Ajankohtaista apuvälinealalta. Apuvälinealan foorumi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Outi Töytäri

Transkriptio

1 Ajankohtaista apuvälinealalta Apuvälinealan foorumi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Outi Töytäri

2 THL:n Apuvälineet -sivut Osana toimintakykyaihesivustoa Apuvälineet-sivut apuvälinealan ammattilaisten, tutkijoiden, kehittäjien ja opiskelijoiden työn tukena

3 Ohjeita apuvälinepalveluiden toteuttamiseksi < ohjeita apuvälinepalveluiden toteuttamiseksi Tulossa myös på svenska Terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toimijoille - muutkin hyötyvät Tavoitteena: Apuvälinepalvelut toteutetaan lainmukaisesti, yhdenmukaisesti ja laadukkaasti Eivät sisällä apuvälineiden luovutusperusteita Palveluja ohjaa terveydenhuollon lainsäädäntö: th-laki, STM:n asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta ja asiakasmaksulaki

4 Ohjeiden rakenne 1. Hyvän apuvälinepalvelun toimintaperiaatteita 2. Apuvälinepalveluprosessi terveydenhuollossa 3. Apuvälinepalveluun liittyviä käsitteitä 4. Potilaan oikeusturvakeinot

5 1. Hyvän apuvälinepalvelun toimintaperiaatteita Asiakaskeskeiset ja saumattomat palvelut Käyttäjälähtöisyys Eettisyys Asiakkaan oikeus hyvään palveluun Asiakasta kohdellaan oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti Itsemääräämisoikeus Ammatillisuus

6 Hoitopaikan valinnanvapaus Maksusitoumuksia ei tarvita Kotikunnan on korvattava toisen kunnan tuottamasta palvelusta aiheutuneet kustannukset. Korvauksen on perustuttava tuotteistukseen tai tuotehintaan. Erikoissairaanhoidon valintatilanteissa apuvälinepalvelut sisältyvät valitun erikoisalan palveluihin, mikäli ne järjestetään muulloinkin ko. hoidon yhteydessä. Kaikki henkilön käytössä olevat apuvälineet ovat aina kulloinkin hoitovastuussa olevan toimijan rekisterissä. Haasteena eri organisaatioiden monet erilaiset käytännöt. Esim. tuotteistukset, luovutusperusteet ja porrastus. Ohjeistusta kaivataan lisää. Asiakaslähtöisiä sopimisia eri tahojen välillä kannattaa tehdä.

7 2. Apuvälinepalveluprosessi terveydenhuollossa 9. Palautus 8. Käytön seuranta 1. Tarpeen havaitseminen ja palveluun hakeutuminen 2. Tarpeen arviointi 3. Sovitus, kokeilu ja valinta 7. Huolto ja korjaus 6. Käytön ohjaus 5. Muutostyöt 4. Hankinta, rekisteröinti ja luovutus

8 Apuvälineen käytön ja palveluiden seuranta Apuvälineyksikkö on vastuussa siitä, että apuvälineen käyttöä seurataan. Tarkoituksena on varmistaa, että käyttäjällä on toimiva ja hänen käyttötarkoitustaan vastaava toimintakuntoinen ja turvallinen apuväline. Käyttöä seuraa käyttäjä itse, hänen lähihenkilönsä ja ammattihenkilöt. Apuvälineyksikön tulee tiedottaa em. seurantavastuista. Apuvälineyksikkö seuraa myös oman apuvälinepalvelutoimintansa toteutumista ja laatua. Esim. käyttämällä seurantalomakkeita tai asiakaskyselyjä QUEST 2.0 Apuvälinetyytyväisyyttä arvioiva mittari

9 3. Apuvälinepalveluun liittyviä käsitteitä Yksilöllisesti sovitettu apuväline Kaikki lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet sovitetaan yksilöllisesti. Yksilöllisesti valmistettu apuväline Valmistetaan käyttäjän mittojen mukaan hänen tarpeitaan vastaavaksi. Henkilökohtainen apuväline Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ovat aina henkilökohtaisia.

10 4. Potilaan oikeusturvakeinot Keskustelu Potilasasiamies Kirjallinen muistutus Kantelu aluehallintovirastoon, Valviraan tai eduskunnan oikeusasiamiehelle Hallintoriitamenettely

11 Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen vaikuttaminen ohjeistuksen avulla, kokeiluja 5. Kuntoutusosaamisen puutteiden ja kehittämistarpeiden kartoitus 2015 Työ- ja 1. Kuntoutuksen rahavirtojen kuvaaminen ja rahan kohdentuminen palveluihin Kuntoutuspalvelujen seuranta- jäsenet: HTO, STO, VAO, Kela, TEM, TTL ja THL asiantuntijakuulemisia: Kuntaliitto, toimintakyky järjestelmien Soste ja muut etujärjestöt Ohjeistukset Lainsäädännön muutostarpeet 4. Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen vastuunjaon ja kehittämistarpeiden kuvaus Kuntoutuksen yhteistyömallit Apuvälineselvitykset (autot & koirat & vammaispalvelut) 3. Kuntoutuspalvelujen koordinointi ja integrointi soteuudistuksessa Outi Töytäri Säädöspohja, rahoituslähteet ja kustannusten jakautuminen kuvaus (RAPO) Laitoshoidon purku. Kokeiluja, mm. vanhusten kuntoutus, nuorten sosiaalinen kuntoutus, moniammatilliset kuntoutuskeskukset, kuntouttavat lähisairaalat Kuntoutuksen valtakunnallinen (RAPO) monikanavarahoitusvaihtoehtojen selvitys Seurantajärjestelmän kehittämishankkeen käynnistäminen

12 Hallitusohjelman kirjaus: Kokonaisselvitys vammaisten apuvälinepalveluista -suunnitelma 1. Apuvälinepalveluiden järjestäminen, rajapinnat, työnjako ja yhteistyö sote-uudistus Vammaispalvelulain mukaiset apuvälinepalvelut 2. Apuvälinealan osaaminen 3. Erillistehtävät Auton hankintajärjestelmä ja invalidivähennys Avustajakoiraselvitys

13 Vammaispalvelulaki muutoksessa Nyt: Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380 Uusi ehdotus: Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista Ehdotus julkaistaan tänään , klo Mahdollisuus lausua näkemys ehdotuksesta Webropollomakkeen kautta toukokuun puolen välin jälkeen. Seuraa Apuvälineet-sivuja ja/tai

14 THL:n selvitys STM:lle vammaispalvelulain mukaisista apuvälinepalveluista ja asunnonmuutostöistä 2014 Saada tietoa: - ongelmista, jotka liittyvät em. apuvälinepalveluiden ja asunnon muutostöiden toteuttamiseen. - keinoista, joilla em. apuvälinepalveluja ja asunnon muutostöitä voitaisiin sujuvoittaa ja yhteen sovittaa esim. terveydenhuollon järjestämien apuvälinepalvelujen kanssa.

15 Selvityksen kehittämisehdotukset 1 Shp:n apuvälinekeskusten toiminnan laajentaminen apuväline- ja toimintakykykeskuksiksi Osaamisen keskittäminen, lisääminen Yhteistoiminta, yhteinen rekisteri Välineet ja laitteet terveydenhuollon vastuulle. Välineet, joihin liittyy kiinteisiin rakenteisiin tehtäviä muutostöitä, korvataan vpl:n mukaisesti Suuret muutostyöt vammaispalvelulain, pienet terveydenhuollon lainsäädännön mukaisesti

16 Selvityksen kehittämisehdotukset 2 Harrastusvälineisiin, autoon kuuluviin välineisiin ja muutostöihin taloudellinen tuki vpl:n mukaan Avustajakoirat osaksi vpl:ää Myös opaskoirien siirtämistä osaksi vpl:n mukaista korvausta tulisi harkita.

17 THL 2015: Avustajakoirajärjestelmä. Selvitys järjestelmän nykytilasta ja kehittämisehdotuksia avustajakoirajärjestelmän nykytilanne ongelmat ja kehittämistarpeet ehdotukset palvelun järjestämiseksi ja toteuttamiseksi Pia Sirola & Outi Töytäri THL. Työpaperi 39/ /125487

18 Selvitys toteutettiin syksyllä 2014 Selvitys pohjautuu: Kirjallisuus ja aiemmat selvitykset Asiakashaastattelut (n=5) Järjestöjen edustajien haastattelut (n=4) Kysely sairaanhoitopiireille (n=20) (vastanneet n=17) Pia Sirola, Outi Töytäri

19 Avustajakoirajärjestelmä nykyisin Toiminnan rahoittajana on Raha-automaattiyhdistys (Ray) Toiminnan järjestäjä on Invalidiliitto ry Avustajakoiraa haetaan Invalidiliitolta Invalidiliitto haastattelee asiakkaat ja vastaa käyttäjien valinnasta yhteistyössä avustajakoirakoulun henkilöstön kanssa Invalidiliitto testaa ja hankkii avustajakoirat kouluttajalta Invalidiliitto myöntää koirille avustajakoirastatuksen Koira luovutetaan käyttäjälle maksutta Invalidiliitto korvaa yli 70 euroa vuodessa maksavat hoitokulut Rokotukset, ruoka ym. kulut maksaa käyttäjä itse Pia Sirola, Outi Töytäri

20 Avustajakoirien koulutus Koirien kouluttajana toimii Axxell Brusaby Koulutus kestää noin 2 vuotta Koirille tehdään katsastuskoe (taitotaso ja luonne) Koiria valmistuu noin 5-7 kappaletta vuodessa Koiria on työtehtävissä tällä hetkellä yhteensä noin 65 kappaletta Jonotusaika koiran saamiseen on noin 1-5 vuotta Avustajakoiralla on oikeus liikkua joka paikassa kuten näkövammaisten opaskoirilla Yhden koiran kustannukset (koiran hankinta, ylläpito ja hallinto) vuonna 2013 olivat noin / vuosi Lähde: Anssi Kemppi, Invalidiliitto ry Pia Sirola, Outi Töytäri

21 Avustajakoiran hakemiseen liittyvät kriteerit Avustajakoiraa voi hakea fyysisesti toimintarajoitteinen täysi-ikäinen henkilö, jolla on pysyvä tai pitkäaikainen toimintakyvyn rajoite. Yläraajojen tulee toimia auttavasti. Henkilön on pitänyt sopeutua elämään vammansa kanssa. Henkilö pystyy itsenäisesti huolehtimaan koiran hyvinvoinnista ja osallistuu säännöllisesti seurantaan. Lähde: Invalidiliitto ry Pia Sirola, Outi Töytäri

22 Avustajakoirien tehtävät tutkimusten perusteella Tutkimuksia on tehty vain vähän. Kansallisella tasolla vain selvityksiä ja opinnäytetöitä. Avustajakoirien tehtävät mm.: Avustaminen jokapäiväisissä tehtävissä, seuran pito ja turvallisuuden lisääminen Tavaroiden noutaminen, kantaminen ja nostaminen, käyttäjän tukeminen liikkuessa ja pyörätuolin vetäminen Pia Sirola, Outi Töytäri

23 Asiakkaiden näkökulma avustajakoirien hyötyyn (n=5) Avustajakoirien käyttäjien mielestä avustajakoiralla oli myönteinen vaikutus elämänlaatuun fyysiseen terveyteen ja toimintakykyyn sekä kuntoutumiseen psyykkiseen hyvinvointiin ja sosiaaliseen osallistumiseen ulkoiluun itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen avuntarpeen vähenemiseen turvallisuuden tunteeseen Pia Sirola, Outi Töytäri

24 Asiakkaiden näkökulma avustajakoirajärjestelmän ongelmiin ja kehittämistarpeisiin (n=5) Avustajakoirajärjestelmän ongelmat Epävarmuus uuden koiran saamisesta, pitkä jonotusaika ja koiran ylläpitokustannukset. Kehittämistarpeet Palveluprosessi on pääosin toimiva Tiedottamisen laajentaminen, koulutuksen laadun varmistaminen, uusien taitojen päivittämismahdollisuus, vertaistuen lisääminen, tuki koiranhoitokuluihin pienituloisille. Järjestämisvastuu tulevaisuudessa Keskeistä on turvata koirien luovutus tulevaisuudessakin, oli järjestämistaho mikä tahansa Pia Sirola, Outi Töytäri

25 Järjestöjen näkökulma avustajakoirajärjestelmän ongelmiin ja kehittämistarpeisiin (n=3) Avustajakoirajärjestelmän ongelmat Rahoitus ei ole riittävää eikä jatkuvaa. Vammaryhmien välillä on epätasa-arvo; opaskoirat luovutetaan julkisin varoin terveydenhuollosta. Kehittämistarpeet Toiminta tulisi saattaa yhdenvertaiseksi näkövammaisten opaskoiratoiminnan kanssa. Koirien tarve tulevaisuudessa on koiraa vuodessa. Systemaattisesta seurannasta ja laadun valvonnasta on huolehdittava jatkossakin. Kouluttajatahot pitäisi kilpailuttaa Pia Sirola, Outi Töytäri

26 Järjestöjen näkökulma avustajakoiratoiminnan järjestämisestä (n=3) Järjestämisvastuu tulevaisuudessa Invalidiliiton mielestä: Järjestämisvastuu tulisi olla sairaanhoitopiireissä lääkinnällisellä kuntoutuksella Palvelut tulisi järjestää keskitetysti, alueellisesti esim. Sotealueilla Palvelujen järjestäminen vammaispalveluna ei toisi parannusta nykytilanteeseen, vaan asettaisi eri kunnissa asuvat eriarvoiseen asemaan Avustajakoirayhdistyksen mielestä: Keskeistä on turvata rahoitus ja yhtenäiset kriteerit, oli järjestämistaho mikä tahansa Pia Sirola, Outi Töytäri

27 Sairaanhoitopiirien näkökulma avustajakoirajärjestelmään (n=17) Shp:t eivät tunne kovin hyvin avustajakoirajärjestelmää Shp:n mielestä nykyinen terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen järjestelmä ei mahdollista avustajakoirien luovuttamista (n=17) eikä se ole tulevaisuudessakaan perusteltua (n=12). Avustajakoirat eivät kuulu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin eivätkä ne sovellu apuvälinepalveluprosessiin, vaan avustajakoirat korvaavat enemmän henkilökohtaista avustajaa Terveydenhuollossa ei ole riittävää asiantuntemusta eikä resursseja Tarvitaan yhtenäisiä luovutusperusteita Nykyinen avustajakoirajärjestelmä on toimiva ( n=6) tai eos (n=10) Nykyisessä keskitetyssä mallissa on yhdenvertaiset luovutusperusteet, laatua ja kokemusta Pia Sirola, Outi Töytäri

28 Sairaanhoitopiirien näkökulma avustajakoirajärjestelmän muuttamiseen (n=17) Jos muutetaan: nykyinen (n=6), vammaispalvelut (n=4), sote-alueet (n=4), eos (n=4) Perustelut: Nykyinen järjestelmä on toimiva. Se ei ole terveydenhuollon tehtävä Vammaispalveluilla on asiantuntemusta, avustajakoira korvaa enemmän henkilökohtaista apua Sote-alue olisi riittävän laaja toiminta-alue, yhdenmukaiset myöntämiskäytännöt tarvitaan ja palvelu lähellä asiakasta Pia Sirola, Outi Töytäri

29 THL:n kehittämisehdotukset Avustajakoirapalvelu tulisi osaksi vammaispalvelulakia. Päätöksenteko sote-alueilla ja luovutus valtakunnallisesti keskitetysti yhdestä apuväline- ja toimintakykykeskuksesta. Hankinta- ja koulutuskulut korvattaisiin kokonaan, muut kulut Kelan kautta Opaskoirapalvelu voitaisiin myös siirtää terveydenhuollosta vammaispalvelulain nojalla korvattavaksi Tarkoituksena pyrkiä takaamaan avustajakoirapalvelut myös tulevaisuudessa ja poistamaan vammaryhmien välistä eriarvoisuutta.

30 THL:n selvitys 2014: Auton hankinnan tuki ja autoon liittyvät välineet ja muutostyöt Kuljetuspalveluista liikkumiseen Kuljetuspalvelut, auton hankintatuki ja autoon liittyvät välineet sekä muutostyöt kuntakyselyn ehdotuksia Pia Sirola, Päivi Nurmi-Koikkalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 24/2014

31 Connect -hanke Pohjoismaisen ministerineuvoston ohjelman osahanke Tarkoituksena löytää innovatiivisia ratkaisuja hyvinvointiteknologian alueella. Suomesta mukana Oulun kaupunki ja Eksote THL (Sarianna Savolainen) toimii kansallisena asiantuntijatukena

32

33

34 Kiitos! Outi Töytäri Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos p