muiden tuotantosuuntien tiloilla. Viljelytoimenpiteiden määrällä on myös selvä yhteys tilan peltoalaan, yli 0 hehtaarin tiloilla tehtyjen viljelytoimenpiteiden määrä on selvästi suurempi kuin pienemmillä tiloilla
Mitä viljelytoimenpiteitä tilan oman siemenen tuottamiseksi on tehty? Kaikki Viljanviljely Rikkakasvit torjuttu Varastoitu erikseen siemeneksi Valittu kasvulohko Hukkakauratarkastus tehty Puitu erikseen siemeneksi Kuivattu erikseen siemeneksi Taudit torjuttu Kitketty kasvustosta pois vieraat lajit/lajikkeet Tuotettu osana muuta viljantuotantoa Muu 1 1 16 2 2 0 2 6 61 6 61 66 2 0 20 0 60 0
Oman siemenen tuottamiseen liittyvät toimenpiteet Oman siemenen kunnon tarkastuksessa yleisimmin tehty toimenpide on oma idätyskoe, jonka kaikista omaa siementä käyttävistä vastaajista ilmoitti tekevänsä 1 %, omaa siementä käyttävistä viljatiloista oman idätyskokeen ilmoitti tekevänsä %. Itse tehty tuhannen jyvän painon määritys on toiseksi yleisin oman siemenen kunnon tarkastukseen liittyvä toimenpide, jonka ilmoitti tekevänsä joka neljäs omaa siementä käyttävistä vastaajista. Laboratorioanalyysia oman siemenen kunnon määrittämisessä käyttää 16 % vastaajista. Yli 0 hehtaarin tilojen osalta joka kolmas vastaaja ilmoitti käyttävänsä tarkastukseen laboratorioanalyysiä. Ilman erillistä tarkastusta omaa siementä kylvää 1 % omaa siementä käyttävistä vastaajista, viljatilojen ja yli 0 hehtaarin osalta tämä osuus on vain %. Alueellisia eroja katsottaessa Etelä- ja Lounais-suomessa oman siemenen kuntoa tarkastetaan perusteellisemmin kuin muilla alueilla. Kolme neljäsosaa kaikista omaa siementä käyttävistä vastaajista suorittaa kunnostustoimenpiteitä. Peltoalaltaan suuremmilla tiloilla sekä erityisesti Lounais-Suomen ja Etelä-suomen alueilla siementä kunnostetaan useammin kuin muualla. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna viljaja sikatilalliset kunnostavat omaa siementä muita enemmän.
Miten tarkastatte oman siemenen kunnon? Kaikki Viljanviljely Oma idätys 1 Oma tjp määritys 2 2 Analysoimalla näytteet laboratoriossa Ei erillistä tarkastusta Muu, mikä Viljan ostajan esinäytteiden mukaan 6 16 1 1 Tautimääritys laboratoriossa 0 20 0 60 0
Miten tarkastatte oman siemenen kunnon? Oma idätys Analysoimalla näytteet laboratoriossa Muu, mikä Tautimääritys laboratoriossa Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: 0-2 2-0- 0- Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle 0 0-60 yli 60 1 6 6 6 6 2 1 6 6 66 1 20 1 2 22 Oma tjp määritys Ei erillistä tarkastusta Viljan ostajan esinäytteiden mukaan 2 2 2 2 2 1 12 20 0 16 1 0 11 0 2 1 2 1 0 1 21 12 16 1 2 20 2 1 1 1 1 22 22 1 6 2 1 1 1 1 2 6 6 2 2 6 6 6 1 0 20 0 60 0 0 120 10 160
Kunnostatteko omaa siementä vai ette? Kunnostetaan Otetaan suoraan kuivatuksen jälkeen varastosiilosta Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: 0-2 2-0- 0- Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle 0 0-60 yli 60 2 6 60 2 2 6 1 6 66 6 0 2 1 1 2 2 21 12 2 21 2 2 2 1 0 % 20 % 0 % 60 % 0 % 0 %
Oman siemenen tuottamiseen liittyvät toimenpiteet Yli puolet ( %) vastaajista pitää sertifioidun siemenen kunnostusta ja tarkastusta parempana/luotettavampana kuin omalla siemenellä. Hieman yli kolmannes ( %) vastaajista ei näe eroa sertifioidun ja oman siemenen kunnostamisen ja tarkastamisen välillä ja % pitää itse tehtyä kunnostusta ja tarkastusta parempana/luotettavampana kuin sertifioidulla siemenellä. Itse tehtyä siemenen kunnostusta ja tarkastusta parempana pitävien osuus on peltoalaltaan isompien tilojen joukossa suurempi kuin pienillä tiloilla. Omaa siementä käyttävistä vastaajista kylvösiemenen peittaa 60 % Yleisin tapa peitata omaa siementä on suorittaa peittaus kylvökoneessa (6 % peittausta käyttävistä). Nestepeittausruuvia (2 %) ja kuivapeittausta (2 %) käyttää noin neljäsosa. Rahtiurakoitsijaa peittauksessa käyttää 11 % omaa siementä peittaavista vastaajista.
Miten oma siemenen kunnostaminen ja tarkastus mielestänne eroaa sertifioidun siemenen kunnostamisesta ja tarkastuksesta? Ei mitenkään Oman siemenen kunnostus ja tarkastus on parempaa / (luotettavampaa?) kuin sertifioidun siemenen Oman siemenen kunnostus ja tarkastus on heikompaa / (epäluottevampaa?) kuin sertifioidun siemenen Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: 0-2 2-0- 0- Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle 0 0-60 yli 60 6 2 6 2 2 6 2 0 6 1 2 6 11 1 62 0 6 6 1 60 2 0 % 20 % 0 % 60 % 0 % 0 %
Sertifioidun siemenen käytön koettu edullisuus Sertifioidun siemenen käyttöä oman siemenen käyttöön verrattuna pitää kalliina (2 % ) tai melko kalliina ( %) yhteensä lähes kolme neljäsosaa vastaajista. Edullisena ( %) tai melko edullisena ( %) sertifioitua siementä pitäviä on vain hieman yli kymmenesosa vastaajista. Lounais- ja Etelä-Suomessa sertifioitua siementä kalliina pitävien osuus on suurempi kuin muualla maassa. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna maitotilallisten joukossa on selvästi eniten sertifioitua edullisempana pitäviä kuin muiden tuotantosuuntien edustajien joukossa. Sikatilallisista puolestaan jopa % pitää sertifioidun käyttöä kalliimpana.
Onko sertifioidun viljansiemenen käyttö mielestänne omaan siemeneen verrattuna edullista? Edullista Melko edullista Samanarvoinen Melko kallista Kallista Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: 0-2 2-0- 0- Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle 0 0-60 yli 60 2 2 2 2 2 1 2 6 6 11 1 16 6 11 60 6 66 2 1 62 0 1 2 2 21 1 2 0 26 2 2 21 0 2 0 2 22 0 % % 20 % 0 % 0 % 0 % 60 % 0 % 0 % 0 % 0 %
Tyytyväisyys sertifioidun siemenen myyntiin ja markkinointiin sekä toimituksiin Yli puolet (2 %) vastaajista on täysin tyytyväisiä sertifioidun siemenen myyntiin ja markkinointiin. Kun tähän lisätään melko tyytyväisten osuus (1 %) on yli 0 % vastaajista tyytyväisiä sertifioidun siemenen myyntiin ja markkinointiin. Viljanviljelijöiden joukossa on eniten tyytymättömiä ( %), kun kyselyyn vastanneet naudanlihantuottajista kaikki ovat täysin tai melko tyytyväisiä. Myyntiin ja markkinointiin tyytymättömien suhteellinen määrä kasvaa siirryttäessä peltoalaluokissa suurempiin, yli 0 hehtaarin tiloilla tyytymättömiä on jo 11 % vastaajista Sertifioidun siemenen toimitusten osalta tyytyväisten määrä on vieläkin suurempi kuin myynnin ja markkinoinnin osalta, jopa % kaikista vastaajista on täysin (1 %) tai melko (26 %) tyytyväisiä siementoimituksiin. Suhteellisesti eniten toimituksiin tyytymättömiä on sika- ja viljatiloilla sekä yli 0 hehtaarin tiloilla ja alueellisesti tarkasteltuna Pohjanmaalla.
Oletteko tyytyväinen sertifioidun siemenen myyntiin ja markkinointiin? Täysin tyytyväinen Melko tyytyväinen En ole tyytyväinen Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: 0-2 2-0- 0- Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle 0 0-60 yli 60 2 6 2 1 2 6 6 2 6 62 1 0 1 0 1 1 0 11 6 6 0 % % 20 % 0 % 0 % 0 % 60 % 0 % 0 % 0 % 0 %
Oletteko tyytyväinen sertifioidun siemenen toimituksiin? Täysin tyytyväinen Melko tyytyväinen En ole tyytyväinen Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: 0-2 2-0- 0- Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle 0 0-60 yli 60 6 1 0 6 2 66 1 6 6 2 6 0 26 2 2 2 2 2 22 1 2 22 22 0 1 26 2 20 1 1 2 1 6 2 2 2 0 % % 20 % 0 % 0 % 0 % 60 % 0 % 0 % 0 % 0 %
Viljelijöiden arviot siemenen tuotantokustannuksista ja sertifioidun siemenen hintatasoista
Mikä on se hinta josta lähtien pidätte ostosiementä kalliina? -%- osuuksien jakauma eri hintaluokkien välillä arvionsa antaneiden vastaajien osalta 2 Kevätvehnä Mallasohra Rehuohra Kaura 20 % arvionsa antaneista 1 0 200 20 260 20 20 0 0 0 0 20 0 siemenen hinta /tn
Mistä hinnasta lähtien alkaa tuntua edulliselta käyttää sertifioitua siementä koko viljanviljelyalalle? -%- osuuksien jakauma eri hintaluokkien välillä arvionsa antaneiden vastaajien osalta Kevätvehnä Mallasohra Rehuohra Kaura 0 2 % arvionsa antaneista 20 1 0 0 20 0 0 20 20 260 20 200 siemenen hinta /tn
Mistä hinnasta lähtien sertifioidun siemenen hinta tuntuisi jo niin halvalta, että asettaisitte sen laadun kyseenalaiseksi? -%- osuuksien jakauma eri hintaluokkien välillä arvionsa antaneiden vastaajien osalta 0 Kevätvehnä Mallasohra Rehuohra Kaura 60 0 % arvionsa antaneista 0 0 20 0 0 20 0 0 20 20 260 20 200 siemenen hinta /tn