Liikenneviraston, ELYn ja Kouvolan kaupungin toimivaltaisen viranomaisen välinen aiesopimus joukkoliikenteen kehittämisestä ja rahoituksesta vuosille 2017 2018
Sisällysluettelo 1 SOPIMUSOSAPUOLET... 2 2 LÄHTÖKOHTA... 2 2.1 Aiesopimuksen tarkoitus... 2 2.2 Sopimusosapuolten roolit joukkoliikenteen järjestäjinä ja rahoittajina... 3 2.3 Liikennekaari... 4 3 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSKAUDELLA... 4 3.1 Valtakunnalliset kehittämishankkeet... 4 3.1.1 Informaatiopalvelut... 4 3.1.2 Avoin reittiopas... 4 3.1.3 JUKU-järjestelmä... 5 3.1.4 Kestävä liikenne... 5 3.1.5 Muut Liikenneviraston kehittämishankkeet... 5 3.2 KAUPUNGIN joukkoliikenne ja kehittämishankkeet... 6 3.2.1 Taustatiedot... 6 3.2.2 Palvelutasomäärittelyt... 7 3.2.3 Lippu- ja maksujärjestelmät... 7 3.2.4 Informaatiojärjestelmä... 7 3.2.5 Kaupungin muut kehittämishankkeet... 7 4 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS... 8 4.1 Kaupungin rahoituksen tilanne... 9 5 VALTIONAVUSTUKSEN RAPORTOINTI JA MAKSATUS... 10 6 AIESOPIMUKSEN VOIMASSAOLO, TARKISTAMINEN JA YHTEISTYÖ... 10 7 ALLEKIRJOITUKSET... 10 1
1 SOPIMUSOSAPUOLET 1. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä Kaakkois-Suomen ELYkeskus) 2. Kouvolan kaupunki toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena Kouvolan alueella (jäljempänä Kouvolan kaupunki) 3. Liikennevirasto 2 LÄHTÖKOHTA Tämän sopimuksen lähtökohtana on laatia Kouvolan kaupungin liikennejärjestelmäsuunnitteluun kytketty joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma sekä sopia joukkoliikenteen valtionrahoituksesta. Valtion talousarvion mukaan joukkoliikenteen valtionavustusta on mahdollista myöntää keskisuurille kaupunkiseuduille, jos ne ovat tehneet aiesopimuksen joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteuttamisesta. Lisäksi valtioneuvoston asetuksen joukkoliikenteen valtionavustuksista (1273/2013) mukaan niiden on osallistuttava vähintään 50 prosentilla palvelusopimusasetuksen mukaisen liikenteen ostoihin, hintavelvoitteen korvaamiseen ja joukkoliikenteen kehittämiseen valtionavustukseen hyväksyttävistä kustannuksista. Joukkoliikenteen aiesopimus sisältää keskeisiä joukkoliikenteen kehittämistoimia joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseksi ja matkustajamäärien lisäämiseksi. Aiesopimuksessa sovitaan lähivuosien joukkoliikenteen palvelutasoa parantavat kehittämistoimenpiteet sekä joukkoliikenteen valtionrahoituksen periaatteet. Aiesopimuksella pyritään parantamaan valtion ja kaupunkiseudun koordinaatiota joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisessa ja rahoituksen suunnittelussa. Aiesopimukset solmitaan keskisuurten kaupunkiseutujen toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Tämä aiesopimus on voimassa vuosina 2017 2018. 2.1 Aiesopimuksen tarkoitus Tämän sopimuksen tarkoituksena on edistää Kouvolan kaupungin ja valtion joukkoliikenteen kehittämistoimien toteutumista. Tällä aiesopimuksella sopimusosapuolet sopivat vuosien 2017 2018 Liikenneviraston, ELY ELY-keskuksen ja Kouvolan kaupungin joukkoliikenteen keskeisten kehittämishankkeiden edistämisestä sekä joukkoliikenteen valtionrahoituksesta. Kehittämishankkeiden ja valtionrahoituksen edellytyksenä on, että sekä valtion että Kouvolan kaupungin vuosittaisissa talousarvioissa on tarkoitukseen osoitettu tarvittavat määrärahat. Valtion rahoitusosuus tulee Liikenneviraston myöntämästä keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennemäärärahakiintiöstä (talousarviomomentti 31.30.63) ja määrärahan käyttöön sovelletaan joukkoliikennelain (869/2009) 46 :n 2 momenttia sekä joukkoliikenteen valtionavustuksista annettua 2
asetusta (1273/2013, 1318/2015). Menettelyn tarkoituksena on siirtyä joukkoliikenteen kehittämisessä pitkäjänteiseen rahoituksen suunnitteluun, lisätä joukkoliikenteen markkinaosuutta nostamalla palvelutasoa ja tukea Kouvolan kaupunkia sen joukkoliikennettä koskevissa linjauksissa ja päätöksissä vahvistettujen seudun joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden toteuttamisessa. Tämän aiesopimuksen lähtökohtana on, että määräraha pysyy nykyisellä tasolla 2017 2018. Valtion ja kuntien rahoitusosuus on riippuvainen määrärahan tasosta vuosittain ja niihin voi vaikuttaa poliittiset päätökset lyhyelläkin aikavälillä. Aiesopimusmenettelyssä tarkennetaan yhteisesti asetettuja lyhyemmän aikavälin tavoitteita ja luodaan pidemmän aikavälin kehittämispolku, johon niin valtion kuin kaupunginkin rahoitusta on tarkoitus kohdentaa. Valtionrahoituksen jakokriteerinä tullaan käyttämään Selvitys joukkoliikenteen valtion rahoituksesta -raportin (Liikennevirasto 43/2015) mukaisia kriteereitä. Aiesopimuksen tavoitteena on sopimusosapuolten yhteinen tahtotila joukkoliikenteen kehittämistavoitteista sekä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden yhteensovittaminen. Osapuolten tulee huomioida joukkoliikenteen suunnittelu ja kehittäminen myös liikennejärjestelmätasolla. 2.2 Sopimusosapuolten roolit joukkoliikenteen järjestäjinä ja rahoittajina Liikennevirasto vastaa joukkoliikenteen valtakunnallisesta kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Sen vastuulla on joukkoliikenteen valtakunnallisten kehittämishankkeiden rahoittaminen ja joukkoliikenteen valtionavustusten myöntäminen sille valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen puitteissa. Liikennevirasto tukee valtakunnallista liikkumisen ohjausta joukkoliikenteen valtionavustushankkeilla. Liikkumisen ohjauksen valtionavustushankkeilla kannustetaan kestäviin liikkumistapoihin. Avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät tai muut yleishyödylliset yhteisöt. Kouvolan kaupunki vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä ja paikallisista kehitystoimenpiteistä toimivalta-alueellaan. Se vastaa alueensa joukkoliikennerahoituksesta ja voi lisäksi hakea Liikennevirastolta keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen mukaisesti. Valtionavustusmenettelystä on tarkemmin sovittu kohdassa 5. ELY-keskus ELY-keskus vastaa toimivaltaisen viranomaisen alueen ylittävästä liikenteestä, silloin kun se kohdistuu kyseisen ELY-keskuksen alueelle. Tämä liikenne palvelee myös Kouvolan kaupungin sisäisiä yhteyksiä ja Kouvolan kaupungin tulee osallistua sen rahoitukseen yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmin liikenneasioiden hoidon yhteistyöstä sovitaan aina tapauskohtaisesti tai erikseen solmittavassa Kouvolan kaupungin ja ELY-keskuksen yhteistyösopimuksessa. 3
2.3 Liikennekaari Käynnissä oleva liikennelainsäädännön uudistushanke liikennekaari toteuttaa kahta hallitusohjelman kärkihanketta, digitaalisen liikennetoimintaympäristön rakentaminen ja sääntelyn sujuvoittaminen. Liikennekaari-hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa liikennekaareen on sisällytetty maaliikenteen liikennemarkkinoita ja -palveluita koskevat säädökset. Liikennekaaren ensimmäinen vaihe on tulossa voimaan kesällä 2018. Liikennekaari vaikuttaa Liikenneviraston rooliin joukkoliikenteessä ja sen voimaantulon jälkeen Liikenneviraston nykyisiä kehittämishankkeita ja roolia niissä on tarkasteltava uudelleen. Liikennevirasto valmistautuu liikennekaaren voimaantuloon kehittämällä ja rakentamalla liikennekaaren vaatimuksen mukaisia palveluita liikkumispalveluiden tuottajille. Liikennekaaren mukaisesti Liikenneviraston tehtäviin kuuluu myös liikkumispalveluiden kysynnän ja tarjonnan seuraaminen sekä liikkumispalveluiden kehittämisen yhteensovittaminen. 3 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSKAUDELLA 3.1 Valtakunnalliset kehittämishankkeet Valtakunnallisten kehittämishankkeiden kehittämisvaiheen rahoituksesta vastaa Liikennevirasto. Toteuttamisvaiheen kustannuksista sovitaan sopimusosapuolten kesken erikseen. 3.1.1 Informaatiopalvelut Liikennevirasto vastaa joukkoliikenteen valtakunnallisten informaatiojärjestelmän kehittämisestä. Liikennevirasto kokoaa ja julkaisee tiedot kaikista joukkoliikenteen reiteistä ja aikatauluista valtakunnallisesti. Tietoja tarvitaan matkustajainformaatiopalveluiden tuottamisessa sekä viranomaisen käytössä liikenteen suunnittelussa, järjestämisessä, palvelutason määrittelyssä ja seurannassa. Tietoja voidaan luovuttaa myös palvelujen tuottajille lisäarvopalvelujen tuottamista varten. KAUPUNKI sitoutuu toimittamaan joukkoliikennepalveluistaan Liikennevirastolle matkustajainformaatiopalveluiden vaatimat pysäkki-, reitti- ja aikataulutiedot käytössä olevaan valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Liikennevirasto koordinoi ja ohjeistaa informaatiojärjestelmän sekä lippu- ja maksujärjestelmän tietokantojen käytön niin, että kaupunki velvoitetaan toimittamaan pysäkki-, reitti- ja aikataulutiedot vain yhteen valtakunnalliseen tietokantaan (joukkoliikenteen koontikanta). Luovutettavista tiedoista on määritelty joukkoliikennelain 57 :ssä. 3.1.2 Avoin reittiopas Liikennevirasto kehittää uutta avointa reittiopasta yhteistyössä HSL:n ja TVV Lippu- ja maksujärjestelmät Oy:n (LMJ Oy) kanssa. Uusi reittiopas valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä ja julkaistaan osoitteessa www.matka.fi. Avointa reittiopasta kehitetään myös keskisuurten kaupunkiseutujen paikallisiksi reittioppaiksi. Keskisuuret kaupunkiseudut liittyvät avoimeen reittioppaaseen LMJ Oy:n kautta. 4
Liikennevirasto käynnistää syksyllä 2016 reaaliaikapilotin, jonka tavoitteena on kehittää joukkoliikenteen reaaliaikatietojen esittämistä avoimessa reittioppaassa. 3.1.3 JUKU-järjestelmä JUKU-järjestelmä on joukkoliikenteen rahoitus-, kustannus- ja suoritetietojen keräys- ja seurantajärjestelmä. JUKU-järjestelmän avulla digitalisoidaan nykyisiä joukkoliikenteen rahoitukseen, sekä kustannus- ja suoritetietoihin liittyviä prosesseja. JUKU-järjestelmää käytetään suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osalta joukkoliikenteen valtionavustusten hakemus- ja maksatusprosessissa sekä toimivaltaisten viranomaisten tunnuslukutietojen keräämisessä. Tavoitteena on edistää tunnuslukujen sähköistä julkaisua ja raportointia, käytettävyyttä sekä eri toimivaltaisten viranomaisten vertailtavuutta. JUKU-järjestelmän kautta kerätään myös tietoa kaupunkiseutujen tulevista kilpailutuksista (kilpailutusrekisteri). Rekisteri hyödyttää joukkoliikenneviranomaisia kilpailutusten suunnittelussa, liikenteenharjoittajia oman liiketoimintansa suunnittelussa, valtakunnallisia toimijoita markkinatilanteen seurannassa ja kuntia omien liikennepalveluidensa suunnittelussa. KAUPUNKI käyttää JUKU-järjestelmää kulloinkin voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti. 3.1.4 Kestävä liikenne Liikennevirastolla on valmisteilla kestävän liikenteen selvitystyö, jonka keskiössä on liikenteen ja liikenneinfrastruktuurin kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Joukkoliikenteen hankintojen osalta päästöihin voi vaikuttaa erityisesti kalustovaatimusten kautta. Alueellisesti viranomaiset voivat vaikuttaa päästöihin myös esimerkiksi tukemalla energiatehokkuutta ja käyttöastetta nostavia valintoja. Kestävän liikenteen selvitystyöstä julkaistaan raportti, jota myös kaupungit voivat hyödyntää vähäpäästöisyyttä edistävissä toimissaan. Liikennevirastolla on käynnissä sähköbussiselvitys. Selvityksen tavoitteena on lisätä kaupunkien ja joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tietoa sähköbussiliikenteen suunnitteluun ja hankintaan liittyvissä kysymyksissä. Selvitys käsittelee sähköbussiliikenteen suunnittelukysymyksiä ja rajoitteita, kilpailutuksia ja hankintoja sekä kaupunkien ja joukkoliikennetoimijoiden rooleja. Selvityksestä julkaistaan raportti, joka käsittelee tietoa, ohjeita ja työkaluja sähköbussien käyttöönotossa kaupunkiseuduilla. 3.1.5 Muut Liikenneviraston kehittämishankkeet Liikennevirasto on mukana joukkoliikenteen JOUSI-yhteistoimintaryhmässä. JOUSI-yhteistoimintaryhmä kehittää ja edistää asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden rakentumista sekä alan houkuttelevuutta ja osaamista. Liikennevirasto kehittää joukkoliikenteen sidosryhmäyhteistyötä, jossa yhteistyötä arvioidaan niin JOUSI-yhteistoimintaryhmän kuin laajemminkin joukkoliikenteen sidosryhmäyhteistyön osalta. 5
Liikennevirasto jatkaa joukkoliikenteen valtionrahoituksen kehittämistä Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta -raportin (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 43/2015) perusteella. Liikenneviraston ohjeistus joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn (Liikenneviraston ohjeita 31/2015) on julkaistu 2015. Liikennevirasto ohjeistaa ELY-keskuksia joukkoliikenteen palvelutason määrittelyssä. Tarkoituksena on, että myös toimivaltaiset viranomaiskaupungit ja -seudut soveltavat ohjeistusta palvelutasoa määritellessään. Liikennevirasto on julkaissut julkisen liikenteen sanaston. Julkisen liikenteen sanastoa tullaan ylläpitämään ja päivittämään. Julkisen liikenteen sanaston tarkoituksena on luoda alalle yhtenäinen sanasto sekä määritelmiä tukemaan joukkoliikennetyötä. Kouvolan kaupunki ja ELY-keskus sitoutuvat käyttämään julkisen liikenteen sanastoa esimerkiksi selvityksissään. 3.2 Kouvolan kaupungin joukkoliikenne ja kehittämishankkeet Kouvolan kehittämishankkeiden rahoituksesta vastaa kunta itse. Kaupunki voi hakea valtionavustusta joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen mukaisiin kehittämishankkeisiin tämän sopimuksen ja vuosittaisten aiesopimuspalaverien pohjalta. Lisäksi tähän sopimukseen on kirjattu muulla rahoituksella suunniteltavia tai toteutettavia kehittämishankkeita, jotka tukevat joukkoliikenteen palvelutason parantamistavoitteita. 3.2.1 Taustatiedot Kouvolassa on asukkaita noin 86 000. Kouvola on maantieteellisesti laaja kaupunki, jossa asukastiheys on 35,5 asukasta / km2. Yhdyskuntarakenne on joukkoliikenteen kannalta haasteellinen muun muassa sen takia, että ennen vuotta 2009 ja kuntaliitosta, jokainen kunta on suunnittelut maankäyttöään lähtökohtaisesti omien tarpeiden kannalta ja nykyisen Kouvolan joukkoliikenteen näkökulmaa ei luonnollisesti ole huomioitu esimerkiksi kaavoituksessa. Laajasta pinta-alasta ja pienestä asukastieheydestä johtuen Kouvolassa yksityisautoilun asema on vahva. Kuitenkin Kouvolassa tehdään vuosittain lähes 700 000 kausilippumatkaa. Joukkoliikenteen linjasto kattaa lähes koko Kouvolan alueen. Vuoromäärällisesti linjaston painopiste on määritellyillä joukkoliikenteen laatukäytävillä Voikkaa-Kouvola-Inkeroinen-Anjala sekä Elimäki-Kouvola-Valkeala. Tavallista linja-autoliikennettä täydennetään kolmella palvelulinjalla (Kouvola, Anjala ja Kuusankoski). Maaseutumaisemmilla alueilla on järjestetty 15 asiointitaksireittiä. Kaupunkiseudun omat kehittämishankkeet kirjattuna yleisellä tasolla (ks. 3.2.5) Kouvolan kaupungin kuljetuspalvelut tekee tiivistä yhteistyötä eri hallinnonalojen kanssa kuljetusten järkeistämiseksi ja kustannusten minimoimiseksi. Kuljetuspalvelut suunnittelee ja järjestää avoimen joukkoliikennettä ja koululaisten taksimatkoja yhdessä perusopetuksen kanssa. Yhteistyötä tehdään lisäksi esimerkiksi kaupungin sosiaali- ja vammaispalvelujen kanssa SHL- ja VPL-asiakkaiden kuljetusten järjestämiseksi. 6
3.2.2 Palvelutasomäärittelyt Kouvolan palvelutasosuunnitelma on voimassa 2015 2020. Vuonna 2011 laaditut palvelutasotavoitteet ja -luokat ovat edelleen tarkoituksenmukaisia. Vuosille 2011 2015 tehtyyn joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmaan kirjattiin periaatteiksi vuorotarjonnan parantaminen laatukäytävillä ja yhteyksien turvaaminen maaseutualueille kutsujoukkoliikenteen avulla. Vuosina 2015 2020 Kouvolassa joukkoliikennettä kehitetään edelleen jo aiemmin määritettyjen linjausten mukaisesti niin, että vuorotarjontaa parannetaan määritellyillä joukkoliikenteen laatukäytävillä Voikkaa-Anjala ja Valkeala- Elimäki. Maaseutualueiden peruspalveluyhteyksiä parannetaan kutsujoukkoliikennettä kehittämällä. Kouvolan kaupungilla on yksi voimassa oleva siirtymäajan liikennöintisopimus, joka koskee liikennettä reiteillä Voikkaa-Anjala, Kouvola-Voikkaa ja Kouvola-Voikkaa-Jaala(-Kimola). Siirtymäajan sopimus päättyy vuonna 2018. Myös siirtymäajan liikennöintisopimuksen alaisessa liikenteessä käytetään maksuvälineinä Waltti-matkakortteja ja noudatetaan kaupungin määrittämää hinnoittelua. 3.2.3 Lippu- ja maksujärjestelmät Kouvolan kaupungilla on käytössään Waltti- lippu- ja maksujärjestelmä. Järjestelmää kehitetään ja lipputuotteita lisätään tarpeen mukaan vastaamaan kulloisiakin tarpeita. 3.2.4 Informaatiojärjestelmä Kouvolan kaupungilla on käytössään Matkahuollon aikataulupalvelut. Aikataulu- ja informaatiopalveluita on tarkoitus uudistaa vuosien 2017 2018 aikana vastaamaan nykyajan vaatimuksia. 3.2.5 Kaupungin muut kehittämishankkeet Esim. henkilökuljetuksiin, matkakeskuksiin, yms. liittyvät hankkeet. Liikkumisen ohjaus. Kouvolan kaupunki on vuosittain hakenut ja saanut Liikennevirastolta avustusta Liikkumisen ohjaus -työhön. Tavoitteena on tehdä hanke ja hakea sille avustusta myös vuodelle 2017. Kouvolassa Liikkumisen ohjausta on tehty yhteistyössä yhdyskuntatekniikan sekä ympäristö- ja liikuntapalveluiden kanssa. Liikkumisen ohjaus -työn yhteydessä joukko- ja kevyttä liikennettä on markkinoitu houkuttelevana kulkumuotona niin työ-, kuin vapaa-ajan matkoilla. Matkakeskuksen uudistaminen. Kouvolan kaupungissa on käynnissä Matkakeskus -hanke. Uuden matkakeskuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2019. 5K-hanke. Kouvola on ollut mukana Taksiliiton vetämässä 5K-hankkeessa, jossa etsitään uusia toimintamalleja kuljetusten ja Kelan kuljetuskustannusten kasvun hillitsemiseksi. Hankkeen taustalla on valtioneuvoston 16.5.2013 hyväksymä periaatepäätös julkisesti rahoitettujen henkilökuljetusten uudistamisesta. Hankkeen puitteissa selvitetään mahdollisuuksia yhdistellä Kouvolan kaupungin kustantamia SHL- ja VPL-kuljetuksia keskenään sekä Kelan korvaamien kuljetusten kanssa. Hankkeen edetessä on tarkasteltu SHL- ja VPL-kuljetuksia sekä Kelan kuljetuksia yhden arkipäivän aikana. Koska kuljetusten lähtöpisteet samoin kuin niiden ajoittuminen eri vuorokaudenaikoina ovat hyvin samankaltaisia, niin kuljetuksissa on yhdistelypotentiaalia. Lisäksi tarkastelusta selviää hyvin, kuinka paljon Kela, SHLja VPL-kuljetuksia Kouvolan (ja Kymenlaakson) alueella ajetaan. 7
Kuljetusten yhdistely on aloitettu Kouvolassa 1.8.2016. Kuljetusten yhdistelyä ja toimintaa seurataan ja kehitetään yhdessä sidosryhmien ja kuljetuspalveluasiakkaiden edustajien kanssa. Joukkoliikenteen kehittämisohjelma 2015-2020. Kouvolassa hyväksyttiin keväällä 2015 joukkoliikenteen kehittämisohjelma vuosille 2015-2020. Kehittämisohjelmaan on kirjattu toimenpidesuunnitelma, jonka perusteella määrärahojen puitteissa tehdään toimenpiteitä. Kouvolassa lähivuosien keskeisimpiä kehitystoimenpiteitä ovat informaatiojärjestelmän parantaminen (Internet-sivut, mobiilisivusto, reittiopas), erilliskuljetusten kehittäminen kustannustehokkaammaksi sekä lippujärjestelmän kehittäminen. Lippujärjestelmän osalta ennen kaikkea tavoitellaan yhteiskäyttöisyyttä linja-autojen ja junien välillä. 4 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS Alla olevaan taulukkoon on koottu aiesopimuskauden hintavelvoitteet, ostoliikenne ja kehittämishankkeet yhteensä. TVV Valtio Valtion osuus Vuosi Ostoliikenne Hintavelvoite Kehittäminen Yhteensä Tuki % 2017 1 610 000e 396 000e 2 006 000e 540 000e 2018 1 810 000e 198 000e 2 008 000e 540 000e Tässä esitetyt eurosummat kuvaavat sitä suuntaa, johon valtion ja kaupungin rahoitus sopimuskaudella kehittyy. Ne eivät kuitenkaan sido sopimusosapuolia, vaan rahoituksesta päätetään talousarviomenettelyn mukaisesti aina vuodeksi kerrallaan. Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (43/2015) määritteli keskisuurille kaupunkiseuduille kriteerit, joiden mukaan valtionavustus jaetaan. Keskisuurten kaupunkiseutujen osalta valtionavustukset jaetaan asukasluvun (painoarvo 70%) ja kunnan oman joukkoliikennerahoituksen mukaan (painoarvo 30%). Kunnan oma rahoitus koostuu edellisen vuoden valtionapukelpoisista nettokustannuksista. Yksityiskohtaiset rahoitukseen liittyvät taulukot ovat liitteissä. Rahoitustaulukot täytetään toteuman mukaan vuosittaisissa aiesopimuspalavereissa. Aiesopimuspalavereissa täydennetään seuraavat taulukot: Taulukko 1: Joukkoliikenteen rahoituksen jakautuminen Taulukko 2: Ostoliikenteen jakautuminen paikallisliikenne/palveluliikenne Taulukko 3: Hintavelvoitteiden jakautuminen 8
4.1 Kaupungin rahoituksen tilanne Kouvolan kaupungin liikenteen ostoihin ja hintavelvoitteiden korvaamiseen osoittama määräraha on vuosittain ollut noin 2 miljoonaa euroa sisältäen valtion joukkoliikennetuen. Sopimukseen kirjatut kaupungin panostukset ovat bruttolukuja, eikä niistä ole vähennetty valtion osuutta. (Liite 1). Joukkoliikenteen kehittämistyön osalta Kouvolassa on vuosina 2009-2016 toteutettu erilaisia hankkeita, ne eivät kuitenkaan ole olleet ELY-keskuksen tai Liikenneviraston myöntämän valtionavun piirissä. Ostoliikenteen hintavelvoitteiden tilanne Kouvolassa joukkoliikenne järjestetään PSA:n mukaisesti nettomallisilla käyttöoikeussopimuksilla. Käyttöoikeussopimusten alaisessa liikenteessä Kouvolan kaupunki määrittelee lippujen hinnat, joita liikennöitsijöiden tulee noudattaa. Liikennöitsijät voivat halutessaan käyttää myös edullisempia lippujen hintoja. Käyttöoikeussopimuksiin ei makseta entisen kaltaista lipputukea. Arvo- ja kertalipputulot jäävät liikennöitsijöille toteuman mukaisesti. Kausilipputulot jaetaan liikennöitsijöille tehtyjen matkojen suhteessa. Kausilippujen osalta liikennöitsijöille jaetaan siis asiakastulot, ei erillistä lipputukea. Asiakastulojen lisäksi liikennöitsijöille maksetaan käyttöoikeussopimuksen mukainen korvaus. Kouvolassa voimassa olevien siirtymäajan sopimusten osalta on sovittu Waltti-matkakorttien osalta nousukorvaus. Nousukorvaus on määritelty siten, että liikennöitsijän saama tulo pysyy entisellä tasolla. Nousukorvauksen taustalla on tarve päästä tilanteeseen, jossa Waltti-tuotteet kelpaavat maksuvälineenä kaikessa Kouvolan kaupungin alaisessa liikenteessä. Nousukorvauksen lisäksi kahden liikennöitsijän, joilla on vähän Kouvolan läpi menevää kaukoliikennettä, on sovittu kuukausikorvauksesta, jota vastaan yrittäjät hyväksyvät Waltti-matkakortin maksuvälineenä. Kuukausikorvauksen taso on määritetty niin, että se vastaa asiakastulon osuutta Waltti-kausilipputuloista. Lipputuki poistuu asteittain vuodesta 2015 eteenpäin. Kehittämisohjelman mukaisesti Kouvolassa joukkoliikenteen painopistealueiksi on määritetty joukkoliikenteen laatukäytävät Voikkaa-Anjala sekä Valkeala-Elimäki. Lisäksi houkuttelevaa palvelutasoa tavoitellaan reiteillä Lehtomäki-Matkakeskus ja Eskolanmäki-Matkakeskus. Kehittämisohjelman mukaisesti maaseutualueilla panostetaan ennen kaikkea toisen asteen opiskelijoiden kulkuyhteyksien parantamiseen sekä kutsuohjattuihin peruspalveluyhteyksiin. Palveluliikenne / avoin joukkoliikenne Kehittämisohjelman mukaisesti. Kouvolassa on nykyisenkaltaisen palveluliikenteen lisäksi tarve kehittää uudenlaista palvelumuotoa, jolla pystytään palvelemaan nykyistä paremmin esimerkiksi VPL-kuljetusasiakkaita. 5K-hanke sivuaa myös palveluliikenteen kehittämistä. 9
5 VALTIONAVUSTUKSEN RAPORTOINTI JA MAKSATUS Valtionavustuksien myöntämistä säätelee valtionavustuslaki (688/2001). Tämä aiesopimus ei yksinään oikeuta Kouvolan saamaan joukkoliikenteen valtionavustusta, vaan kaupunki hakee erikseen Liikenneviraston ohjeiden mukaan valtionavustusta vuosittain tässä sopimuksessa mainittuihin kohteisiin. Joukkoliikenteen valtionavustuksen hakeminen, päätökset ja maksatus toteutetaan JUKU-järjestelmässä. Liikennevirasto maksaa keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen valtionavustuksen Kouvolan sekä hintavelvoitteiden, ostoliikenteen että kehittämishankkeiden osalta kunkin vuoden kuudelta ensimmäiseltä ja viimeiseltä kuukaudelta sen jälkeen, kun se on vastaanottanut kulloinkin voimassa olevien ohjeiden mukaiset seurantatiedot sekä muut mahdolliset valtionavustuspäätöksessä vaaditut tiedot JUKU-järjestelmän kautta määräaikaan mennessä. Kouvolan kaupunki sitoutuu käyttämään JUKU-järjestelmää kulloinkin voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti. 6 AIESOPIMUKSEN VOIMASSAOLO, TARKISTAMINEN JA YHTEISTYÖ Sopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun asti. Sopimuksen seurantaa varten järjestetään vuosittain syyskuun loppuun mennessä sopimusosapuolten välinen seurantapalaveri, jossa käydään läpi sopimuksen toteutuminen sekä päivitetään kehityshankkeiden ja valtionrahoituksen tilanne. 7 ALLEKIRJOITUKSET..2016 NIMI Hallintojohtaja Kouvolan kaupunki NIMI Joukkoliikennelogistikko Kouvolan kaupunki..2016 NIMI TITTELI Kaakkois-Suomen ELY-keskus NIMI TITTELI Kaakkois-Suomen ELY-keskus..2016 NIMI TITTELI Liikennevirasto NIMI TITTELI Liikennevirasto 10
Liite 1: Joukkoliikenteen kustannukset ja valtion joukkoliikennetuki: Taulukko 1: Joukkoliikenteen nettokustannusten jakautuminen ja valtion joukkoliikennetuki luvut ei sis.alv Kouvola Valtio Valtion osuus Vuosi Ostoliikenne Hintavelvoite Kehittäminen Yhteensä Tuki % 2009 256 231 575 405 831 636 358 116 43 2010 641 067 917 099 1 558 166 560 004 36 2011 977 252 1 000 840 1 978 092 625 653 32 2012 923 076 1 142 201 2 065 277 500 230 24 2013 995 706 1 116 171 2 111 877 555 000 26 2014 979 375 1 039 307 2 018 682 555 000 27 2015 1 407 234 442 905 1 850 139 544 000 29 2016 1 500 000e 400 000e 1 900 000 540 000 28 Taulukko 2: Ostoliikenne luvut ei sis.alv Kouvola Vuosi Paikallisliikenne Palveluliikenne Yhteensä 2009 162 821 93 410 256 231 2010 518 898 122 169 641 067 2011 844 532 132 720 977 252 2012 795 031 128 045 923 076 2013 854 716 140 990 995 706 2014 827 540 151 835 979 375 2015 1 180 000e 220 000e 1 400 000e 2016 1 280 000e 220 000e 1 330 000e Taulukko 3: Hintavelvoitteet luvut ei sis.alv Kouvola Vuosi Kaupunkiliput Seutuliput Yhteensä 2009 447 767 127 638 575 405 2010 907 689 9 410 917 099 2011 993 934 6 906 1 000 840 2012 1 138 838 3 363 1 142 201 2013 1 108 776 7 395 1 116 171 2014 1 032 607 6 700 1 039 307 2015 439 896 3009 442 905 2016 400 000e 2900e 402 900e 11