2 INTEGRAALILASKENTAA 2.1 MÄÄRÄTTY INTEGRAALI

Samankaltaiset tiedostot
Laaja matematiikka 2 Kevät 2005 Risto Silvennoinen

2.2 Monotoniset jonot

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

Sarja on "summa, jossa on äärettömän monta yhteenlaskettavaa". Täsmällisempi määritelmä on seuraava: Tarkastellaan lukujonoa ( a n)

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

S Fysiikka IV (Sf) tentti

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

Kertaustehtävien ratkaisut

Integraalilaskenta. Määrätty integraali

Viikon aiheet. Pinta-ala

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

F e. R kertaa ioniparien lukumäärä N. Kun laskemme tämän yhteen Coulombin attraktioenergian kanssa saamme kiteen kokonaisenergiaksi.

1 Eksponenttifunktion määritelmä

EDE Elementtimenetelmän perusteet. Luento vk 1 Syksy Matematiikan ja matriisilaskennan kertausta

Sinilause ja kosinilause

Täydentäviä muistiinpanoja epädeterministisistä äärellisistä automaateista

Tämä merkitsee geometrisesti, että funktioiden f

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 16: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, yleinen jaksollinen kuormitus

Matematiikan tukikurssi

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu tutkielma. Soile Linja. Ketjumurtoluvuista

Kompleksilukujen alkeet

3.2 Polynomifunktion kulku. Lokaaliset ääriarvot

Johdantoa INTEGRAALILASKENTA, MAA9

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Kertausosa. Kertausosa. 3. Merkitään. Vastaus: 2. a) b) 600 g. 4. a)

5 Epäoleellinen integraali

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

Vastaus: 10. Kertausharjoituksia. 1. Lukujonot lim = lim n + = = n n. Vastaus: suppenee raja-arvona Vastaus:

Matematiikan tukikurssi

derivaatta pisteessä (YOS11) a) Näytä, että a n+1 > a n, kun n = 1, 2, 3,.

Menetelmiä formuloinnin parantamiseen

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

3 Integraali ja derivaatta

Riemannin sarjateoreema

Polynomien laskutoimitukset

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

1+kx 2, x [0, 1] 4. f k (x) = (sin x) k, x R Tehtävä 2. Osoita suoraan määritelmään perustuen, että funktiojono (f k ), missä

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) = = 21 tosi

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

Sarjat ja integraalit

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki!

3 Määrätty integraali

2 Taylor-polynomit ja -sarjat

2 avulla. Derivaatta on nolla, kun. g( 3) = ( 3) 2 ( 3) 5 ( 3) + 6 ( 3) = 72 > 0. x =

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

Pyramidi 10 Integraalilaskenta harjoituskokeiden ratkaisut sivu 298 Päivitetty

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

Polkuintegraali yleistyy helposti paloitain C 1 -poluille. Määritelmä Olkoot γ : [a, b] R m paloittain C 1 -polku välin [a, b] jaon

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

integraali Integraalifunktio Kaavoja Integroimiskeinoja Aiheet Linkkejä Integraalifunktio Kaavoja Integroimiskeinoja Määrätty integraali

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 3. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

Riemannin integraali

Tehtävä 3. Määrää seuraavien jonojen raja-arvot 1.

9. MÄÄRÄTTYÄ INTEGRAALIA KOSKEVIA LAUSEITA

Matematiikan tukikurssi. Hannu Kivimäki

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

Määrätty integraali. Markus Helén. Mäntän lukio

****************************************************************** MÄÄRITELMÄ 4:

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Integrointi ja sovellukset

Pinta-alan laskeminen

Määritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.

Tasaväli-integraali. Mikko Rautiainen. matematiikan Pro Gradu-tutkielma

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan

= a sanoo vain, että jonon ensimmäinen jäsen annetaan. Merkintä a. lasketaan a :stä.

funktiojono. Funktiosarja f k a k (x x 0 ) k

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

3 b) Määritä paljonko on cos. Ilmoita tarkka arvo ja perustele vastauksesi! c) Muunna asteiksi 2,5 radiaania. 6p

Integroimistekniikkaa Integraalifunktio

VEKTOREILLA LASKEMINEN

Sinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.

Ortogonaalisuus ja projektiot

Matematiikan tukikurssi

f(x) f(y) x y f f(x) f(y) (x) = lim

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

MAA10 HARJOITUSTEN RATKAISUJA

Transkriptio:

37 INTEGRAALILASKENTAA.1 MÄÄRÄTTY INTEGRAALI Trstell ploitti jtuv j rjoitettu (siis ei ääretötä) futiot f ( ) välillä [, ] (s. uv) Jet väli [, ] :ää h-levyisee os h j meritää h, missä 0,1,,..., Joo liittyvä s. porrssumm o 1 S h f( ), 0 missä joie termi esittää geometrisesti pit-l A hf( ). Leveys h o positiivie, jote A 0, jos f ( ) o positiivie A 0, jos f ( ) o egtiivie

38 Porrssumm pprosimoi välillä [, ] äyrä y f ( ) j -seli välistä pit-l site, että seli yläpuolie l lset positiivise j lpuolie egtiivise. Approsimtio o sitä trempi mitä tiheämpi jo o, ts. mitä suurempi o. Jo tihetyessä ( ) porrssumm lähestyy rjrvo, jot sot futio f ( ) määrätysi itegrlisi välillä [ :, ] 1 f( ) d lim h f( ). (.1) 0 Geometrisesti määrätty itegrli o äyrä y f ( ) j -seli välii jäävä pit-l. Omiisuusi ) Tyhjä itegroimisväli f ( ) d 0, os h 0 i. ) Itegroitirjoje vihto f ( ) d f ( ) d, os oielt vsemmlle itegroitess joväli h o egtiivie:

39 h loppupiste lupiste 0 c) Additiivisuus c f ( ) d f ( ) d f ( ) d, c jos piste c o väli [, ] joi sisäpiste. d) Lierisuus f ( ) g( ) d f ( ) d g( ) d, jo ähdää suor määräty itegrli määritelmästä. e) Itegroimismuuttuj vihto f () d f () s ds. Itegrli rvo (pit-l) ei riipu muuttujst, jote o sm millä symolill futio rgumetti meritää.

40. KERTYMÄFUNKTIO Futio f ertymäfutio K ilmoitt äyrä j -seli välise pit-l ohdst oht. Piei lisäys rgumetille t ertymäfutiolle muutose K K( ) K( ), K( ) f () t dt jo vst liimi uvss vrjostettu pit-l A f ( ), ts. K( ) K( ) f ( ) j reltio o sitä trempi mitä pieempi o. Rjll sd K( ) K( ) lim f( ) 0 eli d K'( ) f( t) dt f( ) d.

41.3 INTEGRAALIFUNKTIO Futio F o futio f itegrlifutio, jos F'( ) f( ). Itegrlifutio ei ole ysiäsitteie, sillä d F ( ) C F '( ) f ( ), d missä C o miä ths vio. Yleisesti: Jos F o f : eräs itegrlifutio, ii joie f : itegrlifutio o muoto F( ) C, missä C o s. itegroimisvio. Joie ertymäfutio o lrjst (s. määritelmä) riippumtt f : itegrlifutio K( ) f( t) dt F( ) C, missä itegroimisvio C määräytyy luehdost K( ) F( ) C 0, ts. C F ( ).

Kos määrätty itegrli välillä [, ] void ilmoitt ertymäfutio tulee Sijoitusmeritä: f( ) d K( ) F( ) C, f( d ) F ( ) F ( ). f( d ) F ( ) F ( ) F ( ) Itegrlifutio meritä f ( ) d F( ) C. Huom! O tvllist, että itegroimisvio jätetää meritsemättä äyvii, ts. f ( ) d F( ) 4

43.4 INTEGRAALIEN LASKU A) Itegrlifutio määritelmästä Esimeri 1: Potessifutio. 1 D ( 1) Kos, 1 o d, missä 1. 1 Tpus 1 o äsiteltävä erisee. 1 1 Kos Dl, 0, sd, 0 d d l 1 1. Esimeri : Sii- j osiifutiot. Dsi cos Kos Dcos si ovt itegrlifutiot vstvsti si dcos. cos dsi

44 Muutmi täreimpiä: B) Itegroitimeetelmiä - itegroiti ei ole suorviivie meie toimepide. Itegrlifutio etsiässä o äytössä luuisi meetelmiä. Tässä muutmi: Lierisuus Esim. Polyomi [ f( ) g ( )] d f( d ) gd ( ) itegrli o P ( ) 0 1... 1 1 Pd ( )... 1 1 0 1.

45 Derivoii etjusääö d g ( f ( )) g '( f ( )) f '( ) d mu o g '( f ( )) f '( ) d g ( f ( )). Esim. 1 1 cos(3 ) d (6 ) cos(3 ) d si(3 ) 6 6 '( ) Esim. Itegrliss f d g '( f ( )) f '( ) d f( ) etjusääö g-futiot vst l f( ), jote '( ) f d l f ( ) f( ) Muuttujvihto eli sijoitus Itegrliss f ( ) d irjoitet ht (), jolloi d h'() t, eli '() dt d h t dt. j sd f ( ) d f ( h()) t h'() t dt

46 l Esim. d. t Sijoitet e, jolloi l l e t t t j d e dt j tulee l t t 1 1 l d e dt tdt t t e Määrätyssä itegrliss myös itegroimisrjt vihtuvt. Esimerisi /3 si(3 ) d. /6 t 3 Sijoitus. dt 3d Rjt: u /6, ii t 33 /6 / u /3, ii t 3 /3 jote /3 1 1 si(3 ) d sit dt sitdt 3 3 /6 / / 1 1 1 ( cos t) cos cos 3 / 3 3

47 Osittisitegroiti Tulo derivoiist d f ( g ) ( ) f '( g ) ( ) f ( g ) '( ) d sd Esim. f '( ) g( ) d f ( ) g( ) f ( ) g'( ) d l d Oloo tässä f '( ) j g( ) l, jolloi 1 1 f( ) j g'( ). Tulee 1 1 1 l d l d 1 1 1 1 1 1 l l (l ) d 4 Osmurtohjotelm - void tehdä, jos murtoluseeess P Q P j Q m ovt :e j m:e stee polyomej site, että m j vielä ii, että imittäjä Q m jutuu esimmäise stee teijöihi. m

4 Esim. 1. Tässä P 4, ts. 0 j Qm 1 ( 1)( 1), ts. m. Siis m j Q m jutuu 1. stee teijöihi. Void irjoitt osmurtohjotelm 4 1 1 1, missä viot j o määritettävä. Lset ( 1) ( 1) ( ) ( ). 1 1 ( 1)( 1) 1 O siis oltv 0 4, jost j. Näi siis pätee 4 1 1 1. Void lse esim. itegrli 4 d d d l 1 l 1 1 1 1 1 l( 1) l( 1) l 1. 48