Tieliikenteen ilmapiiri vuonna 2011

Oma ja muiden kuljettajien toiminta liikenteessä Tieliikenteen ilmapiiri vuonna 11 LEENA PÖYSTI 12

Sisältö Johdanto... 3 Koko maan liikenteen ilmapiiri... 4 Kielteiset piirteet... 5 Myönteiset piirteet... 7 Valtakunnallinen ilmapiiri indeksillä arvioituna... 8 Tieliikenteen alueellinen ilmapiiri vuonna 11... 9 Liikenteen ilmapiirin parantumisen tai huonontumisen kokeminen... 9 Kielteiset piirteet... 10 Myönteiset piirteet... 11 Indeksi alueellisesta ilmapiiristä... 11 Etelä-Suomi... 13 Pohjois-Suomi... 14 Itä-Suomi... 15 Länsi-Suomi... 16 Oma toiminta liikenteessä... 17 Mielialan ärtyisyys... 17 Oma kielteinen toiminta... 18 Oma myönteinen toiminta liikenteessä... Ei-autoilevien kokemukset tieliikenteen ilmapiiristä... 22 Miesten ja naisten sekä eri ikäisten kokemukset tieliikenteen ilmapiiristä... 25 Tulosten yhteenveto ja arviointi... 26 2

Johdanto Liikenneturva on jo vuoden ajan selvittänyt vuosittain tieliikenteen ilmapiiriä haastattelemalla kuljettajia. Tässä raportissa tarkastellaan kuljettajien kokemuksia tieliikenteen ilmapiiristä vuonna 11 joulukuussa tehtyjen haastatteluiden perusteella. Tieliikenteessä kuolleiden määrä on viime vuosina ollut poikkeuksellisen alhainen. Vuonna 09 liikennekuolemien määrä väheni viidenneksellä ja pysyi tällä tasolla vuonna 10. Kuluneena vuonna sama suunta ei jatkunut. Ennakkotietojen mukaan vuonna 11 tieliikenteessä on menehtynyt 292 ihmistä, kun vuonna 10 kuolleiden lukumäärä oli 272. Loukkaantuneiden määrä kasvoi noin kolmella prosentilla. Liikenneviraston tietojen perusteella liikenteen keskinopeus pysyi ennallaan ja liikennemäärässä oli kasvua 2,3 prosenttia. Altistus nokkakolareille kasvaa liikenteen määrän kasvaessa. Henkilöautojen kolariturvallisuus ei riitä silloin, kun törmätään vastakkaiseen suuntaan etenevään ajoneuvoon. Liikenteen ilmapiirimittauksessa TNS Gallup Oy kerää Liikenneturvan tilauksesta tietoja vuosittain noin 1000 autoa ajavalta henkilöltä eri puolilta Suomea. Alkuvuosina tiedot kerättiin kaksi kertaa vuodessa; keväisin ja syksyisin. 00-luvulla siirryttiin yhteen vuosimittaukseen joka on tehty pääsääntöisesti loppuvuodesta. Tässä raportissa käytetään aiemmilta vuosilta syksyisiä mittauksia, jos ne on tehty 1. Vuodesta 09 alkaen aineisto on kerätty GallupKanavan sähköisinä kyselyinä, kun aiemmin tieto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina. Molemmilla keruutavoilla näyte edustaa Suomen väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. TNS Gallupin keräämä kyselyaineisto analysoidaan Liikenneturvassa. Tulokset esitellään myös ryhmiteltynä neljän suuralueen mukaan. Nämä alueet ovat Etelä-Suomi, Pohjois- Suomi, Itä-Suomi ja Länsi-Suomi. Taulukko 1 Haastattelujen autoilijoiden määrät eri suuralueilla Suuralue 08 09 10 11 Etelä-Suomi 354 392 433 451 Pohjois-Suomi 95 167 148 152 Itä-Suomi 113 187 123 146 Länsi-Suomi 486 371 412 412 Yhteensä 1048 1117 1116 1161 Vuoden 10 tutkimuksessa ilmapiirikyselyä muutettiin aiemmista vuosista jättämällä osa aiemmista kysymyksistä pois ja lisäämällä muutamia omaa toimintaa liikenteessä mittaavia kysymyksiä. Samaa versiota käytettiin vuonna 11. Aluksi vastaajilta kysytään mielipidettä siitä, onko liikenteen ilmapiirissä tapahtunut muutoksia viimeisen puolen vuoden aikana. Onko ilmapiiri parantunut, huonontunut vai pysynyt muuttumattomana. Lisäksi kysytään käsityksiä yksittäisistä liikenteen myönteisistä ja kielteisistä piirteistä, jotka on esitelty kuvassa 1. 1 Vuosina 05 ja 06 haastattelut tehtiin ainoastaan keväällä. 3

Kuva 1 Liikenteen ilmapiirikysely Koko maan liikenteen ilmapiiri Koko ilmapiirimittausten ajan suurin osa vastaajista on ollut sitä mieltä, että liikenteen ilmapiiri on pysynyt ennallaan. He eivät koe sen muuttuneen. Vuonna 11 autoilevista vastaajista 7 prosenttia koki ilmapiirin parantuneen ja ennätysmäärä, 37 prosenttia huonontuneen. Loput vastaajat (57%) siis olivat sitä mieltä, että liikenteen ilmapiiri on samanlainen kuin ennenkin. Ilmapiirin kokeminen aiempaa huonommaksi oli selkeästi viiden vuoden keskiarvon yläpuolella, paremmaksi kokeminen keskiarvon tasolla (kuva 2). 40 35 30 25 15 10 5 0 37 33 30 31 31 31 29 28 28 26 24 24 19 16 17 15 15 12 13 12 13 12 13 13 11 10 10 9 8 6 7 8 6 7 8 6 6 7 7 4 1996 1995 1994 1993 1992 1991 11 10 09 08 07 06* 05* 04 03 02 01 00 1999 1998 1997 ILMAPIIRI PARANTUNUT 5 kaud. liuk. keskiarvo (ILMAPIIRI PARANTUNUT) ILMAPIIRI HUONONTUNUT 5 kaud. liuk. keskiarvo (ILMAPIIRI HUONONTUNUT) Kuva 2 Muutokset liikenteen ilmapiirissä ja viiden vuoden keskiarvon liukuluku * 05 ja 06 tuloksett kevät, muutoin loppuvuosi Arvioi liikenteessämme, teillä tai kaduilla, nykyisin vallitsevaa ilmapiiriä. Onko liikenteen ilmapiirissä mielestäsi tapahtunut muutoksia viimeisen puolen vuoden aikana? 4

Muutosta liikenteen ilmapiirin kokemisessa aiempaa huonommaksi ei voida paikantaa mihinkään ikä- tai sukupuoliryhmään, vaan vuonna 11 oltiin kaikissa ryhmissä useammin kuin vuonna 10 sitä mieltä, että ilmapiiri on huonontunut, ja niiden osuus oli pienentynyt, jotka eivät koe ilmapiirin muuttuneen. Vähiten ilmapiiriin ottavat kantaa nuorimmat vastaajat, joista seitsemän kymmenestä on sitä mieltä, että ilmapiiri on pysynyt ennallaan. Taulukko 2 Ilmapiirin kokeminen 10 ja 11 iän ja sukupuolen mukaan (autoilijat) Onko liikenteen ilmapiirissä mielestäsi tapahtunut muutoksia viimeisen puolen vuoden aikana? IKÄ Yhteensä nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-64 65+ Vastaajia 10 1116 493 623 68 175 316 379 176 On, ilmapiiri on parantunut 7% 6% 8% 1% 5% 6% 9% 11% On, ilmapiiri on huonontunut 31% 31% 30% 21% 15% 33% 36% 34% Ei, ilmapiiri ei ole muuttunut (tai en osaa sanoa) 62% 63% 61% 78% 79% 61% 55% 55% Vastaajia 11 1161 503 659 53 140 339 439 191 On, ilmapiiri on parantunut 7 % 4 % 9 % 0 % 5 % 5 % 7 % 12 % On, ilmapiiri on huonontunut 37 % 37 % 37 % 28 % 22 % 38 % 39 % 42 % Ei, ilmapiiri ei ole muuttunut (tai en osaa sanoa) 57 % 59 % 55 % 72 % 73 % 57 % 54 % 46 % Kielteiset piirteet Liikenteen yksittäiset kielteiset piirteet liittyvät kaikki jollain tapaa ajonopeuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Yksittäisissä kielteisissä piirteissä ei näkynyt samanlaista kasvua kuin kokemuksessa siitä, että ilmapiiri on huonontunut. Muutokset autoilijoiden kokemuksissa vuoteen 10 verrattuna ovat hyvin pieniä. Kuusi kymmenestä autoilijasta on sitä mieltä että liikenteessä roikutaan liian lähellä perässä ja otetaan riskejä ohituksissa aiempaa useammin. Joka toinen autoilija kokee kaahaamisen yleistyneen ja joka kolmas on sitä mieltä, että liikenne tuntuu aiempaa pelottavammalta. Liikenteen ilmapiirin kielteiset piirteet (% on yleistynyt) 70 60 50 52 56 65 66 40 30 29 10 KAAHAAMINEN LIIKENTEEN PELOTTAVUUS 08 09 10 11 MALTTAMATT. RUUHKISSA LÄHELLÄ PERÄSSÄ ROIKKUMINEN RISKINOTTO OHITUKSISSA Kuva 3 Kielteiset piirteet 08-11 (% vastaajista) Ovatko seuraavat liikenteen kielteiset piirteet sinun mielestäsi lisääntyneet viime aikoina?-kyllä 5

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna yksittäisissä piirteissä nähtävissä on kuitenkin jopa lievää myönteistä kehitystä. Kokemus kaahaamisen sekä liikenteen pelottavuuden yleistymisestä ovat alle viiden vuoden keskiarvon. Malttamattomuus ruuhkissa on viiden vuoden keskiarvon tasoa. Liikenteen ilmapiirin kielteisiä piirteitä (% on yleistynyt) 70 60 50 40 30 10 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 KAAHAAMINEN LIIKENTEEN PELOTTAVUUS MALTTAMATT. RUUHKISSA 5 kaud. liuk. keskiarvo (KAAHAAMINEN) 5 kaud. liuk. keskiarvo (LIIKENTEEN PELOTTAVUUS) 5 kaud. liuk. keskiarvo (MALTTAMATT. RUUHKISSA) Kuva 4 Kaahaaminen, liikenteen pelottavuus ja malttamattomuus ruuhkissa (% vastaajista) Koko 00-luvun ajan kokemukset siitä, ovatko lähellä perässä roikkuminen ja riskinotto ohituksissa yleistyneet, ovat kulkeneet käsi kädessä yleistyen ja vähentyen samoina vuosina. Viime vuosina kyselyssä autoilijoista noin 65 % on kokenut näissä olleen kasvua. Liikenteen ilmapiirin kielteisiä piirteitä (% on yleistynyt) 80 70 60 50 40 30 10 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 LÄHELLÄ PERÄSSÄ ROIKKUMINEN RISKINOTTO OHITUKSISSA 5 kaud. liuk. keskiarvo (LÄHELLÄ PERÄSSÄ ROIKKUMINEN) 5 kaud. liuk. keskiarvo (RISKINOTTO OHITUKSISSA) Kuva 5 Lähellä perässä roikkuminen ja riskinotto ohituksissa (% vastaajista) 6

Myönteiset piirteet Yksittäinen liikenteen myönteinen piirre, jonka useimmin koettiin lisääntyneen vuonna 11, oli turvallisuudesta huolehtiminen, jonka koki yleistyneen joka neljäs vastaaja. Kasvua tämän kokemisessa oli edellisvuoteen verrattuna kuusi prosenttiyksikköä. 30 Liikenteen ilmapiirin myönteiset piirteet (% osuus on lisääntynyt) 25 24 15 10 12 12 5 KOHTELIAISUUS JA JOUSTAVUUS LIIKENNESÄÄNT. NOUDATT. TURVALLISUUD. HUOLEHTIMINEN TOISTEN OIK. KUNNIOITTAMINEN 08 09 10 11 Kuva 6 Myönteiset piirteet 08-11 (% vastaajista) Entä ovatko seuraavat liikenteen myönteiset piirteet mielestäsi lisääntyneet viime aikoina? -kyllä. Erityisesti iäkkäät kokivat vuonna 11 aiempaa useammin turvallisuudesta huolehtimisen parantuneen. Kasvua kuitenkin oli kaikissa ikäryhmissä ja sekä miehillä että naisilla. Pienin muutos oli 35-29 -vuotiaiden ryhmässä. Taulukko 3 Turvallisuudesta huolehtiminen iän ja sukupuolen mukaan 10 ja 11 Entä ovatko seuraavat liikenteen myönteiset piirteet mielestäsi lisääntyneet viime aikoina? Turvallisuudesta huolehtiminen 18-24 25-34 35-49 50-64 65+ Yhteensä nainen mies Vastaajia vuonna 10 1116 493 623 68 175 316 379 176 Kyllä 18% 16% 18% 18% 13% 22% 17% 15% Ei 69% 69% 70% 63% 72% 69% 70% 69% Ei osaa sanoa 13% 15% 12% 19% 15% 9% 13% 16% Vastaajia vuonna 11 1161 503 659 53 140 339 439 191 Kyllä 24% 22% 25% 26% 19% 25% 22% 28% Ei 60% 60% 60% 59% 65% 64% 61% 51% Ei osaa sanoa 18% 18% 15% 15% 16% 12% 17% 21% IKÄ 7

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna lähes kaikkien myönteisten piirteiden kokeminen väheni vuoden 11 kyselyssä viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ainoa poikkeus oli turvallisuudesta huolehtiminen, jota koettiin useammin kuin viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin. 40 Liikenteen ilmapiirin myönteisiä piirteitä (% osuus on lisääntynyt) 35 30 25 15 10 5 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 00 01 02 03 04 05 06 KOHTELIAISUUS JA JOUSTAVUUS LIIKENNESÄÄNT. NOUDATT. 5 kaud. liuk. keskiarvo (KOHTELIAISUUS JA JOUSTAVUUS) 5 kaud. liuk. keskiarvo (LIIKENNESÄÄNT. NOUDATT.) 07 08 09 10 11 Kuva 7 Kohteliaisuus ja joustavuus ja liikennesääntöjen noudattaminen (% vastaajista) 45 40 35 30 25 15 10 5 0 1991 Liikenteen ilmapiirin myönteisiä piirteitä (% osuus on lisääntynyt) 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 00 01 02 03 04 05 TURVALLISUUD. HUOLEHTIMINEN TOISTEN OIK. KUNNIOITTAMINEN 5 kaud. liuk. keskiarvo (TURVALLISUUD. HUOLEHTIMINEN) 5 kaud. liuk. keskiarvo (TOISTEN OIK. KUNNIOITTAMINEN) 06 07 08 09 10 Kuva 8 Turvallisuudesta huolehtiminen ja toisten oikeuksien kunnioittaminen (% vastaajista) 8

Valtakunnallinen ilmapiiri indeksillä arvioituna Jos ilmapiiristä lasketaan edellä esiteltyjen yksittäisten myönteisten ja kielteisten piirteiden kokemisen perusteella summapistemäärä 2 ja tästä indeksiluku siten, että syksy 1991 saa arvon 100, voidaan todeta, että ilmapiirin kielteisten piirteiden arvo on lähes sama (101) kuin perusvuonna, mutta myönteisten piirteiden kokemisen kohdalla indeksiarvo on laskenut lukemaan 64. Tämä tarkoittaa, että kielteisten piirteiden osalta muutosta ei ole, mutta myönteisiä piirteitä koetaan huomattavasti vähemmän kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Viime vuosina kielteisten piirteiden indeksiarvossa ei ole juurikaan eroa, mutta myönteisten piirteiden indeksiarvo on vuoden 09 notkahduksen jälkeen lisääntynyt ja on nyt lähellä viiden vuoden keskiarvoa. 1 110 100 90 80 70 60 50 40 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 101 64 kielteiset piirteet indeksiarvo myönteiset piirteet indeksiarvo 5 kaud. liuk. keskiarvo (kielteiset piirteet indeksiarvo) Kuva 9 Liikenteen myönteiset ja kielteiset piirteet indeksi. Perusvuosi syksy 1991 (100) Tieliikenteen alueellinen ilmapiiri vuonna 11 Liikenteen ilmapiirin parantumisen tai huonontumisen kokeminen Eri alueet eivät juuri eroa kokemuksissa siitä, onko ilmapiiri parantunut tai huonontunut. Niiden kuljettajien osuus, jotka kokivat ilmapiirin parantuneen, vaihteli eri alueilla neljän ja kahdeksan prosentin välillä. Suurempi ero oli huonontumisen kokemisessa, jossa vaihteluväli oli 30 % - 41 %. Etelä-Suomessa koettiin huonontumista eniten, Pohjois-Suomessa vähiten. Pohjois-Suomessa oltiin eniten sitä mieltä, että ilmapiiri ei ole muuttunut. Taulukko 4 Muutokset ilmapiirissä 11 (% vastaajista N=1161) Arvioi liikenteessämme, teillä tai kaduilla, nykyisin vallitsevaa ilmapiiriä. Onko liikenteen ilmapiirissä mielestäsi tapahtunut muutoksia viimeisen puolen vuoden aikana? On, ilmapiiri on parantunut On, ilmapiiri on huonontunut Ei, ilmapiiri ei ole muuttunut (tai en osaa sanoa) Yhteensä (Suuralueet) Etelä-Suomi 7 % 41 % 52 % 100 % Itä-Suomi 8 % 34 % 58 % 100 % Länsi-Suomi 7 % 36 % 58 % 100 % Pohjois-Suomi 4 % 30 % 66 % 100 % Yhteensä 7 % 37 % 57 % 100 % 2 Koska kaahaamista ei kysytty vuosina 1991-03 erillisinä muuttujina vaan muodossa kaahaaminen ja kiilaaminen, on vuosien 03 11 arvoista laskettu keskiarvo 58%, jota on käytetty indeksiä muodostettaessa arvona aiemmilta vuosilta. 9

Kielteiset piirteet Erot alueiden välillä kielteisten piirteiden kokemisessa olivat niin pieniä, että ainoa tilastollisesti merkitsevä ero oli malttamattomuuden ruuhkissa kokemisessa. Malttamattomuuden ruuhkissa koettiin yleistyneen useiten Etelä-Suomessa. Taulukko 5 Liikenteen kielteisten piirteiden lisääntymisen kokeminen alueittain 11 N=1161 Kaahaaminen (Suuralueet) Etelä-Suomi 54 % 37 % 10 % 100 % Itä-Suomi 57 % 34 % 9 % 100 % Länsi-Suomi 49 % 39 % 13 % 100 % Pohjois-Suomi 50 % 39 % 11 % 100 % Yhteensä 52 % 37 % 11 % 100 % Liikenteen pelottavuus (Suuralueet) Etelä-Suomi 25 % 67 % 9 % 100 % Itä-Suomi 31 % 59 % 10 % 100 % Länsi-Suomi 30 % 59 % 11 % 100 % Pohjois-Suomi 34 % 59 % 8 % 100 % Yhteensä 29 % 62 % 10 % 100 % Malttamattomuus ruuhkissa* * p=0,03 (Suuralueet) Etelä-Suomi 61 % 31 % 8 % 100 % Itä-Suomi 60 % 32 % 8 % 100 % Länsi-Suomi 50 % 40 % 11 % 100 % Pohjois-Suomi 54 % 34 % 13 % 100 % Yhteensä 56 % 34 % 10 % 100 % Riskinotto ohituksissa (Suuralueet) Etelä-Suomi 64 % 29 % 7 % 100 % Itä-Suomi 69 % 25 % 5 % 100 % Länsi-Suomi 66 % 26 % 8 % 100 % Pohjois-Suomi 65 % 25 % 10 % 100 % Yhteensä 66 % 27 % 7 % 100 % Lähellä perässä roikkuminen (Suuralueet) Etelä-Suomi 67 % 27 % 6 % 100 % Itä-Suomi 64 % 29 % 6 % 100 % Länsi-Suomi 63 % 29 % 8 % 100 % Pohjois-Suomi 61 % 34 % 5 % 100 % Yhteensä 65 % 29 % 6 % 100 % 10

Myönteiset piirteet Myönteisissä piirteissä alueelliset erot olivat myös pieniä. Liikennesääntöjen noudattamista sekä kohteliaisuutta ja joustavuutta ilmeni vähiten Pohjois-Suomessa ja eniten Itä-Suomessa. Taulukko 6 Liikenteen myönteisten piirteiden lisääntymisen kokeminen alueittain 11 N=1161 Turvallisuudesta huolehtiminen (Suuralueet) Etelä-Suomi 22 % 62 % 16 % 100 % Itä-Suomi 24 % 61 % 15 % 100 % Länsi-Suomi 25 % 59 % 16 % 100 % Pohjois-Suomi 24 % 58 % 18 % 100 % Yhteensä 24 % 60 % 16 % 100 % Toisten oikeuksien kunnioittaminen (Suuralueet) Etelä-Suomi 12 % 76 % 12 % 100 % Itä-Suomi 14 % 73 % 13 % 100 % Länsi-Suomi 12 % 76 % 12 % 100 % Pohjois-Suomi 13 % 74 % 13 % 100 % Yhteensä 12 % 76 % 12 % 100 % Liikennesääntöjen noudattaminen (Suuralueet) Etelä-Suomi 11 % 77 % 12 % 100 % Itä-Suomi 14 % 82 % 5 % 100 % Länsi-Suomi 13 % 74 % 13 % 100 % Pohjois-Suomi 8 % 80 % 13 % 100 % Yhteensä 12 % 77 % 11 % 100 % Kohteliaisuus ja joustavuus (Suuralueet) Etelä-Suomi % 70 % 10 % 100 % Itä-Suomi 25 % 64 % 10 % 100 % Länsi-Suomi 19 % 72 % 9 % 100 % Pohjois-Suomi 18 % 69 % 13 % 100 % Yhteensä % 70 % 10 % 100 % Indeksi alueellisesta ilmapiiristä Tarkasteltuna indeksillä, jossa koko maan vuoden 11 tulos saa arvon 100, sekä myönteisten että kielteisten piirteiden suhde oli suurin Itä-Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että itäsuomalaiset ottivat muita voimakkaammin kantaa liikenteen ilmapiirin muuttumisen puolesta sekä hyvässä että pahassa. Myönteisten piirteiden suhdeluku koko maahan verrattuna oli heikoin Pohjois-Suomessa, eli pohjoissuomalaiset kokivat muita harvemmin myönteisten piirteiden yleistyneen. Kielteisten piirteiden lisääntyminen puolestaan oli vähäisintä Länsi-Suomessa, eli länsisuomalaiset eivät kokeneet niiden yleistyneen samassa määrin kuin muualla asuvat. Etelä-Suomessa ilmapiirin kokeminen oli lähellä koko maan keskitasoa. Kuten jo aiemmin on todettu, erot alueiden välillä olivat kokonaisuudessaan pieniä. 11

1 100 80 60 40 0 113 96 102 106 101 97 100 93 99 100 Etelä-Suomi Itä- Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Myönteiset piirteet Kielteiset piirteet Kuva 10 Myönteiset ja kielteiset piirteet alueittain vuonna 11 indeksinä koko maan tuloksen ollessa perusarvo (100) N=1161 Edellisvuoteen verrattuna suurin indeksimuutos oli Itä-Suomen myönteisten piirteiden kokemisessa. Vertailuvuosina 09-11 Itä-Suomessa on jatkuvasti koettu muuta maata yleisemmin myönteisten piirteiden yleistyneen. Ero koko maahan nähden kuitenkin pienentyi vuonna 11. Kun indeksiarvo vuonna 10 oli 124, oli se nyt 113. Koko maa Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Etelä-Suomi 100 92 101 86 97 98 99 113 124 106 112 98 102 93 94 90 99 98 106 96 103 102 103 100 100 0 40 60 80 100 1 140 Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Koko maa 11 myönteiset 96 93 113 101 100 10 myönteiset 103 94 124 92 100 09 myönteiset 103 90 112 86 100 11 kielteiset 102 99 106 97 100 10 kielteiset 100 106 98 98 100 09 kielteiset 100 98 102 99 100 Kuva 11 Myönteiset ja kielteiset piirteet alueittain vuonna 09-11 indeksinä koko maan tuloksen ollessa perusarvo (100) 12

Etelä-Suomi Etelä-Suomessa vuonna 11 yleistyi vuoteen 10 verrattuna kaahaaminen ja riskinotto ohituksissa. Niiden vastaajien osuus, jotka kokivat liikenteen aiempaa pelottavammaksi, laski edelleen. RISKINOTTO OHITUKSISSA LÄHELLÄ PERÄSSÄ ROIKKUMINEN MALTTAMATT. RUUHKISSA LIIKENTEEN PELOTTAVUUS KAAHAAMINEN 60 62 59 64 64 65 67 67 57 60 62 61 40 29 27 25 55 56 51 54 0 10 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi 08 Etelä-Suomi 09 Etelä-Suomi 10 Etelä-Suomi 11 Kuva 12 Kielteiset piirteet Etelä-Suomessa 08-11 (% vastaajista) Aiempiin vuosiin verrattuna Etelä-Suomessa koettiin useammin, että turvallisuudesta huolehtiminen on parantunut. Muutoin oltiin viime vuosien tasolla. TOISTEN OIK. KUNNIOITTAMINEN 9 11 13 12 TURVALLISUUD. HUOLEHTIMINEN 18 19 18 22 Etelä-Suomi 08 Etelä-Suomi 09 LIIKENNESÄÄNT. NOUDATT. 10 13 12 11 Etelä-Suomi 10 Etelä-Suomi 11 KOHTELIAISUUS JA JOUSTAVUUS 23 23 0 5 10 15 25 Kuva 13 Myönteiset piirteet Etelä-Suomessa 08-11 (% vastaajista) 13

Pohjois-Suomi Pohjois-Suomessa kielteisten piirteiden kokeminen väheni, lukuun ottamatta liikenteen pelottavuutta. RISKINOTTO OHITUKSISSA 53 65 69 74 LÄHELLÄ PERÄSSÄ ROIKKUMINEN MALTTAMATT. RUUHKISSA 39 42 53 54 59 64 61 61 Pohjois-Suomi 08 Pohjois-Suomi 09 Pohjois-Suomi 10 LIIKENTEEN PELOTTAVUUS 30 27 34 46 Pohjois-Suomi 11 KAAHAAMINEN 50 55 58 63 0 10 30 40 50 60 70 80 Kuva 14 Kielteiset piirteet Pohjois-Suomessa 08-11 (% vastaajista) Huippuvuodesta 08 Pohjois-Suomessa on laskua kaikkien myönteisten piirteiden osalta, mutta erot muihin vuosiin ovat pieniä. Turvallisuudesta huolehtiminen yleistyi viime vuosista. Joka neljäs pohjoissuomalainen on sitä mieltä, että turvallisuudesta huolehditaan liikenteessä aiempaa paremmin. TOISTEN OIK. KUNNIOITTAMINEN 13 11 13 30 TURVALLISUUD. HUOLEHTIMINEN 17 24 34 Pohjois-Suomi 08 Pohjois-Suomi 09 LIIKENNESÄÄNT. NOUDATT. 7 8 11 39 Pohjois-Suomi 10 Pohjois-Suomi 11 KOHTELIAISUUS JA JOUSTAVUUS 16 18 18 56 0 10 30 40 50 60 Kuva 15 Myönteiset piirteet Pohjois-Suomessa 08-11 (% vastaajista) 14

Itä-Suomi Itä-Suomessa autoilijat kokivat liikenteen ilmapiirin melko samanlaisena kuin aiemmissa selvityksissä. Malttamattomuus ruuhkissa oli yleistynyt. RISKINOTTO OHITUKSISSA 63 68 69 73 LÄHELLÄ PERÄSSÄ ROIKKUMINEN MALTTAMATT. RUUHKISSA 52 62 60 64 66 58 60 74 Itä-Suomi 08 Itä-Suomi 09 Itä-Suomi 10 LIIKENTEEN PELOTTAVUUS 28 33 31 46 Itä-Suomi 11 KAAHAAMINEN 61 54 57 67 0 10 30 40 50 60 70 80 Kuva 16 Kielteiset piirteet Itä-Suomessa 08-11 (% vastaajista) TOISTEN OIK. KUNNIOITTAMINEN 10 13 15 14 TURVALLISUUD. HUOLEHTIMINEN 23 21 24 46 Itä-Suomi 08 Itä-Suomi 09 LIIKENNESÄÄNT. NOUDATT. 16 15 15 14 Itä-Suomi 10 Itä-Suomi 11 KOHTELIAISUUS JA JOUSTAVUUS 18 24 25 28 0 5 10 15 25 30 35 40 45 50 Kuva 17 Myönteiset piirteet Itä-Suomessa 08-11 (% vastaajista) 15

Länsi-Suomi Länsi-Suomessa kokemus siitä, että ruuhkissa oltaisiin aiempaa malttamattomampia, oli vähentynyt. Autoilijat olivat myös selkeästi useammin sitä mieltä, että turvallisuudesta huolehditaan aiempaa paremmin. Muutoin muutokset aiempiin vuosiin verrattuna olivat melko pieniä. RISKINOTTO OHITUKSISSA 66 65 65 66 LÄHELLÄ PERÄSSÄ ROIKKUMINEN MALTTAMATT. RUUHKISSA 52 50 65 60 61 63 58 57 Länsi-Suomi 08 Länsi-Suomi 09 Länsi-Suomi 10 LIIKENTEEN PELOTTAVUUS 31 30 30 36 Länsi-Suomi 11 KAAHAAMINEN 48 49 61 60 0 10 30 40 50 60 70 Kuva 18 Kielteiset piirteet Länsi-Suomessa 08-11 (% vastaajista) TOISTEN OIK. KUNNIOITTAMINEN 9 10 12 15 TURVALLISUUD. HUOLEHTIMINEN 15 16 25 25 Länsi-Suomi 08 Länsi-Suomi 09 LIIKENNESÄÄNT. NOUDATT. 15 13 14 13 Länsi-Suomi 10 Länsi-Suomi 11 KOHTELIAISUUS JA JOUSTAVUUS 14 19 19 25 0 5 10 15 25 30 Kuva 19 Myönteiset piirteet Länsi-Suomessa 08-11 (% vastaajista) 16

Oma toiminta liikenteessä Liikenteen ilmapiiritutkimuksessa selvitettiin myös sitä, miten autoilijat itse käyttäytyvät liikenteessä. Mielialan ärtyisyys Joka kolmas autoilija kertoi, että liikenne oli tehnyt viime aikoina mielialan ärtyneeksi aiempaa harvemmin. Osuus oli samansuuruinen myös vuonna 10. Aiempaa useammin oli liikenteessä ärtynyt joka kahdeksas. Useammin ärtyneitä oli sekä vuonna 09 että vuonna 10 eniten Etelä-Suomessa ja vähiten Itä- Suomessa. Taulukko 7 Onko liikenne tehnyt sinut ärtyneeksi viime viikkoina useammin vai harvemmin kuin ennen? 11 N=1161 Entä oma mielialasi ajaessasi autoa liikenteessä. Onko liikenne tehnyt sinut ärtyneeksi viime viikkoina useammin vai harvemmin kuin ennen? Useammin Yhtä usein Harvemmin En osaa sanoa Yhteensä Etelä-Suomi 15 % 45 % 32 % 8 % 100 % Itä-Suomi 10 % 47 % 33 % 10 % 100 % Länsi-Suomi 11 % 47 % 33 % 10 % 100 % Pohjois-Suomi 15 % 46 % 30 % 9 % 100 % Koko maa 13 % 46 % 32 % 9 % 100 % Mielialan ärtyisyys Koko maa 11 Länsi- Suomi 11 Itä- Suomi 11 Pohjois- Suomi 11 Etelä- Suomi 11. 13 % 11 % 10 % 15 % 15 % 46 % 47 % 47 % 46 % 45 % 32 % 33 % 33 % 30 % 32 % 9 % 10 % 10 % 9 % 8 % Koko maa 10 Länsi- Suomi 10 Itä- Suomi 10 Pohjois- Suomi 10 Etelä- Suomi 10 10 % 9 % 7 % 11 % 13 % 49 % 52 % 52 % 44 % 47 % 33 % 33 % 33 % 35 % 33 % 8 % 7 % 9 % 10 % 7 % useammin yhtä usein harvemmin eos Koko maa 09 Länsi-Suomi 09 Itä-Suomi 09 Pohjois-Suomi 09 Etelä-Suomi 09 11 % 10 % 9 % 11 % 15 % 50 % 47 % 44 % 56 % 51 % 32 % 34 % 41 % 27 % 29 % 6 % 9 % 6 % 6 % 5 % 0 % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva Mielialan ärtyisyys liikenteessä alueittain 09-11 (% vastaajista) 17

Oma kielteinen toiminta Noin neljä kymmenestä autoilijasta tunnustaa viimeisen puolen vuoden aikana itse kaahanneensa, olleensa malttamaton ruuhkassa tai roikkuneensa lähellä perässä. Joka kolmas sanoo ottaneensa riskejä ohituksissa. Alueelliset erot ovat pienet. Taulukko 8 Oma kielteinen toimina liikenteessä alueittain 11; on tehnyt näin ainakin joskus Miten usein olet itse tullut käyttäytyneeksi liikenteessä seuraavilla tavoilla? N=1161 Kaahaaminen ainakin joskus ei koskaan Etelä-Suomi 39 % 59 % Itä-Suomi 34 % 66 % Länsi-Suomi 37 % 58 % Pohjois-Suomi 40 % 57 % Koko maa 38 % 59 % Malttamattomuus ruuhkissa ainakin joskus ei koskaan Etelä-Suomi 45 % 52 % Itä-Suomi 44 % 54 % Länsi-Suomi 46 % 51 % Pohjois-Suomi 44 % 53 % Koko maa 45 % 52 % Riskinotto ohituksissa ainakin joskus ei koskaan Etelä-Suomi 27 % 72 % Itä-Suomi 33 % 66 % Länsi-Suomi 28 % 70 % Pohjois-Suomi 30 % 67 % Koko maa 29 % 70 % Lähellä perässä roikkuminen ainakin joskus ei koskaan Etelä-Suomi 42 % 56 % Itä-Suomi 37 % 62 % Länsi-Suomi 40 % 58 % Pohjois-Suomi 36 % 61 % Koko maa 40 % 58 % Tavallisimmin näihin kielteisiin tekoihin oli syyllistytty melko harvoin, 1-3 kertaa vuodessa. Yleisintä oli malttamattomuus ruuhkissa, johon oli useammin kuin muutaman kerran vuodessa syyllistynyt joka viides autoilija. Harvinaisinta oli riskinotto ohituksissa. 18

Taulukko 9 Oma kielteinen toimina liikenteessä alueittain 11 tarkempi luokittelu N=1161 Kaahaaminen En yhtään/juuri yhtään kertaa 1-3 kertaa vuodessa kuukaudessa viikossa Päivittäin En osaa sanoa Yhteensä Etelä-Suomi 59 % 24 % 9 % 4 % 2 % 2 % 100 % Itä-Suomi 66 % 23 % 7 % 3 % 1 % 100 % Länsi-Suomi 58 % 25 % 8 % 3 % 2 % 4 % 100 % Pohjois-Suomi 57 % 26 % 8 % 5 % 1 % 3 % 100 % Koko maa 59 % 24 % 8 % 4 % 2 % 3 % 100 % Malttamattomuus ruuhkissa En yhtään/juuri yhtään kertaa 1-3 kertaa vuodessa kuukaudessa viikossa Päivittäin En osaa sanoa Yhteensä Etelä-Suomi 52 % 25 % 13 % 5 % 2 % 2 % 100 % Itä-Suomi 54 % 32 % 8 % 3 % 1 % 2 % 100 % Länsi-Suomi 51 % 28 % 13 % 5 % 1 % 2 % 100 % Pohjois-Suomi 53 % 23 % 11 % 6 % 4 % 3 % 100 % Koko maa 52 % 27 % 12 % 5 % 2 % 2 % 100 % Riskinotto ohituksissa En yhtään/juuri yhtään kertaa 1-3 kertaa vuodessa kuukaudessa viikossa Päivittäin En osaa sanoa Yhteensä Etelä-Suomi 72 % 21 % 5 % 0 % 1 % 1 % 100 % Itä-Suomi 66 % 27 % 5 % 1 % 1 % 100 % Länsi-Suomi 70 % 24 % 3 % 1 % 2 % 100 % Pohjois-Suomi 67 % 22 % 6 % 1 % 1 % 3 % 100 % Koko maa 70 % 23 % 5 % 0 % 1 % 2 % 100 % Lähellä perässä roikkuminen En yhtään/juuri yhtään kertaa 1-3 kertaa vuodessa kuukaudessa viikossa Päivittäin En osaa sanoa Yhteensä Etelä-Suomi 56 % 24 % 11 % 5 % 3 % 2 % 100 % Itä-Suomi 62 % 21 % 9 % 5 % 1 % 1 % 100 % Länsi-Suomi 58 % 24 % 11 % 3 % 2 % 2 % 100 % Pohjois-Suomi 61 % 17 % 11 % 5 % 3 % 4 % 100 % Koko maa 58 % 23 % 11 % 4 % 2 % 2 % 100 % Naisista suurempi osa vastaajia oli sellaisia, jotka kertoivat että eivät kertaakaan ole kaahanneet, olleet ruuhkissa malttamattomia, ohittaneet riskiä ottaen tai roikkuneet liian lähellä perässä. Syyllistyminen näihin kielteisiin tekoihin myös väheni selkeästi iän myötä. En yhtään/juuri yhtään kertaa ole... Yhteensä Nainen Mies 18-24 25-34 35-49 50-64 65+ 76% 68% 71% 70% 70% 72% 73% 69% 59% 60% 59% 62% 62% 60% 63% 62% 58% 52% 54% 56% 57% 53% 51% 54% 54% 47% 49% 47% 47% 42% 42% 38% Kaahaaminen Malttamattomuus ruuhkissa Riskinotto ohituksissa Lähellä perässä roikkuminen Kuva 21 En kertaakaan vastaukset miehillä naisilla ja eri-ikäisillä N=1161 19

Taulukko 10 Oma kielteinen toimina liikenteessä sukupuolen ja iän mukaan 11 tarkempi luokittelu N=1161 Miten usein olet itse tullut käyttäytyneeksi liikenteessä seuraavilla tavoilla? Ikä Nainen Mies 18-24 25-34 35-49 50-64 65+ Vastaajia 526 6 162 195 334 315 141 Kaahaaminen En yhtään/juuri yhtään kertaa 60% 53% 42% 47% 51% 68% 71% 1-3 kertaa vuodessa 23% 26% 26% 27% 29% % % kuukaudessa 8% 10% 9% 12% 12% 6% 4% viikossa 5% 5% 12% 9% 5% 2% - Päivittäin 1% 4% 7% 3% 2% 1% % En osaa sanoa 3% 2% 2% 2% 2% 3% 4% Malttamattomuus ruuhkissa En yhtään/juuri yhtään kertaa 54% 49% 59% 38% 47% 56% 62% 1-3 kertaa vuodessa 27% 27% 22% 27% 31% 27% 22% kuukaudessa 11% 14% 15% % 12% 10% 9% viikossa 4% 6% 2% 11% 6% 3% 1% Päivittäin 1% 2% - 2% 3% 1% 1% En osaa sanoa 2% 2% 2% 2% 1% 2% 5% Riskinotto ohituksissa En yhtään/juuri yhtään kertaa 76% 62% 60% 63% 70% 72% 73% 1-3 kertaa vuodessa 18% 29% 29% 27% 23% 21% % kuukaudessa 4% 7% 8% 9% 4% 5% 2% viikossa 1% % 2% 1% % - - Päivittäin % 1% - - 2% 1% - En osaa sanoa 1% 2% 2% - 1% 2% 4% Lähellä perässä roikkuminen En yhtään/juuri yhtään kertaa 57% 54% 47% 42% 54% 62% 69% 1-3 kertaa vuodessa 24% 24% 30% 27% 26% 21% 16% kuukaudessa 13% 12% 15% % 10% 10% 9% viikossa 4% 5% - 7% 6% 3% 2% Päivittäin 1% 4% 4% 3% 3% 1% 2% En osaa sanoa 2% 2% 4% 1% 1% 3% 3% Oma myönteinen toiminta liikenteessä Noin joka toinen autoilija kertoo aina ajaessaan huolehtineensa turvallisuudesta ja lähes joka kolmas sanoo kunnioittaneensa toisten oikeuksia ja noudattaneensa liikennesääntöjä aina ajaessaan. Joka viides autoilija kertoo aina ajaessaan olevansa kohtelias ja joustava. Myönteisessä toiminnassa aina ajaessani ei ollut merkittäviä eroja eri alueiden välillä.

Taulukko 11 Oma myönteinen toiminta liikenteessä 11 aina ajaessa N=1161 Huolehtinut turvallisuudesta Aina ajaessani Kunnioittanut toisten oikeuksia Aina ajaessani Etelä-Suomi 48 % Etelä-Suomi 31 % Itä-Suomi 55 % Itä-Suomi 34 % Länsi-Suomi 45 % Länsi-Suomi 29 % Pohjois-Suomi 50 % Pohjois-Suomi 37 % Koko maa 48 % Koko maa 31 % Ollut kohtelias ja joustava Aina ajaessani Noudattanut liikennesääntöjä Aina ajaessani Etelä-Suomi 18 % Etelä-Suomi 36 % Itä-Suomi 25 % Itä-Suomi 34 % Länsi-Suomi 16 % Länsi-Suomi 32 % Pohjois-Suomi 24 % Pohjois-Suomi 33 % Koko maa 19 % Koko maa 34 % Myönteisiä piirteitä omassa toiminnassaan lähes joka ajomatkalla kuvaa suurin osa autoilijoista. Naiset kertovat toimivansa myönteisellä tavalla useammin kuin miehet ja nuoret useammin kuin vanhemmat, lukuun ottamatta huolehtinut turvallisuudesta muuttujaa. Taulukko 12 Oma myönteinen toiminta liikenteessä 11 miehet vs. naiset N=1161 Huolehtinut turvallisuudesta Aina Lähes aina/yleensä En osaa ajaessani ajaessani Harvemmin sanoa Yhteensä Nainen 53 % 47 % 0 % 100 % Mies 45 % 53 % 1 % 1 % 100 % Yhteensä 48 % 51 % 0 % 1 % 100 % Ollut kohtelias ja joustava Aina Lähes aina/yleensä En osaa ajaessani ajaessani Harvemmin sanoa Yhteensä Nainen 21 % 77 % 1 % 1 % 100 % Mies 17 % 79 % 2 % 2 % 100 % Yhteensä 19 % 78 % 2 % 1 % 100 % Kunnioittanut toisten oikeuksia Aina Lähes aina/yleensä En osaa ajaessani ajaessani Harvemmin sanoa Yhteensä Nainen 36 % 62 % 1 % 0 % 100 % Mies 28 % 70 % 1 % 1 % 100 % Yhteensä 31 % 67 % 1 % 1 % 100 % Noudattanut liikennesääntöjä Aina Lähes aina/yleensä En osaa ajaessani ajaessani Harvemmin sanoa Yhteensä Nainen 40 % 60 % 0 % 100 % Mies 30 % 68 % 1 % 1 % 100 % Yhteensä 34 % 64 % 1 % 1 % 100 % 21

Taulukko 13 Oma myönteinen toiminta liikenteessä 11 eri-ikäisillä N=1161 Huolehtinut turvallisuudesta Aina Lähes aina/yleensä En osaa ajaessani ajaessani Harvemmin sanoa Yhteensä IKÄ 18-24 43 % 55 % 2 % 100 % 25-34 47 % 53 % 100 % 35-49 51 % 48 % 1 % 1 % 100 % 50-64 49 % 50 % 0 % 1 % 100 % 65+ 46 % 53 % 1 % 1 % 100 % Yhteensä 48 % 51 % 0 % 1 % 100 % Ollut kohtelias ja joustava Aina Lähes aina/yleensä En osaa ajaessani ajaessani Harvemmin sanoa Yhteensä IKÄ 18-24 30 % 70 % 100 % 25-34 11 % 86 % 3 % 1 % 100 % 35-49 % 76 % 2 % 1 % 100 % 50-64 21 % 77 % 1 % 1 % 100 % 65+ 16 % 81 % 2 % 2 % 100 % Yhteensä 19 % 78 % 2 % 1 % 100 % Kunnioittanut toisten oikeuksia Aina Lähes aina/yleensä En osaa ajaessani ajaessani Harvemmin sanoa Yhteensä IKÄ 18-24 45 % 51 % 2 % 2 % 100 % 25-34 28 % 71 % 1 % 100 % 35-49 35 % 64 % 1 % 1 % 100 % 50-64 30 % 69 % 0 % 1 % 100 % 65+ 28 % 70 % 2 % 1 % 100 % Yhteensä 31 % 67 % 1 % 1 % 100 % Noudattanut liikennesääntöjä Aina ajaessani Lähes aina/yleensä ajaessani Harvemmin En osaa sanoa Yhteensä IKÄ 18-24 40 % 55 % 6 % 100 % 25-34 29 % 71 % 100 % 35-49 32 % 67 % 1 % 1 % 100 % 50-64 35 % 64 % 0 % 1 % 100 % 65+ 40 % 59 % 1 % 1 % 100 % Yhteensä 34 % 64 % 1 % 1 % 100 % Oman toiminnan yhteys kokemukseen tieliikenteen ilmapiiristä Oma toiminta vaikuttaa siihen, millaiseksi vastaavan teon yleisyys liikenteessä koetaan. Vaikutus on kahtalainen. Ne, jotka eivät itse kaahaa, ovat useammin sitä mieltä että kaahaaminen on yleistynyt kuin kaahaajat itse. Ei-kaahaavista 53% sanoo kaahaamisen yleistyneen, päivittäin kaahaavista 33%. Malttamattomuudessa ruuhkissa ne, jotka ovat itse olleet usein malttamattomia, kokevat malttamattomuuden yleensäkin yleistyneen. 22

Taulukko 14 Oma toiminta vs. liikenteen ilmapiiri 11 0,010 En yhtään/juuri yhtään kertaa 1-3 kertaa vuodessa Kaahaaminen itse kuukaudessa viikossa Päivittäin En osaa sanoa Kaahaaminen Kyllä 53 % 53 % 51 % 43 % 33 % 41 % 52 % Ei 35 % 39 % 42 % 50 % 61 % 31 % 37 % En osaa sanoa 12 % 8 % 7 % 7 % 6 % 28 % 11 % Total 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Total 0,000 Malttamattomuus ruuhkissa En yhtään/juuri yhtään kertaa 1-3 kertaa vuodessa Malttamattomuus ruuhkissa itse kuukaudessa viikossa Päivittäin En osaa sanoa Kyllä 52 % 60 % 65 % 59 % 76 % 31 % 56 % Ei 36 % 33 % 29 % 39 % 24 % 31 % 34 % En osaa sanoa 12 % 6 % 5 % 2 % 38 % 10 % Total 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Total ns. Riskinotto ohituksissa En yhtään/juuri yhtään kertaa 1-3 kertaa vuodessa Riskinotto ohituksissa itse kuukaudessa viikossa Päivittäin En osaa sanoa Kyllä 67 % 61 % 70 % 100 % 75 % 50 % 65 % Ei 26 % 31 % 26 % 25 % 25 % 27 % En osaa sanoa 7 % 8 % 4 % 25 % 7 % Total 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Total 0,000 Lähellä perässä roikkuminen En yhtään/juuri yhtään kertaa 1-3 kertaa vuodessa Lähellä perässä roikkuminen itse kuukaudessa viikossa Päivittäin En osaa sanoa Kyllä 67 % 63 % 66 % 55 % 54 % 50 % 64 % Ei 26 % 32 % 30 % 45 % 42 % 21 % 29 % En osaa sanoa 7 % 5 % 4 % 4 % 29 % 6 % Total 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Total Ei-autoilevien kokemukset tieliikenteen ilmapiiristä Ne vastaajat, jotka eivät itse aja autoa (N=264), kokivat liikenteen ilmapiirin huonommaksi kuin autoilevat vastaajat. 50-64-vuotiaista joka toinen ei-autoileva koki ilmapiirin huonontuneen. 18-49-vuotiaista kukaan ei vastannut, että ilmapiiri olisi parantunut. 100 % 80 % 60 % 59 % 59 % 61 % 82 % 77 % 63 % 46 % 63 % 40 % % 0 % 50 % 39 % 40 % 35 % 37 % 37 % 18 % 23 % 2 % 1 % 4 % 4 % Yhteensä Naiset Miehet 18-24 25-34 35-49 50-64 65+ ilmapiiri on parantunut On, ilmapiiri on huonontunut Ilmapiiri ei ole muuttunut Kuva 22 Muutokset liikenteen ilmapiirissä 11, ei-autoilevat vastaajat (N=265) 23

Taulukko 15 Autoilevien ja ei-autoilevien kokemus liikenteen ilmapiiristä 11 p=,005 Arvioi liikenteessämme, teillä tai kaduilla, nykyisin vallitsevaa ilmapiiriä. Onko liikenteen ilmapiirissä mielestäsi tapahtunut muutoksia viimeisen puolen vuoden aikana? On, ilmapiiri on parantunut On, ilmapiiri on huonontunut Ei, ilmapiiri ei ole muuttunut Yhteensä ajaa autoa N=1161 7 % 37 % 57 % 100 % ei aja autoa N=264 2 % 39 % 60 % 100 % Yhteensä 6 % 37 % 57 % 100 % Erityisen suuri ero oli liikenteen pelottavuudessa; joka toinen ei-autoileva koki sen yleistyneen. Poikkeuksena olivat lähellä perässä roikkuminen ja riskinotto ohituksissa, joiden ei-autoilevat kokivat yleistyneen harvemmin kuin autoilevat vastaajat. Ei-autoilevilla oli myös enemmän en osaa sanoa - vastauksia. Myönteisten piirteiden yleistymistä ei-autoilevat kokevat autoilevia vastaajia vähemmän. Suurin ero oli turvallisuudesta huolehtimisessa. Taulukko 16 Liikenteen ilmapiiri 11 ei-autoilevat (N=264) vs. autoilevat (N=1161) vastaajat p=,000 Kaahaaminen ajaa autoa 52 % 37 % 11 % 100 % ei aja autoa 55 % 22 % 23 % 100 % Yhteensä 52 % 35 % 13 % 100 % Liikenteen pelottavuus p=,000 ajaa autoa 29 % 62 % 10 % 100 % ei aja autoa 46 % 31 % 23 % 100 % Yhteensä 32 % 56 % 12 % 100 % Malttamattomuus ruuhkissa p=,000 ajaa autoa 56 % 34 % 10 % 100 % ei aja autoa 58 % 18 % 25 % 100 % Yhteensä 56 % 31 % 12 % 100 % Riskinotto ohituksissa p=,000 ajaa autoa 66 % 27 % 7 % 100 % ei aja autoa 59 % 13 % 28 % 100 % Yhteensä 64 % 25 % 11 % 100 % Lähellä perässä roikkuminen p=,000 ajaa autoa 65 % 29 % 6 % 100 % ei aja autoa 55 % 16 % 29 % 100 % Yhteensä 63 % 27 % 11 % 100 % 24

Taulukko 10 jatkuu Turvallisuudesta huolehtiminen En osaa p=,000 Kyllä Ei sanoa Yhteensä ajaa autoa 24 % 60 % 16 % 100 % ei aja autoa 14 % 56 % 30 % 100 % Yhteensä 22 % 60 % 19 % 100 % Kohteliaisuus ja joustavuus En osaa p=,000 Kyllä Ei sanoa Yhteensä ajaa autoa % 70 % 10 % 100 % ei aja autoa 14 % 62 % 24 % 100 % Yhteensä 19 % 68 % 13 % 100 % Toisten oikeuksien kunnioittaminen En osaa p=,000 Kyllä Ei sanoa Yhteensä ajaa autoa 12 % 76 % 12 % 100 % ei aja autoa 6 % 64 % 30 % 100 % Yhteensä 11 % 73 % 16 % 100 % Liikennesääntöjen noudattaminen En osaa p=,000 Kyllä Ei sanoa Yhteensä ajaa autoa 12 % 77 % 11 % 100 % ei aja autoa 8 % 64 % 28 % 100 % Yhteensä 11 % 75 % 14 % 100 % Miesten ja naisten sekä eri-ikäisten kokemukset tieliikenteen ilmapiiristä Kun tarkastellaan (autoilevat ja ei-autoilevat vastaajat) kokemuksia liikenteen ilmapiiristä iän ja sukupuolen mukaan, voidaan havaita että huonoimmaksi muutoksen kokevat naiset ja iäkkäämmät vastaajat. Iäkkäät kuitenkin ottivat kantaa myös myönteisten piirteiden puolesta keskimääräistä useammin. Myönteisimpiä olivat nuoret ja miehet. Taulukko 17 Ovatko seuraavat liikenteen kielteiset piirteet sinun mielestäsi lisääntyneet viime aikoina /ikä ja sukupuoli N=1426 Ovatko seuraavat liikenteen kielteiset piirteet sinun mielestäsi lisääntyneet viime aikoina? Sukupuoli IKÄ Nainen Mies 18-24 25-34 35-49 50-64 65+ Vastaajia 712 714 212 234 384 386 186 Kaahaaminen on lisääntynyt 52% 46% 38% 37% 48% 57% 62% Liikenteen pelottavuus on lisääntynyt 38% 25% 30% % 31% 35% 36% Malttamattomuus ruuhkissa on lisääntynyt 57% 50% 45% 40% 58% 61% 59% Riskinotto ohituksissa on lisääntynyt 67% 57% 59% 44% 62% 72% 68% Lähellä perässä roikkuminen on yleistynyt 64% 59% 62% 47% 61% 66% 70% 25

Taulukko 18 Entä ovatko seuraavat liikenteen myönteiset piirteet mielestäsi lisääntyneet viime aikoina/ikä ja sukupuoli Entä ovatko seuraavat liikenteen myönteiset piirteet mielestäsi lisääntyneet viime aikoina? Sukupuoli IKÄ Nainen Mies 18-24 25-34 35-49 50-64 65+ Vastaajia 712 714 212 234 384 386 186 Turvallisuudesta huolehtiminen on lisääntynyt % 23% 24% 17% 23% % 25% Kohteliaisuus ja joustavuus on lisääntynyt 17% 19% 17% 13% 17% 18% 26% Toisten oikeuksien kunnioittaminen on lisääntynyt 9% 12% 12% 5% 9% 11% 15% Liikennesääntöjen noudattaminen on lisääntynyt 11% 11% 13% 10% 12% 12% 9% Tulosten yhteenveto ja arviointi Liikenneturva on jo vuoden ajan selvittänyt vuosittain tieliikenteen ilmapiiriä haastattelemalla kuljettajia. Liikenteen ilmapiirimittauksessa TNS Gallup Oy kerää tietoja vuosittain noin 1000 autoilevalta henkilöltä eri puolilta Suomea. Tulokset esitellään koko maan tulosten lisäksi myös ryhmiteltynä neljän suuralueen mukaan. Nämä alueet ovat Etelä-Suomi, Pohjois-Suomi, Itä-Suomi ja Länsi-Suomi. Koko ilmapiirimittausten ajan suurin osa vastaajista on ollut sitä mieltä, että liikenteen ilmapiiri on pysynyt ennallaan. He eivät koe sen muuttuneen. Vuonna 11 autoilevista vastaajista 7 prosenttia koki ilmapiirin parantuneen ja 37 prosenttia huonontuneen. Loput vastaajat, noin kuusi kymmenestä, siis olivat sitä mieltä, että liikenteen ilmapiiri on samanlainen kuin ennenkin. Ilmapiirin kokeminen aiempaa huonommaksi oli selkeästi viiden vuoden keskiarvon yläpuolella, ollen samalla kaikista vertailuvuosista huonoin (korkein) tulos. Paremmaksi kokeminen oli keskiarvon tasolla. Kuusi kymmenestä autoilijasta on sitä mieltä että liikenteessä roikutaan liian lähellä perässä ja otetaan riskejä ohituksissa aiempaa useammin. Joka toinen autoilija kokee kaahaamisen yleistyneen ja joka kolmas on sitä mieltä, että liikenne tuntuu aiempaa pelottavammalta. Muutokset vuoteen 10 verrattuna ovat hyvin pieniä. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna nähtävissä on kuitenkin lievää myönteistä kehitystä. Kokemus kaahaamisen sekä liikenteen pelottavuuden yleistymisestä ovat alle viiden vuoden keskiarvon. Yksittäinen liikenteen myönteinen piirre, jonka useimmin koettiin lisääntyneen vuonna 11, oli turvallisuudesta huolehtiminen, jonka koki yleistyneen joka neljäs vastaaja. Kasvua tämän kokemisessa oli edellisvuoteen verrattuna kuusi prosenttiyksikköä. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna lähes kaikkien myönteisten piirteiden kokeminen väheni vuoden 11 kyselyssä viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ainoa poikkeus oli juuri turvallisuudesta huolehtiminen, jota koettiin useammin kuin viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin. Kasvua oli erityisesti iäkkäiden vastaajien kokemuksissa. Jos ilmapiiristä lasketaan edellä esiteltyjen yksittäisten myönteisten ja kielteisten piirteiden kokemisen perusteella summapistemäärä ja tästä indeksiluku siten, että syksy 1991 saa arvon 100, voidaan todeta, että ilmapiirin kielteisten piirteiden arvo on jotakuinkin sama (101) kuin perusvuonna, mutta myönteisten piirteiden kokemisen kohdalla indeksiarvo on laskenut lukemaan 64. Viime vuosina kielteisten piirteiden indeksiarvossa ei ole juurikaan eroa, mutta myönteisten piirteiden indeksiarvo on vuoden 09 notkahduksen jälkeen lisääntynyt ja on nyt lähellä viiden vuoden keskiarvoa. Alueellinen ilmapiiri Eri alueet eivät juuri eroa kokemuksissa siitä, onko ilmapiiri parantunut tai huonontunut. Niiden kuljettajien osuus, jotka kokivat ilmapiirin parantuneen, vaihteli eri alueilla neljän ja kahdeksan prosentin välillä. Suurempi ero oli huonontumisen kokemisessa, jossa vaihteluväli oli 30 % - 41 %. 26

Erot alueiden välillä yksittäisten piirteiden kokemisessa olivat niin pieniä, että ainoa tilastollisesti merkitsevä ero oli malttamattomuuden ruuhkissa kokemisessa. Sen koettiin yleistyneen useiten Etelä- Suomessa. Tarkasteltuna indeksillä, jossa koko maan vuoden 11 tulos saa arvon 100, sekä myönteisten että kielteisten piirteiden suhde oli suurin Itä-Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että itäsuomalaiset ottivat muita voimakkaammin kantaa liikenteen ilmapiirin muuttumisen puolesta sekä hyvässä että pahassa. Myönteisten piirteiden suhdeluku koko maahan verrattuna oli heikoin Pohjois-Suomessa, eli pohjoissuomalaiset kokivat muita harvemmin myönteisten piirteiden yleistyneen. Kielteisten piirteiden lisääntyminen puolestaan oli vähäisintä Länsi-Suomessa, eli länsisuomalaiset eivät kokeneet niiden yleistyneen samassa määrin kuin muualla asuvat. Etelä-Suomessa ilmapiirin kokeminen oli lähellä koko maan keskitasoa. Oma toiminta liikenteessä Liikenteen ilmapiiritutkimuksessa selvitettiin myös sitä, miten autoilijat itse käyttäytyvät liikenteessä. Joka kolmas autoilija kertoi, että liikenne oli tehnyt viime aikoina mielialan ärtyneeksi aiempaa harvemmin. Osuus oli samansuuruinen myös vuonna 10. Aiempaa useammin oli liikenteessä ärtynyt joka kahdeksas autoilija. Noin neljä kymmenestä autoilijasta tunnustaa viimeisen puolen vuoden aikana itse kaahanneensa, olleensa malttamaton ruuhkassa tai roikkuneensa lähellä perässä. Joka kolmas sanoo ottaneensa riskejä ohituksissa. Tavallisimmin näihin kielteisiin tekoihin oli syyllistytty harvoin, 1-3 kertaa vuodessa. Oma toiminta vaikutti myös siihen, millaiseksi ilmapiiri koettiin. Ne, jotka eivät itse kaahaa, ovat useammin sitä mieltä että kaahaaminen on yleistynyt kuin kaahaajat itse. Malttamattomuudessa ruuhkissa ne, jotka ovat itse olleet usein malttamattomia, kokevat malttamattomuuden yleensäkin yleistyneen. Myönteisiä piirteitä omassa toiminnassaan lähes joka ajomatkalla kuvaa suurin osa autoilijoista. Noin joka toinen autoilija kertoo aina ajaessaan huolehtineensa turvallisuudesta ja lähes joka kolmas sanoo kunnioittaneensa toisten oikeuksia ja noudattaneensa liikennesääntöjä aina ajaessaan. Joka viides autoilija kertoo aina ajaessaan olevansa kohtelias ja joustava. Kuljettajien toiminnassa ei ollut suuria eroja alueiden välillä. Ei-autoilevien kokemus liikenteen ilmapiiristä Ne vastaajat, jotka eivät itse aja autoa kokevat liikenteen ilmapiirin huonommaksi kuin autoilevat vastaajat. Erityisen suuri ero oli liikenteen pelottavuudessa. Poikkeuksena olivat lähellä perässä roikkuminen ja riskinotto ohituksissa, joiden ei-autoilevat kokivat yleistyneen harvemmin kuin autoilevat vastaajat. Eiautoilevilla oli myös enemmän en osaa sanoa -vastauksia. Myönteisten piirteiden yleistymistä eiautoilevat kokevat autoilevia vastaajia vähemmän. Kun tarkastellaan (sekä autoilevat että ei-autoilevat vastaajat) kokemuksia liikenteen ilmapiiristä iän ja sukupuolen mukaan, voidaan havaita että huonoimmaksi muutoksen kokevat naiset ja iäkkäämmät vastaajat. Iäkkäät kuitenkin ottivat kantaa myös myönteisten piirteiden puolesta keskimääräistä useammin. Myönteisimpiä olivat nuoret ja miehet. Kaiken kaikkiaan erot ja muutokset ilmapiirin kokemisessa olivat pieniä niin edellisvuoteen verrattuna kuin alueiden välilläkin. Liikenteen ilmapiirin kokivat parhaaksi autoilevat, nuoret ja miehet. Huonoimpana sitä pitävät naiset, iäkkäät ja ei-autoilevat vastaajat. 27