Rakentaminen Rakentamisen toimialan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Rakennusalalta kyselyyn saatiin vastaus 45 toimipaikasta. Rakentamisen toimipaikoista 20 on alle sadan hengen toimipaikkoja, 15 sijoittuu luokkaan 100-249 hengen toimipaikat ja yli 250 hengen toimipaikkoja on kymmenen. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 26 työnantajan edustajaa ja 37 henkilöstön edustajaa. Alan luottamushenkilövastaajista 71 prosenttia on miehiä. Miesten osuus henkilöstön vastaajista on teollisuudessa 72 prosenttia ja palvelualalla 53 prosenttia. Laadun ja tuottavuuden kehittämiseen tähtäävät hankkeet yleisiä Lähes kaikissa tutkimukseen vastanneissa rakennusalan toimipaikoissa (87 %) on kyselyä edeltävinä vuosina toteutettu uudelleenjärjestelyjä, joilla on ollut merkittäviä vaikutuksia töiden sisältöön ja henkilöstön asemaan. Puolessa toimipaikoista (54 %) on tehty työn organisointiin liittyviä muutoksia, kuten ammattikuvien laajentamista taikka otettu käyttöön ryhmä- tai tiimityömenetelmiä. Kokonaisuuksia on purettu pienemmiksi yksiköiksi kolmanneksessa toimipaikoista ja yhtä tavallista on ollut yksikköjen yhdistäminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Lähes puolessa toimipaikoista (46 %) on laajennettu alihankintaa ja ostettu aiemmin omalla väellä teetettyjä töitä ulkopuolisilta. Laadun tai tuottavuuden kehittämiseen liittyvät hankkeet ovat olleet hyvin yleisiä. Niitä on toteutettu 87 prosentissa toimipaikoista. Yhteistoiminta-asioita on rakennusalalla käsitelty hieman useammin kuin teollisuuden ja palvelualaan toimipaikoissa keskimäärin. Yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena on päästy sopimuksiin ja yhteisymmärrykseen yli 90 prosentissa tapauksista. Lopuissa työnantaja on tehnyt yksipuolisen ratkaisun. Rakennusalan taloudellinen tilanne nousukaudella melko hyvä Henkilöstömäärä kasvanut useissa toimipaikoissa Runsas puolet rakennusalan työnantajien edustajista arvioi toimipaikkansa kannattavuuden olleen kyselyajankohtana vähintään melko hyvä. Kolmannes pitää kannattavuutta kohtalaisena ja kymmenen prosenttia heikkona. Luvut edustavat tutkimuksen toimialojen keskimääräistä tasoa. Noin kolme neljännestä työnantajavastaajista katsoo kannattavuuden parantuneen jonkin verran kyselyä edeltävinä vuosina. Vain kaksi vastaaja arvioi kannattavuuden jonkin verran heikentyneen. Kannattavuuden kehitystä arvioidaan hieman myönteisemmin kuin toimialoilla keskimäärin. Kilpailun koetaan alalla kiristyneen. Lähes kolmannes vastaajista katsoo, että kilpailu on kiristynyt selvästi, kaksi kolmannesta vastaa kilpailun lisääntynen jonkin verran. Niissä rakennusalan toimipaikoissa, joista tieto henkilöstömäärän muutoksista on saatu, henkilöstö on kyselyä edeltäneen parin vuoden aikana vähentynyt enemmän kuin viidellä prosentilla yhdeksässä ja kasvanut vähintään samalla osuudella 16:sta. Henkilöstömääräänsä kasvattaneista toimipaikassa kahdeksassa henkilöstöä on tullut lisää yli neljännes. 1
Rakentaminen Sopimisen määrä, kohdeasiat ja tavoitteet Sopimuksia toimialojen keskiarvoa enemmän Rakennusalan toimipaikoissa on sovittu paikallisesti keskimäärin 14 kyselylomakkeessa luetelluista asiaryhmistä. Sopimisen kohteena olleita asiaryhmiä on toimipaikkaa kohti laskien saman verran kuin teollisuuden toimialoilla keskimäärin ja palvelualaan verrattuna selvästi enemmän. Rakennusalalla, kuten muillakin toimialoilla, paikallisia sopimuksia on tehty eniten suurissa yrityksissä, mutta myös keskisuurissa ja pienissä yrityksissä sopimisen määrä ylittää samankokoisiin toimipaikkoihin verrattuna aineiston keskimääräisen tason. Asiaryhmittäin tarkastellen rakennusalalla on sovittu työaikajärjestelyistä useammin kuin teollisuudessa tai palvelualalla. Palkka-asioissa ja muutosten hallinnan asiaryhmissä on sovittu selvästi enemmän kuin palvelualoilla, mutta hieman vähemmän kuin teollisuudessa. Paikallisen sopimisen määrä asiaryhmittäin Paikallinen sopiminen asiaryhmittäin rakennusalalla, teollisuudessa ja palvelualoilla Asioiden määrä, joissa sopimuksia on tehty alan toimipaikoissa keskimäärin 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 1,7 1,9 1,8 1,9 5,3 5,0 1,2 1,6 4,8 Muut asiat Henkilöstön asema ja toimenkuvat Työaikajärjestelyt 4,0 2,0 5,2 5,6 3,8 Palkka-asiat 0,0 Rakentaminen Teollisuus Palveluala Korvauksista ja palkan lisistä sovitaan usein paikallisesti Palkka-asioissa rakennusalalla on sovittu runsaasti tulospalkkioista (62 prosentissa toimipaikoista), urakkapalkkauksesta (60 %) sekä matkakorvauksista (58 %). Kaksi viimeksi mainittua kohdeasiaa, ovat rakennusalalle luonteenomaisia sopimiskohteita, joista muilla toimialoilla ei ole sovittu samassa määrin. Paremmista palkkaeduista alan työehtosopimuksiin ja aiempaan käytäntöön verrattuna on sovittu 42 prosentissa toimipaikoista ja yhtä useassa on tehty sopimus palkan lisistä (esim. raskaan työn lisä, olosuhdelisä) sekä lomarahojen maksatusajasta tai vaihdosta vapaaseen. Palkkausjärjestelmistä (38 %) ja työn vaativuuden arviointijärjestelmistä (31 %) on niistäkin tehty sopimuksia useammin kuin palvelualoilla keskimäärin, mutta vähemmän kuin teollisuudessa. Viidennek- 2
sessä rakennusalan toimipaikoista on sovittu paikallisesti aiempaan käytäntöön verrattuna heikommista palkkaeduista, mikä on toimialoittain korkein osuus. Lomarahojen leikkaamista koskevia sopimuksia ei ole tehty. Ylityökorvausten vaihtamisesta vapaaseen ja työajan pituudesta paljon sopimuksia Työaikajärjestelyjen kohdalla ylityökorvausten vaihtaminen vapaaseen on ollut rakennusalalla selvästi tavallisin sopimiskohde (71 %). Noin puolessa toimipaikoista on sovittu työajan lyhentämisvapaasta (pekkasvapaa, 58 %), säännöllisen vuorokautisen työajan pituudesta (51 %), ylitöiden enimmäismäärästä (47 %), ruokataukojen tai lepoaikojen pituudesta (47 %), työajan tasoittumisjakson pituudesta (47 %) ja säännöllisen viikoittaisen työajan pituudesta (47 %). Työajan pituudesta sopimisen määrä on toimialoittain kärkitasoa. Vuosiloman antamisesta muuna kuin normaalina lomakautena, liukuvasta työajasta ja vuorotteluvapaasta on tehty sopimus noin 40 prosentissa toimipaikoista, osittaisesta hoitovapaasta 24 prosentissa. Muutosten hallinnan asiaryhmissä on energia-alalla useimmin sovittu työtehtävien sisällössä ja työn organisoinnissa tapahtuneisiin muutoksiin liittyen (29 %), yhteistoimintamenettelyä koskien (29 %), todetun lomautus- tai irtisanomisuhan vaikutuksista (29 %). Lomautuksen perusteista ja kohdentamisesta sekä työvoiman vähentämisen toteuttamistavasta on tehty sopimus noin viidenneksessä rakennusalan toimipaikoista. Koulutuksesta on rakennusalalla tehty paikallisia sopimuksia 42 prosentissa, ulkopuolisen työvoiman käytöstä (38 %) ja työsuojeluasioista (33 %) kolmanneksessa ja tuottavuuden parantamisesta runsaassa neljänneksessä (27 %) toimipaikoista. Sopimuksilla tavoiteltu kannustavaa palkitsemista, asiakaslähtöisyyttä tuotteiden ja palvelusten parempaa laatua Tutkimuksen toimipaikat voidaan luokitella traditionaalisiin, kehittyviin ja joustaviin toimipaikkoihin sen perusteella, minkä tyyppisiä paikallisia sopimuksia niissä on tehty. Joustavan toimintatavan toimipaikalla tarkoitetaan tässä toimipaikkaa, jossa on sovittu paikallisesti työn organisoinnista, tulospalkkioista, voittopalkkioista tai palkkiojärjestelmistä sekä myös koulutuksesta (Niemelä 2000). Aineiston rakennusalan toimipaikoista viidennes (22 %) on luokituksen perusteella joustavia, kun vastaava osuus kaikista teollisuuden toimipaikoista on niinikään 22 prosenttia ja palvelualojen toimipaikoista 13 prosenttia. Traditionaalisia toimipaikkoja, joissa täyttyy korkeintaan yksi edellä mainituista ehdoista, on runsas puolet (55 %), mikä vastaa näiden toimipaikkojen osuutta koko aineistossa. Työehtoja paikallisesti sopimalla on rakennusalan toimipaikoissa tavoiteltu ensisijaisesti kannustavaa palkitsemista, asiakaslähtöistä toimintatapaa, tuotteiden ja palvelusten parempaa laatua sekä yrityksen ja henkilöstön molemminpuolisen sitoutumisen lisäämistä. Kuten toimialoilla yleensä, työnantaja tekee rakennusalalla paikalliset sopimukset tavallisimmin luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan kanssa taikka luottamusmiehen sekä asianosaisen työntekijän tai henkilöstöryhmän kanssa, mutta etenkin palkka- ja toimenkuva-asioissa 3
Rakentaminen myös henkilökohtaiset sopimukset työnantajan ja asianosaisten henkilöiden kesken ovat melko tavallisia. Lisäksi sopimista tapahtuu jonkin verran työnantajan ja työryhmän, tiimin tms. kesken. Noin 70 prosentissa toimipakoista luottamusmies osallistuu tavallisesti asioiden käsittelyyn jo niiden valmisteluvaiheessa. Kokemukset paikallisesta sopimisesta Vaikuttamismahdollisuudet Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet toimialojen keskitasoa Kyselyyn vastanneet rakennusalan luottamushenkilöt kokevat vaikutusmahdollisuutensa sopimusten sisältöön toimialoittain verraten kohtalaisiksi. Niiden vastaajien osuus, jotka arvioivat henkilöstöosapuolen pystyneen vaikuttamaan sopimusten sisältöön vähintään jonkin verran, on palkka-asioissa 57 prosenttia, työaikajärjestelyissä 64 prosenttia ja henkilöstön asemaan ja toimenkuviin liittyvän sopimisen osalta 64 prosenttia. Viimeksi mainitussa asiaryhmässä tämä osuus on toimialoittain verraten korkea, mutta kysymys myös jakaa mielipiteitä siten, että runsas neljännes vastaajista katsoo, ettei vaikuttamismahdollisuuksia ole ollut lainkaan. Rakennusalan henkilöstön edustajat ovat kirjoittaneet kyselylomakkeisiin vain vähän vaikuttamismahdollisuuksiin liittyviä kannanottoja, toisin kuin joillakin sellaisilla toimialoilla, missä osassa toimipaikkoja on koettu suuria ongelmia tässä suhteessa. Keskeisin ongelma on aikapula. Esiintyneet ongelmat ratkaistaan nopeasti. Työnantajalla on aikaa valmistella ja selvittää asiat, mutta toisella osapuolella ei, koska varsinaiset työtehtävätkin on hoidettava. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen Pelkäänpä, että naiset jäävät jalkoihin teknisten ja STL:n yhdistyessä. Miehillä on aina ollut parempi palkka kuin naisilla ja nyt näyttää että meitä konttoritoimihenkilöitä vedätetään alaspäin. (Henkilöstön edustaja, pieni rakentamisen Luottamusmiesten aseman vahvistaminen tärkeää, työnantajan edustajalle enemmän väljyyttä. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen Työantajien edustajat arvioivat rakennusalalla osapuolensa vaikuttamismahdollisuuksia sopimusten sisältöön myönteisemmin kuin työnantajavastaajat keskimäärin. Sopimisen luonne ja tasavertaisuus Puolet (52 %) rakennusalan henkilöstövastaajista arvioi toimipaikkansa paikallisen sopimisen olleen luonteeltaan lähinnä työnantajapuolen ehdoilla toteutettua sopimista, jossa myös työntekijäpuolen näkemyksiä ja 4
Sopiminen yleensä työnantajavetoista, mutta myös henkilöstön näkemyksiä on otettu huomioon ehdotuksia on otettu kuitenkin huomioon. Vastaajista 14 prosenttia kokee sopimisen olleen käytännössä työnantajapuolen sanelua. Vapaaksi sopimiseksi, jossa on pyritty yksimielisyyteen, toimipaikkansa sopimisen luokittelee kolmannes vastaajista. Luvut vastaavat toimialojen tavanomaista tasoa. Alan työnantajavastaajista 58 prosenttia luokittelee sopimisen vapaaksi sopimiseksi ja 42 prosenttia työnantajavetoiseksi, mutta henkilöstön mielipiteitä huomioon ottavaksi sopimiseksi. Asiaryhmittäin tarkastellen niiden henkilöstöä edustavien vastaajien osuus, jotka katsovat henkilöstön olleen työnantajan kanssa vähintään melko tasavertaisessa asemassa sopimuksia tehtäessä on elintarviketeollisuudessa palkka-asioissa 37 prosenttia, työaikajärjestelyissä 58 prosenttia ja henkilöstön asemaan ja toimenkuviin liittyvissä asioissa 36 prosenttia. Luvut eivät poikkea tutkimuksen toimipakkojen keskimääräisistä luvuista. Osapuolten tasavertaisuutta arvioidaan keskimääräistä myönteisemmin Kun osapuolten tasavertaisuutta sopimuksia tehtäessä arvioidaan kokonaisuutena, rakennusalan henkilöstövastaajista kolmannes (31 %) katsoo, että henkilöstön asema ei ole ollut riittävän tasavertainen hieman useamman (38 %) vastatessa, että asema on ollut riittävän tasavertainen. Rakennusalalla on toimialoittain suhteellisesti vähiten niitä vastaajia, jotka katsovat osapuolten aseman olevan erivertainen. Toisaalta niiden vastaajien osuus, jotka eivät ota asiaan kantaa, on sekin toimialoittain korkein (31 %), mistä johtuen aseman tasavertaiseksi arvioivien määrä on toimialojen tavanomaista tasoa. Työnantajien huomattava enemmistö (85 %) arvioi henkilöstön aseman olleen kokonaisuutena riittävän tasavertainen ja tästä osin vastaukset eivät poikkea työnantajavastaajien yleisestä linjasta. Asiaryhmittäin arvioiden rakennusalan työnantajavastaajat näkevät henkilöstön tasavertaisuuden parempana kuin työnantajan edustajat toimialoilla keskimäärin. Tiedot ja osaaminen Henkilöstö mahdollisuudet saada asiantuntijaapua melko hyvät Työnantajan edustajat käyttäneet asiantuntija-apua vähemmän kuin muilla toimialoilla Rakennusalan henkilöstä edustavista vastaajista runsas puolet (55 %) katsoo edustamallaan sopijaosapuolella olleen käytössään riittävät tiedot sopimuksia tehtäessä. Työantajavastaajien osalta vastaava osuus on 85 prosenttia. Luvut ovat suunnilleen toimialojen keskitasoa. Henkilöstön mahdollisuudet saada apua erityisasiantuntemusta edellyttävissä asioissa. esimerkiksi taloudellisissa ja juridisissa kysymyksissä, arvioidaan alalla tavallisesti melko hyviksi. Henkilöstövastaajien kohdalla mahdollisuuksia vähintään melko hyvinä pitävien osuus on 76 prosenttia ja työnantajavastaajien osalta 85 prosenttia. Kolme neljästä luottamushenkilöistä on sopimuksia tehtäessä saanut asiantuntija-apua ammattiliitosta ja 42 prosenttia työnantajista työnantajaliitosta. Niiden työnantajavastaajien osuus, jotka eivät ole saaneet taikka tarvinneet apua sopimuksia solmittaessa on toimialoittain korkein, 47 prosenttia. 5
Rakentaminen Asiantuntija-avun tarvetta mainitaan olevan varsinkin sopimusten tulkintaan liittyen. TES-säädösten tulkinnasta, lainopillisia neuvoja menettelytavoissa. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen TES-sopimusten tulkinta, palkkakysymyksissä, neuvottelutilanteissa, terveydenhuollon toimivuudesta / velvoitteista, työsuojelu- ja työlain tulkinnoista. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen toimipaikka Työlainsäädännön kohdistaminen alaan, työehtosopimusten lainmukaisuuden toteutuminen. (Henkilöstön edustaja, suuri rakentamisen toimipaikka Työsopimuslain tulkinta-apua, YT-lain tulkintaa. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen Vertailevia tilastoja, ammattitaitoluokitus. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen toimipaikka Yleensä TES-asioiden lainopilliseen ja sovellutusten ratkaisuihin. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen Sopimistilanteet Työtaistelun uhka sopimistilanteissa harvinainen Noin puolet rakennusalan henkilöstö- ja työnantajavastaajista arvioi, että sopimistilanteisiin on ainakin toisinaan liittynyt lomautusten tai henkilöstön vähentämisen uhka. Työantajavastaajista neljä kokee, että tämä uhka on esiintynyt usein. Työtaistelun uhka on ollut alalla harvinainen. Kummankin ryhmän vastaajista 11 prosenttia katsoo, että lakon uhka on toisinaan liittynyt sopimistilanteisiin. Luottamushenkilöistä 43 prosenttia kokee, että työnantaja on toisinaan painostanut neuvotteluissa ja seitsemän prosenttia katsoo painostamista esiintyneen usein. Työantajan edustajista 30 prosenttia arvioi henkilöstön toisinaan painostaneen. Sopimisen riitatilanteita Sopimisen riitatilanteiden kuvauksia on kirjoitettu vastauksiin suhteellisen vähän. Erimielisyyksiä on aiheutunut muun muassa sopimusten tulkinnasta, varsinkin jos sopimukset on tehty suullisesti. Työnantajan edustajat: Ei riitoja, mutta aluksi epäselvyyksiä joustavan työaikamallin toteuttamisessa. (Työnantajan edustaja, keskisuuri rakentamisen Riitoja aiheuttaneet urakkapalkat ja lomautukset. Ratkaisut neuvottelemalla ja YT-menettelyllä. (Työnantajan edustaja, pieni rakentamisen 6
Henkilöstön edustajat: Eri paikkakunnat eivät aina ole samanlaiset, käytäntö muuttuu. Alueittaisia eroja Etelä ja Pohjois-Suomen välillä. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen toimipaikka Jälkeenpäin on syntynyt erimielisyyttä siitä mistä ja mitä on sovittu. ongelma selvitettiin liittotasolla. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen Sovellutusriitoja useinkin, keskusneuvotteluita on tarvittu, joskus jopa työkkäriä. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen Suulliset sopimukset eivät pitäneet sovittujen palkkojen korotusten osalta. (Henkilöstön edustaja, pieni rakentamisen Suullisia sopimuksia, esim. sovituista lämpöhaalareista on ollut erimielisyyksiä. Asia sovittu neuvottelemalla väliaikaisesti. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen toimipaikka Työaikajoustoista vähän riitoja, yleensä henkilöiden kanssa, joita asia ei lainkaan koske. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen irtisanomismenettely. Kuka sanoi ja mitä, kun työntekijä irtisanottiin. Kumpikaan sopijapuolista ei ole enää firman palveluksessa. (Henkilöstön edustaja, pieni rakentamisen Sopimisen vaikutukset Sopimisesta hyötyä molemmille osapuolille Rakennusalan henkilöstövastaajasta 60 prosenttia arvioi paikallisesta sopimisesta olleen hyötyä edustamalleen osapuolelle. Tavallisesti vastataan, että hyötyä on ollut jonkin verran (46 %). Haittaa katsoo sopimisesta aiheutuneen 11 prosenttia luottamushenkilöistä. Työnantajaa edustavista vastaajista noin kolmannes (30 %) arvioi, että paikallisesta sopimisesta koitunut hyöty on ollut merkittävää ja runsas puolet (55 %), että hyötyä on ollut jonkin verran. Kukaan työnantajavastaajista ei koe sopimisen olleen osapuolelleen epäedullista. Paikallisen sopimisen koetaan rakennusalalla keskimäärin parantaneen toimipaikan tuottavuutta ja kannattavuutta, henkilöstön työehtoja ja työilmapiiriä sekä henkilöstöryhmien välisiä suhteita. Työnantajan edustajien kokemukset sopimisen vaikutuksista ovat kaikissa asiaryhmissä myönteisempiä kuin teollisuuden tai palvelualojen työnantajavastaajien kokemukset keskimäärin. 7
Rakentaminen Paikallisen sopimisen vaikutukset Parantanut merkittävästi Heikentänyt merkittävästi 1 2 3 4 5 Paikallisen sopimisen vaikutukset rakentamisen toimialalla, teollisuudessa ja palvelualoilla Henkilöstön työehdot ja työilmapiiri Tuottavuus ja kannattavuus Henkilöstöryhmien suhteet Rakentamisen työnantajat Rakentamisen luottamushenkilöt Teollisuus (ta) Teollisuus (tt) Palveluala (ta) Palveluala (tt) Paikallisen sopimisen edellytykset Rakennusalalla on tehty suhteellisen paljon paikallisia sopimuksia, mikä osoittaa sopimiselle olevan tarvetta ja sille olevan edellytyksiä. Viikoittaisen ja päivittäisen työajan pituudesta sovittaessa rakennusala edustaa vertailun toimialojen kärkitasoa. Palkka-asioissa on sovittu runsaasti muun muassa tulospalkkioista, urakkapalkkauksesta ja matkakorvauksista. Osapuolten välinen luottamus ja työilmapiiri hyvä Henkilöstön ja työnantajan edustajat arvioivat etunsa pääosin yhdensuuntaisiksi ja vastakkainasettelua etujen suhteen koetaan vähemmän kuin toimialoilla keskimäärin. Osapuolten välinen luottamus on hyvä ja myös työilmapiiriä toimipaikalla arvioidaan toimialoittain verrattuna myönteisesti. Tämä antaa hyvät lähtökohdat paikallisen sopimisen menettelyjen kehittämisen. Paikallisen sopimisen toteuttamisen esteitä kuten ajan puutetta, tiedon puutetta, lakien ja sopimusten tulkintaongelmia sekä henkilöstöryhmien suhteisiin liittyviä sopimista vaikeuttavia tekijöitä koetaan rakennusalalla olevan enemmän kuin toimialoilla keskimäärin. Mahdollisuudet saada tietoa ja asiantuntija-apua arvioidaan kuitenkin melko hyviksi. Pitäisi olla selvyys siitä mistä kaikesta voidaan sopia ja missä rajoissa. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen Työehtosopimuksissa maininta, mitkä ovat sovittavissa paikallisesti ja missä rajoissa. (Työnantajan edustaja, keskisuuri rakentamisen 8
Tärkeää on työnantajien ja työntekijöiden edustajien yhteistyö sekä koulutus, jotta ymmärretään asiat samalla tavalla. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen toimipaikka Sopimisen vaikutukset koetaan molemmin puolin pääosin myönteisiksi työnantajien arvioiden sijoittuessa tältä osin vertailun toimialojen kärkijoukkoon. Rakennusalalla sopimusten tarjoamat paikallisen sopimisen mahdollisuudet eivät ole toimialoittain laajimpia, mutta työehtosopimusten ja lakien riittämättömiä mahdollisuuksia ei koeta kokonaisuutena keskeiseksi sopimusten syntyä estäväksi tekijäksi, vaikka se muutamassa vastauksessa mainitaankin. Tärkein syy siihen, että sopimuksia ei ole tehty nykyistä enempää, on ettei siihen ole nähty tarvettakaan. Työnantajapuolella valmiutta laajentaa sopimista huomattavastikin Rakennusalan työnantajavastaajilla on valmiutta lisätä paikallista sopimista runsaastikin. Vastaajista 44 prosenttia on sitä mieltä, että mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen tulisi lisätä erittäin paljon ja 36 prosenttia kannattaa sopimismahdollisuuksien lisäämistä jonkin. Viidennes katsoo, että nykyiset mahdollisuudet riittävät. Henkilöstön edustajista paikallisen sopimisen laajentamista kannattaa runsas neljännes (27 %). Lähes kahden kolmanneksen (62 %( mielestä sopimismahdollisuuksien nykytilanne on sopiva. Henkilöstön edustajista 12 prosenttia toivoo mahdollisuuksien vähentämistä. Useimmat työnantajavastaajat kannattavat paikallisen sopimisen laajentamista ja vapauttamista, mutta työnantajistakaan harva on sitä mieltä, että sopiminen tulisi ulottaa rajoituksetta kaikkiin työsuhteen ehtoihin. Minimiehtojen ja raamien puitteissa hyvin paikallisesti sovittaviksi soveltuviksi asioiksi mainitaan muun muassa seuraavia. Työantajan edustajat: Palkat, työajat, loma-ajan määräytyminen, toimenkuvat, lomautukset, sopeuttamistoimenpiteet (saneeraus), koulutus. (Työnantajan edustaja, pieni rakentamisen Päivittäisen työajan sovittaminen mm. sääolosuhteita, tilauskantaa jne. hyödyntävästi. Kaikki minkä voi laillisuuden rajoissa sopia. (Työnantajan edustaja, keskisuuri rakentamisen TES:n mahdollistamat lisät, vuorotteluvapaat, joustoihin liittyvät sopimukset, vuosilomiin liittyvät säästöt, lomarahan muuttaminen vapaaksi, työntekijän kokonaispalkka työhön otettaessa. (Työnantajan edustaja, keskisuuri rakentamisen Työaika: tuntijärjestelmät, ylityöjärjestelyt, joustava työaika; työvaatetus, palkkaus: kannustavuus, tehokkuusraha; matkustussäännöt. (Työnantajan edustaja, keskisuuri rakentamisen Tehtäväkohtainen palkkaus, työajat, laatuasiat. (Työnantajan edustaja, pieni rakentamisen 9
Rakentaminen Tulisi pyrkiä siihen, että kaikki voitaisiin sopia paikallisesti. Palkkaa voitaisiin tarkistaa vuosittain yhtiön tuloksen mukaisesti. Ja vain raamit sovittaisiin keskusjärjestöjen välillä. Raamien voimassaolo 5 vuotta. Yksityiskohtia voitaisiin hioa paikallisesti. (Työnantajan edustaja, keskisuuri rakentamisen Kannatan sopimusvallan siirtoa paikalliselle tasolle, tietenkin rajoitettuna. Käytännössä toimialallamme varsinaiset sopijaosapuolet varjelevat itsekkäästi ko. toimivallan laajentamista kentälle. (Työnantajan edustaja, keskisuuri rakentamisen Henkilöstön edustajat: Liukuva työaika, työtuntijärjestelmä, esim. arkipyhien / juhlapyhien välipäivien sisään teko ym. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen Palkka + lisät, työaika (lakien puitteissa), lomat, koulutus." (Henkilöstön edustaja, pieni rakentamisen Palkkaus + edut, työaika (myös jousto), kannustusjärjestelmät, lomat. (Henkilöstön edustaja, suuri rakentamisen toimipaikka Palkkausjärjestelmän soveltaminen, työajat, tulospalkkiojärjestelmä. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen TES:n ylittävät palkan osat, työelämän kehittämiseen liittyvät asiat, ammattitaidon kehittäminen, työvoiman ohjaus. (Henkilöstön edustaja, pieni rakentamisen Tietyiltä osin enemmän joustoa työaikaan, päivittäiseen ja siitä mahdollisesti kertyneen vapaan kerääminen. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen Työaikajärjestelyt, tulospalkkausjärjestelmät, ruokailu ym. sosiaaliset järjestelyt, koulutus- ja kehityshankkeet, laatujärjestelmien käyttöönotto. (Henkilöstön edustaja, suuri rakentamisen Työaikajärjestelyt, työhön soveltuvat suojavaatteet ja turvajalkineet. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen Työaikajärjestelyt, työn vaativuuden määrittäminen TES:n periaatteille. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen Työaikajärjestelyt, ylitöiden pitäminen vapaana, työmatkoihin liityvät asia. t(henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen Urakoiden hinnoittelu, työ kausiluoteista joten tiivistetty työaika kesällä, vapaat ja vuosilomat syksyllä ja talvella. (Henkilöstön edustaja, pieni rakentamisen Työehtosopimusten ja lakien merkitystä painotetaan myös niissä vastauksissa, missä luetellaan asioita, jotka sopivat huonosti paikallisen sopimisen kohdeasioiksi. 10
Työnantajan edustajat: Yleensä lakiin perustuvat. (Työnantajan edustaja, pieni rakentamisen Yleiskorvaukset, lomautukset ja muut laajat työaikajärjestelyt, matalapalkkaerät (toteutus paikallisesti). (Työnantajan edustaja, keskisuuri rakentamisen Työsuojelumääräykset. (Työnantajan edustaja, keskisuuri rakentamisen Työsuojelu, yleinen palkkataso, irtisanominen, rangaistukset. (Työnantajan edustaja, pieni rakentamisen Kannatan pääosin keskitettyjä sopimuksia. (Työnantajan edustaja, pieni rakentamisen Henkilöstön edustajat: Paikallisia sopimuksia voidaan tehdä isommissa yrityksissä. Mutta voimassa olevat työehtosopimuksen ja lain määräykset oltava ns. perälautana. (Henkilöstön edustaja, suuri rakentamisen Palkan alentaminen, muut työsuhteen ehtojen heikennykset. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen toimipaikka Palkka-asiat. Jos sovitaan, pitää neuvotteluasetelmat olla tasaarvoiset. Tähän asti sopimuksia tehty vain huonompaan suuntaan palkansaajan näkökulmasta. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen Palkkaus, työaikajärjestelyt, TES-tulkinta, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen toimipaikka Palkkaus; yrityksemme on osa isoa konsernia, jolloin ökismaaö syntyy helposti ja vielä yrityksessämme (konsernissa) on monen eri alan työntekijöitä. (Henkilöstön edustaja, pieni rakentamisen Peruspalkkaus, sosiaaliasiat, eläkeasiat. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen toimipaikka(henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen toimipaikka TES: n mukaisista palkoista sopiminen alentavasti; ylöspäin voi aina sopia. (Henkilöstön edustaja, suuri rakentamisen Seuraavissa kuvioissa on luonnehdittu rakennusalan sopimiskulttuuria kokonaisuutena 12 osatekijän 1 avulla erikseen työnantajan ja henkilöstön 11 Summamuuttujien rakenne on selostettu yhteenveto-osassa. Esitystapa kuvioissa tuo toimialojen erot esiin korostetusti. 11
Rakentaminen Rakentamisen sopimiskulttuuri vastausten pohjalta. Korkea arvo merkitsee hyvää arvioita kyseisellä ulottuvuudella. Arvo nolla edustaa henkilöstön edustajien kuviossa kaikkien kyselyn henkilöstövastaajien keskiarvoa ja työnantajien kuviossa kaikkien kyselyn työnantajavastaajien keskiarvoa. Kuvioiden esitystapa ei tuo esiin toimipaikkakohtaista vaihtelua, mutta näyttää sopimiskulttuurin vahvuudet ja heikkoudet alojen toimipaikoissa keskimäärin. Rakentamisen toimialan sopimiskulttuuri Henkilöstön arviot (0 = kaikkien henkilöstön edustajien keskiarvo) Rakentaminen Teollisuus keskimäärin 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 Vaikuttamismahdollisuudet sopimisten sisältöön Sopimisen koettu tasavertaisuus Sopimistilanteen ristiriitojen puuttuminen Sopimisen kokonaisvaikutukset Suntautuminen sopimismahdollisuuksien laajentamiseen Etujen koettu yhdensuuntaisuus Luottamus osapuolten välillä Työilmapiiri Sopimisen esteiden puutuminen Sopimisen osaaminen Käsitys luottamusmiehen roolista - + Luottamusmiehen osallistuminen kehittämistoimintaan Rakentamisen toimialan sopimiskulttuuri Työnantajien arviot (0 = kaikkien työnantajien edustajien keskiarvo) Rakentaminen Teollisuus keskimäärin 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 Vaikuttamismahdollisuudet sopimisten sisältöön Sopimisen koettu tasavertaisuus Sopimistilanteen ristiriitojen puuttuminen Sopimisen kokonaisvaikutukset Suntautuminen sopimismahdollisuuksien laajentamiseen Etujen koettu yhdensuuntaisuus Luottamus osapuolten välillä Työilmapiiri Sopimisen esteiden puutuminen Sopimisen osaaminen - + Käsitys luottamusmiehen roolista 12
Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi paikallista sopimista koskevissa lain ja työehtosopimusten määräyksissä sekä sopimisen käytännöissä mainitaan vielä seuraavia asioita. Työnantajan edustajat: Loma-aikojen siirto lomakauden ulkopuolelle (rakentamiseen huonona aikana (=keskitalvella) on hyvä pitää vuosilomaa). (Työnantajan edustaja, pieni rakentamisen Valtuuksien/vastuiden määrittely ja siihen liittyvä koulutus ettei sopimukset johda villiin ja laittomaan ratkaisuun. (Työnantajan edustaja, keskisuuri rakentamisen Henkilöstön edustajat: Kaikki tehdyt sopimukset kirjallisesti. Sopimukset voimassa vain sillä ehdolla, että niissä annettu kirj. tieto luottamushenkilölle. Yksilötason sopimuksissakin mielellään luotto mukana. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen Lyhennetty ja selkokielinen ohje yleisimmistä lain ja TES:n määräyksistä (tarkempaa analyysiä varten viiteluettelo, josta löytyy lisätietoja). (Henkilöstön edustaja, suuri rakentamisen Työajan lyhentäminen joka voisi olla esim. 2 päivää vuodessa, päivittäisessä työajassa ½ tunnin lyhennys on yhtä tyhjän kanssa, mieluimmin koko päivä joskus. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen Työntekijäpuolen koulutusta lisättävä. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri rakentamisen 13