Ajankohtaista monialaisesta kuntoutuksesta ja asiakasyhteistyöstä Kuopio Hanna Nyfors STM 20.2.2014
Meneillään olevat kehittämistoimet (STM) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Sosiaalihuoltolain uudistaminen Vammaislainsäädännön uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämishanke - Kaste Osatyökykyiset työssä - ohjelma Työpankkikokeilu Monialainen kuntoutusselvitys 2014-2015 Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita selvittävä työryhmä (TEOS) Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma aktivointisuunnitelman ja kuntouttavan työtoiminnan uudelleenkohdentaminen kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän poistaminen Ritva Partinen kunnan tehtävistä 2 2 20.2.2014
Hallitusohjelman tavoitteet monialaiselle kuntoutusselvitykselle Kehittää kuntoutuksen palvelurakenne - ja prosessimalleja perustuvat asiakaslähtöisyyteen tähtäävät oikea-aikaisuuteen, saatavuuteen tukevat pidempiä työuria ja kokonaisvaltaista työ- ja toimintakykyä Selkiyttää järjestämis- ja rahoitusvastuita Vahvistaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon, sosiaalitoimen ja Kelan yhteistyötä 3 20.2.2014
Kuntoutustoimintaa kritisoitu valtakunnallisen koordinoinnin puutteesta ja katkeilevista kuntoutumispoluista Eduskunnan tarkastusvaliokunta: KUNK ei ole onnistunut lakisääteisen tehtävänsä hoitamisessa. Monialaista kuntoutusta tarvitsevien asiakkaiden kuntoutumispolut katkeilevat. Järjestelmän toimijat osaoptimoivat. Selvitystyössä ensin on selvitetty nykytilaa Järvikoski; Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet 2014 Salminen/Kela; Kuntoutuspalveluja käsittelevien tutkimusten, selvitysten ja hankkeiden tulokset - raportti tulossa nyt katsotaan eteenpäin: selvitysteemat valmistelussa (THL toimeksiantona 2/2014) Polut myös seuraavalle hallitusohjelmalle 4 20.2.2014
Aila Järvikoski: Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet, 2014 www.stm.fi tulossa!
Selvityshankkeen ohjaus ja toteutus Taustaryhmän asettaminen vireillä (KUNK alajaosto) pj. osastopäällikkö Kirsi Varhila, STO varapj. osastopäällikkö Outi Antila, VAO Sihteeristö (KUNK, toimikausi 2011-2015) neuvotteleva virkamies Elina Palola, HTO ylitarkastaja Hanna Nyfors, STO hallitussihteeri Milja Tiainen, VAO vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti, TTL Ulkopuoliset selvityshenkilöt -asettaminen vireillä helmi-maaliskuusta - syyskuuhun toimeksiantosopimukset (erillishankemäärärahalla) muodostavat selvitysryhmän, joka tiiviisti verkottunut Osaselvitysten kokonaisuus yhteen 2015 väliraportti 10/2014 (hallitusohjelma-aihiot)
Työsuunnitelma selvitys jatkotoimenpiteet (selvitysteemat) Kuntoutusosaamiseen vaikuttaminen ohjeistuksen avulla, kokeiluja 5. Kuntoutusosaamisen puutteiden ja kehittämistarpeiden kartoitus 2015 1. Kuntoutuksen rahavirtojen kuvaaminen ja rahan kohdentuminen palveluihin 2014 Työ- ja toimintakyky Ohjeistukset Lainsäädännön muutostarpeet 4. Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen vastuunjaon 2007 päivitys ja kehittämistarpeet 2014-3. Kuntoutuspalvelujen koordinointi ja integrointi soteuudistuksessa 2014- Säädöspohja, rahoituslähteet ja kustannusten jakautuminen 2. Kuntoutus- jäsenet: HTO, STO, VAO, Kela, TEM, TTL ja THL palvelujen seuranta- asiantuntijakuulemisia: Kuntaliitto, Soste ja muut etujärjestöt järjestelmien kuvaus. 2014- (RAPO)Toimivien mallien levittäminen. Ohjeistusta. (RAPO) monikanavarahoitusselvitys käynnistymässä Seurantajärjestelmän kehittämishankkeen käynnistäminen Kokeiluja, mm. vanhusten kuntoutus, moniammatilliset kuntoutuskeskukset Kuntoutuksen valtakunnallinen ohjaus ja koordinointi Mukaellen 11.2.2014 Outi Töytäri/THL
Selvitystehtävä 1. Kuntoutuksen rahavirtojen kuvaaminen ja rahan kohdentuminen palveluihin Kuinka paljon rahaa kohdennetaan tällä hetkellä eri osajärjestelmien kautta eri kuntoutuspalveluihin? Tavoite Saada tietoa, kuinka paljon rahaa kohdennetaan tällä hetkellä kuntoutuksen eri osajärjestelmien kautta eri kuntoutuspalveluihin. - säädöspohja, rahoituslähteet ja kustannusten jakautuminen Yhteys STM:n monikanavarahoitusselvitykseen (THL) 20.2.2014
Selvitystehtävä 2. Kuntoutuspalvelujen seurantajärjestelmien kuvaus Mitä tietoja kuntoutuspalveluista tulisi seurata valtakunnallisesti / alueellisesti koordinaation ja ohjauksen tukemiseksi? Tavoite Saada tietoa, mitä tietosisältöjä kuntoutuspalveluista seurataan tällä hetkellä ja mitä tietoja tulisi seurata valtakunnallisesti ja alueellisesti -tämänhetkinen tilanne, mitä kirjataan, mihin tilastoidaan kuntoutuspalveluista -erityisesti alueellinen yhtenäinen tietotuotanto; ervan tiedon ja analysoinnin tarve? -mitä tietosisältöjä tulisi kerätä rakenteisesti KanTa-arkistoon 20.2.2014
Selvitystehtävä 3. Kuntoutuspalvelujen koordinointi ja integrointi sote-uudistuksessa Miten kuntoutuspalvelut tulisi koordinoida ja integroida muihin palveluihin sote-uudistuksen yhteydessä? Tavoite Saada tietoa, mitä asioita tulisi muuttaa, jotta eri asiakasryhmien kuntoutuspalveluprosessit olisivat sujuvia. - minkälaisina kokonaisuuksina kuntoutuspalveluja tulisi järjestää, mitä horisontaalisesti ja vertikaalisesti? - minkälainen on sujuva palveluprosessi eri asiakasryhmille, kuten vanhusten koti- ja laitoskuntoutus, nuorten sosiaalinen kuntoutus, työttömien kuntoutus - milloin tarvitaan lääkärin arviointia/ muiden tai moniammatillista suunnittelua - mitkä ovat sosiaaliset syyt kuntoutukseen pääsyn kriteereiksi - toimivatko nykyiset suunnitelmat/kuntoutussuunnitelma? - milloin tarvitaan kuntoutusyhdyshenkilöä? 20.2.2014
mukaellen Huplia ERVA vaativat kuntoutuspalvelut Lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen sote-alueen kuntoutumisen järjestämis- yksiköt (työ- ja toimintakykyä tukevat yksiköt) järjestämisyksiköt perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut ja vaativat palvelut Apuvälinepalveluiden järjestäminen sote-alueet alueella kuntoutuksen osaaminen ja resurssit käytössä! lähipalvelut
Selvitystehtävä 4. Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen vastuunjaon ja kehittämistarpeiden kuvaus Miten työeläkelaitosten ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen rajoja voisi selkiyttää ja miten TEhallinnon ammatillisen kuntoutuksen palvelut toimivat? Tavoite Saada tietoa, miten ammatillisen kuntoutuksen vastuunjako toteutuu työeläkelaitosten ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen välillä sekä TE-hallinnon ammatillisen kuntoutuksen palveluissa. Monialaisuus? - case-tyyppiset selvitykset; miten työttömien ja tiettyjen asiakasryhmien, kuten pk-yritysten työntekijöiden, yksinyrittäjien ja vuokratyöntekijöiden kuntoutustarpeeseen vastataan. KUNKin vuonna 2007 kirjaaman vastuunjako-ohjeen päivitys. 20.2.2014
Selvitystehtävä 5. Kuntoutusosaamisen puutteiden ja kehittämistarpeiden kartoitus Miten kuntoutusosaamista (sekä asiakaslähtöisyys että järjestelmätuntemus) voisi kehittää? Tavoite Saada tietoa, miten kuntoutusosaamista voitaisiin lisätä ja levittää sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla -Lääkäreiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten (kotihoito) kuntoutusosaamisen lisääminen. Vaikuttaminen perusjatko- ja täydennyskoulutuksen järjestämiseen -Ammatillisen kuntoutuksen työelämäosaamisen parantaminen - virtuaaliyliopisto ja monialainen kuntoutusmoduuli, jossa mahdollisuus monialaisen kuntoutuksen opintojen suorittamiseen? 20.2.2014
Kokonaisselvitys vammaisten apuvälinepalveluista erillinen tehtäväkokonaisuus Erityiskysymykset Auton hankintajärjestelmä, ml. invalidivähennyksen asema verotuksessa osana kuljetuspalveluselvitystä (liikkuminen) käynnistynyt THL:ssä Avustajakoirat käynnistyy THL:ssä Kokonaisselvitys Vammaispalvelun apuvälinepalvelut THL:ssa osana vammaispalvelulain muutoksen valmistelua Opetustoimi, Kela, tapaturma- ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavat apuvälineet, työhallinto, Valtiokonttori 20.2.2014
Sosiaalihuoltolain kuntoutus ja Aktivointisuunnitelman ja kuntouttavan työtoiminnan uudelleenkohdentaminen Sosiaalihuoltolakiluonnos; 29 sosiaalinen kuntoutus TYP-asiakkaiden osalta aktivointisuunnitelmat muutetaan TYP:ssä tehtäviksi työllistymissuunnitelmiksi 1.1.2015 alkaen muiden osalta vanha aktivointisuunnitelma säilyy toistaiseksi (kunnes laki kuntouttavasta työtoiminnasta uudistetaan) tavoitteena päällekkäisten suunnitelmien vähentäminen Laki kuntouttavasta työtoiminnasta uudistetaan vuoteen 2017 mennessä painopisteen siirto työtoiminnasta sosiaaliseen kuntoutukseen palveluun pääsy perustuu sosiaalisen kuntoutuksen tarpeeseen lainsäädännön yhtenäistäminen ja päällekkäisyyksien poistaminen sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan, eri työtoimintojen ja työhönvalmennuksen välillä sosiaalinen kuntoutus oleellinen TYP:n kautta järjestettävä palvelu 15 20.2.2014
Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä - muutostarpeet? Kuntoutuksen asiakasyhteistyövelvoite on esitetty poistettavaksi kuntien tehtävien vähentämistä koskevan toimintaohjelman valmistelussa poistamisen mahdollisuus perustuu työvoimahallinnon ja sosiaalityön palvelukeskusyhteistyöhön (TYP) Onko em. periaate toteutettavissa jo nykyisen lainsäädännön puitteissa? Haetaan ratkaisuja, joita tietosuoja- ja salassapitosäännökset eivät estä (vastuutyöntekijä) Kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetun lain muutosesitys asiakasyhteistyöryhmän tehtävien ja velvoitteiden poistamiseksi valmisteluun keväällä ja syysistuntokaudella eduskuntaan www.finlex.fi 497/2003 > luku 2 Paikallinen yhteistyö 16 20.2.2014
Kuntoutuksen asiakasyhteistyö tänään otospohjainen kysely toimikunnille (2013) ja ryhmille (2014) osa asiakasyhteistyöryhmistä ei kokoonnu säännöllisesti tai niitä ei oltu nimetty/ ei ole alkuvuodesta 2013 nimeämisen jälkeen järjestäytynyt paikalliseen kuntoutusyhteistyöhön ja palveluverkoston toimintaan on vaikuttanut sekä kuntaliitokset että kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvät seutukunnalliset muutokset kunnat eivät pidä asiakasyhteistyöryhmiä tärkeänä resurssina, eikä niiden mahdollisuuksia hyödynnetä tällä hetkellä täysimääräisesti - aika ajanut ohi osin päällekkäistä TYP:n yhteispalvelun kanssa heikoimmin lain mukaisista tehtävistä on toteutunut asiakkaan asioiden käsittely ja asiakkaan yhteyshenkilön nimeäminen sekä asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen (ks. myös VTV:n selvitykset). 17 20.2.2014
Mitkä nykyiset ryhmän tehtävät eivät ole tarkoituksenmukaisia tai toimi? Yhteistyömuotojen kehittäminen, yhteistyön järjestäminen ja käytännöistä sopiminen Asiakkaiden ohjautuminen ryhmiin on huonoa Asiakkaat tulevat asiakasyhteistyöryhmiin ihan liian myöhään. Jossain kunnissa ryhmän toiminta mielletään eläkeselvittelypaikaksi Aito asiakasrajapinta - asiakas lienee harvoin paikalla Työvoiman palvelukeskus on kai toiminut meillä ns liian hyvin, sillä asiakkaita ei enää ohjaudu entiseen malliin asiakasyhteistyöryhmään. Olemme joutuneet perumaan kokouksia asiakaspulan vuoksi Liian usein ryhmien suositukset ovat passiivisia etuussuosituksia tai lääketieteellisiä lisätutkimuksia Kenelläkään ei ole vastuuta ryhmän toiminnasta. 18 20.2.2014
Mitkä kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmille lainsäädännössä määritellyissä tehtävissä ovat tarkoituksenmukaisia ja nykytarpeisiin vastaavia yhteistyön foorumeja: suunnittelee, edistää ja seuraa asiakkaiden kuntoutuksen toteuttamista. Sovitaan viranomaisten palveluiden keskinäisen yhteistyön periaatteista ja menettelytavoista. Tietojen vaihtaminen. Ryhmä etsii asiakkaalle kuntoutustarpeita vastaavia vaihtoehtoja. Palveluvalikon arviointi Kuntoutuja voi saada kaipaamaansa moniammatillista tukea ja neuvoja yhden tapaamisen aikana. Hän saa oman vastuuhenkilön, joka tukee ja seuraa asiakkaan kuntoutumisen etenemistä.. Asiakasyhteistyöryhmät toimivat hyvin eri tasoisesti ja eri tavalla. Osassa ketterää ja joustavaa, osassa jähmeää ja hidasta. 19 20.2.2014
Keskeiset aloitteentekijät asiakkaan asian tuomisessa ryhmän käsittelyyn
Mikä ei toimi???? Yhteistyöryhmän jäsenet eivät tunne asiakastaan Toimikunnalla ei ole sanavaltaa asioihin eikä taloudellisia resursseja. Kaikki mitä tehdään on kiinni kunkin jäsenen taustaorganisaation antamista resursseista Kuntien väliset erot, vaikuttaa siltä että joissain kunnissa ei oikein tiedetä mistä on kysymys. Ryhmien olisi oltava toiminnassa koko toimikautensa ajan Yhteys asiakasyhteistyöryhmiin voisi olla aktiivisempi. Nyt lähinnä toimikunnan sihteeri on yhdyslenkkinä ryhmiin Ryhmien ohjaus ja koordinointi? Yhteistyötoimikunnan varsinaisten ja varajäsenten työpaikkojen vaihtuminen, työvapaat ym --> tiedot eivät välity Toiminnan tavoitteen kärki voisi olla kirkkaampi, miksi toimimme ja miten toiminnan tavoitteet näkyvät
Ryhmissä käsitelty vaihtelevasti ja vähän asiakasasioita 2013 Eräässä ryhmässä ei yhtään asiakasasiaa vuodessa Isoissa kunnissa keskimäärin 15 20 asiakasasiaa Pienemmissä kunnissa käsitelty keskimäärin 3-4 asiakasasiaa Selvitys Etelä-Pohjanmaan shp:n alueen ryhmien toiminnasta 2008-2011 (Suoyrjö, 2013) mediaani 5 vuosina 2010 ja 2011 käsiteltävien asiakastapausten määrä vähäinen tarpeeseen nähden
Arvio suoriutumisesta Lain mukaan; kehittää viranomaisten, muiden yhteisöjen ja laitosten yhteistyömuotoja Se, mitä asioita otetaan keskusteluun, on aika sattumanvaraista. Varsinainen konkreettinen tehtävä ei oikein näy Toimikunnan mahdollisuudet yhteistyöhön aika vaatimattomat. Kunnat tekevät yhteistyötä keskenään - jos haluavat. Osassa kuntia muita toimivia yhteistyötapoja. Viranomaisyhteistyön seuraaminen vielä onnistuu, mutta sen edistäminen tai suunnittelu onkin sitten vaikeampaa. Nimityksissä ei riittävän päätäntävaltaisia jäseniä taustaorganisaatioista yhteistyötä on edistetty, mutta yhteistyön systemaattinen suunnittelu ja seuranta puuttuu 23 20.2.2014
Miten asiakasyhteistyöryhmien toimintaa tulisi kehittää? toiminta tulisi koordinoida yhteen muiden yhteistyömuotojen kanssa, kuten TYP -yhteistyön. Näin vältyttäisiin päällekkäisyyksiltä ja uudet hankkeet ja lakimuutokset vahvistaisivat jo olemassaolevaa yhteistyötä Ohjautuminen olisi ensimmäinen kehitettävä asia Nykyisellään ryhmät taidetaan kokea turhiksi! Tiiviimpi yhteys haasteellisiin kuntoutusasiakkuuksiin Joustavuus, sitoutuminen, ajatukset kuntoutukseen ja asiakkaan kokonaistilanteen tukemiseen. Selkeä vastuutus. 24 20.2.2014
Miten kehittää? Hivenen edes resursseja, päätäntä valtaa, kuuluvuutta taustaorganisaatioiden suuntaan ja tukea ja mandaattia heidän taholtaan Yhteistyömuotoja asiakasyhteistyöryhmien kanssa tulisi edelleen kehittää. Yhteistyötä tulisi miettiä syvällisemmin kuin pelkästään yhteisten tilaisuuksien järjestämisen muodossa. Kuntoutus pitäisi olla aidosti yhteinen asia reviiriajattelun ja osaoptimoinnin sijasta. Tavoitteena kehittää yhteisten palveluprosessien selkeyttämistä.
Jos kuntoutuksen asiakasyhteistyölaki siirrettäisiin valmisteilla olevan työvoiman palvelukeskustoimintaa (TYP) säätelevän lainsäädännön yhteyteen, millaisia myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia sillä voisi olla? Vaikutukset olisivat todennäköisesti pääosin positiivisia, koska se oletettavasti tekisi asiakasyhteistyötä tunnetummaksi ja estäisi useiden samantyyppisten yhteistyöjärjestelmien aiheuttamaa päällekkäisyyttä Ryhmät voisivat tehdä TYP-verkostosta kattavamman ja paremmin asiakkaat tavoittavan myös pienemmissä kunnissa. Tilanne selkiytyisi, kun laki olisi selvemmin velvoittavan säädöstön yhteydessä. löydettäisiin paremmin ne, jotka eivät ole terveydenhuollon palveluiden piirissä. Typ-toimintaan tarvitaan vankempi terveydenhuollon ja Kelan osallisuus, jotta kuntoutujia voidaan tukea riittävästi.
Mitä vaikutuksia voisi olla? Tärkein lähtökohta olisi, että alueellisia ja paikkakuntakohtaisia eriarvoisuuksia ei saisi syntyä. Miten sitten kävisi muiden kuin työhallintoon liittyviä kuntoutuskysymysten käsittely? Se olisi varsin merkityksellinen rajaus, joka sulkisi pois ison joukon kuntoutujia ja heidän palvelujaan. Jos sitten yhteistyö halutaan rajata, vain TYP palveluihin, toki se selkeyttää ja rajaa yhteistyön työssä kapealle sektorille. Osa asiakkaista putoaisi palveluiden ulkopuolelle. Toisaalta asiakkaat voitaisiin saada työryhmiin aikaisemmassa vaiheessa. Toteutuisiko asiakkaan oikeus saada asiansa käsittelyyn? Silloin ajatus kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä kapeutuisi ja sen ehkä katsottaisiin olevan vain yhden organisaation vastuulla. Tällöin toisten organisaatioiden osallistuminen/sitoutuminen yhteistyöhön voisi olla entistä heikompaa. 27 20.2.2014
Summa summarum Lailla ulkoistetaan asioista (asiakkaan ympärillä tapahtuvaa sektorien ylittävää yhteistyötä), jotka pitäisi olla arkitoiminnassa. Yhteistyöryhmä tulisi koota asiakkaan mukaan eikä niin, että on kunnan nimeämä ryhmä, jonne ohjataan asiakkaita. Onko kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä oikea foorumi käsitellä yksittäisen kuntoutujan asiaa?
Kunnan tehtävänä on järjestää työttömien terveyspalvelut Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen; hyvinvointikertomus (12 ) Terveysneuvonta ja terveystarkastukset (13 ) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö (33 ) Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka sisältää myös työttömien terveyspalvelut (34 ) STM:n kuntakirje 22.8.2013 ohjeistaa työttömien ehkäisevien terveyspalvelujen toteuttamisessa terveydenhuoltolain mukaisesti työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa sekä niiden edellyttämässä yhteistyössä. 29 20.2.2014
Työttömien terveyspalvelut Työttömien terveystarkastukset ovat keino, joilla tuetaan työ- ja toimintakykyä, ehkäistään sairauksia sekä edistetään mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Terveystarkastukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Saumaton palveluketju - eri sektoreiden välillä ja sisällä Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon, työ- ja elinkeinohallinnon, kuntoutussektorin ja sosiaalivakuutuksen välillä. TYP hyvä tapa organisoida työttömien terveydenhuolto 30 20.2.2014
Työttömän terveystarkastuksen ja -palvelun toimintamalli (Saikku 2012) 31 20.2.2014
32 20.2.2014
Osasairauspäiväraha Osatyökyvyttömyyseläke Eläkkeen lepäämään jättäminen Vammaistuki Kuntoutusraha Kuntoutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen Omaehtoisen opiskelun tuet Konsepti: kaikki keinot käyttöön Sosiaaliturva Työpaikan keinot Esteettömyys Työpaikan järjestelyt Työyhteisö Työjärjestelyt Työturvallisuus Työnhaku- ja uravalmennus Koulutus- ja työkokeilut Työvoimakoulutus Palkkatuki Starttiraha Työolosuht. järjestelytuki Työnvälitys Matkakulujen korvaus Ammatinvalinnanohjaus Työhönvalmennus Ammatillinen peruskoulutus tai tutkintoon johtava koulutus Työvoimakoulutus Työhönvalmentaja Työvoimapalvelut Koulutus Ammatillinen kuntoutus Koulutuskokeilu Oppisopimuskoulutus Työkokeilu Muu työpaikkakoulutus Kuntoutus Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Sosiaalinen kuntoutus Työterveyshuolto Ammatillinen kuntoutus Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Sosiaalipalvelut Lääkinnällinen kuntoutus Vastuussa: Työnantaja tai TE-toimisto Keinovalikoiman suunnittelijana: työkykykoordinaattori Ajantasaiset tiedot eri keinoista, palveluista ja etuuksista: Kaikille avoin verkkopalvelu
Vaihtoehtoinen tapa tarkastella ICF-viitekehystä päinvastaisessa järjestyksessä: Luetaan ylhäältä alaspäin, jossa yksilötekijät ja ympäristötekijät muodostavat toimijuuden lähtökohdan, ei diagnoosit oireineen. YKSILÖTEKIJÄT Kliininen psykologia Kasvatustiede YMPÄRISTÖTEKIJÄT Rakentaminen ja arkkitehtuuri Suunnittelu Lainsäädäntö Politiikat OSALLISTUMINEN /OSALLISUUS Kuntoutuksen ohjaus Ammatillinen kuntoutus Sosiaalityö AKTIIVISUUS Kotihoito Kuntoutuslääketiede Toimintaterapia TERVEYDENTILA Patologia Patofysiologia Kliininen lääketiede RUUMIN JA KEHON RAKENNE JA TOIMINTA Fysiatria Fysioterapia Liikuntatieteet Soveltaen Stucki ym. 2007; Pikkarainen 2013; Kelan IKKU-hanke, Gerontologisen kuntoutuksen käsikirja, JAMK
Kuntoutus ja toimintakyvyn arviointi velvoittavaa? Terveydenhuoltolaki 1326/2010) Vanhuspalvelulaki (980/2012) ja sitä tukeva laatusuositus (STM julkaisuja 2013:11) Valmisteilla olevat uusi sosiaalihuoltolaki sote- järjestämislaki itsemääräämisoikeuslaki 35 20.2.2014
Suosituksessa Kuntoutus keskiöön osaksi kaikkea palvelua (1/2) kuntoutuksen oikea-aikaisuus; koti-, avo- tai laitoskuntoutuksena -iäkkäiden henkilöiden kuntoutukseen perehtyneiden kuntoutuksen ammattilaisten asiantuntijuus! Kuntoutus turvattava erityisesti erilaisten siirtymien, kuten kotiutusten yhteydessä kuntoutusta, erityisesti psykososiaalista kuntoutusta on lisättävä ennakoivana, tavoitteellisena iäkkään kodissa tai kuntoutusyksikössä veteraanien kuntoutuksessa kehitettyjä toimintamalleja ja käytäntöjä on hyödynnettävä muun ikääntyneen väestön kotona selviytymisen ja toimintakyvyn edistämiseen; veteraanikuntoutuslaitosten tarjoamia kuntoutuspalveluja voi hyödyntää osana iäkkäiden palvelukokonaisuutta 36 20.2.2014
Suosituksessa Kuntoutus keskiöön osaksi kaikkea palvelua (2/2) Toimintakykyä ja kuntoutumista edistävän työtavan käyttöä on lisättävä sekä kotihoidossa että tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa; työyhteisössä sovitaan yhdessä sen vahvistamisesta ja sisällöstä Kuntoutusalan ammattilaiset tukevat työtavan käyttöä arjessa Työtapa on sisällytetään hoitotyöntekijöiden perus- ja täydennyskoulutukseen sekä perehdytysohjelmiin Muistisairaiden kuntoutusta on järjestelmällisesti lisättävä 37 20.2.2014
Meillä ja muualla Kuntoutus palvelurakennemuutoksen läpiviennissä? 38 20.2.2014
Sairaala Tuettu palveluasuminen Koti Kotiavun piirissä vai Ei? Arvio 2-3 Kuukauden jälkeen Toimintaterapeutin ja fysioterapeutin yhteinen kotikäynti Toimintakyvyn arviointi Kotikuntoutuksen suunnitelma Interventio Ajallisesti rajattu harjoittelujakso Toimintaterapeutin ja fysioterapeutin harjoittelu ja harjoitteet Kotiympäristön arviointi ja tarvittavien muutosten tekeminen Omaisten ja kotihoidon henkilöstön neuvonta Uusi suunnitelma tarvittaessa Kotikuntoutussuunnitelman toteutumisen seuranta Toimintakyvyn ja toimintojen arviointi Borås & Hupli,
Alueellisesti koordinoitu kuntoutus (Markku Hupli, Eksote) - tärkein laitosjaksojen lyhentäjä, tärkeä myös kotona asumisen tukena 7 30 vrk Tehostettu palveluasunto Hoito arviointi kuntoutus kotiutus Palveluasunto YLE-os Koti Toimivassa järjestelmässä kuntoutus alkaa jo akuutissa hoidossa ja lopullinen sijoitus tehdään kuntoutusjakson, joka jatkuu vielä kotona, tulosten perusteella - Nykyinen järjestelmä sijoittaa (pysyvästi) laitokseen ENNEN kuntoutusta, koska jatkohoito on tähdätty sairauksista toipumiseen, ei kuntoutukseen Todennäköisesti suurin osa potilaista voitaisiin kuntouttaa kotona tuettuna selviytyviksi (esim. Göteborgissa 80 %)
Markku Hupli/EKSOTE Armilan kuntoutussairaalan toiminta-ajatus ja tavoitteet Kuntoutuja ensin ajattelutapa läpi koko kuntoutusorganisaation Kuntoutus on tehokasta, potilas kuntoutuu omien kuntoutustavoitteiden mukaisesti ja kotiutetaan oikea-aikaisesti. Potilas kykenee palaamaan kotiinsa ja selviytyy mahdollisimman itsenäisesti Kotiin annettavien palvelujen painopisteen muutos hoitopainotteisuudesta kuntoutuspainotteiseen toimintakyvyn tukemiseen Kotikuntoutus on sairaalakuntoutusta tärkeämpi kuntoutujan kotona selviytymiselle Iso Apu palvelukeskuksen ja Tehosan yhteyteen perustetaan pilottina kuntoutuksen tehoyksikkö (pilottivaiheessa 1 tt, 1 ft, 1 lähihoitaja) kotiutumista tukemaan (Boråsin malli)
Ruotsista lisää kokemusta tehostettu kuntoutusprosessi ja kotona asumisen tukeminen Fredrik Eklund, Nordic Healthcare Group (fredrik.eklund@nhg.se) yli 80 -v. osuus sairaalan jaksoista on akuutteja 87,4 % 21,8 % kaikista akuuteista jaksoista potilaita, joilla on uusintajakso 30 päivän sisällä todennäköisyys, hoidon tarve kasvaa sairaalajakson yhteydessä 10 % 15 % vastaava todennäköisyys uusintajaksolla hoidossa olleilla tarkat valintakriteerit kuntoutukselle, konkreettiset tavoitteet*, joita voidaan seurata suht. panos-tuotokseen ja kustannuksiin panostetaan ensimmäisen varoitussignaalin ilmetessä esim. kaikki kotihoidon piirissä olevat, joilla yleistilan lasku, saavat tukea toimintakyvyn palauttamiseksi 42 20.2.2014
Sopeutumistuki -toimintamalli varhainen kuntoutustarpeen tunnistaminen ja valikointi; ensisijassa iäkkäät, joilla kotihoidon tarve akuutin sairaalajakson jälkeen moniammatillinen tiimi, hyödynnetään osaamista uudella tavalla rakentuu olemassa olevan kotihoidon pohjalle, jossa fokus toimintakyvyn parantamisessa; palvelu aikarajoitteinen (esim. 6-10 vkoa) edistetään itsenäistä selviytymistä strukturoitu seuranta perustuu tarkoin asiakkaan kanssa määriteltyihin tavoitteisiin (RAI, RAVA; FIM tms. 43 20.2.2014
Tanskan kotikuntoutuskokeilusta Odensessä kuntoutus käynnistyy välittömästi hoitojaksolla, 31 päivän ajan intensiivisenä harjoitteluna (väh. 2x pvä - keskimäärin 72, 3 h) tiimin päätöksellä kotihoidon asiakkaille fokus self-help toimintaa, kuntoutus arjen askareiden opettelua, omien tavoitteiden avulla, mikä motivoi pysymään kotona? halu muuttaa ja pitää saavuttaa jotakin uutta n. 25 % ei tarvinnut enää kotihoidon palveluja vuosittaiset säästöt 20 000/e 822 h/henkilö, joskin training -program vaati jkv alkuinvestointeja, pitkäaikaishoivasta lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon 44 20.2.2014 i
Pikkarainen, Vaara & Salmelainen Gerontologinen kuntoutus osaksi uudistuvia vanhuspalveluja/ Fysioterapia 1/2014 - ikääntyneen asiakkaan erityisyys kuntoutusprosessissa, kuntoutuksen hyviä käytäntöjä Suomen Lääkärilehti 5/2014 45 20.2.2014
Moniammatillinen ortopedinen kuntoutusosasto (SL 5/2014): TULOKSET: jonotusaika lyheni, hoitoajat lyhenivät, potilaskohtaiset sairaala- ja laitoshoitokustannukset olivat Lahdessa n. 5 126 e pienemmät kuin muualla Päijät- Hämeessä PÄÄTELMÄT: Keskittämisen vaikutusten arviointiin käytetyt indikaattorit hyödynnettävissä laajemminkin lonkkamurtumapotilaiden hoidon arvioinnissa. Viiveettömällä leikkaushoidolla sekä hoitoketjuyhteistyöllä ja hyvin organisoidulla geriatrisella jatkokuntoutuksella on mahdollista lisätä lonkkamurtumapotilaiden hoidon vaikuttavuutta Indikaattorit: -yli 2 vrk odottaneiden osuus -kotiutuminen 30 pvän aikana -kotona vietetyt pvät vuoden aikana -vuoden kuolleisuus -hoitopäivät -kustannukset vuoden aikana 46 20.2.2014
Uudenlainen ote ikäihmisten hoitoon!
Mitä yhteistä näillä kokeiluilla? moniammatillinen kuntoutustiimin osaaminen käytössä keskitetty kuntoutusyksikkö toiminnan ohjaukseen tähtäävät kuntoutusprosessit määritelty varmistaa kuntoutukseen ohjautumisen mahdollisimman varhainen käynnistys riittävä intensiteetti (kesto, useus, jakson pituus) akuutti kuntoutus osana hoitoa niin, että kuntoutus käynnistyy ennen kuin päätetään kotihoidon palveluista kuntoutus luonteva osa kokonaisuutta 48 20.2.2014
Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus, palvelun sisältö - SOVE-hankkeessa Palvelu koostuu viidestä eri jaksosta Arviointi Intensiivijakso Totuttelujakso Ylläpitävä jakso Seurantajakso Palvelun peruskomponentit Laaja-alainen arviointi kotona Yksilökuntoutus kotikäyntinä Ryhmäkuntoutus veljeskodilla Omaharjoittelu Lisäkomponentit (päivätoiminta, avoryhmät, neuvonta, ruokailumahdollisuus veljeskodilla, yhteiset tapahtumat, kuntosali jne.) Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke, Olli Vitie (BearingPoint)
Kotiuttava kuntoutus, palvelun sijoittuminen hoitopolkuun ERIKOISSAIRAANHOITO TK-SAIRAALA JATKOHOITO Vanhainkoti / TPA Päivystys ESH osasto ESH Kuntoutusosasto Kuntoutus / TK- Vuodeosasto Pitkäaikaishoito vuodeosastolla Koti Veljeskoti Sairas- ja veljeskodit voivat vastaanottaa tavoiteltuun potilasryhmään kuuluvat ihmiset suoraan erikoissairaanhoidon puolelta ja kuntouttaa heidät kotona pärjääviksi. Oleellisia tekijöitä palvelun onnistumisessa ja vaikuttavuuden saavuttamisessa ovat: asiakasvalinta, intensiivisyys, kokonaisvaltaisuus sekä ajoitus. Tavoitteena on nostaa asiakkaiden kotiutumisastetta ja lyhentää kokonaishoidon kestoa. Näin pystytään vähentämään kustannuksia ja parantamaan hoidon vaikuttavuutta. Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke, Olli Vitie 50 (BearingPoint)
Kotiuttava kuntoutus, palvelun sisältö Palvelu koostuu neljästä eri jaksosta Arviointi Intensiivijakso Ylläpitävä jakso Seurantajakso Palvelun peruskomponentit Moniammatillinen geriatrinen arviointi Hoitopäivä (Sisältää yksilö- ja ryhmäterapian sekä hoidon) Yksilökuntoutus kotikäyntinä Ryhmäkuntoutus veljeskodilla Omaharjoittelu Laaja-alainen arviointi kotona Lisäkomponentit (päivätoiminta, avoryhmät, neuvonta, ruokailumahdollisuus veljeskodilla, yhteiset tapahtumat, kuntosali jne.) Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke, Olli Vitie (BearingPoint)
Kotiuttava kuntoutus, esimerkkilaskelma Hoidon kustannukset yhtä iäkästä lonkkaleikkauspotilasta kohden (leikkauksen jälkeen) ESH Kuntoutus Kotiutus Yhteensä Vaihtoehto 1 (Yleinen malli) Siirtoviivepäivät 4 vrk. / potilas (á 600 /vrk.) TK-kuntoutus 30 vrk. / potilas (á 260 /vrk.) Kotiutusprosentti: 75 Raskaaseen hoitoon 25 (á 4 500 /kk) Kustannukset potilasta kohden*: 2 400 7 800 13 500 / vuosi 23 700 Vaihtoehto 2 (Kotiuttavan kuntoutuksen malli) Siirtoviivepäivät 0 vrk. / potilas - Intensiivinen kuntoutus 20 vrk. / potilas (á 300 / potilas) 6 000 Kotiutusprosentti: 85 Raskaaseen hoitoon 15 (á 4 500 /kk) 8 100 / vuosi Kustannukset potilasta kohden*: 14 100 Erotus 2 400 1 800 5 400 9 600 * Arvio potilaskohtaisesta keskiarvosta. Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke, Olli Vitie 52 (BearingPoint)
VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA laajalla osaamisella ja oikea-aikaisuudella on merkitystä tuloksiin moniammatillisuus ja vastuunotto iäkkään kuntoutuskokonaisuudesta läpi hoitoketjun erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen 53 20.2.2014