ARAn tuet ja hakumenettely Sisältö: 1. Yleishyödylliset asuntoyhteisöt ARA-tuen saajina 2. Valtion tuki asumiseen ja ARAn vuokraasumisen tuki 3. Tukihakemuksen vireillepano ja kunnan lausunto tukihakemuksesta 4. Lainoitukseen vaikuttavia päätöksiä ja ohjeita - Vuoden 2012 valtion talousarvion korkotuki ja takausvaltuudet
TUENSAAJIEN TUKIKELPOISUUS Erityisryhmien avustuksen edellytyksenä, että kohteelle hyväksytään samalla mhyös korkotukilainan Korkotukilaki (604/2001) 5 : Korkotukilainan saajana voi olla 1) kunta tai muu julkisyhteisö; 2 kohta on kumottu L:lla 13.8.2004/736. 3) yhteisö, joka täyttää 24 :ssä tarkoitetut edellytykset ja jonka valtion asuntorahasto on tämän nojalla nimennyt; tai (= ARAn päätöksellä yleishyödylliseksi asuntoyhteisöksi nimetty) 4) sellainen osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö, jossa jollakin tai joillakin 1 3 kohdassa tarkoitetuista yhteisöistä on välitön kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu määräysvalta. (18.8.2006/717) ELOISA 26.04.2012 - ARA -
Yleishyödylliseksi nimetty asuntoyhteisö Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotukilaki, (604/2001): 24, Yleishyödyllisyyden edellytykset 25, Yleishyödyllisyys konsernissa 26, Yleishyödyllisyyden valvonta 27, Nimeämisen peruuttaminen 27e Kunnalle ja muulle julkisyhteisölle tuloutettava tuotto
Yleishyödylliseksi nimetty asuntoyhteisö Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotukilaki, (604/2001): 24, Yleishyödyllisyyden edellytykset 1) yhteisön toimialana on rakennuttaa ja hankkia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja ja vuokrata niitä sosiaalisin perustein tai tarjota niitä käytettäviksi asumisoikeusasuntoina tavoitteenaan asukkaiden hyvät ja turvalliset asuinolot kohtuullisin kustannuksin; 2) yhteisö ilmoittaa asunnot julkisesti haettaviksi; 3) yhteisö ei tulouta omistajalleen muuta kuin omistajan yhteisöön sijoittamille varoille lasketun kohtuullisen tuoton, joka on vähintään kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin valtion viiden vuoden obligaatiolainan korko ja jonka laskentaperusteesta ja suuruudesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella; 4) Vapautuvia asuntojen luovutusrajoitus periaatteellinen ei suurta käytännön merkitystä nykyisessä sanamuodossaan?
Yleishyödylliseksi nimetty asuntoyhteisö Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotukilaki, (604/2001): 24, Yleishyödyllisyyden edellytykset 5) yhteisö järjestää asuntojen omistuksen siten, että vuokrien tai käyttövastikkeiden tasaus on mahdollista, eikä järjestele yhteisön rakennetta siten, että vastuun kantaminen taloudellisiin vaikeuksiin joutuneista vuokra- tai asumisoikeustaloista vaarantuu 6) yhteisö ei ota muita kuin 1 kohdassa tarkoitettuun toimintaan liittyviä riskejä, ei anna lainaa muulle kuin 25 :ssä tarkoitetulle yhteisölle, eikä anna vakuutta muun kuin 25 :ssä tarkoitetun yhteisön velvoitteesta paitsi, jos on kyse lainasta, jonka samaan konserniin kuuluva yhteisö ottaa ja sijoittaa 25 :ssä tarkoitetun yhteisön vuokra-asuntojen hankkimiseen tai rakennuttamiseen; 7 kohta on kumottu L:lla 13.8.2004/736.
Yleishyödylliseksi nimetty asuntoyhteisö Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotukilaki, (604/2001): 24, Yleishyödyllisyyden edellytykset 7 kohta on kumottu L:lla 13.8.2004/736. Ennen 1.9.2004 rakennusliikkeet eivät voineet olla yleishyödyllisen yhteisön omistajina tai hallinnossa. Rakennusliikkeiden kiellon poistamista perusteltiin hallituksen esityksessä seuraavasti: Viime vuosina monien perinteisten rakennusliikkeiden toiminta-ala on laajentunut ja ne saattaisivat olla kiinnostuneita vuokra-asuntojen rakentamisen lisäksi myös niiden omistamisesta. Kohteiden kilpailuttamisesta säädetään arava- ja korkotukilaeissa sekä hankintalainsäädännössä. Yleishyödyllisyyskriteerit täyttävän ja niiden mukaan toimivan asuntoyhteisön perustamismahdollisuutta ei ole syytä enää rajoittaa.
YLEISHYÖDYLLINEN ASUNTOYHTEISÖ Yleishyödyllisyys ja liiketoiminta konsernirakenteessa KONSERNIN EMOYHTIÖ (Voiton tavoittelu) Pörssi Business Isännöinti Business Rakennuttaminen Business HOIVAPALVELU Yleishyödyllinen yhteisö Nimetty Arava-oy Korkotuki-oy Asumisoikeus-oy Yleishyödyllinen osa - Yleishyödyllisyysmääräykset: toimiala rajoitus, julkinen ja yleinen asukashaku, rajattu tuoton tuloutus, yhteisörakenteen järjestelytarve tai -kielto, riskin ottaminen, lainan antaminen, vakuuden antaminen, ei pörssissä. ELOISA 26.04.2012 - ARA -
YLEISHYÖDYLLINEN ASUNTOYHTEISÖ Yleishyödyllisyys ja MUU toiminta konsernirakenteessa YHDISTYS TAI SÄÄTIÖ TAI MUU "YLEISESTI" YLEISHYÖDYLLINEN OY Isännöinti Rakennuttaminen Business HOIVAPALVELU Yleishyödyllinen yhteisö (ry, säätiö tai Koy) Nimetty Arava-oy Korkotuki-vuokra-asunnot oy Asumisoikeus Oy Yleishyödyllinen osa - Yleishyödyllisyysmääräykset: toimiala rajoitus, julkinen ja yleinen asukashaku, rajattu tuoton tuloutus, yhteisörakenteen järjestelytarve tai -kielto, riskin ottaminen, lainan antaminen, vakuuden antaminen, ei pörssissä. ELOISA 26.04.2012 - ARA -
YLEISHYÖDYLLINEN ASUNTOYHTEISÖ Yleishyödyllinen asuntoyhteisö YLEISHYÖDYLLINEN ASUNTOYHDISTYS TAI - SÄÄTIÖ Nimetty PALVELUASUNTOJA KORKOTUKI TAI ARAVAVUOKRA-ASUNTOJA Yleishyödyllinen osa - Yleishyödyllisyysmääräykset: toimiala rajoitus, julkinen ja yleinen asukashaku, rajattu tuoton tuloutus, yhteisörakenteen järjestelytarve tai -kielto, riskin ottaminen, lainan antaminen, vakuuden antaminen, ei pörssissä. ELOISA 26.04.2012 - ARA -
Yleishyödylliseksi nimetty asuntoyhteisö Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotukilaki, (604/2001): 24, Yleishyödyllisyyden edellytykset Ks. myös Osakeyhtiölaki (624/2006) Yhtiön varojen jakaminen 13 luku Varjojen jakotavat mm. 1 2 mom: Yhtiöllä voi tämän luvun 9 :n mukaisesti olla muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. 9 : Muu kuin voitontuottamistarkoitus. Jos yhtiöllä on kokonaan tai osittain muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille, yhtiöjärjestykseen on otettava tätä koskeva määräys. Yhtiöjärjestyksessä on tällöin määrättävä oman pääoman käyttämisestä 1 :n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa.
VALTION TUKI (vuokra-)asumiseen Tuotantotuki - Kysyntätuki Määrärahavaltuudet valtion talousarviossa Valtion tukema vuokra-asunto tuotannon määrä Erityisryhmien asumisen tukeminen
Valtion tuki asumiseen: vuokra-asuntojen rakentamisen tuotantotukimuodot korkotukilainat täytetakaus avustus vuokra-asunnoille korjausavustukset: hissit, vanhukset ja vammaiset yleensä omistusasuntoihin (myöh. enempi erityisryhmien avustuksesta) uudistuotanto perusparannus hankinta (rajoitetusti) rakennussuunnitelmien ja rakennus kustannusten hyväksyntä kustannusten on oltava kohtuullisia ja perustuttava rakennusurakan kilpailuttamiseen.
Taustaa ARA rahoituksesta Valtion tuki asuntotuotantoon 2012 eli korkotuki & takaus (vrt. vuosi 2011 ja 2010) ARAN Tuotanto- eli tarjontatuki: AVUSTUKSET 192,2 milj. (250,2 ja 415,9 milj. ) - Avustukset rakentamiseen ja asuntokantaan 250,9 milj. Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus 1 025 milj. (975 ja 1,670 milj. ) Koko korkotukilainakannalle maksettava korkotuki vaihtelee yleisen korkotason mukaan - viimevuosina n. 30-50 milj. Korkotukilainakanta kasvaa voimakkaasti Vrt. KELA n asumistuki ja VEROTUKSEN verovähennysoikeus Kysyntätuki: (n. 1 630 milj. ) - Asumistuki, yleinen, eläkeläisten ja opiskelijoiden. (KELA) n. 1 000 milj. - omistusasuntojen korkojen verovähennys n. 630 milj. (arvio v. 2010)
VUOKRA-ASUNTOJEN JA ASUMISOIKEUSTALOJEN KORKOTUKILAINOITUS Vuokra-asuntojen ja asumisoikeustalolainojen korkotukilainat - uudistuotanto (UT), perusparannus (PP) tai hankinta (H) (ARA hyväksyy) Korkotuki ja täytetakaus luottolaitoksen tai kunnan myöntämälle lainalle Käyttö- ja luovutusrajoitukset voimassa 40 vuotta Vuokranmääritys, asukasvalinta sekä luovutuksensaajatahot ja luovutushinta rajoitettuja Korkotukea maksetaan omavastuu koron ylittävälle koron osalle asteittain alenevana (UT ja H 23 vuotta; 19 vaso ut PP 16 vuotta) Omavastuukorko: tavalliset vuokra-asunnot 1,7 % - asumisoikeus 3,5% - perusparannus hankinta ja erityisryhmät 3,4%. Käynnitysavustusvaltuus Ei ole määrärahaa vuodelle 2012 tavallisille uusille vuokra-asunnoille ja asumisoikeusasunnoille. Hallitusohjelman mukaan voisi olla. Vallitsevassa valtion taloustilanteessa tuskin tulossa jatkossakaan. Helsingin aiesopimuskunnissa (14 kunta) 10 000 /asunto vuonna 2011. (ARA myöntää)
ARA rahoituksesta Valtion tuki asumiseen (eli avustus tai korkotuki & täytetakaus tai TÄYTETAKAUS) Tuki rakentamiseen ja asuntokantaan AVUSTUS yhteensä: 250,9 milj. - vuonna 2011a 192,2 milj. - VTAe vuonna 2012 Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus yhteensä 975 milj. - vuonna 2011a 1025 milj. - VTAe vuonna 2012» Koko korkotukilainakannalle maksettava korkotuki vaihtelee yleisen korkotason mukaan vuositasolla, esim. vuonna 2010 arvio 32,6 milj. vuonna 2012 40 milj. Takauslainojen hyväksymisvaltuus yhteensä 285 milj. - vuonna 2011a 250 milj. - VTAe vuonna 2012
ARA-avustukset 2007-2012 (t=teteutuma; a=arvio; e=esitys; M=miljoona) 2007t 2008t 2009t 2010t 2011a 2012e Korjausavustukset 46,5 M 70,5 M 68,5 M 49,5 M 90,5 M 1) 65,5M 1) Energia-avustukset 4,0 M --- M --- M 3,0 M 1) josta 30 M 1) 18,8M Suhdanneluontoinen korjausavustus 2) 125,0 M 125,0 M ------ ------- Suhdanneluontoinen energia-avustus 37,0 M ------ ------ -------- Korjausavustukset 1) 37,5 M Investointiavustukset eritysryhmille 44,9 M 85,0 M 109,5 M 110,0 M 110,0 M 110,0M Muut avustukset Infra-avustukset 13,0 M 10,0 M 7,0 M 10,0 10,0 M 10, 0 M Tervehdyttämisavust./VK 0,6 M 0,6 M 2,0 M 2,6 M 2,6 M 2,6 M Lähiöohjelmat 1,0 M 1,9 M 3,0 M 3,0 M 3,0 M ------- Rajoitusakordi/VK 1,3 M 0,3 M -- M 3,0 M 3,0 M 1,5 M Purkuavustus 0,9 M 2,0 M 2,0 M 2,0 M 2,0 M 2,0 M Purkuakordi 0,4 M 0,3 M 0,3 M 3,5 M 3,5 M 3,5 M Asumisneuvonta --- ----- ----- ------ ------ 0,6 M Väestöltään vähentyneen kunnille (as. alue)0,1 M ----- ----- ------ 0,6 M ------- Kasvukeskusten kunnille (as. alue) --- ----- ----- 3,0 M 3,0 M ------- Käynnistysavustus vuokra/asotaloille -- 5,9 M 68,6 M 69,0 M 25,0 M ------- Tutkimus- ja kehittämistoiminta 0,7 M 0,7 M 0,7 M YHTEENSÄ 112,7 M 174,4 M 384,5 M 415,9 M 250,9 M 192,2 M Siirto asuntorahastosta valtion talousarvioon - 116,5 M - 148 M -204,5 M -228 M -116 M -130 M
ARA-uustuotannon vuoristorata 2000-2012: ELVYTYSPIIKKI NÄKYY 16 000 ARA -tuotanto 2000 -luvulla 14 000 12 000 10 000 As.kpl 8 000 6 000 4 000 2 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Välimallin asunnot 4050 3379 Omistus ja osa om. asunnot 774 1313 1221 671 512 286 391 321 81 87 10 11 Normaalit vuokra-asunnot 4514 6312 4566 3211 1694 1466 881 708 978 2876 2854 2079 Asumisoikeusasunnot 3175 2638 1527 638 500 415 297 333 563 2897 2123 1359 Eritysryhmien vuokra-asunnot 2079 2835 1361 1184 2062 1898 2 007 1 939 2 367 4152 3677 3206
Valtion tukema normaali vuokra-asuntotuotanto (ei sisällä erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja ) 14000 12000 10000 8000 6000 Välimalli 4000 2000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 (arvio)
Vuosina 2005-2011 avustuksia myönnetty yhteensä 536 M 350 300 250 200 150 100 50 0
TAKAUSLAINA (vuokra-asuntojen uudisrakentamiseen) VALTION TALOUSARVIO 2012 250 M HYVÄSKYMISVALTUUS (n. 2000 asuntoa) Takauslainan määrä enintään 95% kustannuksista (rakennuskustannuksista ja maapohjakustannuksista) Takaustyyppinä Täytetakaus Ei korkotukea Rakentaminen on kilpailutettava, ellei ARA myönnä erit. perusteilla poikkeamislupaa Lainoitus on aina kilpailutettava Takausaika enintään 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta Vuokra-asuntoja on käytettävä vähintään 20 vuotta vuokra-asuntoina Asunnot vapautuvat vuokrakäyttövelvoitteesta 20 vuoden jälkeen, kun valtio on vapautettu takausvastuusta Ei asukasvalintarajoitteita vuokranmääritysvapaa Luovutukseen käyttörajoitusaikana ja takausaikana ARAn hyväksyntä Lainansaajalla on oltava riittävät edellytykset takauslainan takaisin maksamiseen ja vuokratalotoimintaan Takausmaksu 0,5% kertaluonteisena lainapääomasta Hakemus jätettävä kuntaan kunnan puollettava hakemusta
PALVELU- / TUKIASUMISEN RAHOITUS AVUSTUS (10%-50 %) + KORKOTUKILAINA (90%-50 %) = 100% TUETTUA. Erityisryhmien investointiavustusta voidaan myöntää vain vuokra-asuntokohde, joka rahoitetaan samanaikaisesti vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisella korkotukilainalla. UUDISTUOTANTO kohde omistustontilla ja vuokratontilla PERUSPARANNUS usein voi olla myös hissi- tai esteettömyyden parantamiseen liittyvää korjausavustusta (50% esim. hissinkustannusosuudesta). Erityisryhmien investointiavusta ei saa kohdistaa hissikustannusosuuteen hissiavustuksen kanssa samaan aikaan. Hissin kustannukset voidaan rahoittaa korjausavustuksella 50% ja korkotukilainaosuudella 50%. HANKINTA (mahdollinen, mutta harvinaisempi) Hankintaa liittyy erityiskysymyksiä, jonka vuoksi on ARAan on syytä olla ennakkoon yhteydessä. Esimerkiksi yhtiön osakkeiden hankinta ja vakuusasioissa ongelmallisia tilanteita.
ARAn HAKUOHJEET VUODELLE 2012 ARAn tuet 2012 vireillepano-ohjeet hakijoille ja kunnille (Ohje on ARAn kotivivulla, ara.fi, ohjeet) 1. ARAn tuet erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi 2012. Hakuohje 18.8.2011. 2. ARAn tuet 2012. Hakuohje 10.1.2012. Samalla julkaistu myös ARAn - Rakennuttamisohje (päivitetty versio) - Suunnitteluopas (uusi) - Palveluasumisen opas (uusi)
Korkotukilainan tukiehdot lyhyesti Korkotukilainan koron perusomavastuukorko Erityisryhmien asunnot; kaikki perusparannuslainat ja hankintalainat 3,4 % Tavallisissa vuokra-asuntokohteissa 1,7 % (ajalla 1.10.2011-31.12.2014) Asumisoikeustaloissa 3,5 % Rakentamisaikana maksetaan tukena perusomavastuun ylittävä koron osa kokonaan Rakennusajan jälkeen perusomavastuun ylittävästä osasta ARAn Varoista maksetaan aluksi 95% - tukiosuus, joka alenee vuosittain 23 vuodessa nollaan. Valtion täytetakauksen ansiosta pankeille 0-riskiluokan lainoja (?)
VALTION TÄYTETAKAUS KORKOTUKILAINALLE Täytetakauksen ansiosta pankeille 0-riskiluokan lainoja marginaalikorko 0,04% (v.2007), 0,06 % (1.-8 / 2008) MUTTA RAHOITUSKRIISI 9/2008 markinaalikorko noussut Kuntarahoitus Oyj:llä 0,1 -> 0,3 % - 0,4 %-prosentti yksikköön. Muilla luottolaitoksilla jopa 1,0 % - 2,0 % Velallisen maksukyvyttömyystilanteissa valtio on vastuussa pääoman ja koron lopullisista menetyksistä siltä osin kuin vakuus ei niitä riitä kattamaan ARA päättää panttioikeuksien etusijajärjestyksestä erityisestä syystä hyväksytään myös toissijainen kiinnitysvakuus, esim. perusparannuskohteet Vakuutena voidaan edellyttää kunnan omavelkaista takausta, jos hakijan taloudellinen tilanne tai hankkeen toteutustapa sisältävät poikkeavia riskejä
Talokohtaisten korkotukilainojen korko ja marginaalin osuus 1996-2009
1,40 Korkotukilainojen korkomarginaalit 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 Vuokra- ja asumisoikeustalot Asuntoosakeyhtiöt 0,00 2007 2008 2009 2010 2011/1 2011/2 2011/3 2011/4 2011/5 2011/6 2011/7 2011/8 2011/9 2011/10 2011/11 2011/12
soveltuvuus laatu hinta KIINTEISTÖN OMISTAJA / RAKENNUTTAJAT sijainti ARA S O T E T A R V E KUNTA Tieto = tarve YM kilpailutus hoiva tukipalvelut HALLITUS HALLITUSOHJELMA Valtion TA Asunto-, sosiaali- ja hyvinvointipoliittiset linjaukset PALVELUTUOTTAJAT seinät laatu Valvira AVIT ASUKAS
Kunnan lausunto ja asuntomarkkinatiedot Hankeen taustatiedot merkityksellisiä myös valtion riskien kannalta. Vuokratalo ja asumisoikeustalojen korkotukilainoilla on valtion täytetakaus. Asunto-osakeyhtiötalolainojen perusparannuslainahakemuksista ei edellytetä kunnan lausuntoa As. Oy korkotukilainojen lainoitusosuus (40-50%), joten niiden lainamäärät asuinpinta-alaan nähden alhaisempia eikä näillä ole valtion täytetakausta. Valtiolla ei ole luottotappioriskiä; vaan ainoastaan korkoriski, kun yleisen korkotason nousun takia korkotukimenot lisääntyvät.
Kunnan lausunto Kunnan olisi hyvä esittää muitakin taustatietoja hankkeesta ja sen toteuttajasta, mitkä ovat tai saattavat olla merkityksellisiä hankkeen toteutukselle Kuntaan toteutettava hanke voi olosuhteista riippuen vaikuttaa huomattavastikin kunnan ja muiden omistaman olemassa olevan asuntokannan käyttöön Uuden hankkeen toteutuksella voi olla vaikutuksia mahdollisuuksiin toteuttaa tulevaisuudessa muita tarpeellisia hankkeita Yksittäisen hankkeen osalta voi olla annettavissa jotain erityisiä tietoja sen asuntomarkkinavaikutuksista tai muista erityisistä ominaisuuksista tai merkityksestä esim. jos hanke on koerakentamista, tutkimus- tai kehittämistä, energiatehokas, elinaaritaloudellinen, muuntojoustava; täydennysrakentamista; tai merkittävä lähimpien kiinteistöjen tai asuinalueen, segregaation tai muun erityistarpeen osalta.
Korkotukilainoituksen perusteita, alueellista suuntaamista ja hankkeiden kohdentamista koskevia päätöksiä: Korkotukilainoitukseen vaikuttavia päätöksiä ja määräyksiä: Korkotukiasuntolainojen ja takauslainojen hyväksymisvaltuuden käyttösuunnitelma vuodeksi 2012. Valtioneuvoston päätös 4.1.2012. Käyttösuunnitelmalla Valtioneuvosto on vahvistanut lainojen hyväksymisvaltuuksien alueelliset ja muut käyttöperusteet. Erityisryhmiä koskevia periaatepäätöksiä ja alan suosituksia: (ara.fi>ohjeet) Ympäristöministeriön ohjauskirje 4.1.2012 ARAlle Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi. VNp 21.1.2010. Valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttaminen: Ohjelma kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi. (Sosiaali- ja terveysministeriön, Ympäristöministeriön ja Kuntaliiton edustajien kirje 6.11.2010 kunnille) Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010-2017. Kehitysvamma alan asumisen neuvottelukunta. 8.3.2010.
Korkotukilainoituksen perusteita, alueellista suuntaamista ja hankkeiden kohdentamista koskevia päätöksiä: VALTION TALOUARVIOSSA VUODELLE 2012 on varattu yhteensä 1, 025 milj. euron suuruinen Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus, joka käytetään vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain sekä omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisesti. Lisäksi on vielä vuokra-asuntojen rakentamisen lainoihin 0,250 milj. euron takausvaltuus. Valtioneuvoston 4.1.2012 vahvistamassa käyttösuunnitelmassa valtuuden käyttötarkoitus jakautuu seuraavasti: Lainalaji milj. euroa 1. Osaomistusasuntolainat 10 2. Erityisryhmien vuokra-asuntolainat 380 3. Muut vuokra-asuntolainat 430 4. Asumisoikeustalolainat 165 5. Omakotikorkotukilainat 10 6. Asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuskorkotukilainat 30 Yhteensä 1 025 milj. euroa Jos jotakin kohdissa 1.- 6. varattua määrää ei voida käyttää kokonaan, vapautuva määrä saadaan käyttää muihin mainittuihin tarkoituksiin. Hyväksymisvaltuus katsotaan käytetyksi ARAn tai kunnan korkotukilainan hyväksymispäätöksellä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tai kunnan hyväksymispäätöksillä. 1.2. Takauslainat
Korkotukilainoituksen perusteita, alueellista suuntaamista ja hankkeiden kohdentamista koskevia päätöksiä: VNn v. 2012 vahvistamassa käyttösuunnitelman asettamia edellytyksiä : Lainavaltuuksien alueelliset käyttöperusteista ja muista perusteita todetaan mm. Lainoituksen alueellisen suuntaamisen perusteena on vuokra- ja omistusasuntojen markkinatilanne sekä uusien asuntojen ja perusparantamisen tarve alueella. Kohteita lainoitetaan lainalajittaisen kysynnän mukaisesti niille alueille, missä asuntojen tarve on suurin. painotetaan erityisesti elinkaaritaloudeltaan edullisten ja energiaa säästävien asuntojen uustuotantoa nopeimmin kasvaviin keskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle yhdyskunta rakennetta eheyttävää ja erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa Lainoituksella edistetään asumiskustannuksiltaan kohtuullisten, muunneltavissa olevien asuntojen tarjontaa ottaen huomioon asuntokuntien pieneneminen ja erityisryhmien asuntojen tarve.
Korkotukilainoituksen perusteita, alueellista suuntaamista ja hankkeiden kohdentamista koskevia päätöksiä: Uustuotanto kohdennetaan: vain alueille, joissa on kohtuuhintaisten asuntojen tarvetta ottaen huomioon tuleva väestönkehitys ei ole pysyvästi tyhjillään olevia valtion lainoittamia tai korkotukemia vuokraasuntoja ja joilla asuntojen voidaan arvioida säilyvän käytössä myös pitkään tulevaisuudessa. hinta- ja vuokrataso ylittää alueen asuntomarkkinoilla vallitsevan hintatason ja asuntojen vuokratason, asuntoja lainoitetaan VAIN erikseen perustellusta erityisen painavasta syystä Uustuotantoa ei tule lainoittaa alueille, joilla asuntomarkkinariskien voidaan arvioida edelleen kasvavan. Alueille, joilla käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuvia asuntoja ei säilytetä vuokra-asuntokäytössä, ei tueta muiden kuin erityisryhmille tarkoitettujen uusien asuntojen tuottamista, ellei siihen ole tapauskohtaisia painavia syitä.
Korkotukilainoituksen perusteita, alueellista suuntaamista ja hankkeiden kohdentamista koskevia päätöksiä: Lainavaltuuksien käyttöperusteista Asumisoikeusasuntojen ja osaomistusasunnot ja kohdentaminen: erityisesti vuokra-asuntovaltaisille alueille ja pyrittävä osaltaan ehkäisemään segregaatiota. Asumisoikeusasuntoja voidaan lainoittaa kasvukeskusten suurimpiin tai kasvaviin kuntiin sekä yksittäisiin suuriin kaupunkeihin. Jos asumisoikeusasuntotuotannon hinta- ja käyttövastiketaso ylittää alueen asuntojen hinta- ja vuokratason tai jos alueella on jo merkittävissä määrin tyhjiä tai vuokralle annettuja asumisoikeusasuntoja, ei asumisoikeus-asuntoja alueelle kuitenkaan lainoiteta.
Korkotukilainoituksen perusteita, alueellista suuntaamista ja hankkeiden kohdentamista koskevia päätöksiä: Perusparantamisen tuki suunnataan alueille, joilla asuntokanta on korjaamisen tarpeessa ja joilla korjattavien asuntojen arvioidaan säilyvän asuntokäytössä myös pitkällä aikavälillä painotetaan oikein ajoitettua ja mitoitettua peruskorjausta asuntokannan korjausaste mitoitetaan järkeväksi suhteessa rakennuksen odotettavissa olevaan käyttöaikaan otetaan huomioon myös se, että vuokrat eivät nouse liian korkeiksi suhteessa alueen vuokratasoon. Perusparannustoimenpiteillä parannetaan ensisijaisesti kiinteistöjen asuttavuutta ja viihtyisyyttä liikuntaesteettömyyttä energiataloutta ja käyttöikää ja tuetaan terveyshaittojen kuten home- ja kosteusvaurioiden poistamista.
ERITYISRYHMÄT (asukkaat ja tarpeet) Avustusta voidaan myöntää asuntohankkeeseen sellaista erityistä tukea tarvitsevaa asukasryhmää varten, jonka: 1) asunto-olot ovat huonot ja tulot poikkeuksellisen pienet; (avustusosuus max 5 ja 10 % = tukiluokka 1) 2) asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita; tai (avustusosuus max 20 ja 25 % = tukiluokka 2) 3) asunto-olojen järjestäminen edellyttää 2 kohdassa tarkoitettujen tukipalveluiden lisäksi merkittävästi erityisiä tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon. (avustusosuus max 35 ja 40 % = tukiluokka 3) 4) em 2 ja 3 kohtien edellytysten lisäksi moniongelmaisuudesta ja huono-osaisuudesta aiheutuva pitkäaikainen asunnottomuus tai poikkeuksellisen vaativia taikka kalliita tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon asukkaiden kehitysvamman takia. (avustusosuus max 50 % = tukiluokka 4)
HANKESUUNNITELMA (ARAn hakuohjeet erityisryhmille) Hankkeen toiminta-ajatus konsepti vuokra-asuntokannan omistaminen, ylläpitäminen ja vuokralle tarjoaminen sosiaalinen perustein kohderyhmälle, toiminnan tarkoitus ja toimintaperiaatteet ja -tavat Perustelut hankkeen toteuttamiselle (perustuu tarvekartoitukseen) Selvitys kohteen käyttäjistä, asukkaista, palveluista, toiminnoista, henkilökunnan mitoitus, palvelujen tuotanto, kilpailutus, sijainti Kun rakennetaan tuki- ja palveluasuntoja on kunnan sosiaalitoimen asiantuntijalausunnoilla ja tarvearvioinneilla keskeinen merkitys avustusta määrättäessä. Kohteella mahdollisuus arvonlisäveronpalautukseen, jos se on suoraan kunnan omistuksessa tai välivuokrattu kunnalle. (EI suoraan kuntien yhtiöille nekin yleensä välivuokraavat kunnalle)
soveltuvuus laatu hinta KIINTEISTÖN OMISTAJA / RAKENNUTTAJAT sijainti ARA S O T E T A R V E KUNTA Tieto = tarve YM kilpailutus hoiva tukipalvelut HALLITUS HALLITUSOHJELMA Valtion TA Asunto-, sosiaali- ja hyvinvointipoliittiset linjaukset PALVELUTUOTTAJAT seinät laatu Valvira AVIT ASUKAS
ARAn avustuksen pääkohderyhmät erityisryhmien asumisessa YM:n ohjauskirje 15.1.2010 Pitkäaikaisasunnottomat (VNp 14.2.2008) - jatko-ohjelma vuosille 2010 2015 - painopisteenä kevyemmät asumisratkaisut + asumisneuvonta Kehitysvammaiset (VNp 21.1.2010) - asumisohjelma vuosille 2010 2015 - painopisteenä laitoshoidon purku Mielenterveyskuntoutujat - kehittämisen kohde (asumisen kehittämisohjelma) Muistisairaat vanhukset - suuri haaste lähivuosina - lisäksi huonokuntoiset vanhukset
Aran odotukset kunnille palveluasumisen edistämiseksi Asuinalueiden pitkäjänteinen suunnittelu (kaavoitus, tonttipolitiikka, palveluverkosto) Asuinalueiden tasapainoinen kehittäminen (segregaation välttäminen) Yhteistyön lisääminen kunnan toimialojen sisällä erityisryhmien asumiseen liittyvissä asioissa Sote-lausunnon sitovuus - hankkeen tarpeellisuus, pitkäkestoisuus ja sopivuus kunnan/seutukunnan palvelurakenteeseen
Miten turvataan palveluasuminen? Keskeinen kysymys liittyy kiinteistön/tilojen omistukseen ja hallintaan (kunta, kuntayhtymä, itsenäinen rakennuttaja jne.) Jälleenvuokraus kunnalle == arvonlisäveron palautus (n.18-22%) Erotetaan asuminen ja palvelut toisistaan; vuokra-asuminen erillisessä yhteisössä Vuokrasuhde asukkaan ja omistajan/välivuokraajan kanssa Asukkaan asumisturva = pysyvä vuokrasopimus Omakustannusvuokra - Asukasvalintakriteerit