ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä, joka on lähes tuhat vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Espoo sai muuttovoittoa sekä maassamuutosta että siirtolaisuudesta. Espooseen muuttaneista runsas puolet oli työllisiä. Työttömien osuus oli Espoossa pienempi kuin koko maassa ja muualla pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseutu kärsi maan sisäisessä muutossa muuttotappiota eläkeläisistä ja lapsista ja sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa kaikista pääasiallisen toiminnan ryhmistä, erityisesti työllisistä. Espooseen muista kunnista ja ulkomailta muuttaneista kolmannes oli 25-34-vuotiaita. Yli 55-vuotiaiden lähtömuuttajien osuus oli pääkaupunkiseudulla suurempi kuin tulomuuttajien. Koko maassa naiset muuttivat erityisesti kuntien välillä, mutta ulkomailta muutettaessa miehet olivat edellisvuoden tapaan enemmistönä. Espoossa tulomuuton enemmistönä sekä maassamuutossa että siirtolaisuudessa olivat niukasti miehet. Pääkaupunkiseudulle muuttaneiden koulutustaso oli koko maan tasoa korkeampi. Espoo sai muuttovoittoa korkea-asteen ja perusasteen suorittaneista. Espoosta ulkomaille muuttaneista puolet oli ilman ammatillista koulutusta. Pääkaupunkiseudulle ulkomailta muuttaneista noin 40 % oli tulottomia. Espoosta muihin kuntiin muuttaneista lähes 30 % ansaitsi yli 32 000 euroa vuodessa. Espooseen muista kunnista ja ulkomailta muuttaneiden valtionveronalaiset keskitulot olivat muuta pääkaupunkiseutua korkeammat. Helsinki, Espoo ja Vantaa kuitenkin menettivät muuttoliikkeen kautta verotuloja.
Tulo- ja lähtömuuttajien taloudellinen toiminta Siirtolaisissa enemmän lapsia kuin maassamuuttajissa Vuonna 2013 Suomessa tehtiin 267 190 muuttoa kunnasta toiseen. Ulkomailta Suomeen muutti 31 941 henkeä. Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä, joista ulkomailta muuttaneita oli 3 263 henkeä ja muista kunnista muuttaneita 15 044 henkeä. Suomesta ulkomaille muutti 13 893 henkeä, Espoosta muihin kuntiin 15 023 henkeä ja ulkomaille 1 550 henkeä. Suomessa kunnasta toiseen muuttaneista vajaa puolet oli työllisiä vuonna 2013. Ulkomailta Suomeen muuttaneita työllisiä oli koko maassa lähes kolmannes. Toiseksi suurin osuus ulkomailta muuttaneista koostui muuhun kuin työvoimaan kuuluvista. Pääkaupungin kunnista suurin osuus oli Helsingissä, noin viidennes. Lapsia muutti pääkaupunkiseudulle erityisesti ulkomailta. Vantaalle ulkomailta muuttaneista joka viides oli lapsi. 100 % 90 % 80 % 5,0 6,7 16,7 19,9 2,5 5,2 3,7 14,3 19,2 1,4 4,7 3,7 16,9 19,8 1,8 5,3 3,6 10,6 14,3 1,1 10,6 70 % 13,3 11,3 13,0 7,4 13,4 12,0 60 % 50 % 40 % 12,0 10,7 18,0 13,9 6,7 18,4 10,2 7,8 15,6 11,0 8,6 20,1 11,9 Muu työvoiman ulkop. t. tunt. Eläkeläinen Opiskelija Lapsi (0 14 v.) 30 % 58,9 59,6 59,8 Työtön 20 % 48,8 32,3 37,8 38,3 42,0 Työllinen 10 % 0 % Kuva 1. Tulomuuttajien taloudellinen toiminta koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 1 Ryhmä muut työvoiman ulkopuolella toimivat tai tuntematon muodostuu henkilöistä, jotka ovat syystä tai toisesta työvoiman ulkopuolella. Työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä tai työttömiä. 2 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016
Maassamuutossa sekä kunnasta että kuntaan muuttavien määrät ovat samat koko maan tasolla. Tällöin ei synny muuttovoittoa eikä -tappiota. Koko maassa ulkomaille muuttaneista suurin osa oli työllisiä. Muun työvoiman ulkopuolelle jäävien muuttajien osuus oli lähes yhtä korkea. Pääkaupunkiseudun kunnista työvoimaan kuuluvia maassamuuton lähtömuuttajia oli eniten Espoossa ja Vantaalla, 66 %. Eläkeläiset muuttivat erityisesti kunnasta toiseen lähtömuuton ollessa pääkaupunkiseudulla tulomuuton osuutta suurempi. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 5,0 6,7 16,7 12,0 10,7 32,6 3,5 9,8 13,2 4,5 4,6 5,0 12,7 11,9 6,9 25,2 2,1 9,2 19,2 2,6 5,4 5,7 13,8 10,0 8,4 36,7 2,4 8,8 11,0 2,9 4,8 5,3 10,2 13,8 9,0 32,5 2,8 8,5 12,3 5,5 Muut työvoiman ulkopuol. t. ja tunt. Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset 0 14 vuotiaat 30 % 20 % 10 % 48,8 36,3 58,9 41,7 56,7 38,2 56,8 38,5 Työttömät Työlliset 0 % Siirtolaiset Siirtolaiset Siirtolaiset Siirtolaiset Kuva 2. Lähtömuuttajien taloudellinen toiminta koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2013 Kuvissa 3 ja 4 tarkastellaan työvoiman tulo- ja lähtömuuttoa Espoossa vuosina 2009 2013. Vuonna 2013 työllisten tulomuuttajien määrä väheni yli 900 hengellä. Myös työllisten lähtömuuttajien määrä kääntyi samana vuonna laskuun. Vuonna 2013 Espooseen muuttaneista työvoimaan kuului 63 %. Työttömän työvoiman tulomuuttajien vuosikasvu oli vuonna 2013 lähes 300 henkeä. Työttömien lähtömuuttajien määrät ovat olleet vuodesta 2009 vuoteen 2011 laskussa, mutta tämän jälkeen nousseet. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016 3
Henkilöä 12000 10000 8000 6000 4000 9689 8972 8906 8973 10488 9395 11036 9879 10079 9487 Henkilöä 1600 1400 1200 1000 800 600 881 840 771 730 854 659 1065 818 1334 1081 400 2000 200 0 2009 2010 2011 2012 2013 0 2009 2010 2011 2012 2013 Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Kuva 3. Työllisen työvoiman tulo- ja lähtömuutto vuosina 2009-2013 Kuva 4. Työttömän työvoiman tulo- ja lähtömuutto vuosina 2009-2013 Muuttovoittoväestön taloudellinen toiminta Espoo sai maassamuuton muuttovoittoa etenkin opiskelijoista Koko maassa muuttovoittoa on saatu eniten työllisestä työvoimasta ja lapsista. Pääkaupunkiseudun kunnista Helsinki ja Espoo saivat maassamuutosta muuttovoittoa, mutta Vantaa kärsi muuttotappiota. Espoon kokonaisnettomuutto oli maahanmuutto mukaan laskettuna 1 734 henkilöä voitollinen. Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat kärsivät maassamuutossa muuttotappiota eläkeläisistä ja lapsista. Helsingissä muuttotappiota tuli lisäksi muista työvoiman ulkopuolella olevista ja Espoossa ja Vantaalla työttömistä. Muuttovoittoa saatiin pääkaupunkiseudulla eniten työllisistä. Taulukko 1. Nettomuuton taloudellinen toiminta koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Työllinen 5273 10 589 3275 1437 117 840 Työtön 3818-38 291 149 605-95 274 Lapsi (0-14 v.) 3915-87 304-450 685-313 441 Opiskelija 2889 238 282 1578 569 0 219 Eläkeläinen 321-188 13-436 13-253 11 Muut työv. ulkop. t.tunt. 1832 86 234-29 434 49 161 Yhteensä 18048 21 1713 4087 3743-495 1946 Taulukossa 2 on kuvattuna työllisten muuttajien, yhteenlaskettuna kuntien välinen muutto ja maahan- ja maastamuutto, ikärakenne vuodesta 2009 vuoteen 2013. Nuorista työllisistä kärsittiin vuonna 2013 muuttotappiota ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Työllisten muuttajien kokonaismuuttovoitto kasvoi vuoteen 2012 saakka, mutta laski seuraavana vuonna lähes 600 hengellä. Alle 35-vuotiaat muodostavat jokaisena vuonna suurimman osan työllisistä muuttajista Espoossa. 4 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016
Taulukko 2. Työllisten 15-64 -vuotiaiden muuttajien ikärakenne vuosina 2009-2013 Ikä 2009 2010 2011 2012 2013 tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto 15-24 2425 2385 40 2527 2386 141 2856 2622 234 2927 2801 126 2678 2744-66 25-34 4140 3881 259 4463 3885 578 4643 3906 737 4780 4057 723 4406 3845 561 35-44 1498 1433 65 1622 1554 68 1739 1610 129 1957 1612 345 1770 1558 212 45-54 648 816-168 784 798-14 879 829 50 989 928 61 889 928-39 55-64 249 379-130 280 339-59 355 413-58 366 459-93 336 412-76 Yhteensä 8960 8894 66 9676 8962 714 10472 9380 1092 11019 9857 1162 10079 9487 592 Espoon saama maassamuuton muuttovoitto jäi vähäiseksi Vuodesta 2010 lähtien sekä maassamuuton että siirtolaisuuden nettomuutto on ollut voitollinen. Tätä ennen maassamuutossa kärsittiin muuttotappiota. Siirtolaisuuden osalta muuttovoitto on kasvanut tasaisesti, mutta vuonna 2013 nettomaassamuutto laski rajusti, pysyen niukasti voitollisena. 2000 1500 1525 1644 1713 1000 1029 1119 690 582 Henkilöä 500 243 0 2009 2010 2011 2012 2013 21 500 503 1000 Kuva 5. Muuttovoitot ja -tappiot nettomuuttona Espoossa vuosina 2009-2013 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016 5
Muuttovoittoväestön ikärakenne Muuttovoittoa etenkin 25 34-vuotiaista maassamuutossa sekä siirtolaisuudessa Koko maassa muuttovoittoa on mahdollista saada vain siirtolaisuudesta. Vuonna 2013 muuttovoitto oli 18 048 henkeä. Muuttovoittona saadut asukkaat olivat nuoria, alle 34-vuotiaita. Joka toinen oli 15 34-vuotias ja runsas viidennes oli alle 15-vuotias. Espoossa maassamuutosta muuttovoittoa saatiin 15 44-vuotiaista. Pääkaupunkiseudun kunnat saivat siirtolaisuudesta muuttovoittoa kaikista ikäryhmistä. Muuttovoittoa saatiin eniten 25 34-vuotiaissa sekä Espoossa, Helsingissä että Vantaalla. Taulukko 3. Muuttovoitot ja -tapppiot ikäryhmittäin ja muuttotyypeittäin koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Nettomuutto -14 0 4006-91 311-436 605-310 448 15-24 0 3867 112 361 5001 785 106 352 25-34 0 5492 322 657 482 869 366 612 35-44 0 2693 132 240-506 379-245 319 45-54 0 1209-150 106-6 104-56 167 55-64 0 414-231 19-297 32-222 32 65-0 367-73 19-151 11-134 16 Yhteensä 0 18048 21 1713 4087 2785-495 1946 Tulo- ja lähtömuuttajien sukupuolirakenne Miehet enemmistönä ulkomailta muuttaneissa koko maassa sekä pääkaupunkiseudulla Tulomuuton sukupuolijakaumassa on havaittavissa joitakin erityispiirteitä. Koko maan maassamuutossa naiset olivat aktiivisempia muuttajia, mutta ulkomailta muutettaessa miehet ovat enemmistö. Koko maassa naisten osuus ulkomaan lähtömuutossa on miehiä korkeampi. Pääkaupunkiseudulla näin on vain Vantaalla. Espoossa miesten ja naisten muuttoaktiivisuus on hyvin tasaista. 6 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016
70,0 60,0 51,0 59,3 50,0 49,0 49,0 51,5 49,5 49,3 49,0 51,0 51,5 52,3 51,8 51,7 51,2 47,4 48,5 48,0 49,6 51,5 50,2 51,3 42,1 53,5 49,8 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä tulomuutto lähtömuutto Kuva 6. Miesten osuus koko maan ja pääkaupunkiseudun tulo- ja lähtömuutossa vuonna 2013 Muuttovoittoväestön sukupuolirakenne Koko maassa ja pääkaupunkiseudulla siirtolaisuudessa muuttovoittoa saatiin enemmän miehistä. Espoo kärsi muuttotappiota maassamuutossa naisista ja Vantaa molemmista sukupuolista. Helsinki sai molemmista muuttovoittoa ja erityisesti naiset ovat muuttaneet muista kunnista Helsinkiin. Taulukko 4. Miesten ja naisten muuttovoitot ja -tappiot maan ja pääkaupunkiseudun nettomuutosta v.2013 siirtolai-suus maassamuutto siirtolaisuus maassamuutto siirtolaisuus maassamuutto siirtolaisuus miehet 9600 71 898 1636 1559-86 997 naiset 8448-50 815 2451 1226-409 949 18048 21 1713 4087 2785-495 1946 Tulo- ja lähtömuuttajien koulutustaso Korkeakoulutettujen tulomuuttajien osuus korkein Espoossa Tulomuutossa vuoden 2013 tiedoista on mahdollista tarkastella vain maassamuuton koulutustietoja, sillä ulkomailta muuttaneiden koulutustietoja ei ole saatavilla. Koko maassa muuttaneista enemmistönä ovat keskiasteen tutkinnon suorittaneet, joita on 45 %. Pääkaupunkiseudun tulomuutossa korkeakoulutettujen osuus oli suurin Espoossa. Vain perusasteen suorittaneiden muuttajien osuus oli Vantaalla pääkaupunkiseudun korkein ja ylitti koko maan tason. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016 7
100 % 90 % 80 % 22,8 31,6 29,4 22,8 70 % 60 % 50 % 45,4 37,3 45,1 38,9 40 % 30 % 20 % 10 % 31,8 31,1 25,5 38,3 0 % Ei perusasteen jälk. tutkintoa Keskiaste Korkea-asteen koulutus Kuva 7. Kuntien välisen tulomuuton koulutusrakenne koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Muuttoliikkeen koulutustasoa voidaan tarkastella tarkemmin työvoiman näkökulmasta. Työllisistä Espooseen muista kunnista muuttaneista 42 % oli korkeakoulutettuja vuonna 2013. Enemmän kuin joka kuudes oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Espooseen muuttaneessa työttömässä työvoimassa eri koulutusasteet jakautuivat tasaisemmin. Ei perusasteen jälk. tutkintoa 17,5 % Työllinen työvoima Korkeaaste 42,3 % Keskiaste 40,2 % Työtön työvoima Ei perusasteen jälk. tutkintoa 32,8 % Korkeaaste 29,6 % Keskiaste 37,5 % Kuva 8. Espooseen muista kunnista muuttaneen työllisen ja työttömän työvoiman koulutusrakenne vuonna 2013 Lähtömuuttoa koulutuksen mukaan voidaan tarkastella sekä maassamuutossa että siirtolaisuudessa. Koko maassa siirtolaisuudessa suurimman ryhmän muodostivat henkilöt, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Espoossa ilman ammatillista koulutusta oli puolet ulkomaille muuttaneista. Espoossa maassamuuton lähtömuutossa koulutusrakenne oli hyvin tasainen. Korkeakoulutettujen osuus oli muuta seutua korkeampi. 8 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016
100 % 90 % 80 % 22,8 30,7 30,5 31,2 21,3 34,7 21,3 24,9 70 % 60 % 50 % 45,4 25,7 38,9 18,8 41,2 21,4 41,2 26,2 40 % 30 % 20 % 31,8 43,6 30,6 50,0 37,5 43,8 37,5 48,9 10 % 0 % Ei perusasteen jälk. tutkintoa Keskiaste Korkea-asteen koulutus Kuva 9. Lähtömuuttajien koulutusrakenne koko maassa ja pääkaupunkseudulla vuonna 2013 Työllisen ja työttömän työvoiman Espoosta muihin kuntiin muuttaneissa keskiasteen koulutuksen suorittaneiden osuus oli suurin. Työttömiä vain perusasteen suorittaneita oli maassamuuton lähtömuuttajissa lähes kolmannes kun työllisissä heitä oli joka kuudes. Ei perusasteen jälk. tutkintoa 16,1 % Työllinen työvoima Työtön työvoima Keskiaste 43,1 % Ei perusasteen jälk. tutkintoa 30,5 % Keskiaste 40,4 % Korkeaaste 40,8 % Korkeaasteen koulutus 29,1 % Kuva 10. Espoosta muihin kuntiin muuttaneen työllisen ja työttömän työvoiman koulutusrakenne vuonna 2013 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016 9
Muuttovoittoväestön koulutustaso Espoolle muuttovoittoa korkeakoulutetuista Nettomuuttoa on mahdollista tarkastella vain maassamuutosta, ulkomailta muuttaneiden koulutustietojen puuttuessa. Espoo sekä Vantaa kärsivät muuttotappiota keskiasteen suorittaneista, kun vastaavasti Helsinki sai heistä suurimman muuttovoittonsa. Espoo sai muuttovoittoa erityisesti korkeakoulutetuista henkilöistä. Taulukko 5. Nettomuuton koulutusrakenne maassamuuton osalta koko maassa ja pääkaupunkiseudulla v. 2013 Ei perusasteen jälk. tutkintoa 0 88-70 -81 Keskiaste 0-246 3566-510 Korkea-asteen koulutus 0 179 591 96 yhteensä 0 21 4087-495 Espooseen muutti muista kunnista reilu 8 800 15 64-vuotiasta työllistä vuonna 2013. Keskiasteen suorittaneita työllisiä menetettiin muihin kuntiin ja korkea-asteen suorittaneista työllisistä Espoo sai eniten muuttovoittoa. Työttömän työvoiman maassamuutosta Espoo sai muuttovoittoa perusasteen suorittaneista. 200 150 128 140 100 50 12 0-50 -44-6 Ei perusasteen jälk. tutkintoa -100 Keskiaste -150 Korkea-aste -200-250 -300-258 Työllinen työvoima Työtön työvoima Kuva 11. Nettomaassamuutto koulutusasteen mukaan työllisen ja työttömän työvoiman osalta Espoossa vuonna 2013 10 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016
Tulo- ja lähtömuuttajien tulot Espoon lähtömuuttajissa suurituloisten osuus suurempi kuin Helsingissä ja Vantaalla Koko maan maassamuuton tulomuuttajissa yli kolmannes muuttajista oli vuodessa yli 22 000 euroa ansaitsevia. Espoossa ja Vantaalla vastaavat osuudet olivat korkeammat. Espoossa yli 32 000 euroa tienaavien osuus oli pääkaupunkiseudun suurin, 26 %. Ulkomailta muuttaneissa tulottomien osuus koko maassa vastasi pääkaupunkiseudun tasoa. 100 % 90 % 19,2 6,7 6,7 26,2 10,3 7,7 18,7 8,2 7,1 24,9 8,3 10,5 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 14,8 19,5 17,8 11,1 11,3 21,4 14,1 18,4 15,3 11,7 9,8 17,8 13,1 19,5 17,6 12,9 12,1 19,6 17,6 18,3 13,8 14,2 10,9 17,4 32000 + 22000 31999 12000 21999 6000 11999 2 5999 Ei tuloja 20 % 14,3 42,8 11,8 42,7 15,5 40,1 10,1 38,6 10 % 14,5 14,1 15,5 15,3 0 % Kuva 12. Tulomuuttajat tuloluokittain koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Lähtömuutosta on mahdollista tarkastella vain maassamuuttoa, ulkomaille muuttaneiden tulotietojen puuttuessa. Lähtömuutoissa suurin ryhmä oli yli 32 000 euroa vuodessa ansaitsevat. Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla korkeimman tulotason muuttajien osuus muodosti yli neljänneksen lähtömuuttajista. Tulottomien lähtömuuttajien osuus oli seudulla samaa tasoa koko maahan verrattuna. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016 11
100 % 90 % 80 % 19,2 26,9 25,8 25,4 70 % 14,8 14,6 15,5 17,9 60 % 50 % 19,5 18,4 19,1 17,7 32000+ 22000 31999 12000 21999 40 % 30 % 17,8 14,0 15,3 13,2 6000 11999 2 5999 Ei tuloja 20 % 14,3 11,5 11,4 9,6 10 % 14,5 14,5 13,0 16,2 0 % Kuva 13. Lähtömuuttajat maassamuuton osalta tuloluokittain koko maassa ja pääkaupunkiseudulla v. 2013 52000+ 1367 1316 42000-51999 943 901 32000-41999 1591 1417 27000-31999 22000-26999 17000-21999 12000-16999 948 969 919 1051 911 908 972 1026 9000-11999 6000-8999 3000-5999 608 457 292 306 435 554 2-2999 156 102 Ei tuloja 15 14-2000 -1500-1000 -500 0 500 1000 1500 2000 Lähtömuutto Tulomuutto Kuva 14. Espooseen ja Espoosta vuonna 2013 kuntien välisesti muuttaneet työlliset valtionveronalaisten keskivuositulojen mukaan Espooseen sekä Espoosta muuttaneista työllisistä suurituloiset ryhmät 32 000-41 999 ja yli 52 000 euroa tienaavat olivat suurimmat. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016 12
Muuttovoittoväestön tulotaso Espoolle muuttotappiota tulottomista ja suurituloisista Koko maan tulorakennetta ei voida esittää Suomesta ulkomaille muuttaneiden tulotietojen puuttuessa. Espoo sai muuttovoittoa pääasiassa 6 000-11 999 euroa vuodessa ansaitsevien ryhmästä. Helsinki kärsi muuttotappiota ääripäistä, eli tulottomista sekä suurituloisimmista. Vantaa sai muuttovoittoa ainoastaan kahdesta tuloluokasta. Taulukko 6. Nettomaassamuuton tulojakauma koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 2 Ei tuloja 0-59 -331-201 2-5999 0 46 1548 10 6000-11999 0 205 1777 21 12000-21999 0 4 1376-8 22000-31999 0-78 270-127 32000+ 0-96 -554-190 Yhteensä 0 22 4086-495 Espoossa työllisillä tulomuuttajilla pääkaupunkiseudun korkeimmat keskitulot Espooseen muuttaneilla työllisillä on lähtömaasta (kotimaa, ulkomaat) riippumatta ollut suuremmat keskitulot kuin naapurikuntiin muuttaneilla. Muista kunnista Espooseen muuttaneiden keskimääräiset vuositulot ovat pysyneet tarkasteluajanjaksolla lähes samalla tasolla ollen vähintään 32 000 euroa. Kuntien välisessä tulomuutossa matalimmat keskitulot olivat vuosina 2009 2013 Helsinkiin muuttaneilla ja ne olivat myös koko maan tasoa alhaisemmat. Työllisten ulkomailta muuttaneiden matalimmat keskitulot olivat Vantaalla, vuotta 2012 lukuun ottamatta. 2 Tietosuojalainsäädännöstä johtuen nettomuuttojen summat poikkeavat hieman toisistaan eri taulukoissa. 13 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016
40000 keskitulot (euroa/vuosi) muuttovuonna 35000 30000 25000 20000 15000 33352 32064 30952 28561 27016 26716 27899 27150 28553 32897 27779 30040 29165 33925 33870 30931 29584 30250 28827 29155 10000 5000 0 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 15. Työllisten muualta Suomesta muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (euroa/henkilö) muuttovuonna Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa vuosina 2009-2013 30000 26131 26994 keskitulot (euroa/vuosi) muuttovuonna 25000 20000 15000 10000 19775 21200 16320 23789 21995 20897 20380 20124 19758 19550 19100 21118 24509 22634 21567 21917 21649 21611 5000 0 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 16. Työllisten ulkomailta muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (euroa/henkilö) muuttovuonna Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa vuosina 2009-2013 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016 14
Tulo- ja lähtömuuttajien tuloero vuosina 2009 2013 oli miinusmerkkinen Helsingissä jokaisena vuonna. Espoossa vuodet 2009 ja 2012 olivat lievästi voitollisia. Kokonaisuutena pääkaupunkiseudun kunnat ovat menettäneet muuttoliikkeen kautta verotuloja. Taulukko 7. Työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojen erotus vuosina 2009-2013 Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla Espoo Helsinki Vantaa 2009 26-3268 -793 2010-1364 -4947 1228 2011-772 -4052-961 2012 15-3637 -591 2013-3981 -3046-1666 yhteensä -6792-20703 -2208 Yhteenveto Espoon saama maassamuuton muuttovoitto jäi vuonna 2013 erityisen alhaiseksi, ollen vain 21 henkeä edellisvuoden lähes 600 henkeen verrattuna. Nettomuutto pysyi kuitenkin voitollisena. Siirtolaisissa tulomuuttajissa lasten osuus on suurempi kuin maassamuutossa. Vantaalla siirtolaisten lasten osuus oli 20 %. Ulkomailta muuttaneissa enemmistönä olivat edellisvuoden tapaan miehet. Espoossa miesten ja naisten väliset erot muutoissa olivat kuitenkin vähäiset. Espoo sai muuttovoittoa korkeakoulutetuista ja ilman perusasteen jälkeistä koulutusta jääneistä henkilöistä. Työllisistä tulomuuttajista yli 40 % oli korkeakoulutettuja. Espoo kärsi muuttotappiota tuloluokkien ääripäistä, tulottomista ja suurituloisista. Tulomuutossa Espooseen muuttaneilla oli kuitenkin pääkaupunkiseudun korkeimmat keskitulot. 15 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016
År 2013 flyttade sammanlagt 18 307 personer till Esbo, vilket är nästan tusen färre än året innan. Av kommunerna i huvudstadsregionen uppvisade Helsingfors och Esbo ett flyttningsöverskott på grund av flyttning inom landet, men Vanda uppvisade ett flyttningsunderskott. Esbo uppvisade ett flyttningsöverskott förutom från övriga Finland också som en följd av migration. Drygt hälften av dem som flyttade till Esbo var i arbetsför ålder. Andelen arbetslösa var mindre i Esbo än i hela landet och i övriga huvudstadsregionen. Huvudstadsregionen uppvisade på grund av flyttning inom landet ett flyttningsunderskott bland pensionärer och barn samt ett flyttningsöverskott på grund av migration i de övriga grupperna. Bland de som migrerade var andelen barn högre än i flyttning inom landet. En femtedel av dem som flyttade från utlandet till Vanda var barn. Esbo uppvisade år 2013 ett flyttningsunderskott bland unga i arbetsför ålder för första gången på fem år. En tredjedel som flyttade till Esbo från övriga kommuner och från utlandet var 25 34 år gamla. I huvudstadsregionen var andelen över 55-åringar som flyttade ut större än andelen som flyttade in. I hela landet flyttade kvinnor särskilt mellan kommuner, men bland dem som flyttade från utlandet utgjorde män majoriteten liksom i fjol. I Esbo utgjorde männen en knapp majoritet av flyttningsöverskottet gällande såväl flyttning inom landet som migration. Utbildningsnivån bland dem som flyttade till huvudstadsregionen var högre än nivån i hela landet. Esbo och Vanda uppvisade ett flyttningsunderskott bland dem som hade en examen på andra stadiet medan Helsingfors på motsvarande sätt fick majoriteten av denna grupp som flyttningsöverskott. Esbo uppvisade ett flyttningsöverskott särskilt bland högt utbildade personer. Hälften av dem som flyttade från Esbo utomlands saknade yrkesutbildning. Över en tredjedel som flyttade in från andra delar av landet i helhet tjänar över 22 000 euro per år. I Esbo och Vanda var motsvarande andelar högre. Av dem som flyttade till huvudstadsregionen från utlandet hade cirka 40 procent inga inkomster. Den statsskattepliktiga medelinkomsten för de arbetsföra som flyttade till Esbo från övriga kommuner och från utlandet var högre än i övriga huvudstadsregionen. Helsingfors, Esbo och Vanda förlorade dock skatteintäkter i och med flyttningsrörelsen. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Espoon kaupunki / Konserniesikunta / Strategia ja kehittäminen PL 631, 02070 ESPOON KAUPUNKI Lisätietoja: Hanna Jantunen, puh. 043 8267327 Espoon kaupunki, Konserniesikunta / Strategia ja kehittäminen etunimi.sukunimi@espoo.fi ISSN 1239-9752