ARAn rahoituskäytännöt palveluasumisen rahoituksessa

Transkriptio

1 ARAn rahoituskäytännöt palveluasumisen rahoituksessa Sisältö: ARAn tuki erityisryhmille: Avustus, korkotuki, täytetakaus Tukikelpoiset yhteisöt : Yleishyödylliset asuntoyhteisöt Tuen myöntämisen periaatteita, linjauksia

2 ARAn palveluasumisen rahoituskäytännöt Säädökset ja ohjeet Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001) mm. Korkotukilainojen soveltamisala, hyväksyminen yleiset lainoitusedellytykset (1-4 ) Yleishyödyllisyys (5 ja 24-27a ), käyttö- ja luovutusrajoitukset (11-19 ) Asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (666/2001) mm. Korkotukilainojen korkotuen suuruudet (8 ) ja lyhennysohjelmat (9 ) Laki erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi myönnettävistä investointiavustuksista (1281/2004) Soveltamisala, l tavoite, tuensaajaryhmät (tukiluokat k t 1, ) (1-3 ) Myöntämisen edellytykset (6 ) ja suuruus (8 ), käyttörajoitus (11 ) Valtionavustuslaki (688/2001), sovelletaan toissijaisesti Hämeenlinna M.Aho, ARA

3 ARAn palveluasumisen Säädökset ja ohjeet rahoituskäytännöt Korkotukilainojen ja takauslainojen hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelma, jonka valtioneuvosto vahvistaa vuosittain vuoden alussa (voimassa oleva annettu ) Ympäristöministeriön ohjauskirje ARAlle ja sen muutos : Avustukset erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi Hämeenlinna M.Aho, ARA

4 ARAn palveluasumisen rahoituskäytännöt Säädökset ja ohjeet ARAn ohjeet 2012 päivitetyt versiot Rakennuttamisohjeet Suunnitteluopas Palveluasumisen opas Hakuohje : ARAn tuet erityisryhmien asuntoolojen parantamiseksi 2013 Hakemusasiakirjat kunnilta ARAlle viimeistään maanantaina Avustusvaltuus 110 milj. - VM Tae v. 2013, ks. hallitusohjelma ja : säilytetään vähintään nykyinen taso

5 ARAn avustuksen kohderyhmät erityisryhmien asumisessa erilaisia periaatepäätöksiä ja ohjelmia YM:n ohjauskirje j ja sen muutos Pitkäaikaisasunnottomat (VNp ) - jatko-ohjelma ohjelma vuosille painopisteenä kevyemmät asumisratkaisut + asumisneuvonta Kehitysvammaiset (VNp ) - asumisohjelma vuosille painopisteenä laitoshoidon purku Mielenterveyskuntoutujat - kehittämisen kohde (asumisen kehittämisohjelma) Muistisairaat sa aat vanhukset - suuri haaste lähivuosina hallitusohjelmassa mainittu ikäihmisen asumisen kehittämisohjelma (IKÄ-ASKE) - lisäksi i huonokuntoiset t vanhukset

6 Kehitysvammaisten asuminen: ARAn palveluasumisen rahoituskäytännöt Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä; ja em. toteuttamiseen liittyvä päivätty Suomen Kuntaliiton, STMn ja YMn yhteinen kirje kunnille; Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan antamat laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi ; Valviran ohjeet: Mielenterveyden valvontaohjelma Vammaisten Hämeenlinna asumispalvelujen - valvonta M.Aho, ARA Vanhusten ympärivuorokautisen hoivan ja palveluiden valvontasuunnitelma

7

8 Valtion tuki asumiseen: vuokra-asuntojen rakentamisen tuotantotukimuodot korkotukilainat täytetakaus avustus vuokra-asunnoille korjausavustukset: hissit, vanhukset ja vammaiset käytetään yleensä omistusasuntoihin uudistuotanto perusparannus hankinta (rajoitetusti) rakennussuunnitelmien ja rakennus kustannusten hyväksyntä kustannusten on oltava kohtuullisia ja perustuttava yleensä aina rakennusurakan kilpailuttamiseen Korkotukilaina on aina kilpailutettava Hämeenlinna M.Aho, ARA

9 Valtion tuki asumiseen (eli avustus tai korkotuki & täytetakaus tai TÄYTETAKAUS) Tuki rakentamiseen ja asuntokantaan AVUSTUS yhteensä: ARA rahoituksesta 250,9 milj. - vuonna ,2 milj. - VTA vuonna ,4 milj. - VTAe vuonna 2013, josta 50,5 milj. korjaus- ja energiaavustusta valtion talousarviosta 134,9 milj. Valtion asuntorahastosta (sis. 110 milj. erityisryhmien investointiavustusta) i ti t t Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus yhteensä 975 milj. - vuonna 2011a 1025 milj. - VTA vuonna milj. - VTAe vuonna 2013» Koko korkotukilainakannalle maksettava korkotuki vaihtelee yleisen korkotason mukaan vuositasolla, esim. vuonna 2012 arvio 30 milj. vuonna milj. Takauslainojen hyväksymisvaltuus yhteensä 285 milj. - vuonna 2011a 250 milj. - VTA vuonna milj. - VTAe vuonna 2013

10 ARA-uustuotannon vuoristorata : ELVYTYSPIIKKI NÄKYY ARA tuotanto 2000 luvulla As.kpl Välimallin asunnot Omistus ja osa om. asunnot Normaalit vuokra asunnot Asumisoikeusasunnot Eritysryhmien vuokra asunnot

11 Vuosina avustettu yhteensä vajaa asuntoa

12 Vuosina avustuksia myönnetty yhteensä 536 M

13 RAHOITUS eri erityisryhmille - avustus painottuu tehostettuun palveluasumiseen tukiluokat 3. ja 4. Vanhukset (muistisairaat tai huonokuntoiset) Opiskelijat Nuoret Kehitysvammaiset i t (erityyppisiä: i iä autistit, tit asperger.. ) Vammaiset Pitkäaikaisasunnottomat Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat Myös muitakin erityisnimikkeitä esillä ajoittain

14 TUENSAAJIEN TUKIKELPOISUUS (muodolliset edellytykset) Erityisryhmien avustuksen edellytyksenä, että kohteelle hyväksytään samalla myös korkotukilainan Korkotukilaki (604/2001) 5 : Korkotukilainan saajana voi olla 1) kunta tai muu julkisyhteisö; 2 kohta on kumottu L:lla /736. 3) yhteisö, joka täyttää 24 :ssä tarkoitetut edellytykset ja jonka valtion asuntorahasto on tämän nojalla nimennyt; tai (= ARAn päätöksellä yleishyödylliseksi asuntoyhteisöksi nimetty) 4) sellainen osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö, jossa jollakin tai joillakin 1 3 kohdassa tarkoitetuista yhteisöistä on välitön kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu määräysvalta. ( /717)

15 Yleishyödylliseksi nimetty asuntoyhteisö Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotukilaki, (604/2001): a Yleishyödyllisyyden edellytykset Yleishyödyllisyys konsernissa Yleishyödyllisyyden valvonta Nimeämisen peruuttaminen Kunnalle ja muulle julkisyhteisölle tuloutettava tuotto

16 Yleishyödylliseksi nimetty asuntoyhteisö Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotukilaki, (604/2001): 24, Yleishyödyllisyyden edellytykset 1) yhteisön toimialana on rakennuttaa ja hankkia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja ja vuokrata niitä sosiaalisin perustein tai tarjota niitä käytettäviksi asumisoikeusasuntoina tavoitteenaan asukkaiden hyvät ja turvalliset asuinolot kohtuullisin kustannuksin; 2) yhteisö ilmoittaa asunnot julkisesti haettaviksi; 3) yhteisö ei tulouta omistajalleen muuta kuin omistajan yhteisöön sijoittamille varoille lasketun kohtuullisen tuoton. Valtioneuvoston päätös yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen tuoton tuloutuksesta ( , 1203/99) 4) Vapautuvia asuntojen luovutusrajoitus periaatteellinen ei suurta käytännön merkitystä nykyisessä sanamuodossaan?

17 5) yhteisö järjestää asuntojen omistuksen siten, että vuokrien tai käyttövastikkeiden id tasaus on mahdollista, eikä järjestele j yhteisön rakennetta siten, että vastuun kantaminen taloudellisiin vaikeuksiin joutuneista vuokra- tai asumisoikeustaloista vaarantuu 6) yhteisö ei ota muita kuin 1 kohdassa tarkoitettuun toimintaan liittyviä riskejä, ei anna lainaa muulle kuin 25 :ssä tarkoitetulle yhteisölle, eikä anna vakuutta muun kuin 25 :ssä tarkoitetun yhteisön velvoitteesta paitsi, jos on kyse lainasta, jonka samaan konserniin kuuluva yhteisö ottaa ja sijoittaa 25 :ssä tarkoitetun yhteisön vuokra-asuntojen hankkimiseen tai rakennuttamiseen; 7 kohta on kumottu L:lla /736.

18 YLEISHYÖDYLLINEN ASUNTOYHTEISÖ Yleishyödyllisyys ja liiketoiminta konsernirakenteessa KONSERNIN EMOYHTIÖ (Voiton tavoittelu) Pörssi Business Isännöinti Business Rakennuttaminen Business HOIVAPALVELU Yleishyödyllinen yhteisö Nimetty Arava-oy Korkotuki-oy Asumisoikeus-oy Yleishyödyllinen osa - Yleishyödyllisyysmääräykset: toimiala rajoitus, julkinen ja yleinen asukashaku, rajattu tuoton tuloutus, yhteisörakenteen järjestelytarve tai -kielto, riskin ottaminen, lainan antaminen, vakuuden antaminen, ei pörssissä.

19 YLEISHYÖDYLLINEN ASUNTOYHTEISÖ Yleishyödyllisyys ja MUU toiminta konsernirakenteessa YHDISTYS TAI SÄÄTIÖ TAI MUU "YLEISESTI" YLEISHYÖDYLLINEN OY Isännöinti Rakennuttaminen Business HOIVAPALVELU Yleishyödyllinen yhteisö (ry, säätiö tai Koy) Nimetty Arava-oy Korkotuki-vuokra-asunnot oy Asumisoikeus Oy Yleishyödyllinen osa - Yleishyödyllisyysmääräykset: toimiala rajoitus, julkinen ja yleinen asukashaku, Hämeenlinna rajattu - M.Aho, ARAtuoton tuloutus, yhteisörakenteen järjestelytarve tai -kielto, riskin ottaminen, lainan antaminen, vakuuden antaminen, ei pörssissä.

20 YLEISHYÖDYLLINEN ASUNTOYHTEISÖ Yleishyödyllinen asuntoyhteisö YLEISHYÖDYLLINEN ASUNTOYHDISTYS TAI - SÄÄTIÖ Nimetty PALVELUASUNTOJA KORKOTUKI TAI ARAVAVUOKRA-ASUNTOJA Yleishyödyllinen osa - Yleishyödyllisyysmääräykset: toimiala rajoitus, julkinen ja yleinen asukashaku, Hämeenlinna rajattu - M.Aho, ARAtuoton tuloutus, yhteisörakenteen järjestelytarve tai -kielto, riskin ottaminen, lainan antaminen, vakuuden antaminen, ei pörssissä.

21 Ks. myös Osakeyhtiölaki (624/2006) Yhtiön varojen jakaminen 13 luku Varjojen jakotavat mm. 1 2 mom: Yhtiöllä voi tämän luvun 9 :n mukaisesti olla muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. 9 : Muu kuin voitontuottamistarkoitus. Jos yhtiöllä on kokonaan tai osittain muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille, yhtiöjärjestykseen j t on otettava tt tätä koskeva määräys. Yhtiöjärjestyksessä on tällöin määrättävä oman pääoman käyttämisestä 1 :n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa.

22 ARAn hankekäsittelyvaiheita ovat seuraavat: 1) Tukivaraushakemusten käsittely (=hankevalinta) varauspäätös 2) Rakennussuunnitelmien ja kustannusten hyväksyminen osapäätös (=rakennustöiden aloituslupa) 3) Rahoituksen hyväksyminen ja tukien maksaminen avustuspäätös ja korkotukilainapäätös ARA maksattaa avustuksen (valmiusasteet 30%,60%,90%,10 %) 4) Loppuselvityksen käsittely hankkeen valmistuttua osapäätöksen tarkistuspäätös korkotukilainan tarkistuspäätös avustuksen vahvistamispäätös (maksetaan viimeinen avustuserä 10% maksetaan) Mainittujen käsittelyvaiheiden lisäksi ARA käsittelee hankkeita yleisesti ja hankekohtaisestikin tarpeen mukaan ja antaa yleis- ja hankekohtaista ohjausta ja neuvontaa.

23 PALVELU- / TUKIASUMISEN RAHOITUS AVUSTUS (10%-50 %) + KORKOTUKILAINA (90%-50 %) = 100% Erityisryhmien investointiavustusta voidaan myöntää vain vuokra-asuntokohde, joka rahoitetaan samanaikaisesti vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisella korkotukilainalla. UUDISTUOTANTO kohde omistustontilla ja vuokratontilla PERUSPARANNUS usein voi olla myös hissi- tai esteettömyyden parantamiseen liittyvää korjausavustusta (50% esim. hissinkustannusosuudesta). Erityisryhmien investointiavusta ei saa kohdistaa hissikustannusosuuteen hissiavustuksen kanssa samaan aikaan. Hissin kustannukset voidaan rahoittaa korjausavustuksella 50% ja korkotukilainaosuudella 50%. HANKINTA (mahdollinen, mutta harvinaisempi) Hankintaa liittyy erityiskysymyksiä, jonka vuoksi on ARAan on syytä olla ennakkoon yhteydessä. Esimerkiksi yhtiön osakkeiden hankinta ja vakuusasioissa ongelmallisia tilanteita.

24 Erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi tarkoitettua avustusta voi saada vain korkotukilainan kanssa yhdessä Avustuksen kohde Investointiavustuslaki (1281/2004) 4 1 mom. Avustusta voidaan myöntää vuokratalon tai vuokra-asunnon rakentamiseen, hankintaan tai perusparantamiseen silloin, kun samaan kohteeseen myönnetty laina hyväksytään vuokra-asuntolainojen asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001), jäljempänä korkotukilaki, mukaiseksi korkotukilainaksi. Korkotukilaki (604/2001) 1 3 mom. Jos korkotukilainoituksen kohteena on avustuksista erityisryhmien asunto- olojen parantamiseksi annetussa laissa (1281/2004) tarkoitettu vuokraasunto tai vuokratalo, korkotukea voidaan maksaa myös sille kohteen toteuttamiseksi tarvittavalle lainan osalle, joka kohdistuu välittömästi asumista tukeviin tai palvelujen tuottamiseksi tarvittaviin asuinrakennuksen tiloihin. ( /1282) Erityisryhmien i i kohde voidaan toteuttaa t tt pelkällä korkotukilainalla k kil i ll ilman avustusta t, mutta kohteen asumiskustannukset pitää olla kohtuulliset. On mahdollista suunnittelullisesti tehokkaissa rakennusratkaisuissa (palvelutilojen osuus vähäinen ) ja edullisessa markkinasuhdanteessa.

25 AVUSTUKSEN ERITYISRYHMÄT: tukiluokat (asukkaat ja tarpeet) Avustusta voidaan myöntää asuntohankkeeseen asukasryhmälle, jonka: 1) asunto-olot t ovat thuonot tja tulot t poikkeuksellisen k pienet; avustusosuus enintään 10 % = tukiluokka 1) 2) asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita; (avustusosuus 25 % = tukiluokka 2) 3) asunto-olojen järjestäminen edellyttää 2 kohdassa tarkoitettujen tukipalveluiden lisäksi merkittävästi erityisiä tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon. (avustusosuus 40 % = tukiluokka 3) 4) em 2 ja 3 kohtien edellytysten lisäksi moniongelmaisuudesta ja huono-osaisuudesta aiheutuva pitkäaikainen asunnottomuus tai poikkeuksellisen vaativia taikka kalliita tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen k tai asuntoon asukkaiden kehitysvamman takia. (avustusosuus max 50 % = tukiluokka 4)

26 Korkotukilainojen ja takauslainojen hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelma Lainoituksella tuetaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen painottumista avohoitoon. Lainoitusta kohdennettaessa on kiinnitettävä huomiota kohtuullisen asumistason edistämiseen sekä puutteellisesti asuvien, asunnottomien, muiden asunnontarpeessa olevien erityisryhmien ja vanhusväestön asumisolojen parantamiseen. Näitä toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen tarkoitetun korkotukilainoituksen kohdentamisessa etusijalla ovat kaikkein i vaikeimmassa i asuntotilanteessa til t oleviin erityisryhmiin kuuluville ihmisille tarkoitetut asuntohankkeet. Näitä erityisryhmiä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistioireiset vanhukset. Yhdeksi painopistealueeksi otetaan nuorten asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen.

27 Korkotukilainan tukiehdot lyhyesti Korkotukilainan koron perusomavastuukorko Erityisryhmien asunnot; kaikki perusparannuslainat ja hankintalainat 3,4 % Tavallisissa vuokra-asuntokohteissa 1,7 % (ajalla ) Asumisoikeustaloissa 3,5 % Korkotuen suuruus on: Korkotukiasetus (666/2001) 8 rakentamisaikana perusomavastuun ylittävä koron osa kokonaan ja asumisaikana vuosittain alenevana esim. uudistuotannossa 95%, 93%, 91%. päättyen 23 vuoden jälkeen. Korkotukilainan laina-ajat ja lyhennysohjelmat: VNn korkotukiasetus (666/2001) 9 Laina-aika aika uudistuotanto ja hankinta 40 vuotta, perusparannus 30 vuotta Vuosittain 5 vuoden jaksoissa nouseva lyhennysohjelma Valtion täytetakauksen ansiosta pankeille 0-riskiluokan lainoja (?)

28 VALTION TÄYTETAKAUS KORKOTUKILAINALLE Täytetakauksen ansiosta pankeille 0-riskiluokan lainoja marginaalikorko 0,04% (v.2007), 0,06 % (1.-8 / 2008) MUTTA RAHOITUSKRIISI 9/2008 marginaalikorko noussut Kuntarahoitus Oyj:llä 0,1 -> 0,3 % - 0,4 % - 0,7-0,9 -prosentti yksikköön. Muilla luottolaitoksilla jopa 10%- 1,0 20% 2,0 Velallisen maksukyvyttömyystilanteissa valtio on vastuussa pääoman ja koron lopullisista menetyksistä siltä osin kuin vakuus ei niitä riitä kattamaan ARA päättää panttioikeuksien etusijajärjestyksestä erityisestä syystä hyväksytään myös toissijainen kiinnitysvakuus. Uudistuotannossa parhain etusija. Mutta esim. perusparannuskohteissa, jos korkotukilainan edellä paremmalla etusijalla on panttina olevia kiinnityksiä, korkotukilainalle täytyy saada oman panttauksen lisäksi jälkipanttaus parempiin panttauksiin. Vakuutena voidaan edellyttää kunnan omavelkaista takausta,,jos hakijan taloudellinen tilanne tai hankkeen toteutustapa sisältävät poikkeavia riskejä

29 Talokohtaisten korkotukilainojen korko ja marginaalin osuus

30 1,60 Korkotukilainojen korkomarginaalit 1,40 1, ,00 0,80 Vuokra ja 060 0,60 asumisoikeustalot ik t 0,40 0,20 Asuntoosakeyhtiöt 0, /1 2010/2 2010/3 2010/4 2010/5 2010/6 2010/7 2010/8 2010/9 2010/ / / / / /12

31 KORKOTUKILAINOJEN KORKO JA KILPAILUTUS Korkotukilainoitus on lain mukaan aina kilpailutettava. ARA on suosittanut tarjouspyyntöä vähintään kolmelta pankilta. (lähinnä keskuspankit) Täytetakauksen ansiosta pankeille 0-riskiluokan lainoja marginaalikorko 0,04% 04% (v.2007), 0,0606 % (1.-8 / 2008) Eräät pankit ovat rahoituskriisin s takia a nostaa yksipuolisilla s ilmoituksilla korkojen marginaaleja. ARAn kantana on, että yksipuolisia lainasitoumuksessa alun perin sopimattomia marginaalin nostoja ei tulla hyväksymään korkotuen piiriin. Korkotuki maksetaan alkuperäisen päätöksen mukaisesti. ARA hyväksyy marginaalin tarkistuksen viiden lainavuoden jälkeen marginaalintarkistus, jota luottolaitos ei ole sitovasti ilmoittanut jo lainapäätöksen yhteydessä, vaati aina ARAn muutospäätöksen tarkistetun marginaalin on oltava saman suuruinen mitä tarkistushetkellä yleisesti vastaavissa lainoissa

32 Erityisryhmien investointiavustus vs. muu julkinen tuki ilmoitettava koko rahoitus Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi (1281/2004) 9 Erityisryhmien investointiavustusta vain sellaisiin hankkeisiin, joiden rahoittamiseksi ei ole myönnetty muuta julkista tukea kuin Valtion asuntorahaston varoista myönnettävää korkotukea tai avustusta taikka kunnan tai kuntayhtymän tukea lukuun ottamatta Investointiavustusta EI samaan hankkeeseen, jos hankkeelle on myönnetty suoraan valtion talousarviosta yllä mainittua ns. muuta julkista tukea esim. pysyvät korjausavustukset, suhdanneluoteiset korjausavustukset (vuonna 2009), RAY:n investointiavustukset i ti t t - ts. erityisryhmien i i investointiavustusta i ti t t EI MYÖNNETÄ sille osalle kokonaiskustannuksista, jolle on myönnetty tai myönnetään tässä mainittua muuta julkista tukea. POIKKEUS: valtion talousarvion hissiavustus i 50% hissinkorjauskustannukset erotetaan muista korjaus/perusparannuskustannuksista ja sille myönnetään vain hissiavustusta ja korkotukilainaa k kil i MUTTA EI INVESTOINTIAVUSTUSTA.

33 Erityisryhmien asumishankkeiden laatu- ja valintakriteereitä asumisyksiköiden ja asuntojen sijainti tavallisilla asuinalueilla muun asutuksen ja palvelujen seassa asunnot ja asumisyksiköt ovat osa normaalia lähiyhteisöä ei useita erityisryhmiä samaan asumisyksikköön erityisryhmän asumisen laatusuositukset asunnot riittävän kokoisia (tilasuositukset, esim. ryhmäkoti >ARA 25 m 2 - pienasunnot >35-40 m 2 - soluasunnot >20 m 2 asumisyksiköt ovat pieniä (vain perustellusta syystä isompia yksiköitä, lähinnä vanhuskohteet)

34

35 Palvelutalossa maksaa PALVELU ei TALO Palveluasuminen - tehostettu palveluasuminen Palveluiden mitoitus esim: henkilökunta/asukas on yli 0,5. Karkea laskelma: vuokra 500 euroa + tarvittavien palveluiden kustannus noin 3000 euroa = 3500 euroa/kk. => Vuokran osuus vajaa 15%. Palvelutalon taloudellinen kestävyys on valtaosaltaan kiinni palvelukonseptin toimivuudesta ja siitä kuka sen oikein maksaa? Käytännössä maksaja = kunta joko järjestää palvelut omana työnä tai hankkii ne muulta palvelutuottajalta (kilpailuttaminen) ARA ja kiinteistön talousriski näkökulma: Normaalisti kiinteistön vuokranantaja pyrkii mahdollisimman pitkäaikaiseen ja varmaan vuokrasuhteeseen. Ongelmana miten arvioida pitkäaikainen taloudellinen toiminnallisuus ja kestävyys Sitoumus pitkäaikaisesta palvelutuotannon järjestämisestä??

36 ARAn rahoitus erityisryhmille ml myös korkotukilainalla k kil i ll ilman avustusta t Periaatepäätösten ja linjausten periaatteet ja tavoitteet otettava huomioon - rakentamisen erityiset i t tila ja varusteratkaisut tk t ja avustusta mitoitettaessa otetaan kohdekohtaisesti huomioon huomioon kohteen laajuus ja kustannukset vuokran kohtuullisuus sekä erityisryhmään kuuluvien vuokranmaksukyky. Palveluasuntokohteen rakentaminen, hankinta ja perusparantaminen voidaan rahoittaa ilman investointiavustusta pelkällä korkotukilainalla; taikka rakentaminen takauslainalla. Kaikissa ARAn tukemissa tuki- ja palveluasumisen kohteissa sovelletaan soveltuvin osin samoja vaatimustasoja: laadun, tilaja varusteratkaisujen, toiminnallisuuden, taloudellisuuden sekä asuntojen ja palvelujen tarpeen suhteen.

37 TAKAUSLAINA (vuokra-asuntojen uudisrakentamiseen) VALTION TALOUSARVIO M HYVÄSKYMISVALTUUS (n asuntoa) Takauslainan määrä enintään 95% kustannuksista (rakennuskustannuksista ja maapohjakustannuksista) Takaustyyppinä Täytetakaus Ei korkotukea Rakentaminen on kilpailutettava, tt ellei ARA myönnä erit. perusteilla poikkeamislupaa i Lainoitus on aina kilpailutettava Takausaika enintään 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta Vuokra-asuntoja on käytettävä vähintään 20 vuotta vuokra-asuntoina Asunnot vapautuvat vuokrakäyttövelvoitteesta 20 vuoden jälkeen, kun valtio on vapautettu takausvastuusta Ei asukasvalintarajoitteita vuokranmääritysvapaa Luovutukseen käyttörajoitusaikana ja takausaikana ARAn hyväksyntä Lainansaajalla on oltava riittävät edellytykset takauslainan takaisin maksamiseen ja vuokratalotoimintaan Takausmaksu 0,5% kertaluonteisena lainapääomasta Hakemus jätettävä ttä ä kuntaan kunnan puollettava hakemusta

38 ARA YM HALLITUS HALLITUSOHJELMA Valtion TA soveltuvuus laatu hinta KIINTEISTÖN OMISTAJA / RAKENNUTTAJAT S O T E T A R V E KUNTA PALVELUTUOTTA JAT kilpai ilutus Asunto-, sosiaali- ja hyvinvointipoliittiset linjaukset sijainti ASUKAS seinät laatu Tieto = tarve Valvira AVIT hoiva tukipalvelut

39 HANKESUUNNITELMA (ARAn hakuohje) Hankkeen toiminta-ajatus konsepti vuokra-asuntokannan omistaminen, ylläpitäminen ja vuokralle tarjoaminen sosiaalinen perustein kohderyhmälle, toiminnan tarkoitus ja toimintaperiaatteet ja -tavat Perustelut hankkeen toteuttamiselle (perustuu tarvekartoitukseen) Selvitys kohteen, asukkaista, muista käyttäjistä palveluista, toiminnoista, henkilökunnan mitoitus, palvelujen tuotanto, kilpailutus, sijainti Kun rakennetaan tuki- ja palveluasuntoja on kunnan sosiaalitoimen asiantuntijalausunnoilla ja tarvearvioinneilla keskeinen merkitys avustusta määrättäessä. Kohteella mahdollisuus arvonlisäveronpalautukseen, jos se on suoraan kunnan omistuksessa tai välivuokrattu kunnalle. (EI suoraan kuntien yhtiöille nekin yleensä välivuokraavat kunnalle)

40 Miksi Ei asumiskeskittymille? Ihmisoikeuskysymys, ihmisarvokysymys (YK:n sopimus) Samat perusoikeudet kaikille asuminen on perusoikeus Yhdenvertaisuuden ja normaalisuuden periaate Jokaisella on oltava mahdollisuus asua normaalissa asuinyhteisössä, olla osana lähiyhteisöä Asuinalueiden tasapainoinen kehittäminen monenlaista asumista erilaisiin asumisen tarpeisiin Ei paluuta kunnalliskoteihin Julkisella rahalla turvataan hyvää ja laadukasta asumista, myös kohtuuhintaista investointiavustuksen turvin

41 Vanhusten palveluasumisen tilanne Pitkäaikaispaikkojen vähentäminen vanhainkodeista ja terveyskeskuksista Vanhainkotien tulevaisuus peruskorjataanko palveluasumiseen? Muistisairaiden ryhmäkotien tarve sijainti? Rahoitetaanko avustuksin pelkästään tehostettua palveluasumista? Miten pitkälle kotona asumista voidaan tukea? Palveluasumisen laatu tilamitoitukset, huonekoot Tavoitteena asunto = koti (pysyvä vuokrasopimus)

42 Asumishankkeiden s vaikuttavuus uus ja taloudellinen e kestävyys Kuntien pitkän ajan strategiat/suunnitelmat (asumisen strategiat) joissa on määritelty asuntojen tarve ja tarvittavat asuntokohteet/asumisratkaisut eri erityisryhmille - kaavoitus ja tonttipolitiikka, liikenneyhteydet, palveluverkosto, turvallisuus Kestäviä ja pitkäaikaisia investointeja - rakennusten/tilojen muunneltavuus, pitkäaikainen tarve - kohtuulliset kustannukset

43 Aran odotukset kunnille palveluasumisen edistämiseksi Asuinalueiden pitkäjänteinen suunnittelu (kaavoitus, tonttipolitiikka, palveluverkosto) Asuinalueiden tasapainoinen kehittäminen (segregaation g välttäminen) Yhteistyön lisääminen kunnan toimialojen sisällä erityisryhmien asumiseen liittyvissä asioissa Sote-lausunnon (lomake ARA 55/12) - hankkeen tarpeellisuus, pitkäkestoisuus ja sopivuus kunnan/seutukunnan palvelurakenteeseen Kuntien sitoutuminen kunnan myönteinen lausunto ja ostopalvelu Palvelujen hankintatietoja, palveluasuntojen lukumäärä, käyttöasteet

44 Palveluasuminen Palvelutuotannon järjestämisessä vaihtoehtoja: 1) Palveluntuottaja >>>>> kunnan omistamaan kiinteistöön 2) Palveluntuottaja >>>>> on myös vuokranantaja. (tällöin ARAn tukemassa asuntotuotanto on eriytetty palveluntuottajasta erilliseen yhteisöön tai yhtiöön 3) Vain vuokranantaja>>>> kolmas osapuoli vuokranantajana 4) Palveluntuottaja ja vuokranantaja erikseen (ARA-asuntojen asumista ja asumiskustannuksia ei voi kilpailuttaa) Tilojen omistaja/rakennuttaja tt j ja palveluntuottaja-konsepti l tt ti? Palveluseteli? (ARA-asuntojen käyttörajoitukset mm. asukasavalintakriteerit otettava huomioon)

45 Miten turvataan palveluasuminen? Keskeinen kysymys liittyy kiinteistön/tilojen omistukseen ja hallintaan (kunta, kuntayhtymä, itsenäinen rakennuttaja jne.) Edelleen (t. väli-) vuokraus kunnalle - arvonlisäveron palautus (18-22%) Erotetaan asuminen ja palvelut toisistaan; vuokra-asuminen erillisessä yhteisössä : ARA kohteissa yleishyödyllisyyssäännökset edellyttävät eriyttämistä korkotukilaki (604/2001) 24 1) ja 5) kohdat Vuokrasuhde asukkaan ja omistajan/välivuokraajan kanssa Asukkaan asumisturva = pysyvä vuokrasopimus Omakustannusvuokra - Asukasvalintakriteerit

46 Asumisturva ja kohteen käyttö Kohdennettaessa ARA-tukia palveluasumiskohteeseen, lähdetään siitä, että asukkaiden asumisturva säilyy palveluntarjoajan vaihtuessa ja että kohteet säilyvät pitkäkestoisesti niille tarkoitetussa käytössä. Näiden tavoitteiden varmistamiseksi ympäristöministeriö muutti erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi myönnettäviä avustuksia koskevaa, antamaansa ohjauskirjettä siten, että ARAn avustuksen myöntämisen ehdoksi on asetettava maininta, että "kunnan on voitava halutessaan vaihtaa palvelutalossa toimivaa palveluntuottajaa l tt esimerkiksi i kilpailutuksen k seurauksena säilyttäen samalla asukkaiden vuokrasuhteen samassa kohteessa