Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus



Samankaltaiset tiedostot
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus

Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

VALMENTAMINEN LTV

Lasten kokonaisvaltainen liikunta. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Lasten ja nuorten harjoittelusta fyysisestä näkökulmasta

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

YHDEN HARJOITUSKERRAN FYSIOLOGIA LTV

Lasten ja nuorten monipuolinen harjoittelu

Nuoren kasvu ja kehitys. Tanja Komulainen LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema

Pitkäjänteinen fyysinen harjoittelu

Nuoren kasvu ja kehitys

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)

Kuinka urheilevat lapset ja nuoret harjoittelevat ja liikkuvat?

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET

Nuorten valmennuksen erityispiirteitä Jaana Ronkainen

Yleisurheilijan ura. Suomen Urheiluliitto ry. Lajikarnevaalit Radiokatu Helsinki

Elimistön tasapainotila homeostaasi

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

PELAAJAPOLKU E1 - D2

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Hakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

FYYSINEN TOIMINTAKYKY, HERMOSTON KEHITTÄMINEN JA HERKKYYSKAUDET Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki Jarkko Finni, Valo ry

Harjoittelun suunnittelu

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI Biologisen iän huomioiminen harjoittelussa

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Kehittymisen kulmakiviä

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO

Jalkapallo Biologinen ikä

PELAAJAPOLKU D1 - C2

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

FORMARE Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

SPL Taitavuus / Leikkimaailma

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi

Mitkä asiat ovat tärkeitä vuotiaiden urheilussa?

suhteessa suosituksiin?

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ!

Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Ominaisuuksien kehittäminen

Sisällys. 1. Johdanto... 11

Arvoisat ohjaajat ja valmentajat

TAVOITTEENA terve ja menestyvä urheilija. Mikko Manner

Herkkyyskaudet, harjoittelun pitkäjänteisyys ja monipuolisuus Harri M Hakkarainen

POLKUJUOKSUHARJOITTELU & VALMISTAUTUMINEN ENSIMMÄISEEN POLKU- ULTRAAN. Juuso Simpanen & Miikka-Pekka Rautiainen Jalanjälki juoksuvalmennus

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

PELAAJAPOLKU F1 - E2

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

Kasva monipuolisuuteen. Kotka Sami Kalaja Kasva urheilijaksi Jyväskylässä

Murrosikäisen kehitys


E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

Harjoittelun suunnittelu ja arviointi

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Elintavat. TE4 abikurssi

Miten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

LP Kangasala. Seuran valmennuslinjaukset F-B-ikäisille

URHEILIJAKSI KASVAMISEN EDELLYTYKSET Ski Sport Finland

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Harjoittelu ja liikunta

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

URHEILEVIEN LASTEN JA NUORTEN FYYSIS-MOTORINEN HARJOITTELU

Alppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ

Tämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela. Terveyttä tukeva harjoittelu

Transkriptio:

Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus Harri M. Hakkarainen LK, LitM, valmentaja

Huolestuttaa: Lääkärinä TULES-vaivoja nuorilla elintapasairauksia jo lapsilla tietämättömyys liikunnasta, ravitsemuksesta ja terveydestä. Valmentajana peruskunto laskenut harjoitettavuus heikentynyt perustaidot yksipuolistuneet ylikuormitus-/ vammariski kasvanut

Syitä: Liikkumisen määrä yleisesti vähentynyt omatoiminen liikunta vähäistä koululiikunta onko sitä???? koulukuljetukset yms. Liikunta vähemmän terveysvaikutteista hengitys- ja verenkiertoelimistö + lihakset Lyhytjänteistä harjoittelua nopeasti tuloksia Yksipuolista harjoittelua aikainen lajivalinta Kehitysvaiheiden huomiotta jättäminen tietämättömyys, tyhmyys vai kontrollin puute???

Nuoriso vs. aikuismenestys n. 80% ikäkausihuipuista katoaa kilpaurheilusta ennen huippusuoritusikää aikainen biologinen kehitys johtaa usein myös aikaiseen kasvun ja kehityksen loppumiseen biologisesti hitaammin kehittyvillä usein pidemmät herkkyyskaudet monipuolinen / määräpainotteinen liikunta lapsena voi tasoittaa ja pidentää kasvuspurttivaiheen hormonaalista aktiivisuutta Lähteet: Harre 1971, Bulgakova 1996, Vorontsov 2002

Lajivalinta ja tulostaso Tulostaso Myöhäinen lajivalinta Aikainen lajivalinta 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 ikä vuosina Mukaeltu: Norris 2004

Liikunnan terveysvaikutuksia Liikunta ehkäisee: sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia aineenvaihduntasairauksia TULE-sairauksia syöpää psyykkisiä ongelmia huippu-urheilijat kauttaaltaan terveempiä ( Kannus ym. 2002 )..

Elinjärjestelmät, fyysinen kunto ja terveys Hermosto Sukuelimet Taito Nopeus Voima Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus Sydän- ja verisuonitaudit

Elinjärjestelmien luonnollinen kypsyminen 100% KYPSYMINEN % Hermosto 50% Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Sukuelimet 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 IKÄ ( VUOSIA ) Mero, A. ym. 1990

Hermoston kehitys syntymähetkellä lähes kaikki hermosolut jo olemassa kasvun jälkeinen kehitys pääasiassa olemassa olevien hermoverkkojen ja niiden tukirakenteiden kasvua 80-90%:sti hermosto valmis 6-8 v murrosiän jälkeen kehitys muuta elimistöä hitaampaa NUORTEN KOHDALLA HERMOSTON KEHITTÄMINEN TÄRKEÄÄ!! taito tasapaino / ketteryys nopeus TOISTOMÄÄRÄT!!!!

Lihaksiston kehitys lihassolujen määrä ei merkittävästi lisäänny syntymän jälkeen olemassa olevien lihassolujen kokoa voidaan lisätä tai lihassolujen hermotusta voidaan parantaa lihassolun kasvu voimakasta vasta hormonaalisen kypsymisen eli kasvupyrähdyksen jälkeen hermotuksen parantaminen tehokkainta ennen kasvupyrähdystä ja vaatii paljon toistoja

Tukielimistön kehitys Luuston kehitys kuormitus vahvistaa luustoa tehokkainta ennen murrosikää luuston kehityksessä pyrähdys murrosikävaiheessa huomioi tämä vamma-alttiudessa huomioi tämä motoriikan häiriöissä Jänteiden ja nivelsiteiden kehitys harjoittelu vaikuttaa jänteiden lujuuteen ja aistimusjärjestelmään monipuolinen ja määräpainotteinen harjoittelu vahvistaa ja kehittää

Hormonaalinen kehitys Kasvuhormonin eritys lisääntyy murrosiässä levolla ja ravinnolla suuri merkitys Testosteronin eritys lapsesta murrosikään murto-osa aikuisen erityksestä murrosiässä voimakas lisäys murrosiän jälkeen lihaksen koon kasvu voimakkainta eritys sykäyksittäistä ja riippuu rasituksen / levon suhteesta sekä ravinnosta

Kasvuhormonin eritys

Hengitys- ja verenkiertoelimistön kehitys Lapsena rakenne pieni ja kasvaa murrosikään varsin tasaisesti Sydämen toimintakyky liikunta vaikuttaa positiivisesti jo nuorena Hiussuoniston määrä aerobisella liikunnalla positiivinen vaikutus jo lapsuudessa Verisuonten toimintakyky eritehoinen kuormitus parantaa Aerobinen liikunta luo pohjan kaikelle muulle harjoittelulle!!! Aerobista liikuntaa tulee olla ohjelmassa joka päivä!! vähintään 30 min!!! syke n. 110 140!!!

Sisäelinten kehitys Kehittyy syntymän jälkeen voimakkaasti Ennen murrosikää tasannevaihe Murrosiässä lopullinen kehitystaso munuaisten ja maksan kyky poistaa kuona-ja vierasaineita Kova maitohappotreeni murrosiän jälkeen Lisäravinteet yms. nuorelle??

Biologinen vs. kalenteri-ikä Biologinen ikä biologisista kehitysmittareista arvioitu ikä luustoikä hormonit sukupuoliominaisuudet jne. kasvuspurtin mukaan erot voivat olla jopa 2-4 v voi valehdella lahjakkuuden kasvu voi peittää lahjakkuuden

Voima ja kehitystyyppi

Pojan murrosikä alkaa keskim. 11,5 v ( 10,5-13,5 ) kestää noin 3 v ( 2-5 v ) murrosiän ensimerkit ( kivesten kasvu ) alkavat 1,5 v ennen kasvun kiihtymistä kasvu suurimmillaan 2-3 v ensimerkeistä kasvu loppuu n. 6 v murrosiän alusta POJILLA KASVUPYRÄHDYS ON HÄPYKARVOITUKSEN PUUTTUESSA VIELÄ EDESSÄ

Pojan murrosikä

Tytön murrosikä puberteetin ensimerkit ovat rintojen kehittyminen normaalisti 8-13 v iässä lopullinen muoto 12-18 v iässä heti perään alkaa kasvupyrähdys kuukautiset alkavat viimeisenä 10,5-14,5 v ikäisenä kuukautisten alkaessa, tytön kasvuhuippu on jo takana

Tytön murrosikä

Yhteenvetoa Lasten ja nuorten liikunnalla suunnaton terveysvaikutus Lasten ja nuorten monipuolinen liikunta myös pohjana huippu-urheilulle Liikunnan määrän on oltava suuri!!! 10 15 tuntia viikossa 4-6 tuntia ohjattua harjoittelua 1-2 tuntia koululiikuntaa loput omatoimista hyöty- / piha- ym. liikuntaa

Yhteenvetoa Yhteistyötä eri lajien välille talvi- ja kesälajit taito-/teholajit ja kestävyyslajit. Seuroihin selkeät harjoitusohjeet eri ikäkausille liikaa poukkoilua painotuksissa ja määrissä Huomioi kehitysaikataulut ja biologiset erot Älä tavoittele liian aikaisin aikuisten tuloksia Kouluttakaa myös vanhempia em. asioissa!!!

Yhteenvetoa Harjoittelun pitkäjänteisyys: ennen murrosikää: lihashermotus / taito monipuolisuus peruskunto ja lihaskestävyys kimmoisuus + liikkuvuus ympärivuotinen kehitys murrosiän jälkeen: lihasmassa kovat maitohappotreenit lajinomaiset harjoitteet ja kilpailutavoitteet

KIITOS!!!