2016 - Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Toimintakate Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulojen ja toimintamenojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Titta Tossavainen Tulostavoite toteutuu Tuottavuus paranee vähintään 1,0 % Tulosyksikkökohtaiset keskeiset yksikköhinnat alenevat ja ovat yhtenäisiä eri lautakuntien välillä. Kunnallisten päiväkotien vuosikustannukset (kustannukset yhteensä, sisäiset kustannukset, ulkoiset kustannukset) varhaiskasvatuksessa olevaa laskennallista lasta kohden vuonna 2015 ja vuonna 2016 Vuonna 2015 kunnallisten päiväkotien yksikköhinta oli 10 982, 0,7 % pienempi kuin vuonna 2014. Yksikköhinta ilman sisäisiä eriä oli 7 059, 2,7 prosenttia pienempi kuin vuonna 2014. Vuoden 2016 kustannukset saadaan tilinpäätöksen jälkeen vuoden 2017 puolella. Tulostavoite toteutuu Titta Tossavainen Uusien kunnallisten ja yksityisten päiväkotien valmistuessa luovutaan pienistä, epätarkoituksenmukaisista tiloista Vähintään kolmesta epätarkoituksenmukaisesta tilasta luopuminen 1 Huhtikuun loppuun mennessä on tehty päätös viiden ryhmäperhepäiväkodin toiminnan lopettamisesta elokuuhun 2016 mennessä. Aluepäälliköt, palveluohjaajat, yksikköesimiehet
Sivistystoimen käytössä olevien kuntalaiskäyttöön soveltuvien tilojen käyttöä ja käytön koordinointia kehitetään. Tilojen käyttö tehostuu sivistystoimessa. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta. (kaupunkitasoinen) Tilakustannukset/asukas Vuonna 2015 suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilakustannukset asiakasta kohden olivat 105 euroa. Vuoden 2016 saadaan alkuvuodesta 2017. Titta Tossavainen Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 % Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa keskeisiin suoritteisiin. htv/laskennallinen lapsi Oman henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan päivähoitoasetuksen mitoitusta. Alkukevään aikana Seure Henkilöstöpalveluilla on ollut haasteita toteuttaa Espoon sijaistarpeet. Toimenpiteisiin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi. HTV toteuma/laskennallinen lapsi raportoidaan Seuranta I yhteydessä Kaikki esimiehet Kustannusvaikuttavien tuotantotapojen käyttäminen palvelujen järjestämisessä Kunnallisen päivähoidon toimipaikkakoon kasvu (lapsia/toimipaikka). Uusien yksityisten päiväkotien määrä. Tammikuussa on aloittanut uusi 6 ryhmän yksityinen päiväkoti Hentaalla. Elokuussa aloittaa kaksi uutta yksityistä päiväkotia. Titta Tossavainen, aluepäälliköt 2
2016 - Suomenkielinen varhaiskasvatus Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluja kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan. Luodaan mallit Tunti liikuntaa päivässä tavoitteen toteuttamiseksi. Mallit otettu käyttöön varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa ja oppilaitoksissa. Mallit luotu ja käyttöönotettu. Mallien suunnittelu on käynnistynyt. Ne otetaan käyttöön syksyn 2016 aikana. Virpi Mattila Varpu Ojala / Elina Pulli Kasvun ja oppimisen tuen järjestelyjä tehostetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa Tehostamistoimenpiteistä päättäminen ja niiden käyttöönotto Integroitujen ryhmien mitoitus muutetaan elokuusta 2016 alkaen siten, että niissä on 6 tukea tarvitsevaa ja 7 muuta lasta. Aiempi mitoitus 5 tukea tarvitsevaa ja 7 muuta lasta. Muut tehostamistoimenpiteet sovitaan vuoden aikana. Liisa Ollikainen, aluepäälliköt, yksikköesimiehet Kerhopaikkoja lisätään 100 lapselle Uusien kerhopaikkojen lukumäärä Kerhojen hakuaika toimintavuodelle 2016-2017 oli maaliskuussa. Kerhoihin haki noin 120 lasta enemmän kuin niihin on tällä hetkellä sijoitettu. Uusia kerhoja perustetaan kaikille palvelualueille elokuussa 2016. Aluepäälliköt 3
Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä sekä lisääntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet huomioiden. Kaikille vieraskielisille lapsille, jotka ovat aloittaneet varhaiskasvatuksen viimeistään kuluvan vuoden syyskuun aikana, on laadittu kaksikielisyyden suunnitelma. Laaditut suunnitelmat/vieraskielisten lasten määrä. Vuonna 2015 suunnitelma tehtiin erittäin kattavasti sitä tarvitseville lapsille (yhteensä 2 031 lasta). Vuoden 2016 lukumäärä saadaan loppuvuodesta 2016. Yksikköesimiehet Maahanmuuttajatataustaisten lasten mahdollisuuksien parantaminen opetuksessa ja kasvatuksessa. Tulosyksiköissä on luotu ja otettu käyttöön mallit huoltajien kanssa kasvatuskumppanuuden toteuttamiseksi. Kasvatuskumppanuuden malleja kehitetään. Niitä aletaan ottaa käyttöön elokuusta 2016 alkaen. Titta Tossavainen, Virpi Mattila Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Luodaan käytäntöjä, joilla lapset ja heidän vanhempansa arvioivat leikkimiseen, liikkumiseen, taiteiluun ja tutkimiseen liittyvää toimintaa Kaikissa yksiköissä on käytössä arviointikäytäntö Arviointikäytäntöjä valmistellaan. Käytännöt sovitaan alkusyksystä 2016 ja ne otetaan käyttöön vuoden loppuun mennessä. Yksikköesimiehet, Virpi Mattila 4
2016 - Suomenkielinen varhaiskasvatus Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Espoo on Suomen osaavin kaupunki Luodaan digitaalisen oppimisen yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksessa. Osaamisen kehittämisen suunnitelman toimeenpano vastaa 2016 esiopetussuunnitelmaa ja digitarinaa. Osaamisen kehittämisen suunnitelma sisältää esiopetussuunnitelman ja digitarinan mukaiset digitaalisen oppimisen osa-alueet. Keto-hankkeen avulla lisätään digitaaliseen oppimiseen liittyvää osaamista. Koulutussuunnitelmassa olevat koulutukset toteutuvat suunnitelman mukaisesti. Virpi Mattila Varpu Ojala Salla Hovi Kehitetään digitaalisia oppimisympäristöjä laajentamalla digitaalisten palveluiden ja välineiden käyttöä. Varhaiskasvatuksella olevien ryhmä-/toimipaikkakohtaisten laitteiden määrä Laitteita hankitaan suunnitelmallisesti talousarvion puitteissa. Määrän kasvu vuodesta 2015 raportoidaan loppuvuodesta 2016. Varpi Ojala, Virpi Mattila Yksikköesimiehet Kestävän kehityksen (ekososiaalinen sivistys) sitoumusten laatiminen. Tulosyksikkö ja varhaiskasvatusyksiköt ovat tehneet kestävän kehityksen Yhteiskuntasitoumuksen yhtenäistä mallia valmistellaan. Sopimukset laaditaan syksyn Virpi Mattila, Anu Vesiluoma, aluepäälliköt, yksikköesimiehet 5
yhteiskuntasitoumukset. 2016 aikana. Uudet esiopetussuunnitelmat on otettu onnistuneesti käyttöön. Yksiköt ovat laatineet omat esiopetussuunnitelmansa. Käyttöönotto on toteutunut onnistuneesti. Esiopetussuunnitelmien laatiminen on loppusuoralla. Ne hyväksytään kesäkuussa ja otetaan käyttöön elokuussa 2016. Virpi Mattila, Titta Tossavainen Jokainen tulosyksikkö toteuttaa vähintään yhden kansainvälisen yhteistyöhankkeen. Yhteistyöhankkeiden määrä. Määrärahahakemus Erasmus+ -ohjelmaan on tehty. Hanke suunnitteilla. Titta Tossavainen Metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuudet on suunniteltu. Sivistystoimen palvelut länsimetron kehitys- ja koulutuskäytävällä on suunniteltu. Jokainen tulosyksikkö ottaa metrokäytävän luomat mahdollisuudet huomioon palvelutarjonnassaan. Investointiesityksissä painotetaan länsimetron tuomaa väestön kasvua. Yksityistä palvelutuotantoa ohjataan mahdollisuuksien mukaan länsimetron lähialueelle. 6
2016 - Suomenkielinen varhaiskasvatus Riskit Kaupungin riskienhallintapolitiikan mukaan toimialojen ja yksiköiden tulee kartoittaa toimintaansa ja tavoitteitaan uhkaavia riskejä säännöllisesti. Riskikartoituksen tulokset koostetaan (tai se tehdään) tähän omaan korttiinsa. Riskeinä kuvataan näkökulmittain ne merkittävimmät epävarmuudet, asiat ja olosuhteet, jotka voivat vaarantaa tulostavoitteiden tai tavoitteiden saavuttamisen. Riskien vakavuutta arvioidaan suoraviivaisesti värisymbolien avulla. Riskit kirjataan mahdollisimman käytännönläheisesti ja selkeästi. Myös riskien hallintaan liittyvät toimenpiteet kuvataan lyhyesti ja siten, että asian ydin käy selvästi esille. Riskit ja hallintatoimenpiteet on kirjattava julkaisukelpoisessa muodossa. (Toimialatason riskikortteja hyödynnetään raportoinnissa muiden tuloskorttien tapaan.) Linkki riskienhallintapolitiikkaan: http://tyotilat.espoo.fi/yhteiset/verkostot/riskienhallinnan_ohjausryhma/yhteisetdokumentit/2014_0929_kaupunkikonsernin%20riskienhallintapolitiikka.pdf Apuväline tarkempaan riskikartoitukseen: http://tyotilat.espoo.fi/yhteiset/verkostot/riskienhallinnan_ohjausryhma/yhteisetdokumentit/2014_0310_riskirekisteri_tyhjä_työkalu_%20riskikartoitukseen.xlsx Näkökulma Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit Arvio riskin merkittä- vyydestä Tavoitteiden toteutumista uhkaavien riskien hallinta Arvio 31.7. Arvio 31.12. Lisätiedot & Liitteet Resurssit ja johtaminen Investoinnit eivät toteudu tai valmistuminen siirtyy sekä asiakasmäärä kasvaa ennakoitua enemmän, jolloin epätarkoituksenmukaisista tiloista ei voida luopua. Hyvä suunnittelu, toimeenpanon johtaminen ja seuranta - väestöennusteiden tarkka seuranta (aluetaso) - palvelujen käytön seuranta ja ennustaminen - yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa - epätarkoituksenmukaisista tiloista ei luovuta, jos investoinnit eivät toteudu suunnitelman mukaan > rasittaa 7
käyttötaloutta - osallistuminen investointien suunnitteluun joka vaiheessa, jotta tilat ovat tarkoituksenmukaisia ja tehokkaasti käytettäviä - kaupungin vapautuvien tilojen käyttö varhaiskasvatuksen tarpeisiin mahdollisuuksien mukaan (esim. Mankkaanpuron neuvola) Asukkaat ja palvelut Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Toimintakäytäntöjen uudistamisen suunnittelulle ja toteuttamiselle ei varata riittävästi aikaa ja resursseja Uudistamiseen ei sitouduta Koulutusta digilaitteiden käyttöön ei järjestetä riittävästi. Määrärahat eivät mahdollista digilaitteiden lisähankintaa. Tehdään valintaa ensisijaisesti toteutettavista asioista sekä varmistetaan hyvällä suunnitelulla, toteuttamisella ja seurannalla niiden toteutuminen - priorisointi viikoittain kokoontuvassa johtoryhmässä - muilta tahoilta tulevien kehittämis- ja muutospaineiden hallinta (mm. valtio, yhteistyötahot, kaupunkikonserni) Hyvä viestintä tavoitteista ja laaja-alainen osallistuminen ja yhteistyö niiden saavuttamiseksi - johtamisen rakenteet tukevat laaja-alaista osallistumista ja sitoutumista varhaiskasvatuksen kehittämiseen - jatkuva ajankohtaisiin asioihin painottuva laaja-alainen koulutustarjonta edistää henkilöstön osaamisen kehittymistä ja sitoutumista uudistamiseen Henkilöstön koulutuksessa priorisoidaan digiosaamisen lisääminen sekä käytetään monimuotoisia koulutusmenetelmiä Toimintaa tehostamalla voidaan suunnata määrärahoja uusiin digilaitteisiin. - mahdollistaa laitteiden säännöllisen käytön ja sitä kautta oppimisen 8
Kansainväliselle tavoitteelliselle yhteistyölle ei löydy kumppaneita Aktiivinen kartoitus potentiaalisista yhteistyökumppaneista - työajan kohdentamista tähän työhön tarvitaan, kumppaneita löytyy kyllä 9