Algebra 1, harjoitus 9, h = xkx 1 xhx 1. a) Käytetään molemmissa tapauksissa isomorfialausetta. Tarkastellaan kuvauksia

Samankaltaiset tiedostot
Algebra I, harjoitus 8,

Algebra I, harjoitus 5,

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto

Mikäli huomaat virheen tai on kysyttävää liittyen malleihin, lähetä viesti osoitteeseen

Esko Turunen Luku 3. Ryhmät

renkaissa. 0 R x + x =(0 R +1 R )x =1 R x = x

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 9 (6 sivua) OT

MAT Algebra I (s) periodilla IV 2012 Esko Turunen

kaikille a R. 1 (R, +) on kommutatiivinen ryhmä, 2 a(b + c) = ab + ac ja (b + c)a = ba + ca kaikilla a, b, c R, ja

{I n } < { I n,i n } < GL n (Q) < GL n (R) < GL n (C) kaikilla n 2 ja

Algebra I, Harjoitus 6, , Ratkaisut

Esimerkki A1. Jaetaan ryhmä G = Z 17 H = 4 = {1, 4, 4 2 = 16 = 1, 4 3 = 4 = 13, 4 4 = 16 = 1}.

Esko Turunen MAT Algebra1(s)

jonka laskutoimitus on matriisien kertolasku. Vastaavasti saadaan K-kertoiminen erityinen lineaarinen ryhmä

a b 1 c b n c n

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT

a 2 ba = a a + ( b) a = (a + ( b))a = (a b)a, joten yhtälö pätee mielivaltaiselle renkaalle.

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

Tekijäryhmät ja homomorsmit

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

Äärellisesti generoitujen Abelin ryhmien peruslause

802355A Algebralliset rakenteet Luentorunko Syksy Markku Niemenmaa Kari Myllylä Topi Törmä Marko Leinonen

Analyysi I (mat & til) Demonstraatio IX

Luupit Pro gradu Anni Keränen Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2014

ALGEBRA KEVÄT 2013 JOUNI PARKKONEN

Matriisipotenssi. Koska matriisikertolasku on liitännäinen (sulkuja ei tarvita; ks. lause 2), voidaan asettaa seuraava määritelmä: ja A 0 = I n.

Polynomien suurin yhteinen tekijä ja kongruenssi

[E : F ]=[E : K][K : F ].

MAT Algebra I (s) periodeilla IV ja V/2009. Esko Turunen

(xa) = (x) (a) = (x)0 = 0

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara

[a] ={b 2 A : a b}. Ekvivalenssiluokkien joukko

HN = {hn h H, n N} on G:n aliryhmä.

Lineaariset ryhmät Pro gradu -tutkielma Miia Lillstrang Matematiikan yksikkö Oulun yliopisto 2016

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Johdanto 2. 2 Osamääräkunnan muodostaminen 7. 3 Osamääräkunnan isomorfismit 16. Lähdeluettelo 20

1 Jakajat ja jäännökset. on hyvinjärjestetty, eli jokaisessa epätyhjässä joukossa J N on pienin alkio. Otetaan käyttöön merkintä

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

Luuppien ryhmistä Seminaariesitelmä Miikka Rytty Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2006

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 (7 sivua)

Matriisilaskenta. Harjoitusten 3 ratkaisut (Kevät 2019) 1. Olkoot AB = ja 2. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi.

Peruskäsitteet. 0. Kertausta

ei ole muita välikuntia.

H = : a, b C M. joten jokainen A H {0} on kääntyvä matriisi. Itse asiassa kaikki nollasta poikkeavat alkiot ovat yksiköitä, koska. a b.

Surjektion käsitteen avulla kuvauksia voidaan luokitella sen mukaan, kuvautuuko kaikille maalin alkioille jokin alkio vai ei.

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 6 (8 sivua) OT. 1. a) Määritä seuraavat summat:

H = H(12) = {id, (12)},

Toispuoleiset raja-arvot

5.6 Yhdistetty kuvaus

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET Merkintöjä ja Algebrallisia rakenteita

Määritelmä 1. Olkoot V ja W lineaariavaruuksia kunnan K yli. Kuvaus L : V. Termejä: Lineaarikuvaus, Lineaarinen kuvaus.

a) Mitkä seuraavista ovat samassa ekvivalenssiluokassa kuin (3, 8), eli kuuluvat joukkoon

g : R R, g(a) = g i a i. Alkio g(a) R on polynomin arvo pisteessä a. Jos g(a) = 0, niin a on polynomin g(x) nollakohta.

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

802355A Renkaat, kunnat ja polynomit Luentorunko Syksy 2013

802320A LINEAARIALGEBRA OSA III

Funktioista. Esimerkki 1

Johdatus diskreettiin matematiikkaan (syksy 2009) Harjoitus 3, ratkaisuja Janne Korhonen

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Matriisit. Määritelmä 1 Reaaliluvuista a ij, missä i = 1,..., k ja j = 1,..., n, muodostettua kaaviota a 11 a 12 a 1n a 21 a 22 a 2n A =

6. Tekijäryhmät ja aliryhmät

Laitos/Institution Department Matematiikan ja tilastotieteen laitos. Aika/Datum Month and year Huhtikuu 2014

Eräitä ratkeavuustarkasteluja

1 Algebralliset perusteet

X R Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 5, ratkaisuista

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki!

Ortogonaalinen ja ortonormaali kanta

Ideaalit ja tekijärenkaat Ryhmähomomorfismin φ : G G ydin on ryhmän G normaali aliryhmä. Esko Turunen Luku 7. Ideaalit ja tekijärenkaat

(x + I) + (y + I) = (x + y)+i. (x + I)(y + I) =xy + I. kaikille x, y R.

Yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen ominaisuuksia

Tekijäryhmiä varten määritellään aluksi sivuluokat ja normaalit aliryhmät.

Dihedraalinen ryhmä Pro gradu Elisa Sonntag Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2013

LUKUTEORIA A. Harjoitustehtäviä, kevät (c) Osoita, että jos. niin. a c ja b c ja a b, niin. niin. (e) Osoita, että

Jarkko Peltomäki. Aliryhmän sentralisaattori ja normalisaattori

3 Ryhmäteorian peruskäsitteet ja pienet ryhmät, C 2

Kvasiryhmistä ja niiden sovelluksista

Algebra kl Tapani Kuusalo

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).

4. Ryhmien sisäinen rakenne

Renkaat ja modulit. Tässä osassa käsiteltävät renkaat ovat vaihdannaisia, ellei toisin mainita. 6. Ideaalit

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 3, MALLIRATKAISUT

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

1. Tarkastellaan esimerkissä 4.9 esiintynyttä neliön symmetriaryhmää

Ristitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti

Algebran perusteet. 44 ϕ(105) = (105). Näin ollen

Todistus. Eliminoidaan Euleideen algoritmissa jakojäännökset alhaaltaylöspäin.

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

Algebra II. Syksy 2004 Pentti Haukkanen

HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotuksia

Algebra II. Jokke Häsä Matematiikan ja tilastotieteen laitos, kevät Helsingin yliopisto

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 3. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

a ord 13 (a)

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

Transkriptio:

Algebra 1, harjoitus 9, 11.-12.11.2014. 1. Olkoon G ryhmä ja H G normaali aliryhmä. Tiedetään, että tällöin xhx 1 H kaikilla x G. Osoita, että itse asiassa xhx 1 = H kaikilla x G. Ratkaisu: Yritetään osoittaa, että H xhx 1 kaikilla x G. Olkoon x G ja h H. Tällöin hx Hx = xh (H normaali), joten on olemassa sellainen k H, että hx = xk. Täten h = xkx 1 xhx 1. 2. Todista: a) Jos G on ryhmä, niin G/{e} = G ja G/G = {e}. b) Z nm /<n> = Z n kaikilla n, m Z. Ratkaisu: a) Käytetään molemmissa tapauksissa isomorfialausetta. Tarkastellaan kuvauksia id : G G, x x ja f e : G G, x e. Nämä ovat selvästi homomorfismeja. Lisäksi Ker id = {e}, Im id = G ja Ker f e = G, joten isomorfialauseen perusteella b) Tarkastellaan kuvausta Im f e = {e}, G/{e} = G/Ker id = Im id = G ja G/G = G/Ker f e = Im fe = {e}. f : Z nm Z n, x nm x n

Tämä on mielekäs kuvaus, sillä jos x nm = y nm, niin nm x y, jolloin erityisesti n x y eli x n = y n. Lisäksi se on homomorfismi, sillä kaikilla x, y Z pätee f(x nm + y nm ) = f(x + y nm ) = x + y n = x n + y n = f(x nm ) + f(y nm ). Lisäksi ja selvästi Ker f = {x nm x n = 0 n } = {x nm x = kn jollakin k Z} = {x nm x nm = k n nm jollakin k Z} = n. Im f = Z n. Näin ollen isomorfialauseen perusteella Z nm / n = Z nm /Ker f = Im f = Z n. 3. Tarkastellaan tekijäryhmää R 3 /H, missä H = {(x, y, z) R 3 x = z ja y = 0}. Osoita, että R 3 /H = R 2 käyttämällä apuna sopivaa homomorfismia R 3 R 2. Ratkaisu: Tarkastellaan kuvausta f : R 3 R 2, (x, y, z) (x + z, y). Tämä on homomorfismi, sillä jos (x 1, y 1, z 1 ), (x 2, y 2, z 2 ) R 3, niin f((x 1, y 1, z 1 ) + (x 2, y 2, z 2 ) = f(x 1 + x 2, y 1 + y 2, z 1 + z 2 ) = ((x 1 + x 2 ) + (z 1 + z 2 ), y) = ((x 1 + z 1 ) + (x 2 + z 2 ), y) = (x 1 + z 1, y) + (x 2 + z 2, y) = f(x 1, y 1, z 1 ) + f(x 2, y 2, z 2 ). Huomataan, että Ker f = {(x, y, z) R 3 (x + z, y) = (0, 0)} = H

ja Im f = R 2, sillä jos (x, y) on mielivaltainen maalijoukon piste, niin esimerkiksi f(x, y, 0) = (x, y). Täten isomorfialauseen nojalla R 3 /H = R 3 /Ker f = Im f = R 2. 4. Tarkastellaan kääntyvien 2 2-reaalimatriisien ryhmää (GL 2 (R), ). Merkitään SL 2 (R) = {A GL 2 (R) det A = 1}. Osoita, että kuvaus f : GL 2 (R) R, missä [ ] a b A = ad bc = det A c d on ryhmähomomorfismi. Tässä R = R\{0} on reaalilukujen kertolaskuryhmä. Ratkaisu: Tiedetään, että kuvaus f on mielekäs, sillä kääntyvien matriisien determinantti on aina erisuuri kuin 0. Olkoot A, B GL 2 (R). Merkitään [ ] a b A = c d [ a b ja B = ] c d, mistä nähdään, että Nyt [ aa AB = + bc ab + bd ] ca + dc cb + dd. f(ab) = (aa + bc )(cb + dd ) (ab + bd )(ca + dc ) = aa cb + aa dd + bc cb + bc dd ab ca ab dc bd ca bd dc = aa dd + bc cb ab dc bd ca = ad(a d b c ) + bc(b c a d ) = (ad bc)(a d b c ) = f(a)f(b). 5. Jatkoa edelliseen tehtävään. a) Osoita, että SL 2 (R) on ryhmän GL 2 (R) normaali aliryhmä.

b) Osoita isomorfialauseen avulla, että Ratkaisu: GL 2 (R)/SL 2 (R) = R. a) Tarkastellaan tehtävän 5 homomorfismia f. Nythän Ker f = {A GL 2 (R) det A = 1} = SL 2 (R), joten f on homomorfismin ytimenä normaali (lause 7.1). b) Jos x R on mielivaltainen luku, niin ainakin se on matriisin [ ] x 0 0 1 determinantti. Täten Im f = R. Siispä isomorfialauseen perusteella GL 2 (R)/SL 2 (R) = GL 2 (R)/Ker f = Im f = R. 6. Osoita, että alternoiva ryhmä A n S n on normaali aliryhmä. Kuinka monta alkiota siinä on? (Vinkki: Harjoitusten 7 tehtävä 5c. Käytä Lagrangen lausetta.). Ratkaisu: Kuvaus f : S n Z = {1, 1}, missä α ε(α) on selvästi homomorfismi (tapaus n = 3 on osoitettu harjoitusten 7 tehtävässä 5). Koska nyt Ker f = A n, niin A n on homomorfismin ytimenä normaali (lause 7.1). Koska Im f = Z, niin isomorfialauseen perusteella S n /A n = Z. Erityisesti siis S n /A n = 2. Lagrangen lauseen nojalla S n = S n /A n A n, mistä saadaan ratkaistua A n = S n S n /A n = n! 2. 7. Olkoon X joukko ja R rengas. Tarkastellaan kaikkien kuvausten f : X R joukkoa F (X, R). Määritellään siinä yhteen- ja kertolasku asettamalla kaikilla f, g F (X, R) (f + g)(x) = f(x) + g(x) ja (fg)(x) = f(x)g(x) (x X).

Osoita, että näillä laskutoimituksilla varustettuna joukko F (X, R) on rengas. (Vinkki: Huomaa harjoitusten 5 tehtävä 3.) Ratkaisu: Koska (R, +) on Abelin ryhmä, niin harjoitusten 5 tehtävän 3 perusteella tiedetään, että (F (X, R), +) on Abelin ryhmä. Todistetaan muut ehdot. Kertolaskun liitännäisyys: Olkoot f, g, h F (X, R) ja x X. Tällöin (f(gh))(x) = f(x)(gh)(x) joten f(gh) = (fg)h. (tulon määritelmä) = f(x)(g(x)h(x)) (tulon määritelmä) = (f(x)g(x))h(x) (tulon liitännäisyys renkaassa R) = (f g)(x)h(x) (tulon määritelmä) = ((fg)h)(x) (tulon määritelmä), Ykkösalkio: Määritellään kuvaus f 1 : X R, x 1. Tällöin kaikilla f F (X, R) ja x X pätee (ff 1 )(x) = f(x)f 1 (x) = f(x) 1 = f(x) = 1 f(x) = f 1 (x)f(x) = (f 1 f)(x), joten ff 1 = f = f 1 f. Osittelulait: Olkoot f, g, h F (X, R). Tällöin kaikilla x X pätee (f(g + h))(x) = f(x)(g + h)(x), (tulon määritelmä) = f(x)(g(x) + h(x)) (summan määritelmä) = f(x)g(x) + f(x)h(x) (osittelulaki renkaassa R) = (f g)(x) + (f h)(x) (tulon määritelmä) = (fg + fh)(x) (summan määritelmä) joten f(g + h) = fg + fh. Vastaavasti voidaan näyttää, että (f + g)h = fh + gh. 8. Olkoon R rengas. a) Osoita, että kaikilla x, y R ( x)y = x( y) = (xy);

b) Määritellään erotus x y := x + ( y) kaikilla x, y R. Osoita, että x(y z) = xy xz kaikilla x, y, z R. Ratkaisu: a) Olkoot x, y R. Osoitetaan, että ( x)y ja x( y) ovat alkion xy vastaalkioita, jolloin väite seuraa vasta-alkion yksikäsitteisyydestä. Näin on, sillä osittelulain perusteella xy + ( x)y = (x + ( x))y = 0 y = 0 xy + x( y) = x(y + ( y)) = x 0 = 0. ja b) Olkoot x, y, z R. Tällöin x(y z) = x(y + ( z)) (erotuksen määritelmä) = xy + x( z) (osittelulaki) = xy + ( xz) (a-kohta) = xy xz (erotuksen määritelmä)