Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos

Virolahden kunta YLEISKAAVASELOSTUS Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos LUONNOS 16.9.2014

1 VIROLAHDEN KUNTA VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOHDANTO Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Virolahden Vaalimaan taajamassa. Alue rajautuu Lappeenrannan ja Rouvanmäen teihin. Suunnittelualue on merkitty punaisella alla olevaan karttaan. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi on Virolahti-Vaalimaan osayleiskaavan muutos. Yleiskaavalla mahdollistetaan Outlet-keskittymän rakentamisen aloittaminen. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Liikennejärjestelyjen johdosta yleiskaava-alue ulottuu Lappeenrannan tiehen saakka. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 11 hehtaaria. Laatija Ramboll Finland Oy, Lappeenrannan toimisto, os. Valtakatu 25, 53100 Lappeenranta, yhteyshenkilö arkkitehti Matti Veijovuori.

2 Vireille tulo Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osayleiskaavan OAS:n nähtävillä olosta xx.9.2014 lehtikuulutuksilla sekä Virolahden kunnan internetsivuilla www.virolahti.fi. Hyväksytty: KV..201. Selostuksen liiteasiakirjat: Yleiskaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Kaupan Masterplan 3. Luontoselvitys 4. Liikenteen toimivuustarkastelu 5. Kaupallisten vaikutusten arviointi 6. Yleiskaavakartta ja kaavamääräykset

3 SISÄLTÖ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 1.2 Osayleiskaava... 4 1.3 Osayleiskaavan toteuttaminen... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 2.1.2 Luonnonympäristö... 5 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 2.1.4 Kiinteät muinaisjäännökset... 6 2.1.5 Väestö ja työpaikat... 6 2.1.6 Ympäristökuormitus... 6 2.2 Maanomistus... 6 2.3 Suunnittelutilanne... 6 2.3.1 Maakuntakaava... 7 2.3.2 Yleiskaava... 8 2.3.3 Asemakaava... 9 2.3.4 Muut suunnitelmat ja varaukset... 9 2.3.5 Rakennusjärjestys...11 3 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...11 3.1 Suunnittelun tausta ja tavoitteet... 11 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja eteneminen... 11 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet... 11 4 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS...11 4.1 Osayleiskaavan muutos... 11 5 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET...12 5.1 Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä... 12 5.2 Ekologiset vaikutukset... 13 5.3 Taloudelliset vaikutukset vaikutukset yhdyskuntatalouteen... 14 5.4 Liikenteelliset vaikutukset... 15 5.5 Sosiaaliset vaikutukset... 16 5.6 Kulttuuriset vaikutukset... 16 5.7 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 17 5.8 Seudullisten suunnitelmien toteutuminen... 20

4 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Virolahden kunta on päättänyt käynnistää osayleiskaavan muutoksen laadinnan Vaalimaan Rouvanmäen- ja Lappeenrannantien läheiselle alueelle. Yleiskaavan muutoksen laatiminen on käynnistynyt keväällä 2014. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Kouvolassa 16.5.2014. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksen yhteydessä. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Maankäyttö- ja rakennuslain 36 :n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yleiskaavan muutoksen on laatinut Ramboll Finland Oy:n Lappeenrannan toimisto. Kaavatyötä on ohjannut Virolahden kunnan tekninen toimi ja viranomaistahot. Kaavaprosessin merkittävimmät tapahtumat: Alustava viranomaisneuvottelu hankkeesta 18.2.2014 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 16.5.2014 Luonnosvaiheen työneuvottelu 24.6.2014 Tekninen lautakunta 10.9.2014 Vireilletuloilmoitus, OAS:n, valmisteluaineiston ja kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen 18.9. 20.10.2014 väliseksi ajaksi. 1.2 Osayleiskaava Yleiskaavassa suunnittelualue on varattu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Alueelle on osoitettu aluevaraukset Outlet-keskittymälle, liikennejärjestelyille ja Lappeenrannantien varrella kahdelle liike- ja toimistorakennusten korttelialueille. Maankäytöllisesti kaavaratkaisu tukeutuu alueella olemassa olevaan liikenne- ja infraverkkoon. Uutena katuyhteytenä on osoitettu Outlet-keskittymän pohjoispuolella sijaitseva katuyhteys. 1.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Outlet-keskittymän arkkitehtisuunnittelu on käynnistetty keväällä 2014 ja rakennuslupa-asiakirjojen tavoiteaikataulu on vuoden 2014 loppuun. Tämän osayleiskaava-alueen toteuttaminen tapahtuu kuitenkin ainoastaan asemakaavan avulla, jota laaditaan yhtäaikaisesti yleiskaavan muutoksen kanssa. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Vaalimaa sijaitsee n. 7 km Virolahden keskustaajaman Virojoen itäpuolella valtatie 7:n varrella. Vaalimaan kylän itäosassa on Venäjälle suuntautuva rajanylityspaikka. Rajanylityspaikan länsipuolelle on rakentunut kaupallista ja työpaikka-aluetta, jotka sijoittuvat Lappeenrannan tienristeyksen ja rajanylityspaikan välimaastoon VT 7:n molemmille puolille. Alueen länsipuolella on haja-asutustyyppinen pelto-/metsäalue, etelässä ja pohjoisessa on metsäistä haja-asutusaluetta. Suunnittelualueen lounaisossa on uusi kalanjalostusta ja myyntiä harjoittava yritys. Suunnitellun Outlet-keskittymän alueella on kallionmurskausta, mikä edesauttaa yritys korttelialueen käyttöönottoa rakentamiseen. Muutoin suunnittelualue on metsätalousaluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 11 hehtaaria.

5 Topografialtaan alue on lounais- ja länsiosassa melko tasaista. Alueen itäosa on lounaaseen viettävää rinnettä. Korkeuseroa suunnittelualueella on n. 15 m. 2.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueelle on biologi tehnyt keväällä 2014 kaavoitusta varten maastokäynnin, jonka tarkoituksena oli kartoittaa lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvitys painottui kasvillisuuteen, mutta sisältää lisäksi eläimistön tarkkailun. Selvitysalue oli suunnittelualuetta laajempi alue. Selvityksen teki biologi Soile Turkulainen Pöyry Finland Oy:stä. Suunnittelualueelta ei löytynyt merkittäviä luonto- tai eläimistöarvoja. Koko Vaalimaan yleiskaavoitusta varten on kesällä 2014 laadittu uusi luontoselvitys (liite3), jossa tämän kaavan alueelta ei ole löydetty merkittäviä luonto- tai eläimistöarvoja. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue rajautuu lännessä Lappeenrannantiehen ja etelässä Rouvanmäentiehen. Alueen lounaiskulmassa on uuden kalanjalostusta ja myyntiä harjoittavan yrityksen toimitilat ja koillisosassa on kallionmurskausta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa metsäsaarekkeeseen, jossa on linkkimasto. Alueen kaakkoiskulmassa on kalajalostamo ja -kauppakeskus sekä itä- ja eteläpuolella logistiikka-alan toimijoita.

6 2.1.4 Kiinteät muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueella ei myöskään rekisterin mukaan ole toisen maailmansodan linnoitteita. Museoviraston rekisterin mukaan lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on Salpalinjaan kuuluvat Kassoinvuoren linnoitteet n. 1 km luoteeseen suunnittelualueesta. Rakennetun kulttuuriympäristön keskiajalle saakka ajoittuva kohde Suuri Rantatie ulottuu Turusta Virolahdelle. Museoviraston rekisterin mukainen Suuren Rantatein linjaus loppuu Virojoen taajamaan. Karttatarkastelun pohjalta voidaan olettaa, että Suuren Rantatien linjaus kulkee suunnittelualueen pohjoispuolelta kohti rajavartioasemaa ja on näin ollen suunnittelualueen ulkopuolella. 2.1.5 Väestö ja työpaikat Suunnittelualueella on muutama työpaikka kalanjalostus- ja myyntiyrityksessä sekä kallionmurskaamossa. Vaalimaan kaupallisella- ja logistiikka-alueella on työpaikkoja n. 50. Rajavartioston ja tullin työpaikkoja on Vaalimaalla n. 350, joista vakituisia asujia kahdessa rivitalossa on muutamia. Rivitalot ovat pääosin vuorotyöläisten lepopaikkoja työvuorojen välillä. 2.1.6 Ympäristökuormitus Suunnittelualueelta ei ole tiedossa pysyviä ympäristökuormitukseen liittyviä seikkoja. Kallionmurskaamo muuttuu rakentamisen alueeksi vuoteen 2018 mennessä. 2.2 Maanomistus Suunnittelualue on Virolahden kunnan omistuksessa. Yrittäjillä on korttelialueillaan kiinteistöjensä hallintaan sopimukset kunnan kanssa. 2.3 Suunnittelutilanne 2.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla (VAT) asetetaan alueiden käytölle yleisluonteisia tavoitteita valtakunnallisella tasolla. Keskeisimpiä näistä tavoitteista ovat kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö. Tavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueiden käytön suunnitteluun erityisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Monet tavoitteista, kuten elinympäristön laatua koskevat tavoitteet, ovat sellaisia, että niiden huomioiminen tulee tapahtua myös suoraan kuntakaavoituksessa ja erityisesti yleiskaavoissa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008 ja tarkistetut tavoitteet ovat astuneet voimaan 1.3.2009. Tämän yleiskaavan laatimiseen erityisesti vaikuttavien VAT:ien toteutumista arvioidaan selostuksen vaikutusosassa.

7 2.3.2 Maakuntakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön 28.5.2008 vahvistama Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt. Maakuntakaavassa nyt kyseenä oleva alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP), jonka kaavamääräys kuuluu seuraavasti: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tasapainoisen, olevaan rakenteeseen sopeutuvan ja viihtyisän työympäristön toteuttamiseen. Mikäli alueelle sijoitetaan paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa, on ensin selvitettävä sen vaikutukset vastaavien palveluiden saatavuuteen ja kehittämismahdollisuuksiin nykyisissä kuntakeskuksissa. Voimassa oleva maakuntakaava Lisäksi alue on osoitettu rajapalvelujen kehittämisen kohdealueeksi (rk), jonka kaavamääräys kuuluu seuraavasti: Alueelle palveluja sijoitettaessa tulee palvelutarjonnassa, mitoituksessa ja tarkemmassa sijoituksessa varmistaa seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen ja varmistaa, etteivät tehtävät toimenpiteet heikennä palvelujen saatavuutta seudun muissa osissa. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava raja-alueen toimintojen kehittämistarpeet ja sovellettava ne Suomen huomattavimman raja-aseman ympäristön laatuvaatimuksiin. Maakuntakaavaehdotus, kauppa-ja merialue Kymenlaakson kauppa ja merialue maakuntakaavassa on käsitelty maakunnan vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijoittuminen. Kaava osoittaa pinta-alaltaan 100 000 k-m 2 suuruisen vähittäiskaupan suuryksikön Virolahden Vaalimaalle. Maakuntakaavaehdotuksessa on perusteltu Vaalimaan aluetta seuraavasti: Vaalimaa on Suomen vilkkaimmin liikennöity raja-asema. Rajakaupan kehittämisen kohdealue liittyy tiiviisti raja-alueen muodostamaan laajempaan kokonaisuuteen. Kaavaratkaisulla täydennetään raja-alueen majoitus- ja casinopalveluiden kokonaisuutta kaupallisten palveluiden osalta. Vaalimaan rajakaupan kehittämisalue palvelee erityisesti kansainvälistä asiakaskuntaa ja heidän tarpeitaan. Rajakaupan ominaispiirteet ovat hyvin poikkeuksellisia muusta kaupasta. Rajan yli usein kulkevien määrä on suuri ja toisaalta Suomessa tuotteiden korkea laatu ja ostoista saatava taxfree hyvitys houkuttelevat varakkaitakin matkailijoita. Erityisesti päiväkävijöiden on todettu asioivan mahdollisimman lähellä rajaa. Maakuntakaavaehdotukseen on Vaalimaan alueelle merkitty vähittäis- ja rajakaupan kehittämisen kohdealue (kma-r). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan kohdealuetta, jolla on rajakaupan ominaispiirteitä. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee varmistaa rajan toiminnan kannalta oleellisen viranomaistoiminnan, liikenteen ja muiden alueen palveluiden yhteensovittaminen. Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettuja seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 000 k-m 2. Merkintä ohjaa venäläisille suunnattujen kaupan, matkailupalveluiden ja kasinon palveluja lähellä rajaa olevalle alueelle. Aluetta toteutetaan yksittäisinä hankkeina asemakaavan tai asemakaavan tarkistusten mukaisesti. Maakuntakaavaehdotuksessa on Vaalimaan alueella edelleen työpaikka-alueen (TP) ja rajapalvelujen kehittämisen kohdealueen (rk) varaukset.

8 Maakuntakaavaehdotus, kauppaja merialue Kymenlaakson maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 16.12.2013, joka on toimitettu ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Vahvistusprosessin arvioidaan kestävän noin 1,5 vuotta. Kaava ei sisällä maakuntaliitolle tehtyjä muistutuksia, joten ympäristö-ministeriöön tehtävät valitukset ovat epätodennäköisiä. 2.3.3 Yleiskaava Alueelle on 20.6.2011 kunnanvaltuusto hyväksynyt Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan, jossa suunnitelualueelle on työpaikka-aluetta (TP). Kaavamääräyksen mukaan alueelle tapahtuva merkittävä rakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Virojoki-Vaalimaa osayleiskaava

9 2.3.4 Asemakaava Alueella on voimassa Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen 13.1.1999 vahvistama asemakaava. Suunnittelualue on asemakaavassa liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (KT) sekä liike-, toimisto-, teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTT). Voimassa oleva asemakaava 2.3.5 Muut suunnitelmat ja varaukset 2.3.5.1 Kaupan Masterplan Vaalimaan alueelle on laadittu keväällä 2014 kaupan masterplan (liite 2), jossa ideatasolla selvitetään aluekokonaisuutta ja rakentamisen massoittelua sekä yhteysväyliä. Masterplanin tavoitteena on antaa päämäärä tuleville kaavasuunnitelmille. Ohessa ilmakuvavisualisointi ja masterplan kartta Vaalimaan alueelta.

10 2.3.5.2 Liikenteen toimivuustarkastelu Yleiskaavatyön pohjaksi Vaalimaan alueelle laadittiin liikenteen toimivuustarkastelu (liite 4). Työssä selvitettiin uuden maankäytön tuottama liikennesuorite eri kehitysvaiheissa ja kuvattiin tarvittavat liiketeelliset toimenpiteet liittymiin sekä katuverkon jäsentelyihin. Edes vilkkaimman herkkyystarkastelun liikennemäärillä pääteiden liikenteelle ei aiheutunut merkittävää haittaa. Esitetty tieverkko ja liittymät siis kestävät myös maankäytön kehittämisen tuottaman lisäliikenteen. Autoliikenteen opastus Helsingin, Lappeenrannan ja rajan suuntiin sekä pysäköintiin on suunniteltava selkeäksi, että kaikki pysäköintialueet saadaan tarvittaessa tehokkaasti käyttöön. 2.3.5.3 Kaupalliset vaikutukset Kaupallisten vaikutusten arvioimiseksi on laadittu tätä kaavahanketta palveleva kaupallisten vaikutusten arviointi (liite 5). Selvityksen tavoitteena on arvioida Vaalimaan Outlet-keskuksen yleiskaavan muutoksen kaupallisia vaikutuksia. Selvityksessä arvioidaan Outlet-keskuksen vaikutuksia keskustoihin ja koko kauppapalveluiden verkkoon. Lisäksi arvioidaan hankkeen vaikutuksia palveluiden saavutettavuuteen ja asiointiin. Selvityksen mukaan Vaalimaan Outlet-keskuksella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia läheisiin keskustoihin, koska kaupan tarjonta Outlet-keskuksessa on toisentyyppistä kuin paikalliskeskuksissa. Outlet-keskuksella ei ole myöskään vaikutusta seudun muihin keskustoihin tai kaupan keskittymiin, koska asiointi Vaalimaalla on enemmän satunnaista kuin säännöllistä. 2.3.5.4 Valtatie 7 Yleissuunnitelma valtatien 7 parantamisesta moottoritieksi välillä Hamina-Vaalimaa on hyväksytty liikennevirastossa. Tiesuunnitelma on valmistunut loppuvuodesta 2013 ja on parhaillaan maantielain mukaisessa käsittelyssä. Elinkaarimallilla toteutettavan rakentamisvaiheen hankintaa varten tehtävä tiesuunnitelman täydennys on käynnissä ja valmistuu kesäkuussa 2014. Tavoitteena on saada sopimus urakoitsijan kanssa solmittua viimeistään kesällä 2015, jonka jälkeen työt voidaan aloittaa ja valmistuminen ajoittuu vuosille 2017-2018. VT 7:n suunnitelmien mukaan Lappeenrannantien rampin parantaminen alkaa yleiskaavan muutosalueen (kartalla punaisella) lounaiskulmasta.

11 2.3.6 Rakennusjärjestys Virolahden kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 30.9.2002 ja se on tullut voimaan 4.11.2002. 3 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tavoitteet Vaalimaan aluetta ollaan kehittämässä kansainväliseksi raja- ja vähittäiskaupan sekä matkailu- ja elämyspalvelujen alueeksi. Virolahden kunnan tavoitteena on uudistaa Vaalimaan alueen yleiskaava kokonaisuudessaan eri hankkeena. Nyt kuitenkin ennen koko Vaalimaan alueen yleiskaavan laadintaa Virolahden kunta mahdollistaa tällä yleiskaavan muutoksella yhden Outlet-kokonaisuuden toteuttamisen. Yleiskaavan muutoksella ei mahdollisteta vähittäiskaupan suuryksikön asemakaavoitusta. Yleiskaava-alueeseen kuuluu myös Lappeenrannantien viereinen alue, jolla varmistetaan Outletkokonaisuuden ja koko Vaalimaan alueen liikennejärjestelyjä. Kaava-alueen suuruus on noin 11 hehtaaria. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja eteneminen Virolahden kunta on päättänyt käynnistää osayleiskaavan muutoksen laadinnan Vaalimaan Rouvanmäen- ja Lappeenrannantien läheiselle alueelle. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Maankäyttö- ja rakennuslain 36 :n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Kaavanlaatijaksi on valittu Ramboll Finland Oy. Suunnittelun käynnistämisestä on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on myös lueteltu kaavatyössä osallisena olevat tärkeimmät maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot (liite 1). Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan Virolahden kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla sekä ilmoituslehdessä Kaakonkulma. Lähialueen yrityksiä ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Virolahden kunnan teknisessä toimistossa sekä internet-sivulla. 4 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 4.1 Osayleiskaavan muutos Osayleiskaavan muutoksessa on osoitettu kolme liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Lounaisin korttelialue on jo rakennettu. Kahdella muulla korttelialueella on alueiden varaussopimukset Virolahden kunnan kanssa. Osayleiskaavan muutoksella työpaikka-alueet (TP) muuttuvat liike- ja toimistorakennusten korttelialueiksi (K). Osayleiskaavan muutoksen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muutoksen laatimista; yleiskaavakaavamääräys: yksityiskohtainen rakentaminen edellyttää asemakaavamuutoksen laadintaa. Lisäksi osayleiskaavan muutoksella parannetaan alueen liikennejärjestelyjä siten, että kaava-alueelta muodostetaan katuyhteys Lappeenrannantielle.

12 VT 7:n liikennejärjestelyt mahdollistavat osayleiskaavan muutoksessa esitetyt katujärjestelyt. Nykyinen Lappeenrannantie tulee muuttumaan kokoojakatutasoiseksi kaduksi. VT 7:n liikennejärjestelyt ulottuvat kaava-alueen lounaiskulmaan. Kaava-alueen liikennejärjestelyt on myös sovitettu koko Vaalimaan alueen liikennejärjestelyihin. Vaalimaan kaupallista kehittymistä varten laadittu Masterplan osoittaa suunnan, johon Vaalimaa tulee kehittymään. Masterplanin maankäyttöluonnos pohjautuu kaupan vaihemaakuntakaavaan (vahvistettavana), jossa Vaalimaa on osoitettu rajakaupan suuryksikköalueeksi. Ennen maakuntakaavan vahvistumista on kuitenkin selkeästi nähtävissä suuri tarve kaupan alueiden yleiskaavoittamiselle Vaalimaalla. Yleiskaavassa edellytetään, että asemakaavoituksen yhteydessä selvitetään hulevesien virtaukset ja laaditaan suunnitelma hulevesien käsittelystä. Hanketta varten laaditut selvitykset ja suunnitelmat takaavat sen, että tämä osayleiskaavan muutos täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaiset sisältövaatimukset. 5 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 5.1 Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä Kaavaratkaisulla on vaikutuksia muun muassa yhdyskuntatalouteen sekä rakennettuun ympäristöön. Vaikutuksia on arvioitu suunnittelun eri vaiheiden yhteydessä. Arvioinnin periaatteet on määritelty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Tämä yleiskaavaselostus sisältää yleiskaavan toteuttamisen vaikutusten arvioinnin. Arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa kaavaratkaisujen ympäristöllinen merkitys, parantaa tehtävien ratkaisujen laatua sekä havainnollistaa osallisille ja päättäjille yleiskaavan sisältöä. Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Liikenteelliset vaikutukset 4. Sosiaaliset vaikutukset 5. Kulttuuriset vaikutukset 6. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen 7. Seudullisten suunnitelmien toteutuminen

13 5.2 Ekologiset vaikutukset Arvioinnin kohde ja perusteet Yleiskaavan muutoksen luonnonympäristöön kohdistuvan vaikutusten arviointi perustuu kaavaalueelle tehtyyn maastokäyntiin (Pöyry Finland Oy 7.4.2014) ja 1.9.2014 päivättyyn koko Vaalimaan alueen luontoselvitykseen ja yleiskaavan muutosluonnokseen. Arviointi on tehty Suomen ympäristökeskuksen oppaan Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi mukaisesti (Söderman 2003). Vaikutukset luontokohteisiin Alueelle laadittujen selvitysten perusteella alueella ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka rajoittaisivat sen maankäyttöä. Alueella ei todettu luonnonsuojelulain (29 ) luontotyyppejä, vesilaki- (15 a ja 17 a) tai metsälakikohteita (10 ) eikä siellä ole uhanalaisille tai luotodirektiivin liitteen IV(a) lajeille erityisen hyvin soveltuvia elinympäristöjä. Luonnonsuojeluohjelmien kohteet. Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000- kohteita eikä valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita. Luonnonsuojelulain (29 ) suojellut luontotyypit. Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelulain luontotyyppeinä rajattuja kohteita eikä sellaisia todettu luontoselvityksessä. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien ja uhanalaisten lajien esiintymät. Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole luontodirektiivin lajeja tai uhanalaisten lajien esiintymiä eikä sellaisia todettu luontoselvityksessä. Vesilain (15a, 17a ) luonnontilaisina säilytettävät pienvedet ja metsälain (10 ) tärkeät elinympäristöt. Luontoselvityksessä kaava-alueella ei todettu luonnontilaisia pienvesiä. Muut huomionarvoiset luontokohteet. Alueella ei todettu muista huomionarvoisia luontokohteita. Vaikutukset hulevesiin Yleiskaavan edellytyksenä on, että asemakaavoituksen yhteydessä selvitetään hulevesien virtaukset ja laaditaan suunnitelma hulevesien käsittelystä. Laajojen kauppa- ja pysäköintialueiden pintavedet saadaan hallitusti ohjattua tarkoitukseen sopivaan suuntaan ekologisella tavalla. Vaikutukset maisemaan Alueen lähiympäristö on Vaalimaan logistiikka- ja varastoaluetta. Varsinainen suunnittelualue on rakentamatonta, osittain metsäistä ja osittain pusikoitunutta entistä metsäaluetta, josta on myös louhittu kalliomursketta. Yleiskaavan toteutumisen jälkeen alueesta muodostuu rakennettua ympäristöä. Rakentamisen myötä alueen yleisilme tulee siistiytymään. Alueelle rakennetaan liikerakennukset sekä niihin liittyvät pysäköintialueet. Yleiskaavan toteutuminen parantaa alueen yleisilmettä muuttamalla sen kiinteäksi osaksi jo olemassa olevaa Vaalimaan rakennettua maisemaa. Yleiskaavan muutos ei sijoitu luonnon- tai kulttuurimaiseman kannalta merkittävälle alueelle. Vaalimaan peltoaukeat sijoittuvat n. 1 km länteen suunnittelualueesta.

14 Yhteenveto Tämän arvioinnin perusteella yleiskaavaluonnoksessa on otettu riittävästi huomioon alueen luontoarvot. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnittelun tulee mm. edistää ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1 ja 5 ). Kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin ja kaavan luontoselvityksen ja vaikutusarvion tulee ulottua koko sille alueelle, jolla kaavan arvioidaan vaikuttavan olennaisesti (MRL 9 ). 5.3 Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Suunnittelualue tukeutuu Vaalimaan katu- ja kunnallistekniseen verkostoon, jotka ovat Virolahden kunnan vastuulla. Korttelialueiden osalla tapahtuvasta rakentamisesta ja siitä aiheutuvista kuluista vastaavat alueiden toteuttajat. Kaavan suunnittelussa on huomioitu liittyminen valtatieverkostoon. Yleiskaavaratkaisu ei ole kuitenkaan riippuvainen ko. suunnitelman toteutumisesta vaan alueelle laaditun liikenteen toimivuustarkastelun perusteella alueen liikenne tulee toimimaan myös nykyisessä katu- ja tieverkossa. Toimivuustarkastelun mukaan yleiskaavoitettavan alueen muutokset eivät heikennä oleellisesti liikennetilannetta suunnittelualueen läheisyydessä. Toistaiseksi nykyiset liittymäjärjestelyt ovat riittäviä. Suunnittelualueen maaperä on pääosin moreenia ja kallioperää eli rakennettavuuden osalta ei aiheudu lisäkustannuksia. Kaavamuutos parantaa yritystonttien tarjontaa Vaalimaan alueella ja edistää osaltaan yritysten sijoittumista kansainvälisen rajanylityspaikan läheisyyteen ja tuo näin merkittäviä positiivisia vaikutuksia alueen talouteen. Kaupalliset vaikutukset Kaupallisten vaikutusten arvioimiseksi on laadittu tätä kaavahanketta palveleva kaupallisten vaikutusten arviointi (liite 5). Selvityksen tavoitteena oli arvioida Vaalimaan outlet-keskuksen yleiskaavan muutoksen kaupallisia vaikutuksia. Selvityksessä arvioitiin outlet-keskuksen vaikutuksia keskustoihin ja koko kauppapalveluiden verkkoon. Lisäksi arvioitiin hankkeen vaikutuksia palveluiden saavutettavuuteen ja asiointiin. Tämän yleiskaavan muutoksen myötä Vaalimaalle rakentuu Outlet-keskus, joka vahvistaa Vaalimaan asemaa matkailijoiden kauppapaikkana. Yhdessä Vaalimaalle rakentuvan kauppakeskuksen, kasinon ja erilaisten kaupallisten ja matkailullisten palvelujen myötä Vaalimaasta muodostuu vetovoimainen palvelu- ja matkailukeskus. Vaalimaan Outlet-keskuksen pääkohderyhmänä ovat venäläiset matkailijat. Venäläisten matkailijoiden määrän seudulla arvioidaan kasvavan huomattavasti, joten uutta kaupan tarjontaa alueella tarvitaan. Uusi tarjonta myös lisää kysyntää, eli kun alueelle saadaan uusia kaupan palveluita, myös matkailijoiden kiinnostusta aluetta kohden kasvaa. Outlet-keskus vastaa vuoden 2020 laskennallisesta liiketilan lisätarpeesta noin 20-30 %. Ostovoimaa riittää siten myös seudun muille ostosmatkailuhankkeille. Matkailijoiden lisäksi Vaalimaalle sijoittuvat Outlet-keskus palvelee jonkin verran myös paikallisia asukkaita. Virolahdella ja Miehikkälässä paikallinen erikoiskaupan tarjonta on hyvin vähäistä. Vaalimaan kehittämisen myötä alueelle saadaan sellaista kaupan tarjontaa, jota ei alueelle muuten syntyisi. Vaalimaan Outlet-keskus voi myös houkutella satunnaisia ostosmatkailijoita koko seudul-

15 ta ja jonkin verran laajemmaltakin alueelta, mikäli kaupan tarjonta keskuksessa on riittävän vetovoimaista ja erityyppistä kuin paikallinen tarjonta. Vaalimaan Outlet-keskuksella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia läheisiin keskustoihin, koska kaupan tarjonta Outlet-keskuksessa on toisentyyppistä kuin paikalliskeskuksissa. Outlet-keskuksella ei ole myöskään vaikutusta seudun muihin keskustoihin tai kaupan keskittymiin, koska asiointi Vaalimaalla on enemmän satunnaista kuin säännöllistä. Vaalimaan Outlet-keskus sijoittuu matkailijoiden lähtökohdasta hyvin saavutettavissa olevaan paikkaan, lähelle raja-asemaa. Palvelujen saavutettavuus paranee, koska monipuolista kaupan tarjontaa rakentuu lähelle rajaa. Lähiasukkaiden palvelujen saavutettavuus paranee myös jonkin verran, koska Vaalimaa on lähempänä kuin seudun muut monipuoliset kaupan keskittymät. Tarjonnan sisältö ratkaisee, kiinnostuvatko paikalliset asukkaat uudesta kauppakeskittymästä. Virolahdella asiointiin ei Outlet-keskuksella ole vaikutusta, koska Outlet-keskuksessa ei ole päivittäistavarakauppaa eikä paikallispalveluita. 5.4 Liikenteelliset vaikutukset Yleiskaavatyön pohjaksi Vaalimaan alueelle laadittiin liikenteen toimivuustarkastelu (liite 4). Työssä selvitettiin uuden maankäytön tuottama liikennesuorite eri kehitysvaiheissa ja kuvattiin tarvittavat liiketeelliset toimenpiteet liittymiin sekä katuverkon jäsentelyihin. Toimivuustarkastelun mukaan alueen uusi maankäyttö ei aiheuta toimivuusongelmia missään suunnitteluvaiheessa: Rouvanmäentien etelään osoittava osa on syytä toteuttaa 1+2-kaistaisena, eli koko korttelivälille kaksi kaistaa etelään, joista toinen kaista on oikealle kääntyville ja toinen vasemmalle kääntyville. Samassa liittymässä tarvitaan ajoneuvoliikenteen kannalta liikennevalot ennen vuotta 2030 ja jo aiemmin, jos kävelyn ja pyöräilyn turvallisuus sitä vaatii (ylitykset samassa tasossa). Rajahovin liittymässä tarvitaan liikennevalot jalankulun turvallisuuden varmistamiseksi, jos ali- tai ylikulkujärjestelyt viivästyvät. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota erityisesti jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiin alueelle ja alueen sisällä. Pohjoisen ja eteläisen alueen sisäiset verkot eivät tarvitse poikkeuksellisia kaistajärjestelyitä, jos vilkkaimmat pysäköintialueet liitetään katuverkkoon useammalla kuin yhdellä tonttiliittymällä. Pysäköintialueiden suunnittelussa on muistettava bussiliikenteen mahdollisesti suuri osuus (mahdolliset kaavamääräykset). Edes vilkkaimman herkkyystarkastelun liikennemäärillä pääteiden liikenteelle ei aiheutunut merkittävää haittaa. Esitetty tieverkko ja liittymät siis kestävät myös maankäytön kehittämisen tuottaman lisäliikenteen. Autoliikenteen opastus Helsingin, Lappeenrannan ja rajan suuntiin sekä pysäköintiin on suunniteltava selkeäksi, että kaikki pysäköintialueet saadaan tarvittaessa tehokkaasti käyttöön. VT 7:n liikennejärjestelyt mahdollistavat osayleiskaavan muutoksessa esitetyt katujärjestelyt. Nykyinen Lappeenrannantie tulee muuttumaan kokoojakatutasoisksi kaduksi. VT 7:n liikennejärjestelyt ulottuvat kaava-alueen lounaiskulmaan. Kaava-alueen liikennejärjestelyt on sovitettu koko Vaalimaan alueen liikennejärjestelyihin. Osayleiskaavan muutoksella parannetaan alueen liikennejärjestelyjä siten, että kaava-alueelta muodostetaan katuyhteys Lappeenrannantielle. Liikenteen ympäristövaikutukset Kaavamuutos lisää jonkin verran liikennettä alueella verrattaessa tilannetta siihen, että alueella olisi työpaikka-aluetta. Erityisesti henkilöautoliikenne lisääntyy suhteellisesti eniten. Lisääntyneen liikenteen vaikutukset kohdistuvat koko Vaalimaan alueelle. Alueen asiakaskunta poikkeaa alueelle lännestä päin valtatietä pitkin kulkevasta liikennevirrasta ja idästä päin raja-asemalta Vaalimaan liikenneverkkoon. Suunnittelualue on myös riittävän väljä ja sinne voidaan sijoittaa tarvittavat, riittävän suuruiset pysäköintialueet niin henkilöautoille kuin myös busseille.

16 Yleiskaavan muutos voi osaltaan parantaa koko talousalueen liikenne-turvallisuutta. Venäjältä suuntautuvaa ostosmatkailua ei voida täysimääräisesti sopeuttaa suomalaiseen kaupan rakenteeseen. Yleiskaavan muutoksen tavoitteena on ollutkin huomioida Venäjältä suuntautuvan ostosmatkailun erityispiirteet, joihin täytyy kehittää omia ratkaisumalleja. Sijoittamalla kauppakeskuksia Vaalimaalle, pystytään vähentämään monia liikenteellisiä haittavaikutuksia muualla Kaakkois-Suomen alueella. Osa ostosmatkailijoista pysähtyy ostoksille vain Vaalimaalla ja kääntyvät takaisin Venäjän suuntaan, jolloin autoliikenne jää huomattavasti vähäisemmäksi Suomen puolella ja näin ostoskeskuksen sijoittamisella voidaan tukea myös ilmastonmuutoksen tavoitteita. Samoin liikenneturvallisuus paranee Suomen puolella, kun venäläiset ostosmatkailijat eivät kaikki ruuhkauta kaupunkien keskustoja. Lisääntyneiden liikennemäärien vuoksi myös liikennemelu lisääntyy jonkin verran suunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Alueella ei kuitenkaan ole asutusta vaan erilaista yritystoimintaa, sitä tukevaa toimintaa sekä logistiikkayrityksiä. Lisääntyneellä liikennemelulla ei aiheuteta ihmisten elinolosuhteiden heikkenemistä. 5.5 Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, viihtyvyyteen Yleiskaavan muutoksella muutetaan voimassa olevan yleiskaavan työpaikka-aluetta kaupalliseksi alueeksi. Suunnittelualue on osa Vaalimaan kaupallista ja työpaikka-aluetta. Alueen eteläpuolitse kulkee vilkkaasti liikennöity valtatie 7. Alueen läheisyyteen sijoittuu toimintoja, jotka aiheuttavat mm. melua ja raskasta liikennettä. Yleiskaavan muutosalueelle sijoitettavat toiminnot eivät häiriinny ko. toiminnoista. Alueelle ei olla sijoittamassa asumista. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin kilometrin päässä alueesta. Enemmän asutusta on Vaalimaan kylän peltoalueella, joka sijaitsee noin 1,5 km päässä Virojoen suuntaan. Alueen käyttötarkoituksen muuttamisella työpaikka-alueesta kaupallisiksi palveluiksi ei ole negatiivisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin. Päinvastoin alue tarjoaa lisää palveluita niin alueen lähialueilla asuville ihmisille, muille Kaakkois-Suomalaisille sekä alueen matkailijoille ja erityisesti myös ohikulkevan liikennevirran potentiaalisille asiakkaille. Kaavamuutoksella ei merkittävästi vaikuteta myöskään elinympäristön laatuun heikentävästi. Kaavamuutoksella, jolla työpaikka-alue muuttuu liike- ja kaupallisen toiminnan sallivaksi, parannetaan alueen yleisilmettä ja ympäristön laatua. Myös toiminnan aiheutuma melun määrä vähenee alueen käyttötarkoituksen muuttuessa. Alue on nykyisin pääosin metsätalous- ja kivimurskaamoaluetta eikä sillä ole ollut merkitystä esim. ulkoilun kannalta. Paremminkin alueen rakentaminen kohentaa alueen yleisilmettä. Rakentamisen myötä alueelle suunnitellut kevyen liikenteen väylät parantavat elinympäristön laatua myös lähiasukkaiden osalta. 5.6 Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueella ei myöskään rekisterin mukaan ole toisen maailmansodan linnoitteita. Museoviraston rekisterin mukaan lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on Salpalinjaan kuuluvat Kassoinvuoren linnoitteet n. 1 km luoteeseen suunnittelualueesta. Rakennetun

17 kulttuuriympäristön keskiajalle saakka ajoittuva kohde Suuri Rantatie ulottuu Turusta Virolahdelle. Museoviraston rekisterin mukainen Suuren Rantatein linjaus loppuu Virojoen taajamaan. Karttatarkastelun pohjalta voidaan olettaa, että Suuren Rantatien linjaus kulkee suunnittelualueen pohjoispuolelta kohti rajavartioasemaa ja on näin ollen suunnittelualueen ulkopuolella. Suuren Rantatien linjaus Yllä kuvatussa ilmakuvassa oletettu Suuren Rantatien linjaus tullee lännestä suunnittelualueen pohjoispuolella yli Lappeenrannantien, jossa alkuperäinen linjaus näyttää katkeavan. Linjaus jatkuu rakennetun alueen pohjoispuolella kohti raja-asemaa yhtyen nykyiseen katu-/tieverkostoon. Vaalimaan taajama sijoittuu metsäiselle alueelle selkeästi Vaalimaan peltoaukioiden itäpuolelle, jolloin maisemalliset muutoksen ovat vähäisiä. 5.7 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin.

18 Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Kaavaratkaisu perustuu Vaalimaan alueella olemassa olevan infraverkon ja rakenteiden hyväksikäyttöön. Korttelialueiden toteuttamisesta vastaa alueen yrittäjät. Kaavaratkaisu tukee elinkeinoelämän kilpailukykyä Kaakkois-Suomessa. Kaavamuutoksella hyödynnetään vanhaa yleiskaavaa paremmin alueen sijaintia hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kaavaratkaisussa on varauduttu valtatiehen liittymiseen ja eritasoliittymän rakentamiseen läheiselle alueelle. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Kaavaratkaisussa on hyödynnetty alueen olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheytetty aluerakennetta kehittämällä olemassa olevaa yleiskaavaa monipuolisemman toiminnan mahdollistavaksi. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Tavoitteet on huomioitu sijoittamalla uudet rakentamisalueet olemassa olevan yhdyskuntarakenteen tuntumaan. Kaava ei muuta jo olevaa taajamarakennetta. Kaava luo edellytykset yritys- ja liiketilarakentamiselle ja sen sijoittumiselle olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Alueella ei ole todettu ihmisten terveydelle aiheutuvia haittoja ja riskejä. Kaavaratkaisu tukeutuu suurelta osin yksityisauton käyttöön. Tältä osin se ei kuitenkaan merkittävästi poikkea alueen muista palvelu- ja yritystoiminnan alueista. Yritysten toiminnan kannalta sijainti Venäjältä Suomeen johtavan tien varrella, on oleellisen tärkeä. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaavamuutosalue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella. Alueella on suuri kysyntä yritystoimintaan sopivista tonteista hyvillä paikoilla. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alue sijaitsee Vaalimaan olemassa olevalla työpaikka-alueella. Alueelle tehtyjen selvitysten mukaan kaavamuutos ei hajota olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta eikä vaaranna kaupungin keskustaalueen tai taajamien palvelutarjontaa. Kaavamuutos mahdollistaa uusien toimijoiden sijoittumisen sekä jo olemassa olevien yritysten laajentaa toimintaansa yritystoiminnan kannalta hyvälle paikalle erityisesti Venäjältä suuntautuvan ostosmatkailun kannalta. Sopivien palveluiden tarjoaminen Venäjän rajaasemalta Suomeen suuntautuvan valtatien varrella voi osaltaan vähentää liikenteen aiheuttamia haittatekijöitä kaupunkien ja kuntien keskusta-alueilla.

19 Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Kaavamuutoksella mahdollistetaan liike- ja toimitilarakennusten sijoittuminen alueelle. Yleiskaavan mukaisen rakentamisen toteuttaminen ei heikennä palvelujen saatavuutta Virojoella ja seudun muissa osissa, vaan toimenpiteet jakavat ja selkeyttävät kaupan rakennetta, tukevat osaltaan ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä parantavat koko talousalueen liikenneturvallisuutta. Venäjältä suuntautuvaa ostosmatkailua ei voida täysimääräisesti sopeuttaa suomalaiseen kaupan rakenteeseen. Kaavan tavoitteena on ollut huomioida Venäjältä suuntautuvan ostosmatkailun erityispiirteet. Erityistavoitteet: Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Vaalimaan alueella on suuri kysyntä hyvillä paikoilla sijaitsevista yritystonteista. Yleiskaavamuutoksella mahdollistetaan liike- ja toimitilarakennusten sijoittuminen alueelle. Yritykset tulevat tarjoamaan merkittävän määrän työpaikkoja. Kaava turvaa Virojoen asuinrakentamiseen varatun tonttireservin säilymisen. Alue sijoittuu nykyisen yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Yleiskaavamuutoksen mukainen rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Kaavalla ei muodosteta vähittäiskaupan suuryksikköä. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Kaava-alueella ei ole muuta olemassa olevaa rakennuskantaa kuin juuri valmistunut ja jo toiminnassa oleva kalaa myyvä yritys alueen lounaisosassa. Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia viheralueverkostoihin eikä ulkoilureitistöjen jatkuvuuteen. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Kaavamuutoksella edistetään kevyenliikenteen verkostoja. Yleiskaavan mukaisen rakentamisen toteuduttua alueella jo olemassa olevat kevyenliikenteen yhteydet rakennetaan valmiiksi. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Kaavan toteuttamisen myötä suuri osa alueesta asfaltoidaan, joka vaikuttaa pintavesien kulkuun ja imeytymiseen. Yleiskaavassa edellytetään, että asemakaavoituksen yhteydessä on selvitettävä hulevesien virtaukset ja laadittava suunnitelmat hulevesien johtamisesta. Alueella ei ole tiedossa olevia pilaantuneita maa-alueita.

20 Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Yleiskaavamuutos parantaa ko. haittavaikutuksien osalta kaavamuutosalueen tilannetta: alueelle voidaan sijoittaa työpaikkatoimintojen sijasta myös toimitiloja ja kaupallisia palveluita sekä liikerakennuksia, joiden voidaan olettaa aiheuttavan huomattavasti vähemmän mm. tärinää tai melua. Liiketoiminnot toisaalta lisäävät alueen liikennettä verrattaessa tilannetta pelkkään työpaikka-alueeseen, mikä taas lisää jonkin verran alueen melua sekä myös ilmansaasteita. Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Yleiskaava-alue sijaitsee valtatien varrella, hyvien liikenneyhteyksien vierellä. Em. liikenteen suunnitteluperiaatteet on huomioitu siltä osin, kuin se yksittäisen alueen suunnittelussa on mahdollista keskittyen lähinnä liikenneturvallisuuden parantamiseen ja liikenteen sujuvuuteen. Yleiskaavan suunnittelussa on huomioitu alueelle laadittu liikenneselvitys liikenneverkon kehittämisestä sekä liikenneturvallisuuden parantamisesta. Kaavassa on varauduttu ko. alueen sekä valtatien liikenneturvallisuuden parantamiseen huomioimalla VT 7:n suunnitelmat. Yleiskaavan mukaisen rakentamisen toteuttaminen ei heikennä palvelujen saatavuutta muissa keskustoissa ja seudun muissa osissa, vaan toimenpiteet jakavat ja selkeyttävät kaupan rakennetta, tukevat osaltaan ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä parantavat koko talousalueen liikenneturvallisuutta. Venäjältä suuntautuvaa ostosmatkailua ei voida täysimääräisesti sopeuttaa suomalaiseen kaupan rakenteeseen. Yleiskaavan tavoitteena on huomioida Venäjältä suuntautuvan ostosmatkailun erityispiirteet. 5.8 Seudullisten suunnitelmien toteutuminen Maakuntakaavassa nyt kyseenä oleva alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP), jonka kaavamääräys kuuluu seuraavasti: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tasapainoisen, olevaan rakenteeseen sopeutuvan ja viihtyisän työympäristön toteuttamiseen. Mikäli alueelle sijoitetaan paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa, on ensin selvitettävä sen vaikutukset vastaavien palveluiden saatavuuteen ja kehittämismahdollisuuksiin nykyisissä kuntakeskuksissa. Kaupallisten vaikutusten arvioimiseksi on laadittu tätä kaavahanketta palveleva kaupallisten vaikutusten arviointi (liite 5). Selvityksen tavoitteena oli arvioida Vaalimaan Outlet-keskuksen yleiskaavan muutoksen kaupallisia vaikutuksia. Selvityksessä arvioitiin Outlet-keskuksen vaikutuksia keskustoihin ja koko kauppapalveluiden verkkoon. Lisäksi arvioitiin hankkeen vaikutuksia palveluiden saavutettavuuteen ja asiointiin. Matkailijoiden lisäksi Vaalimaalle sijoittuva Outlet-keskus palvelee jonkin verran myös paikallisia asukkaita. Virolahdella ja Miehikkälässä paikallinen erikoiskaupan tarjonta on hyvin vähäistä. Vaalimaan kehittämisen myötä alueelle saadaan sellaista kaupan tarjontaa, jota ei alueelle muuten syntyisi. Vaalimaan Outlet-keskus voi myös houkutella satunnaisia ostosmatkailijoita koko seudulta ja jonkin verran laajemmaltakin alueelta, mikäli kaupan tarjonta keskuksessa on riittävän vetovoimaista ja erityyppistä kuin paikallinen tarjonta. Vaalimaan Outlet-keskuksella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia läheisiin keskustoihin, koska kaupan tarjonta Outlet-keskuksessa on toisentyyppistä kuin paikalliskeskuksissa. Outlet-keskuksella

21 ei ole myöskään vaikutusta seudun muihin keskustoihin tai kaupan keskittymiin, koska asiointi Vaalimaalla on enemmän satunnaista kuin säännöllistä. Vaalimaan Outlet-keskus sijoittuu matkailijoiden lähtökohdasta hyvin saavutettavissa olevaan paikkaan, lähelle raja-asemaa. Palvelujen saavutettavuus paranee, koska monipuolista kaupan tarjontaa rakentuu lähelle rajaa. Lähiasukkaiden palvelujen saavutettavuus paranee myös jonkin verran, koska Vaalimaa on lähempänä kuin seudun muut monipuoliset kaupan keskittymät. Tarjonnan sisältö ratkaisee, kiinnostuvatko paikalliset asukkaat uudesta kauppakeskittymästä. Virolahdella asiointiin ei Outlet-keskuksella ole vaikutusta, koska Outlet-keskuksessa ei ole päivittäistavarakauppaa eikä paikallispalveluita. Lappeenrannassa 16. päivänä syyskuuta 2014 Ramboll Finland Oy Kaupunki- ja aluesuunnittelu Juha Heimala Juha Heimala