Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Samankaltaiset tiedostot
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Kehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Lapset puheeksi -menetelmä

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Pohjois-Suomen lasten KASTE

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Rovaniemen lapset ja perheet

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

Aika: Tiistai klo Loma- ja kurssikeskus Onnela, Rantatie 34, Tuusula

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS KLO JÄRVENPÄÄSSÄ

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kaisla-Kaleva

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Leikkien liikkumaan Eino Havas, johtaja

YHDESSÄ TOIMIMALLA KOHTI HYVINVOIVAA KOULUA. Tuija Turunen, professori Suvi Lakkala, yliopistonlehtori Lapin yliopisto

Varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutokset vanhempien arvioimana

Lyhyesti LAPEsta ja tehtävästämme. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluhuoltoryhmän mallinnos verkosto

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

KASPERI II hankekatsaus 6/2012

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

ARVO HANKKEEN TEEMAVERSTAIDEN YHTEINEN WORKSHOP

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen kehittämisja koulutusyhteistyö

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

Lapsen hyvä arki 2-hankkeen Koillismaan alueen kehittämisprosessit ja tulokset

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Yhteisestä työstä hyvinvointia -

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

KP LAPE Keski-Pohjanmaa lapsi- ja perhepalvelumaakunnaksi. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE / STM ja OKM

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

VKK-Metro kokemukset ja varhaiskasvatuksen kehittäminen yksittäisen kunnan näkökulmasta. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja

Jorma Posio

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke

Neuvolatyö perhekeskusmallin ytimessä

Lape-hanke Kangasalla Koontia kokemuksista, toteutuneesta toiminnasta, kehittämisestä ja aikaansaannoksista

Venninen, Leinonen 2013

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Vastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa

Open House -hanke / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Klaarin kehittämishanke

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti , Turku Mikko Oranen

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Otetaanko perheet puheeksi?

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Transkriptio:

Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta toteutetaan tetaan osana Helsingin kaupungin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa sekä Kaste ohjelman Etelä Suomen Lapsen ääni kehittämisohjelmaa osana varhaisen tuen vahvistamista Lapsen ääni kehittämisohjelman päätavoitteena on lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Päätavoitteeet: 1.Ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen rakenteiden, toimintatapojen, i työmallien ja osaamisen laaja khi kehittäminen i ja levittäminen peruspalveluissa. 2.Kehitetään intensiivisiä, nopeita ja joustavia matalan kynnyksen interventioita lasten ja nuorten koulu, lastensuojelu ja mielenterveyden ongelmiin puuttumiseksi.

Tukevasti alkuun hankkeen varhaiskasvatuksen kehittämisen tarkoitus Varhaiskasvatustyön kehittämistoiminta kohdistuu koko pääkaupunkiseudun p päivähoitokenttään yhteistyössä (terveystoimi, sosiaali ja opetusvirastot, oppilaitokset). Pyrkimyksenä k rakenteiden ja toiminnan yhtäaikainen kehittäminen.

Tavoitteet ja ydinprosessit Lasten ja heidän vanhempiensa osallisuuden vahvistaminen. Varhaiskasvatuksen henkilöstön ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta sekä pedagogista osaamista kehitetään varhaisen puuttumisen ja tuen antamisen alueella. Lasten osallisuuden vahvistaminen liitetään VASUtyöskentelyyn. Alueellisten moniammatillisten yhteistyömallien kehittäminen lasten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tutkimuksen ja arvioinnin yhdistäminen osaksi arjen kehittämistyötä

Ajoitus Vuosi 2009 (1.11. 31.12). 11 12) Solmitaan verkosto ja yhteistyösuhteet eri toimijoiden kanssa ja käynnistetään uusi tutkimuspäiväkotiverkosto. Vuosi 2010: Lähtötilanteen kartoitus Höd Hyödynnetään saatua tietoa toiminnan i suunnittelussa varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen antamisessa. Paneudutaan erityisesti lasten vertaissuhteiden kehittämiseen sekä aikuisten sitoutumiseen lapsen kanssa vuorovaikutuksessa ollessaan. Henkilöstöä koulutetaan t havaintojen tulkinnan ja analysoinnin tekemiseen, syrjäytymisen merkkien tunnistamiseen ja lapsen osallisuutta lisäävien menetelmien käyttöön.

Vuosi 2010 (jatkoa) Khittää Kehitetään lasten syrjäytymistä tä ehkäiseviä iä moniammatillisia yhteistyömalleja työyhteisöjen sisällä (esim. eri ammattiryhmien yhteistyön y kehittäminen, kasvatushenkilöstön ja vanhempien kasvatuskumppanuus) ja eri yhteistyötahojen välillä (esim. päiväkoti, neuvola, lastensuojelu ja koulu) Kohdistetaan huomio erityisesti moniammatillisen työskentelyn y kehittämiseen. Työstetään varhaisen tuen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvää materiaalia varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja yhteistyökumppanien i käyttöön. Erilaisia Eil ii hyviä käytäntöjä videoidaan ja esitetään yhteisissä kehittämistapaamisissa.

Vuosi 2011 Kehitetään toimintamalleja edelleen sekä vaihdetaan ja jaetaan kokemuksia eri toimijoiden kesken. Järjestetään seminaarejaja koulutustilaisuuksia, joissa jaetaan tehtyjä materiaaleja ja kerrotaan kehitetyistä kh toimintamalleista.

Toteutus Tutkimuspäiväkodeissa i k i kehitetään khi ja harjoitellaan erilaisten dokumentointitapojen hyödyntämistä toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä varhaisen tuen ja puuttumisen näkökulmasta. Käytännön tarpeista lähtevässä tutkimus ja kehittämistyössä eri työ ja toimintatapojen valintoja ohjaa henkilöstön osallisuuden näkökulma

Odotetut tulokset Hankkeen päättymisen jälkeen kasvatushenkilöstöllä kilö tölläon syvempi ja laajempi tietämys syrjäytymistä ehkäisevistä varhaiskasvatuksen mahdollisuuksista. Kokemusten, tutkimustulosten tki t t ja hyvien käytäntöjen töj levittäminen i ja hyödyntäminen alueella on tullut arjen työtavaksi. Henkilöstön havainnointitaidot ovat kehittyneet niin, että tavallisessa arkitoiminnassa i i osataan havainnoida id lasten khit kehitystä tä monipuolisesti ja systemaattisesti sekä puuttua mahdollisiin esiin nouseviin ongelmiin varhaisessa vaiheessa. Havaintojen dokumentoinnin i avulla eri tahoille (vanhemmat, työtoverit, yhteistyökumppanit) välitettävä tieto on laajaalaisempaa ja antaa siksi lapsesta kokonaisvaltaisemman kuvan.

Odotetut tulokset (jatkoa) Henkilöstö on oppinut tarkastelemaan t KRIITTISESTI omaa työtään ja analysoimaan omien toimintatapojensa vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oppimismahdollisuuksiin. Kokiessaan olevansa osallisia työyhteisön ja koko pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisessä työntekijät voivat tukea osallisuudessa myös lapsia ja heidän perheitään. Hankkeen päättyessä pääkaupunkiseudun p varhaiskasvatuksen työntekijät ovat kehittäneet luontevia yhteistyömuotoja eri hallintokuntien kesken ja erilaisten kulttuurintarjoajien kanssa. Päivähoidon lapset ja aikuiset ovat muodostamassa yhteistä monikulttuurista pääkaupunkiseutua.

Arviointi Kehittämishanketta arvioidaan ulkoisesti osanalapsen ääni kehittämisohjelmaa

Kehittämisen ilo Positiivinen iii i asennoituminen i on jo puoli voittoa Taito irtautua aikaisemmasta käytännöstä, tarkastella omia uskomuksia ja omaa käytäntöään Valmiuttaottaariskejä riskejä, tehdä erehdyksiä ja myös epäonnistua Dokumentoidaan henkilöiden kokemukset k k

Kehittämisen ilo Tavoite dynaaminen eikä selkeä etukäteen. Selkeä johtaa staattisuuteen ja erottaa tavoitteen toiminnasta On sarja dynaamisia muutoksia, jolloin toiminnan tavoitteet syntyvät toiminnasta sinänsä ja etenevät pienin askelin Liikutaan kehittävän toiminnan lähialueella eikä pyritä staattiseen tilaan/tavoitteeseen Lähikehityksen vyöhykkeellä toimivat ihmisetovat erityisen haavoittuvaisia (Vygotski) Vapaudutaan perfektionismista ja otetaan uudet probleemat vastaan haasteina eikä esteinä Kehitytään taidoissa tutkia, kommunikoida ja olla luova On neuvottelevaa ja jakavaa oppimista toisten kanssa Tietoisuus suhteessa omaan itseen ja muihin lisääntyy