1 (30) Asianumero 1449/10.02.03/2014 Aluenumero 231014 Toppelund II Asemakaavan muutos 14. kaupunginosa, Haukilahti Virkistysalueet (Muodostuu uusi kortteli 14084) MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA: Aluenumero 231000 Hyväksytty 29.3.1985 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 6. päivänä toukokuuta 2015 päivättyä ja 25. päivänä toukokuuta 2016 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6888. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suur-Tapiolan alueella Haukilahden Toppelundissa, alle kilometrin etäisyydellä Haukilahden keskustasta. Suunnittelualue sijoittuu Toppelundipuiston lähivirkistysalueelle Mellstenintien itäpuolelle ja Toppelundintien eteläpuolelle. Suunnittelualueen eteläpuolella on päiväkoti sekä rakentamaton urheilupalvelurakennusten tontti korttelissa 14078. Näiden eteläpuolella on Toppelundinrannan lähivirkistysalue, jossa kulkee Espoon rantaraitti ja sijaitsee uimaranta. Suunnittelualueen itäpuolella jatkuu Toppelundinpuiston lähivirkistysalue sekä siihen rajoittuva lähipalvelurakennusten ja erillispientalojen kortteli 14079. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:
2 (30) Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa 20.8.2014. Lisäksi kaava on ollut Espoon kaavoituskatsauksessa 2014. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 043 8254590 Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Matias Kallio Anni Järvitalo (maisemasuunnittelu) Olli Koivula (liikennesuunnittelu) Sito Oy, Pekka Vehniäinen etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi
3 (30) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Suunnittelutilanne... 5 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 5 2.1.2 Maakuntakaava... 6 2.1.3 Yleiskaava... 7 2.1.4 Asemakaava... 8 2.1.5 Rakennusjärjestys... 8 2.1.6 Tonttijako... 8 2.1.7 Rakennuskiellot... 8 2.1.8 Pohjakartta... 9 2.2 Selvitys alueesta... 9 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 9 2.2.2 Maanomistus ja rasitteet... 9 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 9 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 10 2.2.5 Suojelukohteet... 11 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 11 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 11 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 11 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 11 3.3 Osallisten tavoitteet... 11 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 12 4.2 Mitoitus... 13 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 13 4.3.1 Maankäyttö... 13 4.3.2 Liikenne... 16 4.3.3 Palvelut... 17 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 17 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 17 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö... 17 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet... 18 4.5 Ympäristön häiriötekijät... 19 4.6 Nimistö... 19 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 19 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 20 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 20 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 21 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin... 23 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 24 5.6 Alueen sopimuksista ja maankäytöstä... 24 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 25 6.1 Rakentamisaikataulu... 25 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 25 6.3 Toteutuksen seuranta... 25 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 25 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 25 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 26 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 26 7.4 Hyväksyminen... 26 7.5 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 26 Sivu
4 (30) LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 11.8.2014 Liite 3 Havainnekuva Liite 4 Haukilahden Toppelundinpuisto liito-oravan elinalueena, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 10.12.2014 Liite 5 Alueleikkaukset Liite 6 Perspektiivikuvat Liite 7 Rakennusten viitesuunnitelmat Liite 8 Hulevesisuunnitelma Liite 9 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Liite 10 Liikenteen tavoiteverkkokuva Liite 11 Rakeisuuskuva Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Asemakaavan muutos (kartta, 1:1000) ja selostus liitteineen Kolmen suunnittelukohteen luontoselvitys Espoossa: Toppelundinpuisto, Mankkaa ja Eestinkallio, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 4.6.2014 Haukilahden Toppelundinpuisto liito-oravan elinalueena, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 10.12.2014 Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2012, Sito Oy, 19.6.2012
5 (30) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Suunnittelualue on nykyisessä asemakaavassa lähivirkistysalue (VL). Nykyinen asemakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 29.3.1985. Alueen länsiosa on rakentamaton pääosin mäntyvaltainen kallioalue. Kallioisen mäen länsirinne on paikoin jyrkkä ja korkeusero suuri. Suunnittelualueen itäosa on pinnanmuodoiltaan tasaisempaa ja se on osittain hoidettua nurmipintaista puistoa. Alueella kulkee paljon ulkoilureittejä. Tavoitteena on muuttaa 7 691 m 2 suuruinen osa Toppelundinpuiston lähivirkistysaluetta asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä muuttaa 2130 m 2 kokoinen olemassa oleva pysäköintialue paremmin toimintaa kuvaavaksi yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Suunnittelualueen itäosa säilytetään lähivirkistysalueena. Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on n. 6,8657 hehtaaria. Asemakaavan rakennusoikeus on 5 700 k-m 2 eli asemakaavan muutoksen kokonaistehokkuusluvuksi tulee esitetyllä rakennusoikeudella noin e=0,08. Asuinkerrostalokorttelialueen tehokkuusluku noin on e=0.74. Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupungin Tekninen ja ympäristötoimi/tonttiyksikkö. Alueen suunnittelu on käynnistetty keväällä 2014. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty selostuksen liitteenä 2 olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syksyllä 2014 ja asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 12.12.2015-18.1.2016. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 25.5.2016 asemakaavan muutoksen. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Helsingin seudun erityiskysymykset Alueen suunnittelussa hyödynnetään joukkoliikenteen, mahdollisesti raideliikenteen sekä seutua ympäröivien kaupunki- ja taajamaverkoston mahdollisuuksia. Asemakaavatyö jatkaa Espoon kaupunkirakennetta eheyttävää suunnittelua. Suunnittelussa on pidetty huolta toimivan viheralueverkoston jatkuvuudesta.
6 (30) 2.1.2 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006, saanut lainvoiman 15.8.2007) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen läheisyydessä on viheryhteystarve sekä pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykkeen rajaus. Uudenmaan 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske Toppelundin aluetta. Kuva 1. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. (Lähde: Uudenmaan-liiton karttapalvelu 5/2014, Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06).
7 (30) 2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 7.4.2008, saanut lainvoiman 17.2.2010) suunnittelualue on osoitettu länsiosaltaan asuntoalueeksi (A). Suunnittelualueen itä- ja pohjoisosa ovat virkistysalueetta (V). Alueen pohjoispuolella kulkeva Toppelundintie on luokitukseltaan yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu. Suunnittelualueella on virkistysyhteysmerkintä, joka liittää alueen laajempaan virkistysyhteysverkostoon. Kuva 2. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta (05/2014). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Espoon kaupunki.
8 (30) 2.1.4 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Toppelund II -asemakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä 29.3.1985). Kaavassa alueelle on osoitettu lähivirkistysalue (VL). Alueelle saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Lähivirkistysalueelle saa rakentaa alueen käytön kannalta tarpeelliset leikki- ja pelikentät sekä pienehköt huoltoa palvelevat rakennukset kerrosalaltaan yhteensä enintään 600 k-m 2. Osa alueesta varataan uimaranta-alueeksi. Lähivirkistysalueelle saa rakentaa enintään 400 k-m 2 kahvilarakennuksen. Suunnittelualueen etelä- ja koillisosaan on osoitettu pysäköimispaikat. Koillinen pysäköimispaikka on toteutunut etelämmäksi kuin asemakaavassa osoitettu sijainti. Länsiosa alueesta on puilla istutettavaa aluetta. Alueella tulee säilyttää tai istuttaa puita niin, että niiden määrä on vähintään 1 istutettavan alueen osan 40 m 2 kohti. Alueella on useita jalankulkureittejä, jotka palvelevat erityisesti ulkoilua. Suunnittelualue rajautuu lännessä katualueeseen (Mellstenintie), etelässä urheilutoimintaa palvelevien rakennusten (YU), julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeseen (YL) sekä Toppelundinrannan lähivirkistysalueeseen (VL), idässä Toppelundinkujaan, kortteliin 14079 ja Toppelundinpuiston lähivirkistysalueeseen (VL) ja pohjoisessa Toppelundintiehen. Kuva 3. Ote kaavamuutosalueen ja sen ympäristön ajantasaisesta asemakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella soikiolla. Espoon kaupunki. 2.1.5 Rakennusjärjestys 2.1.6 Tonttijako Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. Asemakaava-alueelle ei ole laadittu tonttijakoa. 2.1.7 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa.
9 (30) 2.1.8 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen länsiosa on rakentamaton mäntyvaltainen kallioalue, joka rajautuu etelässä Toppelundin päiväkotiin ja lännessä Mellstenintiehen. Kalliomäen länsirinne on paikoin jyrkkä ja mäen laki on noin 18,6 metrin korkeudessa merenpinnasta. Etelä- ja itärinne ovat loivia ja osin kivikkoisia. Kallion laelta ja etelärinteeltä avautuu paikoin näkymiä merelle. Mellstenintien ja kalliomäen välissä on pienialainen, kostea ja kuusikkoinen painanne. Alueen eteläosassa on yleisessä käytössä oleva pysäköintialue, jossa on 31 autopaikkaa. Suunnittelualue on osa alun perin Olarin verotalosta 1887 erotettua Toppelundin tilaa. Tilan länsiosasta on vuonna 1927 lohkottu kapea rantaan asti ulottuva Eklunda-niminen tila, jonka ensimmäinen omistaja oli arkkitehti Jarl Eklund. Eklund rakennutti tilan rantaan itse suunnittelemansa kesähuvilan. Vuonna 1936 Eklunda siirtyi katolisen seurakunnan omistukseen. Seurakunta piti tilalla Stella Maris -nimistä kesäsiirtolaa. Siirtolan päärakennuksena toimivaa Eklundin huvilaa korotettiin vuonna 1951 ja sen lisäksi alueella rakennettiin muun muassa kappeli ja kesäkoti Villa Marie. Stella Maris toimi aina vuoteen 1964, jonka jälkeen tila rakennuksineen siirtyi Espoon kauppalan omistukseen. Nuorisotalona toiminut päärakennus tuhoutui tulipalossa 1979 ja sen paikalle on rakennettu päiväkoti. Muut siirtolan rakennukset ovat purettu. Suunnittelualueen länsiosassa sijaitseva kivirakennelma on Stella Mariksen asukkaan 1950-luvulla kalliojyrkänteeseen muuraama mukaelma Ranskassa sijaitsevasta Lourdesin luolasta. Alueen itäosassa on osin hoidetuksi puistoksi rakennettu Toppelundinpuisto, jossa kulkee useita ulkoilureittejä. Toppelundinpuiston pohjoisosassa on lisäksi noin 29 autopaikkaa käsittävä yleinen pysäköintialue. Toppelundinkuja toimii ajoyhteytenä kortteliin 14079. Kaavamuutosalueen itäpuolelle jäävässä korttelissa 14079 on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue, jossa on Espoon kielikylpypäiväkoti sekä erillispientaloja, mm. Villa Toppelundina tai Villa Wahlforssina tunnettu vuonna 1951 valmistunut arkkitehtonisesti arvokas suuri omakotitalo. Suunnittelualuetta ympäröivät pääasiassa pientaloista koostuvat asuinkorttelit. Suunnittelualueen eteläosassa on pieni pätkä Espoon rantaraitista ja sen eteläpuolella uimaranta. Nykytilaa on kuvattu karttakuvin Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä. 2.2.2 Maanomistus ja rasitteet Suunnittelualue on kokonaan Espoon kaupungin omistuksessa. Alueen koillissivulla on ajorasite. Korttelin 14079 tonteille ajo tapahtuu rasitealueella kulkevaa Toppelundinkujaa pitkin. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Asemakaava-alueella ei ole rakennuksia. Suunnittelualueen ympäristössä on pääasiassa yksi- ja kaksikerroksisia asuinpientaloja sekä hieman etäämmällä on neli viisikerroksisia asuinkerrostaloja.
10 (30) Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Asemakaava-alue on rakentamaton, eikä sillä sijaitse työpaikkoja. Lähiympäristöstä löytyy elinkeinotoimintaa: Toppelundin kahvila ja Haukilahden satamasta kahvila, ravintola sekä vierasvenesatama purjehduskerhoineen. Työpaikkoja tarjoaa myös alueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva päiväkoti. Yhdyskuntarakenne Alue sijoittuu Haukilahden kaakkoisosaan. Haukilahti koostuu kaupunkirakenteeltaan erillispientaloista, rivitaloista ja asuinkerrostaloista, joita on sekoitettu eri osa-alueille. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueelle liitytään Mellstenintien ja Toppelundintien kautta. Mellstenintiellä on noin 2200 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Toppelundintiellä on noin noin 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jalankulku ja pyöräily Alueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet Mellstenintien ja Toppelundintien suuntaan. Lisäksi Espoon rantaraitti kulkee suunnittelualueen eteläpuolella. Toppelundinpuistossa on lisäksi ulkoilureittejä. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueen lounaisosassa on yleinen pysäköintialue, jossa on noin 31 autopaikkaa. Toppelundinpuiston pohjoisosassa on toinen yleinen pysäköintialue, jossa on noin 29 autopaikkaa. Alueella ei ole muuta sisäistä ajoneuvoliikennettä kuin pysäköintipaikoille johtavat ajoreitit. Julkinen liikenne Lähimmät linja-autoliikenteen pysäkit sijaitsevat Toppelundintiellä suunnittelualueen pohjoisreunassa. Pysäkkien (E2344 ja E2345) kautta kulkevat tällä hetkellä linjat 10K, 10, 111, 111T, 132N ja 132 NT. Vuoroväli pysäkeillä on noin 15 min ruuhka-aikoina. Palvelut Haukilahden kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat alle kilometrin etäisyydellä. Kirjasto, Toppelundin koulu, Haukilahden monitoimitila sekä päiväkoti sijaitsevat lähellä suunnittelualueen pohjoispuolella. Alueelle on vireillä asemakaavan muutos koulun, monitoimitalon ja päiväkodin tontin laajentamiseksi. Muutoksella mahdollistetaan päiväkodin uudisrakennus ja sen piha-alueen laajentaminen. Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 27.4.-11.5.2014. Toppelundin päiväkoti sijaitsee suunnittelualueen vieressä sen eteläpuolella ja toinen päiväkoti aivan suunnittelualueen itäreunan itäpuolella. Tapiolan aluekeskus on noin kolmen kilometrin etäisyydellä ja Matinkylän aluekeskus hieman kauempana. Yhdyskuntatekninen huolto Alueen länsi- ja pohjoisrajalla Mellstenintien ja Toppelundintien alla on rakennettu vesi- ja viemäriverkko sekä kaukolämpö. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Suunnittelualueen länsiosassa on rakentamaton, metsäinen kallioalue sekä pieni kostea painauma Mellstenintien varressa. Alueen keskiosa on rinnemetsää. Itäosassa on hoidettua nurmipintaista puistoa, jota reunustaa metsikkökaistaleet. Eteläosaltaan suunnittelualue on rantametsää, jossa kulkee osa Espoon rantaraittia.
11 (30) Alueen maaperä on länsiosassa kalliota ja Mellstenintien varressa on painanne, jossa on pinnassa hienojakoisempia maalajeja. Kaavamuutosalueen itäosassa on pääasiassa hiekkamaata, jonka päällä on koillisosassa savea. Rakennettavuudeltaan alue on luokiteltu pääasiassa toiseksi parhaaseen luokkaan. Kalliomäen länsirinne on paikoin jyrkkä ja korkeusero suuri. Etelä- ja itärinne ovat loivia. 2.2.5 Suojelukohteet Alueella ei ole muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja kohteita. Toppelundinpuistossa suunnittelualueen keskiosassa on liito-oravien esiintymisalue. Stella Maris -kesäsiirtolan rakentama kivinen alttarirakennelma, joka tunnetaan nimellä "Lourdesin luola", sijaitsee suunnittelualueen länsiosassa kallion kyljessä. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualue sijaitsee rauhallisen asuinalueen sekä metsäisen lähivirkistysalueen välissä eikä alueella ole mitään erityisiä häiriötekijöitä. Nykytilanteessa melun päiväsuositusohjearvon ylittävä 55 db:n melualue ulottuu vain aivan Mellstenintien ja Toppelundintien lähialueelle eikä se myöskään laajene nykyisestä ennustetilanteessa 2030. Hajoavaa ja heijastuvaa melua saattaa kuitenkin tulla suunnittelualueelle asti tulevaisuudessa, muttei se ole niin merkittävää, että tarvitsisi ryhtyä järjestelyihin melun torjumiseksi esimerkiksi rakennusten rakenteellisella ääneneristävyydellä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin ja parannetaan edellytyksiä palveluiden ja joukkoliikenteen kehittymiselle alueella. Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitteiden mukaan koko Espoossa varaudutaan 300 000 asukkaaseen vuonna 2030 ja työpaikkamäärään, joka vastaa 100 % työpaikkaomavaraisuutta. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Kaavamuutosalueen suunnitellut toiminnot ovat virkistyskäyttö, asuminen sekä pysäköinti. Virkistyskäyttöön osoitettavan alueen käyttö säilyy nykyisessä tarkoituksessaan. Suurin osa virkistysalueella kulkevista reiteistä säilytetään toteutuneilla paikoillaan ja merkitään asemakaavassa myös toteutuneille paikoilleen. Asuinkorttelin vieressä reittejä linjataan uudelleen, mutta yhteydet Mellstenintien suunnasta Toppelundinpuistoon säilyvät. Virkistysalueen läntinen pysäköintipaikka osoitetaan yleisen pysäköinnin alueeksi palvellen mm. rannan ja puiston ulkoilijoita. Toppelundinpuistossa huomioidaan alueella esiintyvät liito-oravat merkitsemällä niiden ydinalue kaavassa s-1-merkinnällä, jolla turvataan kyseisen alueen säilyminen nykyistä selkeämmin. Asuinkerrostalokorttelin osalta tavoitteena on toteuttaa hyvin laadukas ja esteetön asuinympäristö, joka mahdollistaa asumisen elinkaaren useat vaiheet. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet
12 (30) Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 11.8.2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 25.8. 23.9.2014. Suunnittelijoiden vastaanottotilaisuus järjestettiin Toppelundin kirjastossa 4.9.2014. Tilaisuuteen osallistui järjestäjien lisäksi noin 60 asiasta kiinnostunutta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 82 kirjallista mielipidettä ja saatiin noin 2200 allekirjoitusta sisältävät kaavamuutosta vastustavat adressit. Valtaosa mielipiteen jättäneistä vastusti virkistysalueen muuttamista asumiselle. Kaavaehdotuksessa rakentamista vähennettiin merkittävästi verrattuna osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 14.12.2015 18.1.2016. Ehdotuksesta saatiin 38 muistutusta ja 6 lausuntoa tai kannanottoa. Muistutuksissa vastustettiin virkistysalueen muuttamista asumiselle. Muistutukset sisälsivät myös edellisessä kaavavaiheessa kerätyt kaavamuutosta vastustavat adressit (noin 2 200 allekirjoittajaa). 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Maakuntakaavassa asemakaava-alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaavassa alue on länsiosaltaan osoitettu asuntoalueeksi (A). Valtaosa Toppelundinpuistosta, erityisesti sen itäosa ja ranta on yleiskaavassa osoitettu virkistysalueeksi (V). Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan. Asemakaavan muutoksessa esitetty asuinkorttelialue on pienempi kuin yleiskaavassa esitetty asuntoalue eli osa yleiskaavan asuntoalueeksi merkitystä alueesta jätetään asemakaavassa lähivirkistysalueeksi. Kerrostalorakentaminen vastaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT) ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta (MAL). Asuinkerrostalotonttien asemakaavoittaminen vastaa kysyntää ja se on valtuuston 9.11.2015 hyväksymien maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteiden mukaista. Lisäksi se toteuttaa kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa. Uutta kunnallistekniikkaa ei tarvita ja rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin ja parannetaan edellytyksiä palveluiden ja joukkoliikenteen kehittymiselle alueella. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueelle esitetään neljän neli viisikerroksisen yksiportaisen asuinkerrostalon sekä niiden tarvitsemien autopaikkojen ja korttelipihan rakentamista. Samalla muodostetaan uusi asuinkerrostalokortteli 14084. Asuinkerrostalokorttelin lisäksi asemakaavan muutosalueeseen kuuluu yleinen pysäköintialue asuinkerrostalokorttelin ja nykyisen korttelissa 14078 sijaitsevan päiväkodin välissä sekä noin puolet Toppelundinpuiston Toppelundinrannan lähivirkistysalueesta. Uusi rakentaminen keskittyy Mellstenintien varteen, jolloin nykyinen Toppelundinpuisto jää mahdollisimman ehyeksi kokonaisuudeksi. Rakennusten ylimmät kerrokset on asemakaavassa pakotettu ns. vajaiksi kerroksiksi, jotta sinne muodostuu asuntojen kattoterassit ja toisaalta jotta rakennukset vaikuttavat visuaalisesti matalammilta ja kevyemmiltä pientalovaltaisessa ympäristössään. Asuinkerrostalojen korttelialueeksi asemakaavan muutoksessa muutetaan hieman alle 6 % nykyisestä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodostamasta lähivirkistysalueesta. Uuden asuinkorttelin viereinen yleinen pysäköintialue sijoittuu nykyisen asemakaavan p-merkitylle lähivirkistysalueen osalle eli siltä osin toiminta säilyy nykyisellään. Yleisten pysäköintipaikkojen määrä vähenee muutamalla autopaikalla nykyiseen verrattuna. Suunnittelualueen koillisosassa Toppelundinpuistossa sijaitseva yleinen pysäköintialue säilytetään ajoyhteyksineen nykyisellään ja merkitään asemakaavaan toteutuneen mukaisesti.
13 (30) 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 68 657 m 2, josta lähivirkistysaluetta on 58 884 m 2 (85,7 %), asuinkerrostalojen korttelialuetta 7691 m 2 (11,2 %) ja yleistä pysäköintialuetta 2130 m 2 (3,1 %). Asemakaavan rakennusoikeus on 5 700 k-m 2 eli asemakaavan muutoksen kokonaistehokkuusluvuksi tulee esitetyllä rakennusoikeudella noin e=0,08. Asuinkerrostalokorttelialueen tehokkuusluku on noin e=0.74. Kaikki asemakaavan rakennusoikeus on uutta rakennusoikeutta. Rakennusoikeus on kokonaisuudessaan asuinkerrostalojen kerrosalaa. Asuntojen lukumäärä on noin 60 kpl. Laskennallinen asukasmäärä on noin 115 120 asukasta. Autopaikkoja on asuinkerrostalokorttelille asemakaavassa edellytetty 1 ap / 85 k-m 2 tai vähintään 1,2 ap / asunto ja lisäksi 10 % vieraspaikkoja eli yhteensä asuntojen lukumäärästä riippuen noin 74 82 ap. Pyöräpysäköintipaikkoja asemakaavassa edellytetään 2 pp / asunto ja ne voidaan toteuttaa pihakannen alle tai rakennusten kellarikerroksiin. Lisäksi yleisillä pysäköintialueilla on yhteensä noin 56 autopaikkaa. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Suunnittelualueelle muodostuu yksi kortteli 14084, joka koostuu kokonaan asuinkerrostalojen korttelialueesta. Todennäköisesti kortteli toteutetaan yhtenä tonttina tai kahden yhtäaikaisesti rakennettavan tontin kokonaisuutena. Kortteliin rakennetaan neljä asuinkerrostaloa, ns. pistetaloa eli yksiportaista rakennusta, joiden pohjamuoto on paksun L-kirjaimen muotoinen. Kahden pohjoisimman rakennuksen kerrosluvuksi on asemakaavassa merkitty IV(3/4), mikä tarkoittaa nelikerroksista rakennusta, jonka ylin kerros tulee toteuttaa ns. vajaana kerroksena eli ylimmissä kerroksissa saa olla enintään 3/4 muiden kerrosten kerrosalasta. Ylimpien kerrosten julkisivuja tulee leikata rakennusten etelä- ja länsisivulla, jotta kattoterassit aukeavat parhaisiin ilmansuuntiin näkymien ja auringonvalon kannalta ja toisaalta jotta rakennusten yhteinäiset julkisivut näyttäytyisivät näihin ilmansuuntiin kerrosta matalammilta. Kahdessa pohjoisimmassa rakennuksessa on maanpäällisten kerrosten lisäksi pääasiassa maan alla olevat kellarikerrokset. Autohallin tasalla sijaitsevissa kellarikerroksissa on rakennusten ns. aputiloja eli varastoja, teknisiä tiloja, väestösuojat sekä polkupyörävarastot, jotka on sallittu kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Polkupyörille on varattu tiloja kahden polkupyöräpaikan verran asuntoa kohti. Kahden eteläisimmän rakennuksen kerrosluvuiksi on asemakaavassa merkitty (1/2)V(3/4) eli niissä saa kolmen täyden kerroksen lisäksi tehdä vastaavanlaisen vajaan ylimmän kerroksen kuin kahdessa pohjoisemmassa rakennuksessa ja lisäksi rakennusten alimpiin kerroksiin saa osoittaa asuintiloja enintään puolet ylempien kerrosten kerrosalasta. Käytännössä rakennusten alimmat kerrokset voivat aueta eteläsuuntaan sekä osittain itä- ja länsisuuntaan loppuosan ollessa kellarimaista tilaa. Tästä syystä kahdelle eteläisemmälle rakennukselle on asemakaavassa annettu hieman suurempi rakennusoikeus verrattuna kahteen pohjoisempaan rakennukseen. Kaikkien rakennusten katot ovat suunnilleen samalla tasolla ja kaikki rakennukset vaikuttavat esimerkiksi kansipihalta katsottaessa nelikerroksisilta erilaisista kerrosluku- ja rakennusoikeusmerkinnöistä huolimatta. Alustavasti rakennusten huoneistojako on oletettu samankaltaiseksi. Itäisin rakennus on käännetty muihin rakennuksiin nähden peilikuvaksi eli sen ylimmän kerroksen "leikkaus" on rakennuksen etelä- ja itäpuolella, jolloin rakennus kevenee visuaalisesti Toppelundinpuistosta katsottuna. Rakennukset sulkevat keskelleen yhteisen kansipihan, jolle sijoitetaan rakennusten leikki- ja oleskelutoiminnot. Kansipiha liittyy korkojensa puolesta sen itäpuoliseen kalliomaastoon eli kannelta voi kävellä kalliolle ainakin jostain kohdasta. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota pihakannen ja kallio-
14 (30) maaston välisiin korkeuseroihin ja pyrkiä ratkaisuun, jossa tontin ja puiston välillä ei tarvita aitaa (korkeusero max. n. 500 mm). Mikäli suuria korkeuseroja ei voida välttää, putoamista estävät aidat tulee sijoittaa tonttien puolelle. Puistoalueelta valuvat pintavedet ohjataan tontin ja puistoalueen rajalla kulkevalla niskaojalla pois tontilta. Tontilla syntyvät hulevedet ohjataan ensisijaisesti tontin maanvaraisella osalla sijaitseviin hulevesipainanteisiin. Pihakannella syntyviä hulevesiä voidaan myös hyödyntää ja viivyttää kannen istutusalueilla ennen painanteisiin johtamista. Kansipihan alla on pääosa korttelin vaatimista autopaikoista, yhteensä noin 77 autopaikkaa. Autohalliin on suora yhteys kaikista hissillisistä porrashuoneista. Ajo autohalliin on luiskaa pitkin korttelin länsilaidasta. Sisäänajon tuntumassa on korttelin 5 vierasautopaikkaa maantasopaikkoina. Ajoliittymä on Mellstenintiellä vastapäätä yleisen pysäköintialueen liittymää Nunnanpolun jatkeena. Korttelin maanvaraiset piha-alueet käsitellään luonnonmukaisesti. Olevaa puustoa säilytetään mahdollisuuksien mukaan ja uutta ympäristöön sopivaa kasvillisuutta istutetaan rakennusten väleihin erityisesti Mellstenintien varteen. Korttelin pohjoisosassa on luontoselvityksen mukaan liito-oravan ilmeisesti ruokailemiseensa käyttämä kaksirunkoinen tervaleppä. Kyseinen puu on merkitty asemakaavaan suojeltavaksi puuksi. Kuva 4. Ote Toppelundinpuiston asemakaava-alueen havainnekuvasta. Sito Oy Rakennukset ovat kaupunkikuvaltaan ja arkkitehtuuriltaan laadukkaita pienehköjä kerrostaloja. Niiden julkisivumateriaalit värityksineen vaihtelevat rytmittäen julkisivua ja muodostaen kaupunkikuvasta kevyen ja pienimittakaavaisemman. Väritys myötäilee osittain ympäristönsä väritystä; puun ja kiven luonnollisia sävyjä sekä ympäröivän rakennuskannan tummaa tiilisävyä. Asemakaavan liiteaineistossa olevissa alueleikkauksissa ja perspektiivikuvaluonnoksissa on esitetty alustavia ajatuksia rakennusten mahdollisesta kaupunkikuvasta, mutta tältä osin kuvat eivät ole sitovia eikä rakennusten varsinaista rakennussuunnittelua ole aloitettu. Kaavamääräyksessä edellytetään, että rakennusten julkisivujen tulee olla pääasiassa valkeaa rappausta sekä lämminsävyistä tiiltä tai puuta. Kirkkaita värisävyjä ei saa käyttää tehosteväreinä. Materiaalien tulee olla kestäviä ja korkeatasoisia. Rakennusten kellarikerrosten ja autohallin näkyvien osien julkisivut tulee olla luonnonkivipintaisia ja ne tulee suunnitella siten, että ne eivät anna umpinaista vaikutelmaa. Parvekkeiden tulee olla pääasiassa rakennuksen run-
15 (30) koon upotettuja. Rakennusten ylimmät kerrokset tulee toteuttaa vajaina kerroksina siten, että niihin muodostuu kattoterassit. Kuva 5. Perspektiivinäkymä uuteen asuinkortteliin lounaan suunnasta. Taiteilijan näkemys. Sito Oy Kuva 6. Perspektiivinäkymä uuteen asuinkortteliin Mellstenintien tasosta. Taiteilijan näkemys Sito Oy Kuva 7. Perspektiivinäkymä uuteen asuinkortteliin kalliolta korttelin vierestä. Taiteilijan näkemys Sito Oy
16 (30) Virkistysalueet Asemakaavan muutokseen on liitetty pääosa Toppelundinpuiston lähivirkistysalueesta. Tälle alueelle ei olla esittämässä käytännössä muutoksia, mutta alue on haluttu ottaa mukaan kaavamuutokseen, jotta varmistutaan mm. ulkoilureittien jatkuvuudesta sekä liito-oravien ydinalueen suojelusta. Virkistysalueen käyttötarkoitukseen lisätään, että alueella sijaitsee liito-oravan latvusyhteyksiä, jotka tulee turvata. Asuinkerrostalojen korttelin koillispuolelle, virkistysalueen puolelle on asemakaavaan esitetty ulkoilureitti, jota pitkin pääsee Mellstenintieltä Pitkänkalliontien risteyksestä Toppelundinpuiston kalliolle. Reitin itäpuolelle kallion kylkeen lähivirkistysalueelle jää suojeltavaksi asemakaavaan merkitty "Lourdesin luola" eli Stella Mariksen lastenkodin ja kesäsiirtolan rakentama kivinen alttarirakennelma kallion kyljessä. Toppelundinpuiston pohjoisosassa sijaitseva yleinen pysäköintialue (p) merkitään asemakaavaan nykyisessä laajuudessaan (n. 29 autopaikkaa). Sen ajoyhteys merkitään myös kaavaan nykyiseen paikkaansa. Yleinen pysäköintialue Asemakaavan muutosalueen eteläosassa muutetaan nykyinen lähivirkistysalueen pysäköintialueeksi merkitty alueen osa yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Merkintätavan muutos ei käytännössä eroa nykytilanteesta, mutta merkintä vastaa paremmin alueelle vakiintunutta toimintaa. Alueella on nykyään noin 31 autopaikkaa ja kaavamuutoksen jälkeen sinne jää noin 27 autopaikkaa. Yleisen pysäköintialueen pohjoisreunassa kulkee yleiselle kevyelle liikenteelle tarkoitettu ulkoilureitti, joka tarjoaa turvallisen kulkureitin Mellstenintieltä Toppelundinpuistoon. 4.3.2 Liikenne Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti Esitetty asuinkerrosala tuottaa laskennallisesti noin 140 ajoneuvon verran liikennettä vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa alle 10 % lisäystä Mellstenintien (paikallinen kokoojakatu) itäosan liikennemäärään vuorokaudessa. Nykyään Mellstenintiellä on noin 2200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suurin osa uuden asuinkorttelin liikenteestä suuntautuu oletettavasti Mellstenintietä pohjoiseen eikä kuormitusta tule juurikaan Mellstenintien länsiosaan. Toppelundintien nykyinen arkivuorokausiliikennemäärä on noin 4400 ajoneuvoa ja sen on arveltu kasvavan ilman tätä kaavamuutosta noin 4700 ajoneuvoon vuorokaudessa vuoteen 2035 mennessä. Tämä asemakaavan muutos lisää Toppelundintien liikennemääriä n. 3 % verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Autopaikkoja on asuinkerrostalokorttelille asemakaavassa edellytetty 1 ap / 85 k-m 2 tai vähintään 1,2 ap / asunto ja lisäksi 10 % vieraspaikkoja eli yhteensä asuntojen lukumäärästä riippuen noin 74 82 ap. Pyöräpysäköintipaikkoja asemakaavassa edellytetään 2 pp / asunto, ja ne voidaan toteuttaa pihakannen alle tai rakennusten kellarikerroksiin. Lisäksi yleisillä pysäköintialueilla on yhteensä noin 56 autopaikkaa. Joukkoliikenne Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Toppelundintiellä noin 200 350 metrin etäisyydellä uudesta asuinkorttelista. Nykyään pysäkkejä (E2344 ja E2345) palvelevat linjat 10K, 10, 111, 111T, 132N ja 132 NT. Vuoroväli pysäkeillä on noin 15 min ruuhka-aikoina. Länsimetron aloitettua liikennöintinsä Toppelundintielle tulee metroasemille kulkeva liityntälinja, joka liityntälinjastoluonnoksessa kulkee numerolla 111. Sen reitti kulkee Hyljelahden ja Otaniemen välillä mm. Matinkylän ja Tapiolan metroasemien kautta. Ruuhka-aikana linjan vuoroväliksi on
17 (30) suunniteltu 10 min ja päiväaikaan 15 min. Alueen joukkoliikenteen palvelutaso on sekä nykytilanteessa että tulevaisuudessa kohtuullisen hyvä. Jalankulku ja pyöräily Suunnittelualue linkittyy hyvin kevyen liikenteen verkkoon. Erityisesti virkistyskäytössä suosittuun rantaraittiin on lyhyt etäisyys. Myös muut Toppelundinpuistossa olevat reitit palvelevat jalankulkua ja pyöräilyä. Toppelundintien ja Mellstenintien varressa on jalankululle ja polkupyöräilylle varatut kevyen liikenteen väylät. 4.3.3 Palvelut Suunnittelualueelle ei esitetä palveluita. Lähin palvelu on viereinen Toppelundin päiväkoti. Espoon kielikylpypäiväkoti sijaitsee Toppelundinpuiston vieressä Toppelundinkujalla. Toppelundin koulu, Haukilahden monitoimitalo, kirjasto sekä Haukilahden päiväkoti ja avoin päiväkoti Kaislikko sijaitsevat asuinkorttelista noin 300 metrin etäisyydellä Toppelundintien pohjoispuolella. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee asuinkorttelista noin 600 metrin päässä Toppelundinportti-kadun varrella ja Haukilahdenaukion ympärillä olevat liikerakennukset ovat vähän alle kilometrin etäisyydellä. Mellstenin uimaranta on suunnittelualueen vieressä ja Haukilahden venesatama palveluineen on noin 500 metrin etäisyydellä. Tapiolan aluekeskuksen palveluihin on etäisyyttä teitä pitkin noin 3 kilometriä ja Matinkylän aluekeskuksen palvelut ovat noin 3,5 kilometrin etäisyydellä. 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Mellstenintiellä on kaikki uuden asuinkorttelin tarvitsemat kunnallistekniset verkostot. Kortteli on helposti liitettävissä vesihuoltoverkostoon, sähkö- ja televerkostoon sekä kaukolämpöön. 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueen maaperä on asuinkorttelin kohdalla itäosassa kalliota ja länsiosassa Mellstenintien varressa on painanne, jossa on pinnassa hienojakoisempia maalajeja. Rakennettavuudeltaan koko alue on luokiteltu toisiksi parhaaseen luokkaan. Alueella ei ole tiedossa maaperän epäpuhtauksia eikä niitä ole syytä epäillä, koska alueella ei tiedetä olleen sellaista toimintaa, joka olisi voinut saastuttaa maaperää. 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö Luontoselvityksen (Enviro Oy) mukaan kuvion 4 alueella (kuva 7) on vedenvaivaama metsänotkelma, jossa on pieni kesäksi kuivuva lampare. Puusto on koivuvaltaista, mutta märimmillä paikoilla kasvaa myös kymmenkunta isohkoa tervaleppää. Aluskasvillisuutena on mm. kurjenmiekkaa, kurjenjalkaa, terttualpia, raatetta, rönsyleinikkiä ja jättipalsamia. Kuvio 5 on kuvattu seuraavasti: pieni tuoreen kankaan kuvio, joka muuttuu pohjoispäässä kosteapohjaiseksi. Lajistossa on metsäkasvien lisäksi ruoho- ja heinäkorpien lajistoa, kuten korpikastikkaa, metsäalvejuurta ja metsäkortetta. Alueen puustoa on harvennettu. Ylispuina on koivua, mäntyä ja joitakin suuria kuusia. Asemakaavan muutoksen asuinkortteli sijoittuu pääosin kyseisten kuvioiden 4 ja 5 alueelle sekä osittain kuvioiden 1, 2 ja 6 alueelle. Korttelin alueella luonnonympäristö muuttuu nykytilanteeseen verrattuna eikä luonnonympäristöä pystytä juurikaan säilyttämään. Yksittäisiä puita säilyttää erityisesti korttelin pohjoisosassa sekä Mellstenintien varressa. Mellstenintien varteen istutetaan
18 (30) uutta puustoa ja matalampaa kasvillisuutta rakennusten väleihin sekä rakennusten ja kadun väliin. Kuvio 1 on pääasiassa avokalliota, jossa kasvaa harvakseltaan mäntyjä. Kartan kuvio 2 on kuvattu tuoreeksi kangasmetsäksi, jossa valtapuustona on mänty ja koivu, kuvio 3 on asvaltoitu pysäköintialue, jossa alkuperäistä kasvillisuutta ei ole jäljellä, ja kuvio 6 on kuvattu varttuneeksi tuoreen lehtomaisen kankaan kuusisekametsäksi. Kuva 8. Luontoselvitys (06/2014). Luontoselvityksen kartan numerointi on selitetty yllä tekstissä. Enviro 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Liito-oravien ydinalueet suojellaan s-1-merkinnällä. Suojeltava alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että liito-oravan elinympäristö heikentyy tai häviää. Olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain luonnon tai maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava ympäristöviranomaisen kanssa. Haukilahden Toppelundinpuisto liito-oravan elinalueena -selvityksen (liite 4) mukaan Toppelundinpuiston länsireunan suunnittelualue on valtaosin liitooravalle huonosti sopivaa kalliomännikköä. Asemakaavassa merkitään suojeltavaksi kohteeksi asuinkerrostalokortteliin sijoittuva kaksirunkoinen tervaleppä, jonka juurelta on luontoselvityksen mukaan löytynyt liito-oravan jätöksiä. Selvityksen mukaan suunnittelualueen rakentaminen ei hävitä tai heikennä liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja eikä vaikuta lajin tarvitsemiin kulkuyhteyksiin. Rakentamisalueella oleva liito-oravalle sovelias metsäkuvio on niin pieni, että rakentamisesta ei voi katsoa aiheutuvan merkittävää haittaa alueella eläville liito-oraville. Asemakaavaan suojeltavaksi kohteeksi (s-2) on myös merkitty lähivirkistysalueelle sijoittuva "Lourdesin luola" -nimellä tunnettu Stella Maris -kesäsiirtolan tekemä kivinen alttarirakennelma kallion kyljessä.
19 (30) Kuva 9. Liito-oravaselvitys (12/2014). Kartan pisteet ovat liito-oravahavaintoja. Keltaiset rajaukset kuvaavat rajattuja liito-oravan ydinalueita. Vihreä rasteri kuvaa liito-oravalle hyvin sopivaa metsäaluetta. Yhtenäisellä viivalla on merkitty luontevin kulkuyhteys ja katkoviivalla muut yhteydet. Enviro 4.5 Ympäristön häiriötekijät Ympäristössä ei ole tiedossa erityisiä häiriötekijöitä. Mellstenintien liikenne aiheuttaa jonkin verran melua, mutta sen liikennemäärä (noin 2200 ajoneuvoa vuorokaudessa) ei vaadi erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä rakennuksilta tai pihatiloilta. 4.6 Nimistö Alueelle ei muodostu uutta nimistöä asemakaavan muutoksen johdosta. Nykyinen nimi Toppelundinpuisto Toppelundsparken säilyy lähivirkistysalueen nimenä. Suunnittelualueen itäreunalla sijaitseva ajoyhteys kortteliin 14079 säilyttää nykyisen nimensä Toppelundinkuja Toppelundsgränden. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutos muuttaa 7 691 m 2 :n suuruisen alueen Toppelundinpuiston lähivirkistysalueesta asuinkerrostalokortteliksi yleiskaavan mukaisesti. Asemakaavaehdotuksessa asuinkortteliksi muutettava alue on rajaukseltaan pienempi kuin yleiskaavassa eli virkistysaluetta jätetään jäljelle yleiskaavaan verrattuna enemmän. Asuinkortteliksi muutettavan alueen pinta-ala on vähän alle 6 % Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodostamasta lähivirkistysalueesta, jonka yhteenlaskettu pinta-ala on noin 12,86 ha. Haukilahti-Westend -alueen viheralueiden määrä suhteessa asukaslukuun säilyy jatkossakin koko Espooseen verrattuna keskitasolla. Rantareitin käytettävyyteen tai sen toimintojen sijoittumiseen kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta. Nykyinen yleiselle pysäköinnille tarkoitettu osa-alue muutetaan asemakaavassa yleiseksi pysäköintialueeksi eli muutos on tältä osin tekninen kaavamerkintämuutos, joka ei juuri muuta toteutettua tilannetta. Muutokset säilyvällä Toppelundinpuiston lähivirkistysalueella ovat vähäisiä.
20 (30) Kuva 10. Nykyisen ja tulevan lähivirkistysalueen rajaukset ja pinta-alat. Sito 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Uusi asuinkortteli täydentää Mellstenintien rakennettua ympäristöä sekä monipuolistaa alueen rakennuskantaa. Esitetty ratkaisu noudattaa muuallakin Haukilahdessa vallitsevaa kaupunkirakenteellista periaatetta, jossa pientalo- ja kerrostalokorttelialueita on sekoitettu vierekkäisiin tai samaan kortteliin. Kaavamuutosaluetta lähinnä sijaitsevat asuinkerrostalot ovat noin 200 metrin etäisyydellä Pitkänkalliontien varressa olevat nelikerroksiset pistetalot, joissa on lisäksi maanpäällinen kellarikerros eli kyseiset rakennukset näyttäytyvät viisikerroksisina Pitkänkalliontielle. Myös Toppelundintien pohjoispuolella, suunnittelualueen koillispuolella on viisikerroksisten kerrostalojen ryhmä, joissa on lisäksi maanpäällinen kellarikerros. Mellstenintien katukuva muuttuu korttelin kohdalla rakennetuksi. Suunniteltujen talon etäisyys lähimpään vastapäiseen rakennukseen Mellstenintien toisella puolella on noin 26 metriä, joka on kohtuullinen kaupunkiympäristössä. Kaavaan on merkitty puilla istutettava alueen osa suunniteltujen talojen ja Mellstenintien väliin, joka pehmentää liittymistä ympäristöön. Kansipihan korkeustaso tulee sovittaa lähellä olevaan kalliomaastoon korttelin koillisosassa. Muutoksesta on laadittu alueleikkauksia, näkymäkuvia ja rakeisuuskuva, jotka ovat selostuksen liitteinä. Suunnittelut kerrostalot sopeutuvat ympäristöön. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavan muutoksella ei ole suuria vaikutuksia liikenteen tai teknisen huollon järjestämiseen. Uusia katuja tai kunnallisteknisiä runkolinjoja ei tarvita, vaan alue on liitettävissä suoraan Mellstenintiehen ja sen alla kulkeviin verkostoihin. Uusi asuinkortteli tuottaa Mellstenintielle n. 140 auton verran lisää liikennettä vuorokaudessa, mikä ei oleellisesti muuta Mellstenintien tai alueen muun katuverkon toimivuutta. Liikennemäärän lisäys on Mellstenintien itäosassa alle 10 % verrattuna nykyiseen liikennemäärään, joka on noin 2200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Toppelundintiellä liikennemäärän lisäys on tämän asemakaavan muutoksen johdosta alle 5 % verrattuna nykyiseen 4400 ajoneuvoon vuorokaudessa. Edellä mainittu liikennemäärä lisää Mellstenintien itäosan melutasoa
21 (30) nykyisen verrattuna muutaman desibelin kymmenyksen verran. Näin pientä muutosta ei yleensä kyetä havaitsemaan aistinvaraisesti. Mellstenintien liikenteestä aiheutuva 55 desibelin päivämelutaso tai 45 desibelin yömelutaso eivät ulotu kuin uuden asuinkorttelin länsireunalle eikä melu aiheuta meluntorjuntatoimenpiteitä. Rakentamisaikaista liikennettä ja melua uudisrakentamisesta tulee, mutta se on väliaikaista. Uudella rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta alueen pysäköintiin, koska uuden asuinkerrostalokorttelin pysäköintipaikat vieraspaikkoineen sijoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueelle. Lähivirkistysalueella päiväkodin pohjoispuolella sijaitsevat pysäköintipaikat säilytetään pääosin nykyisellään yleisinä pysäköintipaikkoina. Asemakaavassa alueen merkintä muutetaan paremmin toimintaa kuvaavaksi yleiseksi pysäköintialueeksi (LP), jolla on noin 27 autopaikkaa. Kyseiset paikat palvelevat mm. rannan, rantaraitin ja puiston ulkoilukäyttäjiä. Toppelundinpuistossa suunnittelualueen koillisosassa sijaitsevat yleiset pysäköintipaikat sekä ajoyhteys niille on kaavassa osoitettu toteutuneisiin paikkoihin eli kyseiset paikat säilytetään nykyisellään. Lisäksi Nunnanpolun pysäköintialueelle ja Mellstenintien varteen on mahdollista pysäköidä. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavamuutos muuttaa osan Toppelundinpuiston lähivirkistysalueesta asuinkerrostalokortteliksi. Tältä osin luonnonympäristö muuttuu metsäisestä virkistysalueesta ja avokalliosta rakennetuksi kortteliksi. Lähivirkistysalueen arvokkaimmat kohdat avokalliolla, mm. kallion lakialue ja sen itäpuoli, säilyvät lähivirkistysalueena nykyisine toimintoineen ja reitteineen. Muutos asuinkortteliksi koskee alle 6 % nykyisestä lähes 13 hehtaarin suuruisesta Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan lähivirkistysalueesta. Alueen rakentamisella ei ole merkittävää haitallista vaikutusta viheraluekokonaisuudelle. Alueelle on tehty luontoselvitys (Enviro Oy, 4.6.2014), jota päivitettiin palautteen johdosta (Enviro Oy, Haukilahden Toppelundinpuisto liito-oravan elinalueena 10.12.2014). Sen mukaan Toppelundinpuistossa on liito-oravia. Niiden varsinainen esiintymisalue sijoittuu puiston keskiosaan eikä rakentaminen uhkaa sitä. Lähivirkistysalueella liito-oravien ydinalue on merkitty kaavaan s-1 -merkinnällä, jolla turvataan kyseisen alueen säilyminen liito-oraville sopivana elinympäristönä. Korttelialueelle jää yksi liito-oravien ruokailuun käyttämä kaksirunkoinen tervaleppä, joka on merkitty asemakaavaan suojeltavaksi puuksi. Toppelundinpuiston länsireunan suunnittelualue on valtaosin liitooravalle huonosti soveltuvaa kalliomännikköä. Suunniteltu rakentaminen ei katkaise liito-oravalle sopivia kulkureittejä, eikä pienennä liito-oravan ydinalueeksi rajattua metsäkuviota Toppelundinpuiston keskiosassa. Rakentamisalueella on liito-oravan ruokailu- tai oleskelupaikaksi sopivaa metsää noin 0,2 ha. Toppelundinpuistossa on kuitenkin liito-oravalle hyvin sopivaa metsää noin 3,1 ha. Havainnot viittaavat siihen, että liito-orava käyttää ruokailu- ja oleskelupaikkanaan lähinnä rakentamisalueen itäpuolista metsä- ja puistoaluetta, jossa on sopivia ruokailupuita runsaasti. Selvityksen mukaan suunnittelualueen rakentaminen ei hävitä tai heikennä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja eikä vaikuta lajin tarvitsemiin kulkuyhteyksiin. Rakentamisalueella oleva liito-oravalle sovelias metsäkuvio on niin pieni, että rakentamisesta ei voi katsoa aiheutuvan merkittävää haittaa alueella eläville liito-oraville. Muita merkittäviä tai harvinaisia luontoarvoja ei korttelialueeksi osoitettavalla alueella ole tiedossa. Toppelundinpuiston kallioalueet ovat herkkiä kulutukselle ja lisääntynyt virkistyskäyttäjämäärä voi aiheuttaa kalliokasvillisuuden kulumista. Kattavalla polkuverkostolla kulumista voidaan vähentää. Maisemallisesti suurin muutos tapahtuu Mellstenintien katumiljöössä, jossa kadun aiemmin rakentamattomalle itäpuolelle rakennetaan neljä uutta asuinkerrostaloa. Rakennusten ja kadun väliin istutetaan puita ja muuta kasvillisuutta eivätkä rakennukset tule kiinni katuun. Mellstenintieltä etelästä katsottaessa taustalla oleva mäellä ja sen rinteessä kasvava puusto nousee rakennusten kattojen yläpuolelle.
22 (30) Rantaraitilta rakennuksiin on etäisyyttä lyhimmillään noin 90 metriä. Tähän väliin jää olevaa metsää sekä Toppelundin päiväkoti ja mahdollisesti rakennettava urheilupalveluiden rakennus päiväkodin itäpuolella. Uudet rakennukset näkyvät rantaraitille hyvin vähäisesti puiden runkojen väleistä, mutta eivät korostu raitin näkymässä eivätkä nouse puiden latvusten yläpuolelle. Toppelundinpuistossa kulkevalle pohjois eteläsuuntaiselle kevyen liikenteen reitille uudet rakennukset eivät näy, sillä väliin jää vähimmillään noin 60 metrin välinen puustoinen vyöhyke ja lisäksi maastonmuodot estävät suorat näkymät. Kuva 11. Näkymä Toppelundinpuiston etelä-pohjoissuuntaiselta reitiltä kohti suunnittelualuetta. Puustoinen vyöhyke estää rakennusten näkymisen reitille. Kuva 12. Nykytilanteen näkymä rantaraitilta kohti suunnittelualuetta. Vasemmassa reunassa näkyy päiväkodin kontti.
23 (30) Kuva 13. Näkymä rantaraitilta kohti suunnittelualuetta tulevassa tilanteessa, jossa uudet rakennukset hahmottuvat heikosti puiden takaa. Kuva 14. Valokuvien ottopaikat. Pohjoisempi on kuva 11. Eteläisempi kuva on kuvat 12 ja 13 (kuvasovite). 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin Kaavaratkaisu tarjoaa uusia asuntoja halutulle asuinalueelle. Hankkeen toteutuminen tarkoittaa noin 115 120 uutta asukasta. Asuntojen lukumääränä esitetty rakennusoikeus vastaa noin 60 asuntoa, sillä oletuksella, että asuntojen keskipinta-ala on noin 80 huoneistoneliömetriä eli jonkin verran tavanomaista kerrostalotuotantoa suurempi. Vastaavissa tapauksissa esimerkiksi Tapiolassa uudet ja laadukkaat kerrostaloasunnot ovat olleet hyvin kysyttyjä erityisesti alueella asuvien keskuudessa. Tyypillisiä asunnonostajia ovat näissä tapauksissa olleet omakoti- ja rivitaloasunnoista muuttavat ikääntyneet pariskunnat ja yksinasuvat, joille hissilliset ja esteettömät kerrostalot tarjoavat mahdollisuuden asua tutussa lähiympäristössä.
24 (30) Hanke on Espoon kaupungin sivistystoimen tiedossa. Vuoteen 2023 päättyvän väestöennusteen mukaan lasten määrä on vähentymässä alueella. Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta mm. koulujen ja päiväkotien kuormitukseen. Lisäksi Haukilahden päiväkodin laajennus on suunnitteilla. Toppelundinpuiston pinta-ala pienenee jonkin verran nykyisestä, mutta se on jatkossakin monipuolinen lähivirkistysalue ulkoilureitteineen. Kaavamuutos poistaa asuinkorttelin alle jäävän kulkureitin, mutta uudet reitit toteutetaan kiertämään asuinkorttelia molemmin puolin, joten yhteydet lähivirkistysalueelle säilyvät. Lähivirkistysalueen luonne säilyy suurimmaksi osaksi ennallaan. Muutoksia tapahtuu uuden korttelialueen välittömässä läheisyydessä, jossa metsäinen maisemakuva muuttuu. Metsän tuntu kuitenkin säilyy jatkossakin suurimmaksi osaksi ja vain harvoista paikoista polkuverkostosta avautuu näkymiä korttelialueelle. Kaavaselostuksessa kohdassa 5.3. on kuvattu näkymiä virkistysalueelta. Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Hanke on yhdyskuntataloudellisesti kannattava. Uusi asuinkortteli on liitettävissä suoraan liikenteellisesti ja kunnallisteknisesti Mellstenintiehen ja sitä pitkin kulkevaan infraverkostoon. Alueen rakennettavuus on myös hyvä eikä alueella ole tiedossa muita kustannuksia nostavia tekijöitä, kuten maaperän epäpuhtauksia. Rakenteellinen pysäköinti nostaa toteutuskustannuksia, mutta tarjoaa myös säältä suojattuja autopaikkoja, joihin on hissillinen yhteys jokaisesta porrashuoneesta. Tontinmyyntitulot tulevat kaupungille. 5.6 Alueen sopimuksista ja maankäytöstä Toppelundin asemakaavan muutosalueella ja lähiympäristössä on viimeisen puolen vuosisadan aikana tapahtunut seuraavia maanomistuksen ja maankäytön muutoksia. Pääosa ehdotetusta Toppelundin asuinkerrostalokorttelista sijaitsee alueella, jonka silloinen Espoon kauppala osti Katolinen Kirkko Suomessa -yhdistykseltä vuonna 1964. Sittemmin vuonna 1980 Espoon kaupunki hankki Wahlforssin perikunnalta kaksi tilaa. Kauppakirjan ehdon mukaan kaupunki sitoutuu asemakaavoittamaan kaupan ulkopuolelle jätetyille määräaloille uutta rakennusoikeutta 2 500 k-m 2, josta omarantaista tonttia vähintään 500 k-m 2. Tähän Wahlforssin kauppakirjaan sisältyy sopimusehto, jonka mukaan kaupunki sitoutuu käyttämään ostamiaan alueita vain virkistyskäyttöä palveleviin tarkoituksiin. Ehdon oikeudellista merkitystä heijastaa yhtäältä kauppakirjan yksityisoikeudellinen luonne ja toisaalta kunnan lakisääteiset tehtävät ja velvoitteet. Itse sopimukseen (kauppakirja) voivat vedota vain sopijapuolet. Espoon kaupunkia velvoittaa maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve (MRL 51 ). Päätösvalta kaavoituksen aloittamisesta on kunnalla. Jo aiemmin Espoon valtuusto on päättänyt osoittaa sanotun kauppakirjan virkistysaluetta toiseen käyttötarkoitukseen. Toppelundissa on kahdessa erillisessä lainvoimaisessa asemakaavassa osoitettu alueita merkinnällä YU ja YL. Niillä on nykyisin päiväkotitoimintaa. Asemakaavaa laadittaessa oikeusvaikutteinen yleiskaava on otettava huomioon. Kunnan tulee huolehtia yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yleiskaava esittää kaavan muodossa kunnan maankäytön tavoitellun