Oikeus oppimiseen ja iloon Esi- ja perusopetuksen OPS-uudistus Esi- ja alkuopetuksen päivät 25.11.2013 Rovaniemi Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos, KT Opetushallitus
Hyvässä eskarissa oppii kaikkee ja siellon hauskaa Viestejä eskarilaisilta Halu oppia uutta ja olla ylpeä siitä Halu opetella lisää itselle tärkeitä asioita Halu leikkiä, kokeilla ja olla aktiivinen Mitä eskarissa tehdään? vastauksia lapsilta Heitetään kärrynpyöriä, ratkotaan salasanoja, leivotaan sämpylöitä, keksitään satuja, hypitään kiveltä, leikitään bändiä, kirjoitetaan automerkkejä ja pelataan matematiikkapeliä.
Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Paikallinen ops Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops
Yleissivistävä koulutus uudistuu - mitä uudistetaan? - miksi uudistetaan?
Maailma on hämmentävä paikka! - Ilmaston lämpeneminen - Terrorismi - Talouden globalisaatio - Työelämän muutos - Maahanmuutto - Yhteiskunnan polarisoituminen - Finanssi-, talous- ja velkakriisit - Jokela, Kauhajoki, Utoya - Arabimaiden vallankumoukset - jne. Lähde: Hämäläinen, 2011; O Hara 2008
Oppimisen tulevaisuus 2030 barometri 1 Opetushallituksen, Otavan opiston, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sekä Demos ry:n yhdessä toteuttama Delfoi-barometri: Käynnistyi perusopetusta koskevana 2010 vuoden alusta Laajentui koskemaan myös lukiota keväällä 2011 Kaksi paneelia, n. 30 panelistia kummassakin, yhteensä 77 asiantuntijaa Sisäpaneeli: opetusalan asiantuntijat, opettajat, oppimisen tutkijat ja virkamiehet Ulkopaneeli: yritysjohtajat, päättäjät, tutkijat, kansalaisjärjestöjen edustajat jne. Julkaisu: Linturi, H. & A. Rubin: Toinen koulu, toinen maailma; Oppimisen tulevaisuus 2030
Oppimisen tulevaisuus 2030 barometri 2 Ratkaisut eli mistä ollaan melko lailla yhtä mieltä Tarvitaan monta tapaa oppia ja opettaa ilmiöoppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen, itseopiskelu, kansalaistoiminnan ja muun kuin kouluoppimisen hyväksilukeminen; osaamisen näyttäminen Resurssikysymys voidaan ajatella uudella tavalla yhteistuottamisen ja jakamisen uudet toimintatavat eläkeläiset ja vanhemmat mukaan koulun toimintaan tehtävien ja säännösten tiukkojen raja-aitojen murtaminen Erilaisuuden huomioonottaminen tärkeää yksilölliset tarpeet yhteistoiminnallisen oppimisen muodot Opettajan tehtävän uudelleenarviointi välttämätöntä moniammatillisuuden lisääntyminen
Oppimisen tulevaisuus 2030 barometri 3 Dialogit eli ilmiöt, joiden suhteen käsitykset jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisen koheesion säilyttäminen vs. erilaisuuden kunnioittaminen Globalisaation alueelliset seuraukset fundamentalismi vs. yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen; esim. kotikoulut, uskonnolliset koulut ym. Opetuksen toteuttamisen tavat perustuvatko ratkaisut teknologiseen kehitykseen, yhteiskunnalliseen tarpeeseen vai taloudellisiin näkökulmiin?
Oppimisen tulevaisuus 2030 barometri 4 Dialogit eli ilmiöt, joiden suhteen käsitykset jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi Arviointi metataidot vs. ainekohtainen osaaminen; näyttö koko ikäluokan päättö- ja tulosarviointi, vs. (moni)kansalliset väliarvioinnit yksilöllisen osaamisen arviointi vs. ryhmäkohtaiset arviointikäytännöt Yleissivistys opettaja sivistysagenttina, itseohjautuva ja itseorganisoituva oppija
Oppimisen tulevaisuus 2030 barometri 5 Kiistakysymykset eli asiat, joista esitettiin hyvin erilaisia näkemyksiä Voiko kukaan muu kuin yksilö oppia? tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation oppiminen Opettajakoulutuksen yhtenäistäminen monialaisuus vs. erikoisosaaminen; yhteistyö ja ilmiö-oppiminen vs. asiantuntijuus Opetuksen ulkoistaminen tarve hakea rahoitusta yritysmaailmalta, keikkaopettajafirmat, etäopetus jne., ulkoistettu opetus, eriarvoistuminen Englanti oppimisen kieleksi moni- vai monokulttuuristuminen? Virtuaaliset koulut ja tietoteknologia inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keinotekoiset virtuaalisuhteet
Lasten ja nuorten ehdotukset perusopetuksen kehittämiseksi
Lasten ja nuorten ajatuksia ja ehdotuksia 2010 Vuoden vaihteessa 2009 2010 toteutettiin yli 13-vuotiaiden peruskoulun oppilaiden sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden verkkohaastattelu; vastaajia oli kaikkialta Suomesta yhteensä noin 60 000: Kouluun liittyvissä mielikuvissa päällimmäisinä (a) aikataulut, myös kiireen tuntu, (b) kaverit, sosiaaliset suhteet ja yhteistoiminta sekä (c) haasteet, uuden löytyminen ja koulutukseen liittyvät valinnat Tulevaisuudessa tarvittavina taitoina mainittiin useimmiten kielitaito, matemaattiset taidot, sosiaaliset taidot ja luku- ja kirjoitustaidot sekä omaan hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät taidot Noin 75 % katsoo, että koulussa opitaan tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita ja että koulutyössä voi käyttää muualla opittuja tietoja ja taitoja Koulun ei katsottu antavan tarpeeksi hyviä eväitä taide- ja taitoaineissa, yhteiskunnan toimintaan, työelämätaitoihin ja talouteen, ilmasto- ja ympäristöasioihin, kansainväliseen toimintaan eikä arjen hallintaan Peruskouluun toivottiin lisää opintokäyntejä ja vaikutusmahdollisuuksia
Lasten ja nuorten ajatuksia ja ehdotuksia 2010 Opetushallituksen toteuttamassa Lasten ja nuorten foorumissa käytiin keskustelua peruskoulun kehittämisestä 2010. Keskustelussa perusopetusta, lukiota ja ammatillista koulutusta edustavat nuoret: toivoivat opiskeltavien sisältöjen tiivistämistä ja rauhallisempaa etenemistä kannustavaa ja pohdittua arviointipalautetta hyvää työrauhaa ja hyvää opetusta aitoa mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja osallistua yhteiseen päätöksentekoon luokassa ja kouluyhteisössä
Tavoitteena tietoperustainen uudistaminen - myös paikallisesti! Lisätietoa, materiaalia ops keskusteluihin ja paikallisten prosessien tueksi OPH sivuilla www.oph.fi/ops2016
Tavoitteena tietoperustainen uudistaminen Tieteellisen tiedon hyödyntäminen Eri alojen tutkijoita ja heidän työnsä tuloksia hyödynnetään ops prosesseissa työryhmien jäseninä, kuultavina, kirjallisesti Kokemustiedon hyödyntäminen Opettajia, rehtoreita, opetustoimen johtajia työryhmien jäseninä Kehittämishankkeiden tulosten hyödyntäminen Monialaisen tiedon hyödyntäminen Esiopetuksen ops tehtävä lain mukaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa Huoltajien ja yhteistyökumppaneiden tietotaidon hyödyntäminen
Muutoksen ytimessä Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle, 2009): Tekeminen kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa Tietäminen entistä enemmän hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti Oleminen identiteettimme on koetuksella jatkuvan muutoksen ja globaalien informaatiovirtojen maailmassa
MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA (2016) Paikalliset tarpeet ja Laatukriteerit linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2014 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 422/2012 (28.6.2012) Perusopetuslaki ja -asetus
Yhteistyöhön perustuva ja avoin valmisteluprosessi Perusteita laativat monialaiset työryhmät, joista jokaisella on tukenaan sähköiset kommentointiryhmät Opetuksen järjestäjiltä pyydetään palaute ja Opetushallituksen verkkosivuilla on avoin kommentointimahdollisuus kolmesti valmisteluprosessin aikana Marraskuu 2012 - yleiset linjaukset Syyskuun alku 2013 - esiopetus Huhtikuu 2014 - perusopetus ja lisäopetus Keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään viralliset lausunnot uusista esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista kevään 2014 aikana ja muista syksyn 2014 aikana
Uudistuksen keskeinen tavoite Luodaan yhdessä paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle kestävälle tulevaisuudelle
Mitä? Miten? Jos haluat vahvistaa uteliaisuutta, salli kyseleminen Jos haluat kehittää ongelmanratkaisutaitoa, kytke asiat tosielämän ongelmiin ja kannusta oppilaita etsimään ratkaisuja yhdessä Jos haluat edistää ymmärrystä, liitä eri oppiaineisiin kuuluvia asioita toisiinsa Jos haluat kasvattaa yhteiskuntaa rakentavia kansalaisia, edistä kaikkien mukanaoloa ja osallistumista, anna tilaisuuksia vaikuttaa ja edistä myönteistä - ei kielteistä - kriittistä ajattelua Jos haluat vahvistaa oppijan itsetuntoa ja oppimismotivaatiota, anna rakentavaa ja rehellistä palautetta. Älä koskaan nolaa oppijaa. KYSE ON SIIS TOIMINTAKULTTUURIN JA PEDAGOGIIKAN MUUTOKSESTA
Perusopetuksen perusteiden valmistelua ja kirjoittamista ohjaavat periaatteet kestävä tulevaisuus tasa-arvo ja yhdenvertaisuus oppilaiden tarpeiden huomioonottaminen, hyvinvoinnin ja muiden oppimisen edellytysten tukeminen perusopetuksen yhtenäisyys ja eheys, työn jatkumot kansainvälisyys, globaali vastuu kieli- ja kulttuuritietoisuus teknologinen muutos, tiedon kanssa työskentely laaja-alaisen luku- ja kirjoitustaidon haasteet
Kehittämishankkeiden tuloksia hyödynnetään Viime vuosien valtakunnallisten kehittämishankkeiden tuloksia hyödynnetään opetussuunnitelman perusteiden laadinnassa KELPO Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta Sairaalaopetuksen kehittämishanke SAIREKE Romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen ROKU Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä MOKU Kieltenopetuksen kehittäminen KIELITIVOLI TVT opetuksessa
Lakimuutokset ja uudet kehittämistehtävät otetaan huomioon 1 Varhaiskasvatuslaki, esiopetuksen mahdollinen muuttaminen velvoittavaksi vaikutus esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sekä vuosiluokkien 1-2 osuuteen perusopetuksen perusteissa Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä työrauhaa ja kurinpitoa koskevien pykälien uudistaminen vaikutus opetussuunnitelman perusteiden useaan eri osaalueeseen Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, erityisesti sukupuolten tasa-arvo vaikutus opetussuunnitelman perusteiden useaan eri osaalueeseen
Lakimuutokset ja uudet kehittämistehtävät otetaan huomioon 2 Yrittäjyys ja työelämätaidot Vaikutus opetussuunnitelman perusteiden eri osa-alueisiin, erityisesti laaja-alainen osaaminen, toimintakulttuuri, oppiaineosuudet Demokratiakasvatus, osallisuus ja vaikuttaminen vaikutus opetussuunnitelman perusteiden useaan eri osaalueeseen, erityisesti laaja-alainen osaaminen ja toimintakulttuuri oppilaskuntatoiminta perusopetuksessa yhteistyö eri tahojen kanssa Tapakasvatus vaikutus opetussuunnitelman perusteiden useaan eri osaalueeseen tapakasvatuksen sivusto tapakasvatusviikko
Mihin uudistus kohdistuu?
Keskiössä toimintakulttuurin kehittäminen Mitä toimintakulttuuri on? Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka kehittyy työyhteisön vuorovaikutuksessa. Koulua ohjaavat säädökset, arvot, oppimiskäsitys ja tavoitteet konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri koostuu tiedostetuista ja tiedostamattomista asenteista ja käytänteistä. Toimintakulttuuriin kuuluvat myös yhteisön toimintaa määrittävät materiaalit ja välineet.
Kehittyvän toimintakulttuurin osa-alueet Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen Oppiva yhteisö Monipuolinen työskentely Turvallinen arki Vuorovaikutus ja osallisuus Hyvinvointi
Laaja-alainen osaaminen Mitä on laaja-alainen osaaminen? Mitkä ovat laaja-alaisen osaamisen keskeiset alueet? Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden, toimintakyvyn ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta Tukee opetuksen eheyttämistä. Edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Työelämätaidot ja yrittäjyys Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus
Eheä päivä Muuttuva yhteiskunta L a a j a - a l a i n e n T i e d o n Eheytetty opetus o s a a m i n e n j a t a i d o n a l a t Oppiaineopetus Eheyttävä opetus Lasten kiinnostuksen kohteet OPPIAINE OPPIAINEET OPPIAINE OPPIAINE Uudistuva päivähoito ja varhaiskasvatus Yhteiset tavoitteet ESIOPETUS EHEYTTÄVÄT KOKONAISUUDET V A R H A I S K A S V A T U S O P P I M I S E N P O L K U P E R U S O P E T U S KEHITYS KASVATUS OPPIMINEN - HYVINVOINTI
Oppilaan arvioinnista oppimisen arviointiin Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen tehtävän korostaminen, arviointi osana perusteiden kokonaisuutta Oppimista tukevan koulun arviointikulttuurin piirteiden kuvaaminen, arvioinnin luonteen avaaminen, luvun nimeksi oppimisen arviointi, palautteen merkityksen korostaminen Paremman tuen antaminen paikalliselle ops-työlle sekä käytännön opetustyölle Kuvataan nykyistä tarkemmin opintojen aikaisen arvioinnin ja palautteen antamisen merkitys ja tehtävä opiskelun ja oppimisen ohjaamisessa ja kannustamisessa Päättöarvioinnin vertailtavuuden parantaminen Oppiaineiden oppimäärien tavoitteiden määrittely aiempaa selkeämmin tavoiteperustaisen arvioinnin pohjaksi Päättöarviointia ja päättöarvosanan muodostamista koskevan tarkemman ohjeistuksen lisääminen nimenomaan eri oppiaineiden omiin osioihin, näin normin vaikuttavuus paranee
Esimerkkejä muista uudistuvista osista Määritellään mm. yhdysluokkaopetusta ja etäopetusta Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt kirjoitettaan opetuksen tavoitteina vuosiluokkakokonaisuuksittain Kunkin vuosiluokkakokonaisuuden kohdalla määritellään kyseisen vaiheen erityiset piirteet Normitekstin (määräystekstin) lisäksi valmistellaan normia avaavaa tukimateriaalia (suositus) Ops julkaistaan myös rakenteistetussa muodossa eperusteet -palvelussa
http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi
Näkymiä esiopetukseen Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa
Valtioneuvoston asetus 422/2012 (28.6.2012) linjaa kehittämisen suuntaviivat 5 Esiopetuksen erityisenä tehtävänä on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla.
Nykytilanteen arviointi Esiopetuksen laatu arviointitutkimus 2011 Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 61/2012 - Opetukseen osallistuu lähes koko ikäluokka - Lapset viihtyvät hyvin ja huoltajat ovat pääosin tyytyväisiä - Opettajien kelpoisuus on hyvällä tasolla - Arviointiin osallistuneet arvioivat laadun keskimäärin melko hyväksi - Opetuksen järjestäjätaholla (koulu / päiväkoti) ei ollut vaikutusta laatuun
Nykytilanteen arviointi Esiopetuksen laatu arviointitutkimus 2011 - Esiopetuksen laadussa on toimipisteiden ja kuntien välisiä eroja - Esiopetuksen opetussuunnitelman toteutumisessa on puutteita - Huoltajat eivät tunne esiopetusta - Lapsilähtöisyys ja lasten osallisuus ei toteudu riittävällä tasolla - Varhaiseen tukee kaivataan resursseja - Oppilashuollossa on puutteita, 15 % esiopetuksen yksiköistä oppilashuollon tuki puuttuu kokonaan - Tilat eivät ole riittävän joustavia esiopetukseen - Tietotekniset puutteet ovat yleisiä
Nykytilanteen arviointi esiopetuksen nykyiset perusteet - Uudistettu vuonna 2010 kasvun ja oppimisen tuen osalta - Uudistettu osa on palvellut lasten saaman tuen käytäntöjä varsin hyvin - Perusteasiakirja ei tue riittävästi lasten ja huoltajien osallisuutta - Perusteissa ei kuvata esiopetuksen toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä riittävästi - Perusteiden antama pedagoginen tuki jää vähäiseksi
Yhteys perusopetukseen Esiopetuksen perusteita valmistellaan tiiviissä yhteistyössä perusopetuksen perusteiden kanssa Työryhmien yhteistyö OPS linjausten yhteys arvoperusta oppimiskäsitys laaja-alainen osaaminen toimintakulttuuri yhteistyö kasvua ja oppimista tukeva arviointi kasvun ja oppimisen tuki oppilashuolto
Yhteys muuhun varhaiskasvatukseen lapsilähtöisyys eheytetyn opetuksen periaate leikki ajattelun, kasvun ja oppimisen välineenä opetus tukee henkilökohtaista kasvua ja oppimista esiopetusikäiset kuuluvat päivähoito-oikeuden piiriin aamu- ja iltapäivähoidon tarve kouluissa oleville suurin osa kokopäivähoidossa
Laaja opetussuunnitelmakäsite myös esiopetuksessa Lainsäädäntö Laajaalainen osaaminen Yhteistyö Päiväkodin/ koulun TOIMINTA- KULTTUURI Opetuksen yleiset tavoitteet Oppimiskoko naisuudet Lapsen omat kiinnostuksen kohteet Yksilöllinen tuki
Muutoksia esiopetuksen perusteluonnoksessa Muutoksia arvoperustassa Tarkennuksia oppimiskäsityksessä Tulevaisuuden laaja-alainen osaamisen määrittely Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Yhteistyön tahot ja tavat aiempaa tarkemmin Työtapojen valinnan perusteita käsittelevä luku Esiopetuksen arvioinnin tehtävää selkeytetty Oppimiskokonaisuudet ja opetuksen yleisten tavoitteiden määrittely Tarkennettu tukea käsittelevä luku Esiopetuksen oppilashuolto (vasta työn alla)
Pala saadusta palautteesta Perustuu opetuksen järjestäjien palautteeseen 9.9-27.9.2013
Valtaosa palautteesta oli hyvin positiivista Tukeeko luku 1 esiopetuksen toteuttamista? Ovatko arvoperustaa käsittelevän tekstin painopisteet oikeat?
Vastaajat suhtautuivat rohkeasti esiops luonnoksen uusiin asioihin! Ovatko laaja-alaista osaamista käsittelevän tekstin painopisteet oikeat?
Esiopetuksen toteuttamista käsittelevästä luvusta pidettiin myös ja annettiin paljon ehdotuksia luonnoksen kehittämiselle LUKU 3 MÄÄRITTÄÄ MM. TYÖTAPOJEN VALINTAA, ARVIOINNIN PERUSTEITA, OPPIMISKOKO- NAISUUKSIEN YLEISIÄ TAVOITTEITA
LAADUKAS ESI- ja PERUSOPETUS Ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri, oppilaiden osallisuus, kodin ja koulun yhteistyö, monipuoliset työskentelytavat, oppimista tukeva arviointi YLEINEN TUKI TUEN TASOT JA KESKEISET LAKISÄÄTEISET PROSESSIT Pedagoginen arvio Oppilashuollon moniammatillinen käsittely TEHOSTETTU TUKI Oppimissuunnitelma Pedagoginen selvitys Erityisen tuen päätös ERITYINEN TUKI HOJKS YLEINEN TUKI Eriyttäminen Oppilaanohjaus Oppilashuollon tuki Oppimissuunnitelma Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Apuvälineet Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Ohjaus- ja tukipalvelut TUKIMUODOT TEHOSTETTU TUKI Eriyttäminen Oppilaanohjaus Oppilashuollon tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Apuvälineet Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Ohjaus- ja tukipalvelut ERITYINEN TUKI Eriyttäminen Oppilaanohjaus Oppilashuollon tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Apuvälineet Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Ohjaus- ja tukipalvelut
Paikallinen ops prosessi on kehittämisprosessi Varoitus: saattaa innostaa ja aiheuttaa riippuvuutta!
Opetussuunnitelmaprosessin vastuut Koulujen ja päiväkotien taso Pedagoginen johtaminen Tulevaisuuden tavoitteet osaksi koulun toimintakulttuuria Opsin toteutuminen Opetuksen järjestäjän taso Strateginen johto, pedagoginen linjavastuu, ops -päätökset Paikallisen työn organisointi, resursointi, seuranta, kehittäminen Kansallinen taso Opetuksen kehittämisen strategiset ja pedagogiset linjaukset OPH perusteet Opetuslaki ja asetus, VN asetus, hallituksen linjaukset, KESU
Uudistamista tulee johtaa! Varoitus: asiantuntijoiden johtaminen on haastavaa, luo kirkas visio ja ota säkki sitkeyttä!
Esimerkki Helsingin kaupungin oppilaiden arvokeskustelusta: Mitkä tärkeät asiat auttavat minua oppimaan ja viihtymään koulussa??