Nuoren kasvu ja kehitys

Transkriptio

1 Nuoren kasvu ja kehitys

2 SISÄLTÖÄ Fyysinen kasvu ja kehitys Herkkyyskaudet Kasvuun liittyvät vammariskit DEMO: Liikkumisen arviointia + polven ja selän hallinnan harjoitteita

3 Fyysinen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu Tarkoittaa kehon rakenteiden koon ja mittasuhteiden kasvua (pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien koon kasvu) Biologinen kypsyminen Kypsymisellä tarkoitetaan yleensä sukupuoliominaisuuksien ja hormonaalisten toimintojen kypsymistä aikuisen ihmisen tasolle Biologinen ikä määritellään usein juuri kypsymisasteen perusteella Fysiologinen kehittyminen Kehityksellä tarkoitetaan solujen, elinten ja elinjärjestelmien erilaistumista ja toiminnallista kehitystä

4 Mittasuhteet muuttuvat vammariski kasvaa Painopisteen sijainti Päästä jalkoihin sukupuolierojen korostuminen murrosiän jälkeen

5 Elinjärjestelmien luonnollinen kasvu ja kypsyminen KYPSYMINEN % Murrosikä 100% 50% Hermosto Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Sukuelimet IKÄ ( VUOSIA ) Mukaeltu; Scammon 1930

6 Hermoston kehitys Syntymähetkellä lähes kaikki hermosolut jo olemassa 6 8-vuotiaana hermosto valmis prosenttisesti Murrosiän jälkeen kehitys hidasta Hermoston harjoitettavuus vahvasti perinnöllistä, mutta elinympäristön antamat ärsykkeet tärkeämpi tekijä Ennen murrosikää hermoston kehittäminen tärkeää kaikissa lajeissa Joka päivä ohjelmassa: taidon osa-alueet tasapaino / ketteryys nopeus ja reaktiivisuus TOISTOMÄÄRÄT!!

7 Tukielimistön kasvu ja kehitys (Lihakset) Lihassolujen määrä ei juurikaan lisäänny syntymän jälkeen alle 45% aikuisiän lihassolusuhteesta on perittyä - ympäristöllä ja aktiivisuudella suuri merkitys varhaislapsuuden liikunta voi ohjata lihassolujen toiminnallisuutta aerobiseen ja hitaaseen tai anaerobiseen ja nopeaan suuntaan Lihassolujen kokoa voidaan kasvattaa Kasvu merkittävää vasta murrosiän jälkeen Hermotusta voidaan parantaa Tehokkainta ennen kasvupyrähdystä Vaatii paljon toistoja Esimerkkejä kuormittavista / kehittävistä harjoituksista Kestovoimaharjoitukset vs. liiketiheys!!! Perusvoimaharjoitukset Elastisuusharjoitukset Liikkuvuusharjoitukset

8 Lasten ja nuorten voimaharjoittelu Voimaharjoittelusta hyötyä jo lapsuudessa, mutta voima kehittyy ennen hormonaalista kypsymistä pääasiassa hermotuksen tehostumisella lihassolun kasvu on tehokkainta vasta kasvupyrähdyksen loputtua (0,5 2 v kasvupyrähdyshuipun jälkeen) Keskivartalon sekä monipuolisen (sekä aerobisen että anaerobisen) lihaskunnon ja lihaskoordinaation kehittäminen tärkeintä ennen kasvuspurtin alkua Esim. kuntopiirit, kuntopallonheitot, keppijumpat (= voimatekniikat!)

9 Tukielimistön kasvu ja kehitys (Luusto) Luiden pituuskasvu vahvasti perinnöllistä Kuormitus lisää luun tiheyttä ja sietokykyä Luun tiheyden lisääntyminen tehokasta jo ennen murrosikää Luuston kasvaa ja kehittyy murrosiässä Mittasuhteet muuttuvat Esim. tyttöjen lantion ja poikien hartioiden leveys lisääntyy Motoriikan ja tekniikan muutokset Vamma-alttius!

10 Tukielimistön kasvu ja kehitys (Jänteet, nivelsiteet, rasvakudos) Jänteet ja nivelsiteet Harjoittelu vaikuttaa jänteiden lujuuteen ja aistimusjärjestelmään Rasvakudos Vähäinen kuormitus lisää rasvakudoksen määrää (erityisesti rasvasolujen kokoa) Tytöillä rasvan kertyminen alkaa jo varhaisessa murrosiässä - määräkuormitusta aikaisemmin kuin pojilla? Esimerkkejä kuormittavista / kehittävistä harjoituksista Hyppelyt ja kuntopallonheitot Tasapainoharjoitteet, pelit ja leikit Liikkuvuusharjoitteet

11 Hormonaalinen kehitys Kasvuhormonin eritys Lisääntyy murrosiässä Levolla ja ravinnolla suuri merkitys Testosteronin eritys Lapsesta murrosikään murto-osa aikuisen erityksestä Murrosiässä voimakas lisäys Murrosiän jälkeen lihaksen koon ja voiman kasvu tehostuu Hormonien eritys on sykäyksittäistä ja riippuu rasituksen ja levon oikeasta suhteesta, riittävästä unesta sekä ravinnosta

12 Hengitys- ja verenkiertoelimistön kehitys Sydämen koko lisääntyy hitaasti, mutta toimintakyky kehittyy eri tehoisen liikunnan vaikutuksesta jo lapsuudessa Hiussuoniston ja punasolujen määrään voidaan vaikuttaa jo lapsuudessa, vaikka tehokkainta lisäys on murrosiässä Keuhkojen koon kasvu tapahtuu muun kasvun mukana, mutta toiminta tehostuu harjoittelun vaikutuksesta Aerobinen liikunta luo pohjan kaikelle muulle harjoittelulle!! Aerobista liikuntaa tulee olla ohjelmassa joka päivä vähintään puoli tuntia!

13 Sisäelinten kehitys Suuri osa sisäelimistö kehittyy syntymän jälkeen voimakkaasti Ennen murrosikää tasannevaihe Murrosiässä lopullinen kehitystaso mm. munuaisten ja maksan kyky poistaa kuona- ja vierasaineita Maitohappojen tietoinen kasauttaminen vasta murrosiän jälkeen, mutta: lapsi palautuu aikuista nopeammin < 10 sekunnin mittaisista suorituksista ja palautusajat voivat olla aikuisia lyhyemmät sekä toistomäärät suuremmat anaerobinen lyhytkestoinen suorituskyky varsin voimakkaasti periytyvää

14 Herkkyyskaudet Lasten ja nuorten valmentamisessa on tärkeää huomioida biologisen kypsymisen asettamat eri ominaisuuksien herkkyyskaudet Vaiheita, jolloin kukin ominaisuus kehittyy ja vakiintuu kaikkein helpoiten Perustuvat kehon eri kudosten kypsymisaikatauluun Laadukkaan harjoittelun suunnittelussa herkkyyskaudet otetaan huomioon yhdessä urheilijan kypsyystason ja harjoittelutaustan kanssa.

15 Fyysisten ominaisuuksien herkkyyskaudet ja painopistealueet eri ikävaiheissa PERUSKESTÄVYYS NOTKEUS / LIIKKUVUUS TAITO / TEKNIIKKA NOPEUS liiketiheys askelpituus NOPEUSKESTÄVYYS NOPEUS- JA MAKSIMIVOIMA Ikä (v) SLU 2002

16 Taidon herkkyyskausi Taito jaetaan perinteisesti yleistaitavuuteen ja lajitaitavuuteen. Yleistaitavuudella tarkoitetaan kykyä hallita ja oppia erilaisten suoritusten ja urheilulajien taidollisia vaatimuksia sekä hallita kehoa tasapainoa ja suunnanmuutosta vaativissa tilanteissa motoriset perustaidot Lajitaitavuudella tarkoitetaan tietyn lajin tekniikan tarkoituksen mukaista hyväksikäyttöä tilanteen vaatimusten mukaan, muuttuvissa olosuhteissa sekä tekniikan korjauskykyä ja uuden tekniikan oppimiskykyä.

17 Yleistaidot - lajitaidot Ikä vuosina

18 Nopeuden herkkyyskausi Nopeus on hyvin vahvasti peritty ominaisuus. Harjoittelu aloitettava riittävän nuorena herkkyyskaudet huomioiden. Nopeuteen vaikuttaa erityisesti hermotus, taito ja voimataso. Ennen murrosikää painotus on erilaisissa monipuolisissa liiketiheyttä, reaktiokykyä, rytmitajua ja taitoa kehittävissä nopeusharjoituksissa, joita on hyvä sisällyttää harjoitteluun päivittäin. Murrosiän jälkeen näiden ominaisuuksien harjoittaminen on huomattavasti vaikeampaa. Voimaharjoittelun lisääntyminen murrosiässä ja sen jälkeen on sopiva jatkumo nopeuden kehittämiselle.

19 Voiman herkkyyskaudet Lihasvoima on pääosin riippuvainen a) lihassolujen hermotuskyvystä b) lihassolujen poikkipinta-alasta Ennen murrosikää voimaharjoittelun tulisi sisältää lihaskoordinaatioharjoitteita voimatekniikoiden opettelua nopeusvoimaa esimerkiksi hyppelyiden ja kuntopallonheittojen muodossa kehittävät monipuolista lihashermotusta, jonka avulla lihasmassan kehittäminen murrosiän jälkeen on helpompaa

20 Lasten ja nuorten voimaharjoittelusta Ennen murrosikää voimaharjoittelussa kannattaa panostaa lihaskuntoon ja erityisesti lihasten aerobiseen jaksamiseen. Painotus lantion ja sitä ympäröivän lihaksiston kehittämiseen, koska keskivartalon hallinta on ehdoton edellytys lisäpainoilla tehtävälle voimaharjoittelulle! Oman kehon painolla tai kevyillä vastuksilla tehty voimaharjoittelu, joissa ei kasaudu merkittäviä määriä maitohappoa Parantaa lihaksen palautumiskykyä Ehkäisee urheiluvammoilta Luo pohjan myöhemmälle voimaharjoittelulle

21 Kestävyyden ja nopeuskestävyyden herkkyyskaudet Lapsen elimistö on jo varhain sopeutumiskykyinen aerobiseen kuormitukseen. Lapsuus- ja nuoruusiän kestävyysharjoittelulla luodaan yleistä pohjaa myöhemmälle harjoittelulle. Aerobista harjoittelua tulisi olla jossain muodossa mukana päivittäin vähintään min.

22 Kestävyyden ja nopeuskestävyyden herkkyyskausi Lapsen maitohapollinen toimintakyky ja happamuuden sieto- sekä maitohapon poistokyky ovat vaillinaisesti kehittyneitä. Kestävyysharjoittelussa ei tulisi ennen murrosikää painottaa maitohapollisia harjoituksia, vaan nopeuskestävyysharjoittelun tulisi olla pääosin maitohapotonta (alle 10 sekunnin intensiiviset työjaksot ja sekunnin palautukset). Maitohapollisia työjaksoja tulee esimerkiksi pelien muodossa, mutta niiden yhteydessä syntyneitä maitohappoja ei tarvitse pelätä. Tietoinen hapottaminen liian varhaisessa kehitysvaiheessa voi sen sijaan olla haitallista muiden ominaisuuksien kehittymiselle.

23 Liikkuvuuden herkkyyskausi Liikkuvuudella on myönteinen vaikutus voimantuottoon, kestävyyteen, nopeuteen sekä suorituksen taloudellisuuteen. Liikkuvuusharjoittelu tulee aloittaa jo varhaisessa vaiheessa. Liikkuvuuden herkkyyskausi on jo ennen 12 v. Haasteet murrosiässä nopean kasvun aikaan!

24 Yhteenveto Ennen kasvupyrähdystä Perusliikuntataidot!!, lihaskunto ja -koordinaatio, liikkuvuus, nopeus, tekniikka Ei kovaa maitohapollista tai raskailla lisäpainoilla tapahtuvaa harjoittelua Kasvupyrähdyksen aikaan Rasitusvammariski kasvaa (kehon mittasuhteiden muutos) Lihasten venyvyys, lihastasapaino ja kontrolli Suoritustekniikan säilyttäminen Kasvupyrähdyksen jälkeen Aikuismainen kilpailutuloksiin tähtäävä harjoittelu Lihasmassan hankinta Kovat maitohappotreenit Kovat iskutustreenit

25 Biologinen ikä vs. kalenteri-ikä Yksilölliset ja sukupuolten väliset erot kasvussa ja kehityksessä ovat hyvin suuria Biologinen ikä Biologisista kehitysmittareista arvioitu ikä luustoikä hormonit sukupuoliominaisuuksiin perustuva kypsyys Kasvuspurtin huippuvaihe arviointi vaatii usein asiaan perehtyneen lääkärin tai terveydenhoitajan asiantuntemusta Kasvupyrähdyksen alku- ja loppuvaiheiden erot voivat olla useita vuosia, jopa 2-4 vuotta! Samanikäisten nuorten urheilijoiden tulosten vertailu ei ole järkevää

26 Biologinen ikä vs. kalenteri-ikä Kehitystaso voi valehdella tai peittää lahjakkuuden Vaihe-erot kasvussa ja kehityksessä asettavat urheilijat väliaikaisesti eriarvoiseen asemaan haaste valmentajalle Valmentajalle on haastavaa kyetä suhteuttamaan eri kehitysvaiheissa olevat lapset ja nuoret toisiinsa. Kasvunsa kiihkeimmässä vaiheessa olevat urheilijat ovat usein kankeita ja kömpelöitä verrattuna niihin, joilla kasvupyrähdys ei ole vielä alkanut tai se on jo vuoden tai kaksi takana. Tytöillä nopean kehityksen tuomat edut tasaantuvat vuotiaana, pojilla vasta vuotiaana. Vasta tällöin ollaan samalla viivalla

27 Tytön murrosikä Puberteetin ensimerkit ovat rintojen kehittyminen Normaalisti 8 13 v. iässä Heti perään alkaa kasvupyrähdys Kuukautiset alkavat viimeisenä 10,5 14,5 v ikäisenä Kuukautisten alkaessa, tytön kasvuhuippu on jo takana!

28 Pojan murrosikä Alkaa keskimäärin 11,5-vuotiaana (10,5 13,5) Kestää noin 3 vuotta (2 5 v) Murrosiän ensimerkit (kivesten kasvu) alkavat 1,5 v ennen kasvun kiihtymistä Kasvu suurimmillaan 2 3 v ensimerkeistä Kasvu loppuu n. 6 v murrosiän alusta Pojilla kasvupyrähdys on häpykarvoituksen puuttuessa vielä edessä!

29 Kasvuun liittyvät vammariskit Jänteet kovilla kasvuiässä Lihaksen voima välittyy luuhun jänteen avulla. Kasvuiässä jänteiden kiinnityskohdat ovat heikko lenkki. Jalkaterä on herkimmillään rasitukselle ennen murrosikää ja siksi jalkaterän ja kantapään oireet ovat yleisimpiä alle 12-vuotiailla. Polven seutu oireilee todennäköisimmin vuotiaana. Selän alueen lopullinen lujittuminen tapahtuu vasta noin kaksi vuotta pituuskasvun päättymisen jälkeen Kasvun lopulla lantion alue on vamma-altein rasitusvammoille.

30 Jänteen ja luun liitoskohta Epifyysi: rusto puristusta sietävää Apofyysi: rusto vetorasitusta sietävää Epifyysi Apofyysi

31 Jänteen ja luun liitoskohta Sijainti Apofyysivaihe Luutuminen Sääriluun kyhmy 8-12(t) (p)17 Kantaluu 8-10 (t) (p) Jalkapöydän luun tyvi 10 (t) (p) 14

32 Jänteen ja luun liitoskohta Sijainti Apofyysivaihe Luutuminen Suoliluun harjun - yläkärki alakärki (-17) Istuinkyhmy

33 Jänteen ja luun liitoskohta Apofyysin tulehdustilan ilmaantumisikä ja sen aiheuttama todennäköinen liikuntarajoituksen kesto: Kohta ikä liik.raj - Sääriluun kyhmy (Osgood-Schaltterin tauti) kk-2½v - Kantaluu kk (Severin tauti) -5. jalkapöydän luun tyvi kk (Iselinin tauti) - Istuinkyhmy 12-17?

34 Jänteen ja luun liitoskohta Avulsiomurtumien esiintyvyyshuiput ja altistavat lajit Kohde Es.huippu Altistus - Istuinkyhmy pikaj, pituus, jalkapallot, spagaati - Suoliluun harjut 14 yleisurheilu, jalkapallot - Sääriluun kyhmy jalkapallo, yl.urh (hypyt) - Nilkka ja jalkaterä 8-12 ponnistustilanteet, slalomkenkä

35 Suorituksissa huomioitavaa Polven linjaukset (suoliluun etukärki polvi 2.varvas) Linjauksen säilyttäminen ehkäisee polvivammoja ( pussaavat polvet = lumpio ja ristisiteet tulilinjalla) tehostaa ponnistamista Alaselän hallinta (neutraalialue) Tarkoituksena säilyttää selkä asennossa, jossa kuormitus kohdistuu puristavana ja selän tukilihakset ovat toiminnassa.

36 POLVEN JA SELÄN HALLINTA Pussaavat polvet - vinot linjaukset - lumpion liuku häiriytyy - paino jalan sisäreunalle - lonkkien sisäkierto Pyöreä alaselkä - Painopisteen ympäristö ilman lihastukea - Voimat suuntautuvat ohi painopisteen - Selän kuormituskestävyys heikkenee