RAKENTAMISTAPAOHJE RANUAN ELÄINPUISTON ASEMAKAAVA

RAKENTAMISTAPAOHJE RANUAN ELÄINPUISTON ASEMAKAAVA

Kuva: Eläinpuiston - linna (lähde Google Street View) Ohjeen tilaajana on toiminut Ranuan kunta. Ohjeen laatija: Pöyry Finland Oy / Jyväskylässä 11.11.2010 Kimmo Kautto Suunnittelupäällikkö arkkitehti SAFA 2/19

SISÄLTÖ: 1 MIKÄ ON RAKENTAMISTAPAOHJE? 4 2 RAKENTAMISTAPAOHJEEN NOUDATTAMINEN 4 3 KENTAMISESTAPAOHJEEN TAVOITTEET 5 4 ELÄINPUISTON ALUEEN RAKENTAMISEN NYKYTILA 6 5 KAAVAMÄÄRÄYKSET 12 6 RM ALUEEN LOMARAKENTAMINEN 12 7 ENERGIATEHOKAS JA YMPÄRISTÖÄ SÄÄSTÄVÄ RAKENTAMINEN 15 8 MATERIAALIT 16 9 PINTAVERHOUS, -KÄSITTELY JA VÄRIT 16 10 KATTOMUOTO JA RÄYSTÄÄT 18 11 YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN 19 12 YHTEYSTIETOJA 19 3/19

1 MIKÄ ON RAKENTAMISTAPAOHJE? Kaavan lisäksi rakentamista ohjataan maankäyttö- ja rakennuslain, rakentamismääräyskokoelman, kunnan rakennusjärjestyksen ja rakentamistapaohjeiden avulla. Rakentamistapaohjeen keskeisenä tehtävänä on luoda rakentajalle mielikuva alueesta, jonka osa heidän rakennuksensa tulee olemaan, sekä kertoa millä tavoin rakentaja voi itse vaikuttaa hyvän asuinympäristön muodostamiseen. Rakentamistapaohjeen tavoitteena on täydentää asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä sekä ohjata rakentamista siten, että alueesta muodostuu sopusuhtainen, viihtyisä ja hallittu kokonaisuus. Tontin haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä tontin haltijan ja pääsuunnittelijan tulee ottaa yhteyttä kunnan rakennusvalvontaviranomaisiin. 2 RAKENTAMISTAPAOHJEEN NOUDATTAMINEN Tämä rakentamistapaohje on laadittu ohjeellisena. Ohjeessa esitetyt maankäyttö- ja rakennuslain, rakentamismääräyskokoelman, kunnan rakennusjärjestyksen ja asemakaavan määräykset ovat sitovia. Rakennusluvan myöntävällä viranomaisella on valta myöntää harkinnanvaraisia poikkeuksia edellä mainituista ohjeista ja määräyksistä. Jos poikkeaminen koskee kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta, rakennuskokonaisuutta tai siihen liittyvää pihapiiriä, paikalliselle viranomaiselle on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. Lisäksi tähän ohjeeseen on kerätty tietoa suositeltavista rakennusmateriaaleista. Värillisellä pohjalla ja kursiivilla olevalla tekstillä esitetään toimenpiteet, joita rakentajien tulee noudattaa. Muut rakentamisohjeissa esitetyt ohjeet ovat suosituksia, joita rakentajien toivotaan noudattavan, mutta joihin ohjeet eivät kuitenkaan velvoita. 4/19

3 RAKENTAMISTAPAOHJEEN TAVOITTEET Kaavoituksella ja kaavan ja rakentamistapaohjeen rakentamista ohjaavilla määräyksillä ja ohjeilla pyritään luomaan eläinpuiston alueelle omaleimainen ja korkealuokkainen rakennettu matkailuympäristö. Koko alueelle on tavoitteena yhtenäinen rakennusmateriaali ja väritys lukuun ottamatta jo rakennettuja rakennuksia, joissa on vaihtelevia värityksiä. Tulevaisuudessa myös näiden rakennusten materiaalien ja värisävyjen yhdenmukaistamista muun alueen kanssa tulee harkita. Kuva: Eläinpuiston linna. Kuvasta käy hyvin ilmi luonnonmateriaalipohjainen rakentamistapa. 5/19

4 ELÄINPUISTON ALUEEN RAKENTAMISEN NYKYTILA Eläinpuiston alue on rakentunut pääosin hyvin muodostaen yhtenäisen kokonaisuuden. Alueen maamerkkinä toimii Eläinpuiston linna, jonka kivipintainen torni muodostaa alueelle maisemallisen kohokohdan ja ilmentää alueen toimintaa hyvin. Myös ympäristörakentaminen on toteutettu joitakin yksityiskohtia kuten paikoitusaluetta lukuun ottamatta hyvin ja luo alueelle omaleimaista eläinpuistoon sopivaa ympäristöä. Materiaalivalinnat ja väritys ovat pääosin onnistuneita ja luonnonmukaisina sopivat erinomaisesti aihepiiriin. Kuva: Esimerkki erityyppisestä eläinpuiston arkkitehtuurista. Materiaalivalinnat, mm. turvekatto, ja väritys liittää rakennuksen kuitenkin selkeästi osaksi muuta ympäristöä. 6/19

Kuva: Edellinen rakennus toiselta puolen. Kaarevat seinät muodostavat jännittävän kujanteen kotieläinpuiston alueelle. Huomionarvoista on hyvin toteutettu ja ympäristöön hyvin sopeutuva puinen terassilaudoitus joka rajautuu vielä kauniisti luonnonkiviin. 7/19

Kuva yllä: Eläinpuiston sisäänkäynnin yhteydessä olevat opastustaulut. Persoonallinen toteutus, joka sopii alueen imagoon. Tämä voisi toimia esimerkkinä myös muiden alueiden opastuksen toteutukselle. Kuva alla: Portti. Luonnonkivi on vahvasti materiaalina ympäristörakentamisessa ja se sitoo hyvin sisäänkäynnin ympäristön sekä päärakennuksen toisiinsa. Värilliset lasikoristeet tuntuvat tässä yhteydessä irrallisilta. 8/19

Kuva yllä: Hyvin toteutettua ympärisstörakentamista. Oikeilla materiaalivalinnoilla ja omaleimaisella toteutuksella on saatu aikaan eläinpuiston kokonaisuuteen ja ympäröivään luontoon sopeutuva ja leikkialue. Kuva alla: Detaljikuva päärakennuksesta. Tuppeensahattua eli vajaasärmäistä, paksua lautaa käytettynä ulkoverhouksena. Hyvällä maalivalinnalla lisättynä saadaan aikaan kestävä ja pitkäikäinen julkisivu. 9/19

Kuva yllä: Muutoin yhtenäisen rakentamistavan sisältä löytyy joitakin poikkeavia esimerkkejä, joista tässä ehkä räikein. Kaksi pientä rakennusta, joista toinen on selkeästi Ranuan eläinpuistosta (väritys ja materiaalit), toinen voisi olla mistä päin Suomea tai maailmaa tahansa. Kuva alla. Liike- tai teollisuuskiinteistö eläinpuiston viereisellä tontilla. Arkkitehtuuri on hyvin erityylinen eläinpuiston kanssa. Tulevaisuudessa lähiympäristön rakentamisen yhteensovittaminen eläinpuiston kanssa tulisi olla tavoitteena. (lähde Google Street View) 10/19

Kuva yllä: Jäsentymätön ja sekava takapihatunnelma. Näitä pitäisi ympäristössä välttää ja, jos mahdollista estää matkailijoilta pääsy ns. huoltoalueille ja takapihoille. Kuva alla: Parkkipaikan koristelua. Materiaali on vieras eläinpuiston alueella ja niinpä jättihilla jää ympäristössään irralliseksi. Muovi ei ole alueella tavoiteltava materiaali missään muodossa. 11/19

5 KAAVAMÄÄRÄYKSET 6 RM ALUEEN LOMARAKENTAMINEN Kaavan keskeisenä ajatuksena on, että lomarakennukset sijoittuvat keskelle jäävien puistoalueiden ympärille siten, että rakennusten sisäänkäynti tapahtuu sisäisen ajoväylän puolelta. Rakennusten eteen tulisi olla mahdollista sijoittaa yksi autopaikka yhtä loma-asuntoa kohti eli kaksi paikkaa yhtä lomarakennusta kohti. Tavoiteltavaa olisi sijoittaa 12/19

kahden lomarakennuksen paikoitus yhteen keskitettyyn neljän auton yksikköön. Puistoalueella voisi sijaita lomarakennuksia yhteisesti palvelevia toimintoja kuten laavu tai vastaava tulentekopaikka. VL puistoalueella on kaavamääräysten mukaisesti mahdollista lumi- ja jäärakentaminen, jotka voi myös muodostua alueen loma-asukkaita palveleviksi rakennelmiksi. Kuva: Tässä esimerkissä rakennuksen pääty on leveämpi kuin rakennuksen harjan suuntainen sivu. Rakennuksen harjan kohdalle jää korkeampi kohta, joka on hyödynnettävissä toisen kerroksen tiloina. Kuva Leviltä.. Kuva: Esimerkki kaava-alueen mahdollisesta rakennustyypistä. Rakennuksen yhteyttä eläinpuistoon voi täydentä eläinaiheella kuten tässä karhuveistos sisäänkäynnin yhteydessä. 13/19

Rakennukset on ajateltu sijoittuvan harja vasten tietä. Näin ajateltu rakennusten ruokailu- ja oleskelutila avautuisi puistoalueelle. Rakennusmassan tulee olla muodoltaan selkeä ja yksinkertainen. Rakennusmassan ulkoilmeen muodostaa pääasiallisesti katto ja sen räystäslinja. Kuva: Edellisen esimerkkitalon pohjapiirros, 4h+k, noin 160 kerrosneliömetriä. 2. Krs 1. Krs 14/19

Kuva: Tavoiteltava rakennuksen maastoon sijoittaminen Rakennus sijoitetaan tontille maastoon sopeuttaen. Rakennuksen sokkeli tulee porrastaa maaston mukaisesti. 7 ENERGIATEHOKAS JA YMPÄRISTÖÄ SÄÄSTÄVÄ RAKENTAMINEN Perinteiset materiaalit kuten hirsi, lauta, päre ja paanu ovat luonnonmukaisia materiaaleja. Näiden valmistukseen tarvitaan vähän energiaa ja ne ovat uusiutuvia ja paikallisia. Lisäksi niiden rakennus- ja purkujätteet voidaan kierrättää tai maaduttaa. Suomessa puu on ekologisin materiaali se on paikallinen, uusiutuva, kestävä, helposti korjattava, kierrätettävä ja vielä maatuvakin. Puutavaran valinnassa tulisi suosia paikallista, lannoittamattomissa metsissä kasvanutta puuta. Tiilet ovat kestäviä, helppohoitoisia ja pitkäikäisiä, mutta niiden valmistus vie paljon energiaa. Betoni kuluttaa runsaasti uusiutumattomia energiavaroja. Luonnonkivi on kestävä ja kierrätettävä, mutta kuljetukset ja louhinta kuluttavat energiaa. Vältettäviä materiaaleja ovat myös mm. alumiini, sinkitty ja galvanoitu teräs, painekyllästetty puu ja muovi. Ulkotilojen laudoitukseen kuten terassilaudaksi soveltuu hyvin käsittelemätön lehtikuusi, joka vuodessa harmaantuu hyvin suomalaiseen rakennusympäristöön sopivaksi ja on säänkestävyydeltään lähes painekyllästetyn puun luokkaa. Luonnonmukaisia eristeitä ovat mm. puukuitueriste, sahanpuru, pellavaeriste ja turve. Puukuitueriste valmistetaan selluloosasta, paperista tai puukuidusta. Yleisimmin käytettyjä eristeitä ovat mineraalivillat, jotka ovat sulasta lasi- tai kiviaineesta valmistettuja synteettisiä kuituja (lasivilla ja kivivilla eli vuori-villa). Muovieristeitä ovat mm. polystyreeni ja polyuretaani. 15/19

8 MATERIAALIT Ulkoseinä Ulkoseinämateriaalina tulee käyttää min. 15cm leveää ja vähintään 25mm paksua lautaa tai hirsijäljitelmää tai hirttä, jos rakennuksen lämmöneristävyysvaatimukset täyttyvät. Hirren tulee olla julkisivupinnaltaan sahattua pyöröhirttä ei sallita. Vesikatteet Katemateriaalina tulee käyttää tiiltä, betonitiiltä, kiviaineista levyä, kattohuopaa kolmiorimoin. Katemateriaalin värinä tulee olla musta tai tummanharmaa. Sokkelit Korkeiden sokkeleiden osalta julkisivumateriaali tulee viedä alas, sokkelin näkyvän korkeuden tulee olla välillä 30-80cm. Sokkelin tulee olla sileäksi slammattu tai rapattu tumman harmaaksi tai pinnoitettu luonnonkivellä. Käsittelemättömiä harkkoja tai betonia ei tule käyttää. 9 PINTAVERHOUS, -KÄSITTELY JA VÄRIT Mikäli julkisivu tehdään pintaverhouksena, tulee siinä käyttää yhdensuuntaista laudoitusta. Julkisivu tulee säilyttää selkeänä, jakamatta sitä osiin esim. värityksellä tai erilaisilla laudoituksilla. Pintakäsittely tulee suorittaa kuultomaalauksena tai peittomaalauksena. Pintakäsittelyissä tulee välttää liian tiiviitä ja paksuja maalikalvoja (alkydimaali ja lateksimaali). Suositeltavia maaleja ovat kuultomaalit kuten esim. Roslagin mahonki, joka on luonnonmukainen ja hengittävä pinnoite ja jossa puun elävyys näkyy hyvin maalipinnan läpi sekä peittävistä maaleista aidot öljymaalit. Rakennusten materiaalit ja värit on esitettävä tuotenimillä ja -numeroilla (värimallit) rakennuslupa-asiakirjoissa. Värivalinnassa otetaan huomioon kortteliin muodostuva kokonaisuus. Kiiltäviä maalipintoja ei sallita. 16/19

Rakennukset ja muut puurakenteet (lukuun ottamatta mahdollisia puisia kulkureittejä tai terassilaudoituksia) on maalattava tummanruskealla maalilla. Mahdollisia värisävyjä ovat seuraavat sävyt: Uula RM 505 Tikkurila 572x Tikkurila Sampo 2665 Tikkurila 572x Tikkurila Sampo 2665 Uula RM 505 Kuva: Esimerkitalo Leviltä (kuvalähde:nettimökki.com), jossa koristelaudoitus on julkisivun kanssa saman sävyinen 17/19

Kuva: Tavoiteltava pintaverhous on selkeä, yksivärinen ja yhdensuuntainen. Rakennuksissa ei saa käyttää monimuotoisia koristeaiheita ja julkisivusta poikkeavan värisiä koristelaudoituksia (katso esimerkkikuva Leviltä, yllä) kuten räystäs- ja vuorilautoja. Ikkunan puitteissa voidaan käyttää tehostevärejä (esimerkkinä eläinpuiston päärakennus, kuva edellä) mutta myös tällöin tulee väritys olla kortteleittain yhtenevä. Edellisestä poiketen rakennuksissa on suotavaa käyttää jotain eläinaiheista koristetta esimerkiksi karhuaihetta Karhunkierros kadun varrella (esimerkkikuva edellä). Koristeiden toteutukseen tulee kiinnittää huomiota ja sen tulee olla kortteleittain yhteneväinen. Edellä mainittuun koristeaiheen käyttöön voi hakea ideoita eläinpuiston alueen ympäristön rakenteista, joissa on mm. puusta toteutettuja eläinveistoksia. Lakat voi korvata pellavaöljyllä tai luonnon vahalla. Nk. alkydiöljymaalin (= muovimaali) tai lateksimaalin käyttöä tulee välttää, koska maali vanhenee repeilemällä ja on vaikea uusia. Lisäksi alkydi- tai lateksimaalin kova ja tiivis pinta ei päästä puuhun kertynyttä kosteutta haihtumaan. 10 KATTOMUOTO JA RÄYSTÄÄT Räystäiden suositeltava vähimmäisleveys on rakennuksen pitkillä sivuilla 400 mm ja maksimileveys 1000mm. Rakennuksissa tulee olla harjakatto. Kattokaltevuus tulee olla kortteleittain yhtenevä. Räystäslaudoituksen tulee olla avoin ja kapea ja väritykseltään sama kuin julkisivun väri. Koteloituja räystäitä ei sallita. Suositeltava kattokaltevuus on 1:2. 18/19

11 YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN Tonteilla, joilla on olemassa olevaa kasvillisuutta, säilytettävä ja poistettava puusto tulee rakennusluvan haun yhteydessä osoittaa asemapiirroksessa. Eläinpuiston alue on pääosiltaan kulutuskestävyydeltään heikkoa mäntykangasta ja sen aluskasvillisuutta sekä puustoa tulee mahdollisimman hyvin varjella mm. rakentamisen aikana. Alueen luonteeseen kuuluu vähäinen aluskasvillisuus ja sen tulisi olla tavoitteena suunniteltaessa myös viher -ja ympäristörakentamista sekä piha-alueita. Vieraita kasvityyppejä ja reheviä kasvillisuusalueita tulisi välttää. Kunnan rakennusosastolta saa neuvoja alueen olosuhteisiin ja kulttuurimaisemaan soveltuvista kasvilajeista. Suositeltavat materiaalit ympäristörakentamiseen ovat samat kuin lomarakennuksissakin, puu ja luonnonkivi. Puuta tulisi kuitenkin ensisijaisesti käyttää värjäämättömänä, joko täysin käsittelemättömänä tai kestopuuna. Tonteilla tulee pitää ennen rakentamisen aloittamista katselmus rakennustarkastajan kanssa, joissa tarkastetaan rakennushankkeen lisäksi säilytettävä ja poistettava puusto. Puu-, metalli- tai muita rakenteellisia yksittäisiä rakennuspaikkoja rajaavia aitoja ei sallita. Pihavalaisimien sijoitus, suuntaus ja valoteho on valittava siten, etteivät ne häikäise alueella liikkuvia tai valaise tontin ulkopuolisia alueita. Mahdollisen julkisivuvalaistuksen tulee korostaa rakennuksen luonnetta ja sen merkitystä kyläkuvassa. Valaisinten on ulkonäkönsä ja valotehonsa puolesta sopeuduttava tontin ja lähiympäristön muuhun rakentamiseen. Suositeltava valaisimen väri on musta tai grafiitin harmaa. Opasteissa ja muissa ympäristön rakenteissa tulee käyttää päärakennusten värisävyjen mukaan ruskeaksi maalattua puuta. 12 YHTEYSTIETOJA Asemakaavaa ja rakentamistapaohjetta koskevissa kysymyksissä voi kääntyä Ranuan kunnan toimihenkilöiden puoleen: Kunnaninsinööri Juha Torvinen Puh. 040 516 3210 19/19