Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys 2013-2015 Kaksikielinen ä ä Mäntsälä Pukkila Myrskylä Lapinjärvi ä ö Askola Järvenpää Pornainen Tuusula Loviisa Loviisa n. 100 000 asukasta ä Kerava Porvoo Vantaa Sipoo n. 2 800 km² å Helsinki ä Saaristo ja merialueet
Väliraporttivaihe Selvityksen tässä vaiheessa ollaan tarkasteltu kuntien nykytilaa tulevien haasteiden pohjalta Kunnissa on lähdetty siitä, että tehdään perusteellinen selvitys, josta on muutakin hyötyä kuin vain mahdollisen yhdistymisen näkökulmasta saatava tieto koituu kaikkien hyödyksi joka tapauksessa Kunnat antavat lausuntonsa väliraportista maalis-huhtikuun 2014 aikana ä ä ä ö å ä
Prosessi Vaihe I Väliraporttivaihe - käynnissä Työryhmien väliraportit Kuntien lausunnot Vaihe II Loppuraporttivaihe - Maaliskuu 2014-> Yhdistymissopimusvalmistelu - Maaliskuu 2014 -> Loppuraportti Yhdistymissopimusluonnos Kuntien päätökset KH KV
Mikä muuttuu? Voimaan 2015?
Aikataulu Helmikuu 2014 Huhtikuu 2014 Työryhmien väliraportit valmiit Kunnat antavat lausuntonsa väliraportista ä ä Huhtikesäkuu 2014 Tulevaisuustyötä ja yhdistymissopimusvalmistelut Heinäkuu 2014 Elosyyskuu 2014 Lomatauko Tulevaisuustyötä ja yhdistymissopimusvalmistelut ä ö Lokakuu 2014 Lokamarraskuu 2014 Joulukuu 2014 Tammikuu 2015 Loppuraportti valmis Yhdistymissopimusneuvottelut, mahdolliset kansanäänestykset Yhdistymisesityksen ja -sopimusluonnoksen käsittely (KH) 30 päivää aikaa kuntalaisten huomautuksille å ä Helmikuu 2015 Yhdistymisesityksen ja -sopimusluonnoksen käsittely (KV)
ä ä TALOUS ä ö Tilannekatsaus: yksittäiset kunnat historia ja nykytila Lapinjärven kunnan esitysaineisto HT Eero Laesterä å ä
Veroprosentit 2002 2013 23 2002 23 2013 22 22 21 21 20 20 19 19 18 18 17 17 16 16 Kuvioissa on esitetty kaikkien Suomen kuntien tuloveroprosentit vuosina 2002 ja 2013. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Veroprosentin muutos, verotasapaino 40 35 30 25 20 15 34,5 33,5 32,5 31,5 30,5 29,5 28,5 27,5 26,5 25,5 24,5 23,5 19,8 19,8 19,8 19,8 19,8 20,3 21,0 21,5 22,5 21,8 20,6 21,3 22,0 22,5 23,0 23,2 23,7 24,1 24,7 25,2 25,8 26,3 26,9 19,7 19,8 19,9 17,9 17,9 18,0 18,1 18,4 18,9 15,0 15,0 15,5 15,0 16,0 16,5 16,5 16,5 16,5 16,5 16,5 16,5 16,5 16,5 16,5 16,8 16,8 17,0 17,3 17,3 17,5 17,8 10 5 0 1997 1998 1999 2000 2002 2006 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Maksimi Keskiarvo Minimi Kuviossa on esitettykuntien veroprosentteihin kohdistuvat paineet koko maan tasolla. Laskelma on tehty siten, että jokainen kunta on tasapainotettu vuosittain maksimissaan yhden veroprosenttiyksikön muutoksella. > kuntien kunnallisveroprosenttien erot vaikuttavat kasvavan merkittävästi
Väestö Asukasluku Mediaani ikä Muutos Sij. Ikäänt. 2012 2040 Muutos Muutos/v. 2012 2040 (v) Muutos Askola 4988 6157 23,4 % 0,8 % 40 47 7 3 6 Lapinjärvi 2829 2893 2,3 % 0,1 % 49 52 3 7 1 Loviisa 15519 16036 3,3 % 0,1 % 48 52 4 6 2 Myrskylä 1992 2080 4,4 % 0,2 % 47 51 4 5 2 Pornainen 5137 6497 26,5 % 0,8 % 38 45 7 2 6 Porvoo 49028 55640 13,5 % 0,5 % 42 46 4 4 2 Sipoo 18739 25110 34,0 % 1,1 % 41 45 4 1 2 Uusi kunta 98232 114413 16,5 % 0,5 % 43 47 4 Koko maa 46,7 50 3 Ikärakenne on nyt ja tulevassa maan keskiarvoa edullisempi (Tilastokeskus), ja, Kaikissa kunnissa on väestön kasvua kaikilla on positiivinen ennuste. Asukasluvun muutosta ei oteta huomioon pisteytyksessä, koska se on kaikissa kunnissa positiivinen, eikä yli ± 1,5%/v Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Huoltosuhde Huoltosuhde 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 2012 2014 2016 2018 2020 2025 2030 2035 2040 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Uusi kunta Väestöllinen huoltosuhde kuvaa 0 5 ja yli 64 vuotiaiden suhdetta 16 64 vuotiaisiin.
Lapinjärvi Kunnan nimi: Lapinjärvi KNO 407 Muutos 2011-2040 2011 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia %:ia/v. Asukasluku 2 848 kaikista %:ia 2 810 kaikista %:ia 2 853 kaikista %:ia 2 893 kaikista %:ia 45 2 1,6 % 0,1 % 0 6 vuotiaat 184 6,5 % 187 6,7 % 177 6,2 % 175 6,0 % -9-0 -4,9 % -0,2 % 6 vuotiaat 18 0,6 % 28 1,0 % 27 0,9 % 25 0,9 % 7 0 38,9 % 1,3 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat 307 10,8 % 297 10,6 % 290 10,2 % 281 9,7 % -26-1 -8,5 % -0,3 % Lukio, 17 19 vuotiaat 82 2,9 % 78 2,8 % 86 3,0 % 84 2,9 % 2 0 2,4 % 0,1 % Työikäiset, 20 64 vuotiaat 1 603 56,3 % 1 446 51,5 % 1 402 49,1 % 1 426 49,3 % -177-6 -11,0 % -0,4 % 75 84 vuotiaat 213 7,5 % 252 9,0 % 353 12,4 % 339 11,7 % 126 4 59,2 % 2,0 % Yli 84 vuotiaat 100 3,5 % 97 3,5 % 132 4,6 % 201 6,9 % 101 3 101,0 % 3,5 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat 672 23,6 % 802 28,5 % 898 31,5 % 927 32,0 % 255 9 37,9 % 1,3 % Mediaani 48,0 50,0 51,0 52,0 Painotettu keskiarv o 45,6 47,1 48,6 49,5 Lapinjärven ennustettu väestökasvu painottuu ikääntyneisiin > vanhusten palvelurakenteeseen kohdistuu merkittävä paine Työikäisten määrän ennustetaan supistuvan Mediaani-ikä kasvaa merkittävästi tarkastelujakson ajan, ja pysyttelee maan keskitason yläpuolella. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Esimerkki ikääntymisestä, koko alue 800 700 600 500 400 300 200 100 0 106 Vuoden 2000 tienoilla alueelle tuli 150 200 uutta yli 75 vuotiasta 684 661 Vuoden 2013 tienoilla noin 400, 634mutta 2020 jälkeisinä vuosina noin 1300. 581 Kasvu ei alene nykytasolle 5325 vuoteen. 53 70 195 Yli 75 vuotiaiden vuotuinen muutos edelliseen vuoteen nähden 122 173175 77 141 128113 136 207 243 155 382 167 243 325 508 482 459 409 426 395 360 339 340 306 290 297 271249 266 265 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 2036 2037 2038 2039 2040 Kuviossa esitetään koko alueen vuotuinen yli 75- vuotiaiden määrän muutos. Todellinen ikääntymis en paine tulee vasta 2021
Ikääntymisen veropaine, koko alue Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Ikääntymisen kustannus Yli 75 vuotiaat, palvelurakennekustannus keskim. 2012 2025 2012...15 2016...20 2021...25 Keskiarvo Sij. Askola 0,13 0,27 0,69 0,37 7 Lapinjärvi 0,00 0,22 0,51 0,24 1 Loviisa 0,08 0,23 0,53 0,28 3 Myrskylä 0,15 0,24 0,47 0,29 4 Pornainen 0,09 0,33 0,57 0,33 6 Porvoo 0,18 0,29 0,52 0,33 5 Sipoo 0,17 0,24 0,39 0,27 2 Uusi kunta 0,14 0,25 0,47 0,29 Ikääntyminen yli 75-vuotiaiden määrän kasvu ja tämän pelkistäminen veroprosenttiyksikön kasvupaineeksi / vuosi. Vaihteluväli kuntakohtaisesti vastaa 0,24 0,37 veroprosenttiyksikköä vuodessa. Nopeimman ikääntymisen aikaan 2012-2025 vuotuinen paine veroprosenttiyksikköön vastaa 0,39 0,69 veroprosenttiyksikköä. Ikääntymisen vaikutuksia verotettavan tulon alenemassa ei oteta huomioon hyvin suurta jo nyt. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Ikääntymisen vaikutus, Lapinjärvi Lapinjärvellä selvä piikki ikääntymisessä 2020 2025 Palvelurakenteeseen kohdistuva kustannus on kumulatiivisena merkittävä. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Edullinen palvelurakenteen kustannus, nettomeno eur/as 2012 Kaikki Sij 2012 Perusturva Sij 2012 Opetus Sij 2012 Tekniikka Sij 2012 Yleishallinto Sij Vähäkyrö 4 121 1 Oulunsalo 2 714 1 Marttila 781 1 Vähäkyrö 960 1 Joutsa 65 1 Rusko 4 214 2 Taipalsaari 2 718 2 Taivassalo 800 2 Muurame 198 2 Ruovesi 2 2 Kontiolahti 4 451 3 Kontiolahti 2 723 3 Hailuoto 828 3 Punkaharju 149 3 Loviisa 1 3 Kiiminki 4 474 4 Rusko 2 734 4 Varkaus 838 4 Kiiminki 15 4 Tyrnävä 7 4 Kempele 4 480 5 Pornainen 2 764 5 Imatra 856 5 Kerimäki 19 5 Hausjärvi 23 5 Muurame 4 488 6 Kiiminki 2 769 6 Kemi 864 6 Karkkila 22 6 Lohja 25 6 Pornainen 4 503 7 Kempele 2 806 7 Kihniö 864 6 Kuopio 30 7 Akaa 31 7 Pirkkala 4 512 8 Muurame 2 830 8 Heinola 876 8 Lieto 31 8 Lapinlahti 35 8 Lieto 4 515 9 Luoto 2 840 9 Pieksämäki 885 9 Siuntio 33 9 Nurmijärvi 40 9 Hattula 4 522 10 Hattula 2 858 10 Harjavalta 895 10 Vehmaa 34 10 Kalajoki 41 10 Askola 4 668 24 Askola 2 965 18 Myrskylä 1109 131 Pornainen 128 29 Porvoo 82 28 Sipoo 5 130 87 Sipoo 3 085 37 Loviisa 1130 152 Sipoo 148 38 Askola 111 66 Porvoo 5 168 91 Porvoo 3 220 59 Askola 1193 200 Lapinjärvi 201 58 Pornainen 182 168 Myrskylä 5 180 97 Myrskylä 3 284 69 Lapinjärvi 1212 212 Askola 261 87 Sipoo 190 183 Lapinjärvi 5 269 114 Lapinjärvi 3 432 105 Porvoo 1 260 239 Myrskylä 310 134 Lapinjärvi 206 206 Loviisa 5 661 193 Loviisa 3 634 157 Pornainen 1 301 256 Porvoo 377 195 Myrskylä 337 296 Sipoo 1 416 282 Loviisa 590 285 Pornaisten ja Askolan palvelurakenteet ovat jo nyt hyvin ohuet.. Kallein, Loviisa, ei ole saanut puristettua liitoksen seurauksena kaupungille tulleita raskaita palvelurakenteita. Kaikkien muiden palvelurakenne on lähellä edullisinta kolmannesta. Tarkastelu ei ota huomioon erilaisia tapoja organisoida palveluntuotanto eikä Eroja palveluntuotannon laadussa. Mitä merkitsee kunnan on käytettävä se sopeutuksen mahdollisuus mitä on löydettävissä; kuntien pitäisi käyttää se sopeutuksen mahdollisuus, mikä olisi yhteisesti käytettävissä. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Lapinjärven palvelurakenne Lapinjärvi Luvut indeksissä per 2012 Väli eur/as Väli Koko maa 1000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Oma Koko maa 06/12/v. 06/12/v. Yleishallinto 614 677 675 648 656 599 584-2 56-0,84 % 6,05 % Muut palvelut 231 786 706 748 693 699 569 123 81 16,22 % 5,79 % Liikenneväylät 124 128 156 115 146 141 140 7 18 2,04 % 2,79 % Palo ja pelastus 258 272 272 299 299 279 275 9 4 1,04 % 1,47 % Toimitila ja vuokraus 45 29-72 -9 458 485 283 85 16 35,96 % -10,03 % Liiketoiminnan luonteiset -7 64 42 40 95-96 162 60 29 12,28 % Vesihuolto -2 72 46 38 68-70 196 70 6-37,82 % Energiahuolto -1-2 -2 0-2 4-3 -1-1 17,35 % 4,59 % Opetus ja kulttuuri 5 839 5 724 5 891 5 964 5 320 5 350 5 211-141 94-1,88 % 1,35 % Lasten päivähoito 834 844 987 1 104 1 185 1 115 1 166 129 64 5,75 % 2,94 % Lasten päiväkotihoito 229 242 271 283 303 366 567 123 76 16,35 % 5,45 % Lasten perhepäivähoito 422 485 557 530 580 500 390-5 -14-1,29 % -2,54 % Esiopetus, yhteensä 302 298 292 230 368 233 273-6 5-1,67 % 1,93 % Perusopetus 3 273 3 183 3 119 3 286 2 521 2 662 2 499-228 59-4,40 % 1,71 % Lukio 559 519 572 524 585 574 569 11-4 0,29 % -0,11 % Ammatillinen koulutus 29 30 29 2 3 3 1-9 -2-42,85 % -0,18 % Kansalaisopistot 44 48 52 59 43 53 57 5 1 4,55 % 0,87 % Kirjastot 168 169 176 167 172 176 168 2 1 0,03 % 0,90 % Liikunta ja ulkoilu 132 142 186 157 179 195 141 5 8 1,09 % 2,04 % Nuorisotoimi 71 64 67 55 65 86 91 8 3 4,17 % 2,17 % Museot, teatterit jne. 2 2 1 0 0 0 0-1 4-100,00 % 2,11 % Yleinen kulttuuritoimi 15 15 4 9 10 42 48 12-1 21,48 % -0,06 % Sosiaali- ja terveys yhteensä 7 844 8 195 8 388 8 896 9 286 9 428 8 543 356 483 1,43 % 3,53 % Sosiaalitoimi 3 750 3 931 4 075 4 239 4 565 4 738 4 509 320 286 3,12 % 5,12 % Sosiaali- ja terveys, hallinto 134 131 116 127 118 121 122-3 -11-1,60 % -4,28 % Lastensuojelu, laitos ja perhehoito 84 213 188 321 197 142 91 4 32 1,37 % 5,82 % Muut lasten ja perheiden palvelut 152 163 248 79 305 258 212 23 4 5,75 % 1,38 % Vanhusten laitospalvelut 1 069 1 067 1 034 1 109 1 110 1 049 780-87 -15-5,12 % -1,33 % Vammaishuollon laitospalvelut 53 58 57 59 62 57 54 1-5 0,36 % -1,72 % Vammaisten työllistämistoiminnan sekä 1 579 1 720 1 807 1 872 2 042 1 870 1 849 117 196 2,66 % 9,54 % Kotipalvelut 557 495 529 494 525 681 701 59 18 3,90 % 3,19 % Terveydenhuolto 4 094 4 264 4 313 4 658 4 721 4 690 4 034 36 197-0,24 % 2,51 % Perusterveydenhuolto pl hammashuolto 793 948 979 937 935 1 066 793 11 50 0,01 % 2,87 % Vuodeosasto 465 528 448 492 527 314 247-71 4-10,01 % 0,80 % Hammashuolto 165 185 167 192 152 195 165 2 9-0,04 % 2,65 % Erikoissairaanhoito 2 568 2 497 2 623 2 913 3 018 3 043 2 767 106 134 1,25 % 2,77 % Ympäristöterveydenhuolto 102 105 96 124 88 72 62-13 0-8,00 % 0,29 % Kaikki yhteensä 14 528 15 382 15 660 16 257 15 955 16 077 14 907 336 714 0,43 % 2,93 % Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 Verotettava tulo 33 647 35 858 36 773 38 002 36 477 36 591 36 478 1 469 585 1,36 % 1,09 % Valtionosuudet 27.2.2014 7 180 7 228 7 511 8 091 7 374 7 028 6 850-17 290-0,78 % 4,17 % Toimintakate -14 130-14 981-15 257-15 813-15 853-15 620-14 401-293 -696 0,32 % 3,09 % Taulukossa on tarkasteltu Lapinjärven palvelurakenteen kustannuksia 2006-2012. Luvut on korotettu elinkustannusindeksiin inflaation vaikutuksen poistamiseksi Lapinjärven palvelurakenteessa eniten kustannukset vaikuttavat nousseen muissa, joissa muutos on selvästi myös maan keskitasoa korkeampi.
Keskinäinen talous painotettu yhteenveto Tasepohja Järjestys Tulos ja muut Tase: Myrskylä (heikkenee), Sipoo, Porvoo Tulos: Porvoo, Sipoo Tulevaisuus: Ei vielä arvioitu Yhteensä (nyt): Porvoo, Sipoo Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 Järjestys Kaikki yhteensä Järjestys Askola 5,27 7 4,85 5 10,12 7 Lapinjärvi 4,27 6 5,42 7 9,69 6 Loviisa 4,26 5 3,72 4 7,98 5 Myrskylä 2,96 1 4,90 6 7,86 4 Pornainen 3,98 4 3,64 3 7,62 3 Porvoo 3,68 3 2,44 1 6,12 1 Sipoo 3,43 2 3,10 2 6,53 2
Kunnat mitattuna kriisimittareilla Tämä yksin Nämä yhdessä Kumulatiivinen yli/alijäämä 1000 euroa Vuosikate puhdistettuna Taseen Veroprosentti Lainakanta Omavaraisuus alijäämä Suhteellinen velkaantuneisuus 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 Askola 7 106 974 60 19,0 20,0 34 529 2 727 2 581 37 36 63 59 Lapinjärvi 410 772 176 1 328 19,0 20,5 1 167 2 185 1 614 1 800 57 58 29 32 Loviisa 255 342 8 063 5 544 19,8 19,8 3 966 5 304 1 283 1 056 65 66 27 26 Myrskylä 1 017 1 007 1 082 300 20,0 20,0 2 043 2 005 248 234 79 77 20 24 Pornainen 1 243 1 110 2 681 698 19,5 19,5 6 368 5 701 1 988 1 902 53 53 47 51 Porvoo 1 222 1 107 31 456 17 507 19,3 19,3 59 654 54 250 2 756 2 664 49 47 56 59 Sipoo 624 669 4 309 6 592 19,3 19,3 11 552 12 528 2 995 2 724 47 81 68 66 Ketään ei vielä uhkaa kriisimittareiden täyttyminen. Askolassa tilanne on huonoin. Kriisimittareilla mitaten Loviisan tilanne on vahva, samoin Pornaisten. Kriisimittarit mittaavat samantapaisia asioita, eikä näille anneta informaatioarvoa suurempaa merkitystä. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Lapinjärven kriisimittarit Lapinjärvi Kumulat. yli/alijäämä 1000 euroa 1 167 2 185 Yli/alijäämä euroa/asukas 410 772 Alijäämä/ylijäämäkriteeri euroa/asukas -500-1 000 Täyttyykö alijäämäkriteeri Ei täyty Ei täyty Alijäämä ei laukaise selvitysehtoa 2011 2012 Vuosikate puhdistettuna harkinnanvaraisesta -176 1 328 Täyttyy Ei täyty Ei täyty 2011 2012 Veroprosentti 19,00 20,50 Oma veroprosentti./.. Maan keskimääräinen vero-% -0,17 1,25 Jos oma vero-% on 0,5% > keskim., ehto täyttyy Ei täyty Täyttyy Ei täyty Taseen alijäämä 2011 2012 Täyttyy, jos taseessa on alijäämää 1 167 2 185 Ei täyty Ei täyty Ei täyty 2011 2012 Lainakanta euroa/asukas, oma 1 614 1 800 Lainakanta, keskimäärin euroa/asukas 1 824 2 068 Oma lainakanta eur/asukas / Keskim. lainakanta 0,88 0,87 Jos oma lainakanta/keskim. lainakanta >1,5, ehto täyttyy Ei täyty Ei täyty Ei täyty 2011 2012 Omavaraisuus 57,37 57,77 Täyttyy, jos omavaraisuus on alle 50% Ei täyty Ei täyty Ei täyty 2011 2012 Suhteellinen velkaantuneisuus 29,32 32,37 Täyttyy, jos suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50% Ei täyty Ei täyty Ei täyty Lapinjärvi oli kriisimittareilla tarkasteltuna 2012 melko hyvällä mallilla. Taseessa oli kumulatiivista ylijäämää ja lainakanta oli keskitason alapuolella. Veroprosentissa ei silti juurikaan ollut korotusvaraa. Täyttävätkö muut kriteerit selvitysehdon? Muut kriteerit eivät täytä selvitysehtoa Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Verotettavan tulon alenema (karkea arvio) %:ia/v eur/as Askola 1,1 159 Lapinjärvi 0,8 100 Loviisa 1,5 216 Myrskylä 0,8 102 Pornainen 1,5 233 Porvoo 1,5 274 Sipoo 0,9 179 Verotettava tulo kasvoi paljon välillä 1998-2008. Tämänkin kasvun varaan perustui menojen kasvu. Vuodesta 2008 alkaen vuoteen 2012 verotettavan tulon kasvu romahti, mutta menot jäivät. Taso tarkoittaa kuntakohtaisesti NOIN 0,8-1,5 veroprosenttiyksikköä vastaavaa määrää - vuodessa. Sipoon arvo perustuu osittain arvioon (osakuntaliitos) Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Lapinjärven tulojen ja menojen kehitys Lapinjärvi -0,47 % -0,32 % -1,12 % 1998...2008 2000 2008 2009 2012 Lapinjärvi Sama kasvu Koko maa Lapinjärvi Sama kasvu Koko maa Lapinjärvi Sama kasvu Koko maa Toimintakate 5,40 % 4,84 % 4,92 % 5,14 % 5,39 % 5,39 % -0,65 % 4,28 % 4,66 % Verotettava tulo 3,68 % 3,57 % 3,66 % 4,86 % 4,95 % 4,95 % 1,11 % 0,11 % 0,91 % Veroprosentti 0,100 0,132 0,132 0,125 0,137 0,137 0,500 0,200 0,198 Yhteisöverot -13,29 % -4,70 % -4,57 % -14,97 % -6,29 % -6,29 % -0,81 % -4,13 % -2,01 % Kiinteistöverot 6,05 % 7,46 % 7,52 % 8,29 % 6,37 % 6,37 % 18,51 % 8,23 % 9,55 % Valtionosuudet 7,47 % 5,37 % 5,25 % 8,63 % -3,62 % -3,63 % -3,03 % 6,16 % 4,36 % Poistot 1,86 % 2,81 % 2,92 % 0,65 % 2,76 % 2,76 % 7,00 % 4,37 % 4,63 % Bruttoinv. eur/as 317 448 451 329 458 458 522 618 666 Taulukossa on vertailtu vuotuisia kasvuja ennen taantumaa ja taantuman jälkeen. Voidaan havaita, että verotettavan tulon ja valtionosuuden kasvukertoimissa on tapahtunut merkittävä muutos vuoden 2009 jälkeen. Myös toimintakate on sopeutunut ja sen muutos 2009 2012 oli negatiivinen. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Valtionosuusleikkaus / kunta 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 e/as 202 Askola 0,8 0,9 1,4 1,6 1,7 1,7 1,7 1,7 1,7 257 Lapinjärvi 0,9 1,1 1,6 1,9 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 257 Loviisa 0,8 1,0 1,4 1,6 1,7 1,7 1,7 1,7 1,7 257 Myrskylä 0,9 1,1 1,6 1,9 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 257 Pornainen 0,8 0,9 1,4 1,6 1,6 1,7 1,7 1,7 1,7 257 Porvoo 0,7 0,8 1,2 1,4 1,4 1,5 1,5 1,5 1,5 257 Sipoo 0,6 0,7 1,1 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 257 Paineen kasvussa on otettava huomioon päätetyt valtionosuusleikkaukset, jotka jatkuvat vuoteen 2017 saakka. Taso, 257 euroa/asukas, tarkoittaa kuntakohtaisesti 1,3-2,0 veroprosenttiyksikköä vastaavaa määrää. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Lapinjärven valtionosuusleikkaus Valtionosuusleikkaus 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Leikkaus 1000 eur 631 000 000 756 000 000 1 118 000 000 1 306 000 000 1 346 000 000 1 396 000 000 6 553 000 000 Lisäleikkaus eur/as 116 23 67 35 7 9 Leikkaus suhteessa vuoteen 2011 1 387 000 000 2 505 000 000 3 811 000 000 5 157 000 000 6 553 000 000 Saamatta jäänyt valtionosuus 631 000 000 1 387 000 000 2 505 000 000 3 811 000 000 5 157 000 000 6 553 000 000 Lapinjärvi 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tason lasku 2011 2017 Asukasluku 2 829 2 829 2 829 2 829 2 829 2 829 Yhden veroprosenttiyksikön tuotto 364 780 364 780 364 780 364 780 364 780 364 780 Lisäleikkaus eur 328 344 65 067 189 543 99 015 19 803 25 461 727 233 Lisäleikkaus eur/as 116,06 23,00 67,00 35,00 7,00 9,00 257,06 Saamatta jäänyt valtionosuus eur 333 822 732 711 1 321 143 2 008 590 2 715 840 3 448 551 Leikkaus %:ia 0,90 1,09 1,61 1,88 1,94 2,01 2,01 Leikkaus suhteessa vuoteen 2011 Saamatta jäänyt valtionosuus Paine veroprosenttin 2012 2013 2014 2015 2016 2017 800000 4000000 2,50 Leikkaus suhteessa vuoteen 2011 328344 393411 582954 681969 701772 727233 700000 3500000 Saamatta jäänyt valtionosuus 333822 732711 1321143 2008590 2,00 2715840 3448551 600000 3000000 Paine veroprosenttin 0,90 1,09 1,61 1,88 1,94 2,01 500000 2500000 1,50 400000 2000000 300000 1500000 1,00 200000 100000 1000000 500000 0,50 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Copyright 0 Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 2012 2013 2014 2015 2016 2017 0,00 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Valtionosuusmuutos / kunta 2015 2016 2017 2018 2019 2020 e/as 2020 Askola 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 17 Lapinjärvi 0,4 0,4 0,6 0,6 0,9 1,2 152 Loviisa 0,3 0,3 0,5 0,5 0,8 0,9 135 Myrskylä 0,4 0,4 0,6 0,6 0,9 1,1 138 Pornainen 0,3 0,3 0,5 0,5 0,8 1,0 155 Porvoo 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 49 Sipoo 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 37 Paineen kasvussa on otettu huomioon esitetyt valtionosuusmuutokset. Näiden vaikutus vaihtelee alueella hyvin paljon Lapinjärven kohtalokkaasta leikkauksesta (1,2 veroprosenttiyksikköä) Pornaisten isoon lisäykseen (1,0 veroprosenttiyksikköä) Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Verorahoituksen muutos/ kunta 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Askola 1,1 1,1 1,1 1,8 2,0 2,4 2,6 2,6 2,7 2,7 2,7 2,7 Lapinjärvi 0,8 0,8 0,8 1,7 1,9 2,4 3,1 3,1 3,4 3,4 3,7 4,4 Loviisa 1,5 1,5 1,5 2,2 2,4 2,9 3,4 3,5 3,7 3,7 4,0 4,2 Myrskylä 0,8 0,8 0,8 1,7 1,9 2,5 3,1 3,2 3,5 3,5 3,7 3,7 Pornainen 1,5 1,5 1,5 2,3 2,4 2,9 2,8 2,8 2,7 2,7 2,4 2,0 Porvoo 1,5 1,5 1,5 2,2 2,3 2,7 3,1 3,1 3,2 3,2 3,2 3,2 Sipoo 0,9 0,9 0,9 1,5 1,6 2,0 2,2 2,2 2,3 2,3 2,3 2,3 Pelkkä verorahoituksen muutos tarkoittaa Lapinjärvellä vuonna 2020 4,4 veroprosenttiyksikön painetta suhteessa vuoteen 2011.Loviisankin kaupungista itsestään riippumaton muutos on 4,2. Pornaisten valtionosuslisä johtaisi tässä vaiheessa pienimpään paineeseen. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Lapinjärven verorahoituksen muutos ja ikääntyminen Lapinjärvi 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 e/as 2020 Verotulot 0,78 0,78 0,78 0,78 0,78 0,78 0,78 0,78 0,78 0,78 0,78 0,78 101 VOS leikkaus 0,90 1,09 1,61 1,88 1,94 2,01 2,01 2,01 2,01 257 VOS muutos 0,39 0,39 0,62 0,62 0,93 1,18 152 Veroprosentti 2013 20,50 Kaikki yhteensä 0,78 0,78 0,78 1,68 1,88 2,40 3,06 3,11 3,41 3,41 3,72 3,97 510 Ikääntyminen, paineen muutos veroprosenttiyksikköinä 0,00 0,28 0,37 0,54 0,94 1,97 Edelliset yhteensä 3,06 3,39 3,78 3,95 4,66 5,94 Valtionosuusuudistuksen kautta Lapinjärven menetykset ovat joukon suurimmat. Myös valtionosuusleikkaukset muutettuna veroprosenttiyksiköiksi ovat Lapinjärvellä merkittävät. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Itsenäisten kuntien talouskehitys Sopeutettu trendi: Perustuu toimintakatteen painotettuun menneeseen kasvuun. Kuntien omat arviot toimintakatteen muutoksista 2014-2016 ohitettiin, koska Askolaa ja Loviisaa lukuun ottamatta kunnilla ei ole valmisteltua ja poliittisesti hyväksyttyä toimenpideohjelmaa. Talousarviovuoden 2014 veroprosentit Yrityksistä huolimatta ei onnistuttu löytämään menetelmää, millä asukasluvun kasvu olisi pystytty erottamaan kasvusta yleensä Otetaan huomioon tiedossa olevat valtionosuusleikkaukset Valtionosuusmuutokset tiedossa oleva ajankohta 1.2 Otetaan huomioon ikääntyminen kuntakohtainen nettomeno eur/yli 75-vuotias, kuntakohtainen muutos. Jättää huomiotta verotettavan tulon muutoksen eläköitymistilanteessa. Verotulojen muutokset toteutettiin Kuntaliiton ennustekehikolla. Korkotaso kuntien 2013 korkotaso Ei ole ennuste Arvioidaan paineen kasvua Veroprosenttina ja Nettovelkana Vastaavasti arvioidaan, kuinka suuri on kuntakohtainen sopeuttamistarve Luodaan alusta, jonka varaan voidaan arvioida uuden kaupungin toimintaedellytyksiä ja mahdollisuutta/tarvetta kasvattaa/vähentää toimintakatteeseen vaikuttavia tuloja ja menoja. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Lapinjärvi velkatasapaino Lapinjärvi TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku 2 848 2 829 2 828 2 822 2 818 2 815 2 813 2 809 2 809 2 810 Verotettava tulo 35 589 36 478 36 433 36 237 36 634 37 841 38 909 40 007 41 135 42 296 Muutos % 2,50 % -0,12 % -0,54 % 1,09 % 3,30 % 2,82 % 2,82 % 2,82 % 2,82 % Veroprosentti 19,00 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Toimintakate -15 192-14 401-15 386-15 379-15 372-15 365-15 996-16 650-17 327-18 028 Muutos -5,21 % 6,84 % -0,04 % -0,05 % -0,05 % 4,11 % 4,09 % 4,07 % 4,05 % Sopeutus 0-550 -550-550 0 0 0 0 Verotulot 7 544 8 264 8 291 8 284 8 401 8 604 8 850 9 102 9 361 9 628 Valtionosuudet 6 836 6 850 6 896 6 996 6 975 7 434 7 691 8 209 8 496 8 675 Rahoitustuotot ja kulut 636 615 971 656 637 603 574 584 594 600 Vuosikate -176 1 328 771 557 641 1 276 1 119 1 245 1 125 875 Poistot 472 506 457 650 807 660 795 792 789 787 Ylijäämä/alijäämä 90 1 218 155-93 -166 616 324 453 335 89 Kumulatiivinen ylij/alij. 1 167 2 185 2 340 2 247 2 081 2 698 3 022 3 474 3 810 3 898 Kumulatiivinen ylij/alij./as 410 772 828 796 739 958 1 074 1 237 1 356 1 387 Nettoinvestoinnit 1 708 1 679 625 1 880 828 4 090 721 720 720 720 Lainakanta 1000 eur 4 597 5 093 4 922 6 390 6 602 9 441 9 067 8 567 8 187 8 056 Nettolaina 1000 eur 3 973 4 681 3 942 5 415 5 632 8 476 8 107 7 612 7 237 7 111 Nettolaina eur/as 1 395 1 655 1 394 1 919 1 999 3 011 2 882 2 710 2 576 2 531 Nettolaina veroprosenttia 11,16 12,83 10,82 14,94 15,37 22,40 20,84 19,03 17,59 16,81
Toimintakatteen muutokset ja sopeutustarve Käytetty 2012 lukuja nimittäjinä Sopeutustarve meur TA 2014 TASU 201 TASU 201 Yhteensä eur/as vero % Askola 1,1 1,1 1,1 3,2 641 4,28 Lapinjärvi 0,6 0,6 0,6 1,7 579 4,52 Loviisa 3,5 3,5 3,5 10,5 675 4,55 Myrskylä 0,6 0,6 0,6 1,7 822 6,50 Porvoo 8,0 8,0 8,0 24,0 491 2,77 Pornainen 1,1 1,1 1,1 3,3 644 4,22 Sipoo 5,1 5,1 5,1 15,3 826 4,26 Yhdistelmä 19,9 19,9 19,9 59,6 609 3,56 Veroprosentti vakioitu vuoden 2014 tasolle. Kun trendiä lasketaan menneeseen perustuvilla kasvuilla ja tiedossa olevilla muutoksilla huomataan, että ilman sovittuja sopeutuskeinoja tasapainotuksen tarve on suuri. Jos esimerkiksi Myrskylä haluaa jatkaa nykyisillä veroprosenteilla, sen tulisi sopeuttaa talouttaan 822 euroa/asukas vastaavalla määrällä kolmen ensimmäisen tarkasteluvuoden aikana. Pienin suhteellinen sopeutustarve on Porvoolla.
Paine veroprosenttia kohtaan Veroprosentti TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 201 TASU 201 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Askola 19,00 20,00 20,25 20,25 21,25 22,25 23,25 24,25 24,25 24,25 Lapinjärvi 19,00 20,50 20,50 20,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,25 25,25 Loviisa 19,75 19,75 19,75 19,75 20,75 21,75 22,75 23,75 24,75 24,75 Myrskylä 20,00 20,00 20,00 21,00 22,00 23,00 24,00 25,00 26,00 27,00 Porvoo 19,25 19,25 19,25 19,25 20,25 21,25 22,00 22,00 22,00 22,00 Pornainen 19,50 19,50 19,50 20,00 21,00 22,00 23,00 24,00 24,00 24,00 Sipoo 19,25 19,25 19,25 19,25 20,25 21,25 22,25 22,75 23,25 23,25 Yhdistelmä 19,33 19,40 19,41 19,45 20,45 21,45 22,45 22,45 22,70 22,95 28,00 27,00 26,00 25,00 24,00 23,00 22,00 21,00 20,00 19,00 18,00 TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Porvoo Pornainen Sipoo Yhdistelmä Oletus: ei toiminnallista sopeutusta. Yo veroprosentin nostoilla päästäisiin tasapainoon vuonna 2020.
Uusi kunta mekanistisesti liitettynä, velkasopeutus Yhdistelmä TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku 97 800 98 232 99 028 99 645 100 273 100 922 101 592 102 274 102 960 103 655 Verotettava tulo 1 646 239 1 670 669 1 766 186 1 779 346 1 835 915 1 906 393 1 986 019 2 068 972 2 155 389 2 245 415 Muutos % 1,48 % 5,72 % 0,75 % 3,18 % 3,84 % 4,18 % 4,18 % 4,18 % 4,18 % Veroprosentti 19,33 19,40 19,41 19,45 19,45 19,45 19,45 19,45 19,45 19,45 Toimintakate -442 157-467 811-487 228-491 953-496 917-502 132-526 408-551 857-578 537-606 507 Muutos 5,80 % 4,15 % 0,97 % 1,01 % 1,05 % 4,83 % 4,83 % 4,83 % 4,83 % 2 678 2 678 2 678 2 678 Sopeutus 0-19 850-19 850-19 850 0 0 0 0 Verotulot 375 954 381 119 402 980 408 213 422 216 431 991 449 657 468 088 487 301 507 329 Valtionosuudet 113 674 118 943 119 275 113 334 110 268 121 244 128 123 136 152 141 558 144 312 Yhdistymisavustus 4 000 3 000 3 000 Rahoitustuotot ja kulut -1 030 428 1 242-111 -389-643 -505-201 90 296 Vuosikate 46 441 32 679 36 269 29 483 35 179 50 461 50 867 52 182 50 412 45 430 Poistot 39 637 39 415 36 099 36 713 37 736 38 522 38 832 38 624 38 444 38 290 Ylijäämä/alijäämä 2 567-3 193 597-5 660-988 13 509 12 035 13 558 11 968 7 140 Kumulatiivinen ylij/alij. 84 716 81 444 82 041 76 381 75 394 88 902 100 937 114 496 126 464 133 604 Kumulatiivinen ylij/alij./as 866 829 828 767 752 881 994 1 119 1 228 1 289 Nettoinvestoinnit 35 846 1 734 43 772 39 128 48 287 43 450 35 519 35 758 35 998 36 241 Lainakanta 1000 eur 238 688 226 237 234 376 244 657 266 186 266 805 254 177 240 528 228 948 222 656 Nettolaina 1000 eur 195 634 189 703 193 751 204 109 225 716 226 412 213 860 200 288 188 786 182 570 Nettolaina eur/as 2 000 1 931 1 957 2 048 2 251 2 243 2 105 1 958 1 834 1 761 Nettolaina veroprosenttia 11,88 11,35 10,97 11,47 12,29 11,88 10,77 9,68 8,76 8,13 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Mitä on tehty, mitä tehdään seuraavaksi? Kuntien yhteenliittäminen Yhdistymisavustus (10 milj. Euroa) Valtionosuuden muutos (liitoksesta johtuva, järjestelmämuutoksesta johtuva) Harmonisaatiot (palkat, maksut ja taksat, verot, poistot jne) Mitkä kriteerit pitää täyttää? Kuntaliitoksen hyödyt ja haitat palvelurakenteessa oleva mahdollisuus muutetaan euroiksi. Uuden kunnan tulevaisuus vs yksittäisten kuntien tulevaisuus Mihin riittää? Saadaanko liitoksesta enemmän hyötyä kuin yhteenlasketusta kuntakohtaisesta sopeutumisesta? Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
ä ä SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT ä ö ä å
Kustannukset kunnittain ja sairastavuus Dia s. 24
Kustannusten kasvu kunnissa Kuva, dia 19
Sairastavuus kunnissa vähentynyt muuhun maahan verrattuna Dia 23
Kuntien huoltosuhde keskimääräistä heikompi 39
Yli 75-vuotiaden osuus Itä-Uudellamaalla muuta maata alhaisempi Dia 37
Lapsiperheiden osuus muuta maata suurempi Dia 85
Vahvuudet Palvelurakennetta jo kevennetty, laitospalveluista avopalveluihin ja palvelupisteiden määrää karsittu Alhaiset asukaskohtaiset kustannukset Sairastavuus alueella keskimääräistä alhaisempi Palveluiden saatavuus, monipuolisia palveluita ja lähellä asukkaita Kaksikielisyys Kuntien asukasluku lisääntyy, väestö muuta maata varakkaampaa ä ä ä ö å ä
Heikkoudet Osin vielä raskas palvelurakenne Korkeat kustannukset suhteessa sairastavuuteen Tehottomuus, työikäiset käyttävät paljon palveluita Päällekkäinen hallinto Saatavuus lisää kustannuksia Palveluiden epätasa-arvoisuus Huoltosuhde alueella Palvelurakenteessa ja palveluiden käytössä suuria eroja kuntien välillä ä ä ä ö å ä
Mahdollisuudet Yhteiset kilpailutukset Työvoiman saatavuus Palvelutarjonnan monipuolistuminen, laadun parantuminen ja vaikuttavuuden sekä tuottavuuden lisääntyminen, toimivimmat käytännöt uuteen kuntaan. Kehittämistyön ja erityistyöntekijöiden alueellinen koordinointi Skaalaetu, erityisesti erikoissairaanhoito, osastokuntoutus sekä eniten palveluita käyttävien asiakkaiden palvelut (päihde- ja mielenterveys, vammaispalvelut, lastensuojelu), palveluohjaus, erityispalveluiden järjestäminen alueellisesti. ä ä ä ö å ä
Uhat Yhteistyön toimimattomuus Uuden toimintakulttuurin luominen vie vuosia Palvelutuotanto hajautuu liikaa ja kustannukset kasvavat harmonisoinnin myötä (palvelutaso ja henkilöstön palkat) Palvelutarjonta supistuu (alueellinen tasaaminen Toimimaton hallinto ä ä ä ö å ä
Mahdollisen uuden kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen periaatteet Palvelut ja niihin tarvittava henkilöstö pystytään rahoittamaan kunnan tuloilla Palveluita kehitetään kuntalaisten ja palvelunkäyttäjien näkökulmasta Palvelut edistävät kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia, ja niitä toteutetaan yhdessä muiden kunnan toimijoiden, kolmannen sektorin sekä kuntalaisten kanssa Sähköisiä, mobiili- sekä liikkuvia palveluita kehitetään, jotta palveluiden kuntalaislähtöisyys, saavutettavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus lisääntyvät ä ä ä ö å ä
SIVISTYS- JA OPETUSPALVELUT, VARHAISKASVATUS, KULTTUURI, LIIKUNTA- J A VAPAA- AJANPALVELUT ä ä ä ö ä å
Tunnuslukuja Sivistyspalveluiden tuottamiseen koko alueen asukkaille noin 210 miljoonaa euroa Palveluita tuottaa lähes 3000 työntekijää Palveluiden hallinnoinnista vastaa yhteensä 19 erillistä lautakuntaa tai niiden jaostoa Lisäksi vuosittain ammatillisen nuorisoasteen ja aikuiskoulutukseen alueella lähes 90 miljoonaa euroa ä ä ä ö å ä
Itä-Uudenmaan tilanne 2012 11 200 oppilasta 3640 päiväkotilasta 71 peruskoulua 17,5 ala-asteen keskimääräinen ryhmäkoko 16,9 yläasteen keskimääräinen ryhmäkoko
Koulukiinteistöjen ylläpitokustannusten muodostuminen Tarkasteluvuosi 2012 Kustannukset kunnittain /brm² Lapinjärvi 111,7 Sipoo 82,2 Myrskylä 81,3 Loviisa 72,8 Porvoo 60,3 Askola 51,3 Pornainen 45,1 Koulut keskimäärin 66,34 Koulut keskimäärin Pornainen Askola Porvoo Loviisa Myrskylä Sipoo Lapinjärvi 0 20 40 60 80 100 120
Kiinteistömassa, koulut 25000 Kiinteistömassan kehitys Koulut 100 90 20000 Kiinteistömassan kasvu % Koulurakennukset 80 70 15000 60 10000 50 40 % osuus 30 5000 20 10 0 0 Vuosi
Päiväkotikiinteistöjen ylläpitokustannusten muodostuminentarkasteluvuosi 2012 Rakennukset keskimäärin Kustannukset rakennustyypeittäin /brm² Loviisa 123,3 Lapinjärvi 84,8 Porvoo 81,4 Sipoo 79,9 Askola 74,9 Pornainen 68,6 Myrskylä 53,0 Rakennukset keskimäärin 84,66 Myrskylä Pornainen Askola Sipoo Porvoo Lapinjärvi Loviisa 0 20 40 60 80 100 120 140
Kiinteistömassa, päiväkodit 4000 3500 3000 Kiinteistömassan kasvu % Päiväkodit Kiinteistömassan kehitys Päiväkodit 100 90 80 70 2500 60 2000 50 % osuus 1500 40 30 1000 20 500 10 0 0 Vuosi
Nykytilan ja tulevaisuuden arvioinnin vaikeus a) Suunnitellut valtionosuusmuutokset kirjastojen laskennalliset kustannukset poistuvat Taiteen perusopetuksen ja kulttuuritoimenmääräytymis-perusteet poistuvat 13 15 vuotiaiden korotus poistuu Toisen asteen yksikköhintojen ja rahoitusjärjestelmän muutokset b) Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aiheuttamat toimenpiteet Esiopetus kaikille Oppivelvollisuuden pidentäminen Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen Vapaan sivistystyön rahoituksen vähentäminen Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusryhmäkoon suurentaminen koulunkäyntiavustajat osaksi opettajaoppilassuhdetta Oppimateriaalien yhteishankinta ja digitalisointi Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tehostaminen c) Kuntien palveluverkkoon liittyvät toimenpiteet ovat alueella hyvin eri vaiheissa Vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista d) Kuinka paljon yleisen sopeuttamisen tarpeen yhteensä noin 60 miljoonasta eurosta kohdentuu sivistyspalveluihin? Kustannusrakenteet alueen kunnissa esimerkiksi sisäisten erien osalta lasketaan eritavoin ja väestön ikärakenne alueen kunnissa on erilainen e) Hankerahoitus Alueella paljon erilaisia hallitusohjelmasta riippuvaisia hankerahoituksia Epävarmuus rahoituksen jatkumisesta f) Ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkko Erittäin hajanainen Alueen kunnat ovat omistajina useissa erillisessä koulutuksen järjestäjässä Nykyinen malli tuo useita päällekkäisiä toimintoja ja niiden purkaminen sekä nykyaikaistaminen ovat hidas prosessi, jonka etenemistä on vaikea ennakoida
Huomiot ja johtopäätökset alueen sivistyspalveluista I Varhaiskasvatuspalvelut Järjestetty sivistyspalveluiden toimesta pääosin kunnallisena palveluna Järjestäminen tapahtuu joko omakielisissä tai kaksikielisissä päiväkodeissa lapsen omalla äidinkielellä Esiopetuspalvelut Kaikissa alueen kunnissa sivistyspalveluiden alaisuudessa Palvelu järjestetään lähes yksinomaan omana tuotantona järjestetään aina lapsen omalla äidinkielellä. Perusopetuspalvelut Kuntien sisäisten ja välisten oppilaskohtaisten kustannusten hajonta on suuri Kaikki suuretkaan koulut eivät ole tehokkaassa käytössä ja toisaalta voidaan myös nähdä, että pienet koulut ovat kalliita tarkasteltaessa kustannuksia oppilasta kohden Ruotsinkielisten osuus kaikista oppilaista on Loviisassa noin 50 %, Sipoossa lähes 40 %, Porvoossa 32 %, Lapinjärvellä 30%, Myrskylässä 13 %, Pornaisissa 2% ja Askolassa 1%. Askolan, Myrskylän ja Pornaisten kaikki ruotsinkieliset perusopetuksen oppilaat ja Lapinjärven yläkoulun ruotsinkieliset oppilaat saavat perusopetuspalvelut naapurikunnissa
Huomiot ja johtopäätökset alueen sivistyspalveluista II Oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut Avustajapalvelut ovat osa koulutuspalveluita ja kouluterveydenhuolto osa terveyspalveluiden Kuraattori- ja psykologipalvelut on toteutettu joko osana terveyspalveluita tai koulutuspalveluita. Kaikki oppilashuoltopalvelut järjestetään lapsen omalla äidinkielellä Lukiokoulutuspalvelut Suomenkielistä Porvoossa, Askolassa, Sipoossa, Loviisassa ja Lapinjärvellä Ruotsinkielistä Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa Myrskyläläiset käyvät Lapinjärvellä sekä Orimattilassa, kun Pornaisista käydään pääasiassa Järvenpäässä lukiossa Toisen asteen ammatilliset koulutus- palvelut Yhteisten toimijoiden järjestämänä joko kuntayhtymissä tai osakeyhtiömuodossa Hajanainen ja alueen kunnat mukana useissa eri koulutuksenjärjestäjissä Havaittavissa säästöpotentiaalia, jota voitaisiin hyödyntää rakentamalla yksi vahva toimija, jolloin turvataan koulutuksen jatkumisen huomioiden paikalliset koulutuksen, elinkeinoelämän ja työvoiman tarpeet. Tarkastelussa koko toisen asteen koulutus kokonaisuutena ja huolehtia paikallisesti molempien kieliryhmien toisen asteen koulutuksellisten tarpeiden toteutumisesta. Muut koulutuspalvelut Kaksi ammattikorkeakoulun yksikköä ei omana yksikkönä yliopistokoulutusta
Huomiot ja johtopäätökset alueen sivistyspalveluista III Kirjastopalvelut 18 eri toimipistettä ja kolme kirjastoautoa Porsse kirjastoverkosto Kulttuuripalvelut Omia kulttuurilaitoksia on vähän Palvelut toteutetaan pääosin avustuksin ja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa Museotoimintaa ja erilaisten tapahtumien järjestämistä tuetaan avustuksin Nuorisopalvelut Yhteensä 15 nuorisotilaa Etsivän nuorisotyön palveluita hankerahoituksen turvin Alueellista yhteistyötä Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen palvelut Neljä erillistä kansalaisopistoa, musiikkiopisto, kuvataidekoulu sekä yksityisiä palveluntuottajia Kuntarajat ylittävä alueellinen palvelun tarjonta on laajaa ja kehittynyttä Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden tuottaminen ja liikuntapaikkojen sekä laitosten ylläpito Liikuntalaitosten ylläpito osittain teknisten keskusten hoidettavaksi ja osaa liikuntapaikoista hoitaa kolmas sektori Liikuntapalvelut tuotetaan joko omana työnä tai avustuksin. Alueella toimii kaikkiaan noin 170 avustettavaa seuraa. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Erittäin merkittävä työmuoto sivistyspalveluissa Yhteistyö ja kuntalaisten mahdollisuus osallistumiseen on tärkeää ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta Vuosittain alueen kunnan avustavat kolmannen sektorin toimintaa lähes 2 miljoonalla eurolla Avustuksilla yhdistykset, seurat tai järjestöt tuottavat esimerkiksi museopalveluita, kulttuuri-, liikuntataide-, musiikki- tai nuorisotapahtumia, järjestävät iltapäiväkerhotoimintaa ja osallistavat kuntalaisia seura- ja järjestötoimintaan.
Jatkoselvitettävä alueen sivistyspalveluiden näkökulmasta Sivistyspalvelukokonaisuuden määrittely ja organisointi tulevaisuudessa Laadukkaiden palveluiden tuottaminen Organisaatio, uudet mallit, yhteistyö ja kunnan vastuut palveluista Lainsäädännön muutosten tuomiin lisävelvoitteisiin vastaaminen Koulutustakuu, oppilashuolto, oppivelvollisuus Palveluiden laadun kehittäminen Talouden haasteisiin vastaaminen Yhteistyö ja uudet toimintatavat Kustannusrakenteiden tarkempi huomioiminen Osaavan henkilöstön saanti Palveluverkon linjauksista päättäminen Miten palveluverkko rakennetaan, mitkä palvelut lähellä, digitaalisten palveluiden hyödyntäminen Toisen asteen koulutuksen turvaaminen alueellisella linjapäätöksellä Toisen asteen ratkaisut ja kokonaistarkastelu ä ä ä ö å ä
ä ä MAANKÄYTTÖ, ASUMINEN, LIIKENNE, YMPÄRISTÖ, ELINKEINOT JA TEKNIIKKA ä ö ä å
Työpaikat Kaupunki/Kunta Työpaikat 2012 (2011), kpl Työpaikkaomavaraisuus 2011, % Askola 1 400 60,1 Lapinjärvi 970 Loviisa 5 666 87,0 Myrskylä 530 64,5 Pornainen 1 031 43,0 Porvoo 20 312 93,0 Sipoo 5 500 57,0 KA 5 058 67,4 Työpaikkaomavaraisuus 2011, % KA Sipoo Porvoo Pornainen Myrskylä Loviisa Lapinjärvi Askola 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 ä ä ä ö å ä
Asunnot Kaupunki/Kunta Vuokra-asunnot, kpl ARA-kohteet /vuosi, kpl ä ä Askola 128 3 Lapinjärvi 229 0 Loviisa 537 0 Myrskylä 112 0 ä ö Pornainen 59 0 Porvoo 2 252 45 ä Sipoo 424 0 KA 506 6,9 å Vain Porvoo ja Askola ovat rakentaneet ARAkohteita viimeisten 5 vuoden aikana!
Kaavoitus ja maaomaisuus Kaupunki/ Kunta Asemakaavat / vuosi, k-m2 Omakotitonttivarant o, kpl Tontinmyyntitulot, euroa ä ä Askola 13 600 15 280 000 Lapinjärvi 22 25 000 Loviisa 46 400 160 110 000 Myrskylä 4 990 47 30 000 ä ö Pornainen 28 500 90 350 000 Porvoo 120 000 70 5 370 000 ä Sipoo 153 500 73 10 870 000 KA 61 165 68,1 2 465 714 å Sipoon kaikilla omakotitonteilla ei kunnallistekniikkaa. Tontinmyyntituloissa yksi poikkeuksellinen 30 Me kauppa, muuten tontinmyyntitulot 2 5 Me / vuosi. Asemakaavat ja tontinmyyntitulot ovat viiden vuoden keskiarvoja. Omakotitonttivaranto kuvaa tämän hetken tilannetta.
ä ä HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TUKIPALVELUT ä ö ä å
Luottamushenkilöt Valtuutettujen nykyinen poliittinen jakauma ja määrä yhdistymisselvitys alueella (valtuustokausi 2013-2016) Suomen ruotsalainen kansanpuolue 69 27,7 % ä ä Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 48 19,3 % Kansallinen Kokoomus 44 17,7 % Suomen Keskusta 37 14,9 % Perussuomalaiset 24 9,6 % Vihreä liitto 12 4,8 % ä ö Vasemmistoliitto 6 2,4 % Yhteinen Sipoomme 5 2,0 % Suomen Kristillisdemokraatit 3 1,2 % ä Sitoutumattomat 1 0,4 % Yhteensä 249 å Kokonaiskustannukset n. 1 milj. vuodessa.
Henkilöstön määrä Kuntien asukasluku ja työntekijöiden määrä (päätoimiset) 31.12.2012
Henkilöstökulut, palkkojen ja ostopalveluiden osuus HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT TUNNUSLUVUT 31.12.2012 Henkilöstömäärä yhteensä Henkilöstökulut (palkat sivukuluineen) M Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Yhteensä 298 194 1209 50 133 3696 1209 6789 12,5 8,5 45,5 2,1 6,9 134.7 48,5 259 Henkilöstökulut 1000 / asukas 2,51 3,0 2,93 1,06 1,34 2,75 2,59 - Henkilöstökulujen osuus (%) toimintakuluista 47,9 37,2 42,1 19 21,4 42 35,8 - Ostopalvelut 1000 /asukas Henkilöstökulut ja ostopalvelut 1000 /asukas 2,05 3,77 2,89 4,12 2,76 1,3 3,19-4,56 6,77 5,82 5,18 4,1 4,05 5,78 -
Eläköitymisennuste 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Yht. Askola 9 7 9 5 12 5 7 14 9 77 Lapinjärvi 6 8 8 4 7 11 4 5 4 57 Loviisa 46 44 37 38 47 40 33 40 38 363 Myrskylä 0 2 2 0 2 4 1 1 0 12 Pornainen 4 5 4 5 5 3 3 5 2 36 Porvoo 121 115 113 105 116 103 110 108 93 984 Sipoo 32 31 40 29 33 34 44 33 32 308 Yht. 218 212 213 186 222 200 202 206 178 1837 KEVA:n kuntakohtaiset eläköitymisennusteet vuosille 2013 2022 (sis. vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät)
ICT-toimintaympäristö Myrskylä ICT-henkilöstö: 0 Henkilöstö: 50 ICT-budjetti: 0,1 M Lapinjärvi ICT-henkilöstö: 1 Henkilöstö: 194 ICT-budjetti: 0,2 M Askola ICT-henkilöstö: 0 Henkilöstö: 298 ICT-budjetti: 0,4 M Myrskylä Askola Pornainen Porvoo Lapinjärvi Loviisa Loviisa ICT-henkilöstö: 8 Henkilöstö: 1209 ICT-budjetti: 1,4 M Pornainen ICT-henkilöstö: 0 Henkilöstö: 133 ICT-budjetti: 0,2 M Sipoo Porvoo ICT-henkilöstö: 12 Henkilöstö: 3546 ICT-budjetti: 4,6 M Sipoo ICT-henkilöstö: 8 Henkilöstö: 1209 ICT-budjetti: 2,4M Yhteensä ICT henkilöstö: 29 Henkilöstö: 6693 ICT-budjetti: 9,2 M
ICT-kustannukset kunnittain 140 120 100 80 60 40 20 0 93 ICT kulut / Asukas 89 71 57 40 41 94 128 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Tietoliikennekulu / toimipiste 3 558 2 508 2 339 1 564 1 178 891 710 1 497 ICT kulujen jakauma toimialoille kunnittain 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Hallinto ja talous Sosiaali ja terveydenhuolto Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Pelastus Jakamattomat 0% Kaikki Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo
Hallinnon nykytila Edut: joustava, hyvä paikallis- ja historiantuntemus, helppo asiointi Haitat: haavoittuva, runsaat ostopalvelut, kuormittava, erityisosaamista tarvitaan satunnaisesti Mahdollisuudet: hallinnon ja tukipalveluiden parempi koordinointi, kuntayhteistyön laajentaminen Uhat: Henkilöstön saatavuus, osaamisen ylläpito, kustannuspaineet Samankokoisissa kunnissa samat ongelmat Haasteet: talous, sijaistamiset, eläköitymiset Hallinto maksaa keskimäärin 155 /asukas (=vajaa 1 prosenttiyksikkö kunnallisverosta) ä ä ä ö å ä
Hallinto ja mahdollinen kuntaliitos I Hallinnon näkökulmasta mahdollinen yhdistyminen ei tuota merkittävää ongelmaa, suurin haaste on saada palveluverkosta kustannustehokas ja kuntalaisia palveleva Onnistuminen edellyttää, että hallinnosta ei rakenneta liian raskasta ja että tehtävät ja toimenkuvat mietitään tarkasti. Luottamushenkilöja viranhaltijaorganisaatio luodaan tarkoituksenmukaisiksi. Palkkaharmonisointi aiheuttaa alkuvaiheessa suuren kustannusnousun, arviolta jopa 6 milj.. Eläkepoistumaa hyödyntämällä ja palvelutarjontaa järkeistämällä voidaan saada aikaan merkittävää säästöä. ä ä ä ö å ä
Palkkojen harmonisointi Selvitysalueen kunnista mikään ole ns. palkkajohtaja Palkkaeroja on kuitenkin havaittu useassa verraten isossa ammattiryhmässä, joita tulisi harmonisoida jollakin aikataululla Karkean arvion mukaan olisivat palkkaharmonisoinnin kustannukset noin 6-7 miljoonaa euroa tai noin 2,5% selvitysalueen kuntien yhteenlasketuista palkkamenoista Uuden kunnan organisaatio olisi erilainen kuin nykyisissä kunnissa ja monen tehtävänkuva ja palkkaus olisi määriteltävä uudelleen Täsmennetyillä tehtävänkuvauksilla ja hallinnon tarkoituksenmukaisella järjestämisellä voidaan vaikuttaa myös palkkaharmonisoinnin tarpeeseen Yhdistyminen vähentäisi kuntien välistä palkkakilpailua, joka uhkaa kun työvoiman tarve lisääntyy ä ä ä ö å ä
Hallinto ja mahdollinen kuntaliitos II Uusi kunta, mallin valinta: perinteinen siilo - hallinto, elämänkaarimalli vai tilaaja-tuottaja malli? Vahvuudet: ammatillinen erikoistuminen, leveämmät taloudelliset hartiat, suurempi painoarvo edunvalvonnassa, yhtenäinen kulttuuritausta Heikkoudet: uusien toimintatapojen juurruttaminen aikaa vievää, hallinto ja johto etäinen, maantieteellinen laajuus Mahdollisuudet: osaamisen kehittäminen, organisaation tehostaminen, henkilöstöresurssien hallinta, delegointi Uhat: paikallistuntemuksen väheneminen, raskas hallinto, palkkaharmonisoinnin kustannusseuraukset, toimenkuvien betonoituminen ä ä ä ö å ä
Mahdollinen yhdistyminen henkilöstön näkökulmasta Henkilöstö, talous ja tukipalvelut voitaisiin järjestää nykyistä tehokkaammin Säästöpotentiaali hallintokuluissa jopa 2,8 M poistamalla päällekkäisyyksiä ja toimintatapoja kehittämällä Eläkepoistuman käyttö sopeuttamiskeinona tehokkaampaa isossa kunnassa Mahdollisuus erikoistumiseen ja osaamisen syventämiseen sekä paremmat mahdollisuudet työkiertoon ja urakehitykseen Paremmat resurssit henkilöstöjohtamisen ja osaamisen kehittämiseen Monella erityisalalla paremmat edellytykset järjestää palveluita suomeksi ja ruotsiksi ä ä ä ö å ä
Henkilöstön osallistuminen Henkilöstön edustajat ovat olleet mukana kaikissa työryhmissä Väliraportista pyydetään kommentteja ja lausuntoja niin suoraan henkilöstöltä kuin ammattiliitoiltakin Ennen kuntaliitoksesta päättämistä kaikissa kunnissa pidetään yhteistoimintaneuvottelut. Siihen tehdään yhteneväinen aineisto ja esityslistat. Mahdollisen yhdistymisen vaikutus henkilöstöön täsmentyy yhdistymisselvityksen edetessä Henkilöstöä informoidaan ja käydään keskusteluja säännöllisesti ä ä ä ö å ä
ä ä AJANKOHTAISTA ä ö ä å
Lainsäädännön valmistelu Metropolihallinto Metropolilainsäädäntötyöryhmän väliraportti 31.3.2014; metropolihallinnon hallintomalli, tehtävät ja rahoitus Työryhmän toimikausi päättyy 15.9.2014 Hallituksen esitys kevätistuntokauden 2015 alussa Lainsäädäntö voimaan siten, että uusi hallintorakenne käyttöön vuoden 2017 alusta lukien ä ä ä ö Sote-uudistus Lakiesitys lähetettiin lausuntokierrokselle kuntiin 2.1.2014 Lausuntojen perusteella hallituksen esitys eduskunnalle keväällä 2014 Sote-järjestämislaki voimaan 1.1.2015 Sote-alueet, perustason alueet ja erityisvastuualueet aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017 å ä
Muiden selvitysten aikataulu Keski-Uudenmaan yhdistymisselvitys Pornainen ja Sipoo mukana Loppuraportti kesäkuussa 2014 Päätökset vuoden loppuun VM:n määräämä erityinen kuntajakoselvitys (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti) Loppuraportti lokakuussa 2014 Päätökset vuoden 2015 alussa Orimattila-Pukkila-Myrskylä-selvitys Ei vielä käynnistynyt Loviisa-Lapinjärvi-selvitys Käynnistynyt helmikuussa Aikataulu sama kuin IU-selvityksellä ä ä ä ö å ä
IU-selvityksen jatko Väliraportti ohjausryhmän käsittelyssä 18.3.2014 ja lähetetään kuntiin lausunnoille hyväksynnän jälkeen ä ä Väliraportin esittely valtuutetuille ja medialle 27.3. klo 18 alkaen Linnankosken lukion auditoriossa, Piispankatu 24-26, Porvoo Selvitysprosessin II-vaihe käynnistymässä Loppuraportti valmistuu alustavasti lokakuussa 2014 Mahdollisten suuntaa-antavien kansanäänestysten aikataulu riippuu muiden selvitysten aikataulusta Loppuraportti ja yhdistymissopimusluonnos liitteineen lausunnoille kuntiin alustavasti joulukuussa 2014 Kaupungin- ja kunnanvaltuustojen päätökset alustavasti helmikuussa 2015 ä ö å ä
Osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet Valtuutetuille ja henkilöstölle tiedotus- ja keskustelutilaisuudet maalis- ja lokakuussa Avoimet tiedotus- ja keskustelutilaisuudet selvitykseen osallistuvissa kaupungeissa ja kunnissa huhti-toukokuussa sekä marraskuussa Työryhmät osallistavat eri sidosryhmiä kevään aikana Mahdollisesti kysely keväällä alueen asukkaille ja toimijoille selvitykseen liittyvistä asioista Kaupungit ja kunnat päättävät itse mahdollisen suuntaa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Tammikuussa kuntalaisilla on 30 päivää aikaa huomautuksille www.iuselvitys.fi ä ä ä ö å ä