Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017
Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden kehitys ennakoidun mukainen, talous kääntynyt kasvuun 2016; kasvuennuste vuosille 2017 (2,7 % ) ja 2018 (3,1 %) myönteinen. Edellytyksenä on kuitenkin ohjelman toteuttaminen sovitusti. Rahoitussektorin tilanne on vähitellen kohentunut. Pankkien tervehdyttämisohjelman toteutus (ongelmaluottojen hallinta) ja talouden vakautumiskehitys määrittävät mahdolliset lisäpääomitustarpeet. Julkinen talous on kehittynyt selvästi asetettuja tavoitteita myönteisemmin. Perusylijäämä on alustavien tietojen mukaan v. 2016 n. 3 % BKT:sta (tavoite 0,50 %). Verokertymä kohentunut korttimaksamisen yleistymisen ja verouudistusten myötä (mm. 2015 sovitut ALV-tasot). Poliittiset edellytykset viedä päätökseen sovitut rakenteelliset uudistukset ovat kriittisiä jatkon kannalta. Poliittisen vakauden säilyminen avainasia. Hallituksella on niukka enemmistö parlamentissa. 17.2.2017 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 2
Kreikan kasvunäkymä palautunut - Investoinnit kasvun lähteenä (lähde: komission ennuste 2/2017) 17.2.2017 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 3
Toinen väliarvio keskeiset sisältökysymykset Kreikalta etukäteen edellytettävät toimenpiteet uudistusten jatkamiseksi 2018 jälkeen ylijäämätavoitteen saavuttamiseksi Markkinoiden avaaminen (erit. energiasektori) Työmarkkinoiden ja eläkejärjestelmän uudistaminen Rahoitusjärjestelmän tervehdyttäminen (ongelmalainat) Institutionaaliset uudistukset (valtion omaisuudenhallintaviraston perustaminen ja verohallinnon uudistus) Seuraavan lainaerän koon määrittely osa väliarvion yhteydessä. Ohjelman ehtojen tarkistus (ns. MoU) ja ennakollisten toimien määrittely maksuerien vapauttamiseksi. 17.2.2017 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 4
Kreikalle maksetut lainat kolmesta ohjelmasta 228 mrd. - Suomen laskennallinen osuus 4,3 mrd. - IMF-lainojen takaisinmaksut käynnissä - EVM-lainoista nostamatta 54,3 mrd. (tilanne 1/2017 tai viimeisimmät tiedot) Summat mrd. euroa Kahdenvälinen laina ERVV IMF¹ EVM² Yhteensä Lainaohjelman maksettu kokonaismäärä 52,9 130,9 12,9 31,7 = 228,4 Suomen osuus, % 1,9 % 1,93 % 0,53 % 1,79 % Suomen laskennallinen osuus lainasta, mrd. Suomen laskennallinen osuus ERVV:n kertyneistä koroista (arvio; netto) 1/2017 Suomen osuus, mrd. (arvio) 1,01 2,53 0,07 0,57 = 4,18-0,12 - - = 0,12 1,01 2,65³ 0,07 0,57 = 4,30 ¹ Lainasaldo 1/2017, lukuun vaikuttavat mm. valuuttakurssien muutokset ² EVM-ohjelman koko enintään 86 mrd. ³ Vakuusjärjestely kattaa 0,93 mrd. 17.2.2017 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 5
Väliarvion eteneminen näkymiä Yleinen epävarmuus Kreikan tilanteesta on kasvanut v. 2017 alussa. Taustalla ohjelman ehtojen vastaiset yksipuoliset toimet 12/2016 ALVhelpotuksista ja joululahjasta eläkeläisille Vaalit etenkin Hollannissa 15.3. ja myöhemmin myös Ranskassa, Italiassa ja Saksassa osaltaan vaikuttavat väliarvion käsittelyyn. Vähäiset rahoitustarpeet mahdollistavat käsittelyn viivästymisen. Kreikan velkojen jälleenrahoitustarpeet ajoittuvat heinäkuulle (7,4 mrd. ). Päätös IMF:n osallistumisesta ohjelman rahoitukseen näyttää epävarmalta. Taustalla näkemyserot velkakestävyyslaskelmista ja velkahelpotuksista. Euroryhmässä 20.2. ei odoteta päätöksiä väliarvion hyväksymisestä. 17.2.2017 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 6
Kreikan rahoitustarpeet vuonna 2017 - Lainojen erääntymiset keskittyvät heinäkuulle 17.2.2017 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 7
Velkakestävyysarvio 2015 (ohjelmasta sovittaessa) - Kehitys ja näkymä toistaiseksi komission tekemän arvion mukainen 250 Velkasuhde BKT:een, % A: Uusi ohjelma toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. 200 150 100 50 0 2015 2016 2018 2022 2030 Skenaario A Skenaario B Skenaario C B: Ohjelma toteutuu vain osittain: yksityistämistulot ovat jääneet odotettua alemmaksi sekä kasvu ennustettua hitaampaa. C: Ennustettua nopeampi talouden kasvu ja suuremmat yksityistämistulot. 1. Talouskasvu: 2015: -0,2%, 2016: -0,3%, 2017: 2,7% ja 2018: 3,1%. 2. Perusjäämä: 2015: -0,25%, 2016: 0,5%, 2017: 1,75% ja 2018: 3,5% 3. Tulot: Yksityistämistavoite vuoteen 2018 n. 6 mrd. euroa. Pitkän aikavälin tavoitetta nostettu (25-50 mrd. euroa). Verouudistus lisää verotuloja. 4. Velanhoitomenot: hyvin alhaiset ohjelmalainojen edullisten lainaehtojen vuoksi. 17.2.2017 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 8
IMF:n ja komission velkakestävyysarvioiden erot - IMF päivitti velkakestävyysarvionsa tammikuussa 1. Perusjäämätavoite ohjelmassa edellytetyin toimin: IMF:n mukaan perusylijäämä 1,5 % ja komission 3,5 % vuodessa v. 2018 alkaen. 2. Talouskasvu komission ennusteessa 0,5 % korkeampi vuositasolla. 3. Yksityistämistulot komission arviossa 6,2 mrd. 2018 mennessä ja 15 mrd. v. 2060 mennessä. IMF:n arvio huomattavasti alhaisempi. 4. Pankkien lisäpääomittamistarve ohjelmarahoituksesta IMF:n mukaan ainakin 10 mrd.. Komission mukaan lisätarvetta ei ole. 5. Korko-oletus (markkinakorot) komission mukaan 5 %, IMF:n mukaan 6 %, ohjelmalainojen korot runsaat 3 % v. 2030 alkaen. 6. Kreikalle jo myönnettyjen velkahuojennusten vaikutuksista eri käsitykset. 17.2.2017 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 9
Velkaehtojen huojennuksista euromaiden sopimat periaatteet (toukokuussa 2016) Edellytyksenä lisähuojennuksille on, että Kreikka toteuttaa ohjelman ehdot Velkapääoman leikkaus on poissuljettu Yleisenä tavoitteena varmistaa velan takaisinmaksu siten, että huojennuksilla pyritään rajaamaan Kreikan vuotuiset bruttorahoitustarpeet Lyhyen aikavälin velkahuojennustoimet hyväksytty 1/2017 ensimmäisen väliarvion toteutuksen perusteella Tarve mahdollisille lisähuojennuksille arvioidaan kahdessa vaiheessa: 2018, kun Kreikka on saanut ohjelman onnistuneesti päätökseen. Ohjelman päättymisen jälkeen. 17.2.2017 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 10