1 Pöytäkirjamerkinnät 1. Valtuustolle valmistellaan kulttuuristrategia päätettäväksi vuoden 2015 aikana. Sivistystoimi vastaa: KulttuuriEspoo 2030 ohjelma on viety tiedoksi kulttuurilautakunnalle 22.10.2015. Kaupunginhallitus käsitteli asian 26.10.2015 ja päätti ehdottaa, että valtuusto hyväksyy KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman kokouksessa hyväksytyin ohjelman toimeenpanoon ja seurantaan liittyvin lisäyksin. Valtuusto hyväksyi KulttuuriEspoo 2030 - ohjelman 9.11.2015 esityksen mukaisesti. 2. Päivitetään luonnonhoidon toimintamalli vuoden 2015 aikana vastaamaan metsälain muutoksia ja luonnon monimuotoisuusohjelman toimenpiteitä. Toimintamalli tuodaan valtuuston päätettäväksi. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Nykyisessä toiminnassa huomioidaan metsälain muutokset sekä luonnon monimuotoisuusohjelma. Luonnonhoidon toimintamallin päivittäminen ei ole mahdollista toivotulla aikataululla. Teknisen keskuksen ja Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitosta koskevan toimintojen yhdistämisen vuoksi päivittäminen pyritään tekemään vuoden 2016 loppuun mennessä. 3. Espoo valmistelee konkreettisen suunnitelman opiskelijoille tarkoitettujen asuntojen tuotanto-ohjelmasta toimien yhteistyössä valtion ja opiskelija-asuntoja tuottavien toimijoiden kanssa. Asuntojen sijainnissa painotetaan tontteja hyvien joukkoliikenneyhteyksien, etenkin metron varrella. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Valmistelu etenee asunto-ohjelman toimenpiteenä. Valtuusto on hyväksynyt asunto-ohjelmassa 10.6.2014 yhtenä toimenpiteenä, että Espoon valmistelee konkreettisen suunnitelman opiskelijoille tarkoitettujen asuntojen tuotanto-ohjelmasta yhteistyössä valtion ja opiskelijaasuntoja tuottavien toimijoiden kanssa. Asuntojen sijainnissa painotetaan tontteja hyvien joukkoliikenneyhteyksien, etenkin metron varrella. 4. Laaditaan esteettömyysohjelma ja tuodaan se valtuuston hyväksyttäväksi. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Tekninen keskus on laatinut esteettömyysohjelman, joka on ollut teknisen lautakunnan käsittelyssä 20.3.2013, jolloin lautakunta palautti asian uudelleen valmisteluun ja antoi päätöksessä linjauksia jatkovalmisteluun. Esteettömyysasiamiehen vakanssin siirto rakennusvalvontakeskukseen puoltaa valmistelevan tahon uudelleen arviointia. Espoon vammaisneuvosto on ehdottanut 16.6.2015, että kaupunginhallitus käynnistäisi esteettömyysohjelman valmistelun uudelleen teknisen lautakunnan antaman linjauksen pohjalta. 5. Mahdollinen ICT-asioiden luottamushenkilöohjaus valmistellaan muun luottamushenkilöorganisaation tarkistuksen yhteydessä. Konserniesikunta vastaa: Luottamushenkilöorganisaation tarkastelu on käynnistetty. Mahdolliset johtosääntötarkistukset tuodaan valtuuston käsittelyyn vuoden 2016 lopussa. 6. Selvitetään suun terveydenhuollon varahenkilöjärjestelmän tarve. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa: Suun terveydenhuoltoon on pohdittu ns. kiertävä hammaslääkäri tai työpari hammaslääkäri-hoitaja, mutta tämän rakenteen ja käytäntöjen luominen on vielä kesken johtuen sth:n organisaatiomuutoksen keskeneräisyydestä. 7. Selvitetään tilakeskuksen ja sosiaali- ja terveystoimen toimesta välivuokrattujen asuntojen riittävyys ja kyseisten asuntojen myöntämisen kehittämistarpeet. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa: Välivuokrattuja asuntoja on 385 Y-säätiön tukiasuntoa ja 33 Väinöläkodin asuntoa. Asuntoja välivuokrataan asunnottomille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, pakolaisille, jälkihuoltonuorille ja asunnottomille perheille. Sopimus Espoon kaupungin ja Y-säätiön välillä tullaan päivittämään syksyllä. Sopimuksessa tullaan määrittelemään, miten ja mistä asumisen tuki asuntoihin järjestetään. Sopimuksessa määritellään myös Espoon kaupungin sisäinen työnjako eri
2 toimijoiden kesken. Y-säätiön uusia tukiasuntoja tulee välivuokraukseen vuosittain noin 10 lisää. Asuntojen jakamisen periaatteet Espoon eri toimijoiden kesken kirjataan päivitettyyn sopimukseen. Tarkoitus on selvittää eri ryhmien asuntotarve ja välivuokrattujen asuntojen riittävyys. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Asuntojen vuokratilannetarve vaihtelee ja niiden riittävyyttä tarkastellaan säännöllisesti. Asuntojen myöntämiskäytäntöjä on tarkistettu ja kehittämistoimenpiteitä jatketaan. 8. Seurataan terveysasemapalvelujen henkilöstötarvetta huomioiden 10023 -palvelupuhelimen toiminnan lopettaminen ja raportoidaan seurannasta sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja edelleen valtuustolle seurantaraportin yhteydessä. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa: Terveysasemilla puhelumäärät ovat nousseet ja vastausajat joillain asemilla pidentyneet. Näihin muutoksiin arvioidaan eniten vaikuttaneen lisääntynyt asiakasmäärä, ei niinkään 10023-palvelunumeron toiminnan loppuminen. Vastausaikojen pidentymiseen on vaikuttanut lisäksi henkilöstön sairauspoissaolot. Asiakasmäärien ja kysynnän kasvaessa, toimenpiteenä on ensisijaisesti vähentää puheluita eri tavoin. Sähköisen asioinnin kehittäminen ja asiakkaiden ohjaaminen käyttämään sähköisiä palveluita vähentää puhelimessa tehtävää työtä. Esimerkiksi nettiajanvaraus tiettyihin hoitajavastaanottoihin jättää siihen liittyvän puhelinliikenteen pois. Lisäksi potilaita on ohjattu katsomaan mm. laboratoriovastauksiaan OmaKannasta sen sijaan, että kysyvät niitä puhelimitse. Suurin osa näistä on ns. rutiinivastauksia, joihin ei tarvita sen enempää jatkoa. 9. Matinkylän uimahallin ja Merimatin koulun rakennus- ja rahoitusratkaisu tuodaan vuoden 2015 aikana valtuuston neuvottelukunnalle ja selvitetään Espoonlahden uimahallin aloitus vuonna 2019. (liittyy kohtaan 14) Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Matinkylän uimahallin ja Merimatin koulun toteuttamisvaihtoehdot on selvitetty alkuvuonna 2015. Selvityksen tuloksia esiteltiin valtuuston rahoitusseminaarissa 26.3.2015. Hankekokonaisuus sisältyy Tilakeskuksen talonrakennushankkeiden investointiesitykseen vuosille 2016-2020. Espoonlahden uimahallin aloitus voisi olla aikaisintaan 2019 ollen sidoksissa Matinkylän uimahallin valmistumiseen. Sivistystoimi vastaa: Liikunta- ja nuorisolautakunta on hyväksynyt Matinkylän uimahallin tarveselvityksen 31.10.2013. Hankkeelle on esitetty 0,8 milj. euron valtionavustusta vuodelle 2016 Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa 2013-2016. Talousarvion pöytäkirjamerkintä 2013: Tavoitteena on saada rakentamiskustannukset katetuksi pääosin Matinkylän keskuksen maankäyttömaksuilla. Matinkylän uimahalli palvelee eteläisen Espoon voimakkaasti kasvavaa väestöä ja sen valmistuminen mahdollistaa huonokuntoisen Espoonlahden uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen. Espoonlahden uimahalli suljetaan yleisöltä peruskorjauksen ajaksi ja peruskorjaus on siksi mahdollista aloittaa vasta Matinkylän uimahallin valmistumisen jälkeen. Sivistystoimi on esittänyt Espoonlahden uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen valmistumista 2020. Alueen kasvava asiakaskunta edellyttää lisätilaa. Uimahallin tekninen kunto on turvattava peruskorjaukseen saakka. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt Meri-Matin tarveselvityksen yhtenäisen peruskoulun osalta 25.2.2015 ja liikunta- ja nuorisolautakunta Matinkylän nuorisotilan ja Nuorten kulttuuriareenan osalta 26.2.2015. Tilakeskus laatii Meri-Matin ja Matinkylän uimahallin hankesuunnitelmat syksyn 2015 aikana. 10. Selvitetään Mankin seisakkeen kevyen liikenteen alikulun suunnittelu. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Mankin seisakkeen kohdan kevyen liikenteen eritasoratkaisusta on laadittu esiselvitys, joka esitellään syksyllä 2015 kaupunkisuunnittelulautakunnalle alueen asemakaavan tavoitteiden asettelun yhteydessä.
3 11. Selvitetään pelastuskoiratoimintaa. Palveluliiketoimi/Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa: Suomen Pelastuskoiraliitto ry on valtakunnallisesti toimiva pelastusalan vapaaehtoisjärjestö, joka toimii pelastuskoiratoimintaa harrastavien yhdistysten keskusjärjestönä. Pelastuskoiraliitto kehittää pelastuskoiratyötä yhdessä poliisin, pelastusviranomaisten sekä muiden pelastusalan järjestöjen kanssa. Jäseninä olevat alueelliset pelastuskoirayhdistykset kouluttavat koiria ja niiden ohjaajia työskentelemään Vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysryhmissä. Raha-automaattiyhdistys tukee Suomen Pelastuskoiraliitto ry:tä ja sen alueellisten yhdistysten toimintaa. Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella on useita pelastuskoiratoimintaa hoitavaa alueellista yhdistystä. Pelastuslain (379/2011) 52 :n mukaan pelastustoimen viranomaisten tulee mahdollisuuksiensa mukaan edistää pelastustoimen tehtävissä käytettävien vapaaehtoisten organisaatioiden toimintaedellytyksiä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on voimassaoleva yhteistoimintasopimus mm. Uudenmaan Pelastusliitto ry:n ja Finlands Svenska Brand- och Räddningsförbund rf:n kanssa. Yhteistyö käsittää mm. vapaaehtoistoiminnan edistämistä, pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien henkilöstön koulutusta, turvallisuusviestintään kuuluvia koulutus-, neuvonta- ja valistustehtäviä sekä varautumiseen liittyvää yhteistoimintaa. Pelastuslaitos kattaa vuosittain yhteistoimintasopimusten perusteella liitoille aiheutuneet kustannukset, joka sisältää vapaaehtoistoiminnan tukemisen myös pelastuskoiratoiminnan osalta. Uudenmaan Pelastusliiton jäsenyhdistyksenä on mm. Espoon seudun Pelastusalan Yhdistys ry, jolla on pelastuskoiraosasto. Uudenmaan Pelastusliitto avustaa myös Espoon seudun Pelastusalan Yhdistystä, yhdistysten välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Pelastuskoiraosasto toimii pelastuskoiraharrastajien yhdyssiteenä ja suuntautuu pelastuskoirien koulutukseen. Koirat sijoitetaan Espoon kaupungin väestönsuojeluorganisaatioon, ja ne toimivat normaaliaikana Vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysryhmässä. Koiria käytetään normaaliaikana pääasiassa poliisin johdolla tapahtuvissa kadonneiden etsinnöissä, mutta tarvittaessa ne ovat käytettävissä myös pelastustoimintaan normaali- ja poikkeusoloissa. 12. Espoon kristillisen koulun rakentamis- ja rahoitusratkaisu tehdään vuoden 2015 aikana ja tuodaan valtuuston neuvottelukunnalle ja valtuustoon. Sivistystoimi vastaa: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on käsitellyt Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:n Espoon kristillisen koulun ja päiväkodin tarveselvityksen 19.11.2014. Lautakunta päätti, että 1. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta joutuu säästämään menoissaan, joten uusien kustannuserien kattamiseen ei löydy rahaa. Siksi kristillisen koulun vuokrakuluihin tulee saada erillinen lisämääräraha valtuustolta. 2. Kristillisen koulun rakentaminen ei saa viivästyttää Espoon muiden koulujen ja päiväkotien rakentamista kasvaville asuinalueille eikä viivästää koulujen ja päiväkotien peruskorjauksia. Tilakeskus-liikelaitos on laatinut 7.10.2015 päivätyn hankesuunnitelman ja Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on antanut siitä lausunnon 21.10.2015. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsitteli koulun hankesuunnittelua kokouksessaan 21.10.2015 ja kehotti Tilakeskus-liikelaitosta selvittämään koululle parempaa sijaintia ja tekemään uudet hankesuunnitelmat uudelle tontille. Hankkeelle ei ole varattu rahoitusta investointiesityksessä 2016-2020.
4 13. Kotikadut kuntoon -katuhankkeet priorisoidaan siten, että rakennetaan vain kaikkein kiireellisimmät katuosuudet ja ne toteutetaan pientaloalueilla asukaslähtöisesti turvallisina, kapeina, toimivina ja edullisina. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi hankkeiden määrärahaa on vähennetty ja vain kaikkein kiireisimpien katuosuuksien toteuttaminen on mahdollista. Kadut suunnitellaan asemakaavojen mukaisena ja vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa huomioiden kohteiden turvallisuus, kapeus, toimivuus, edullisuus, asukaslähtöisyys ja yleinen etu. 14. Tila- ja kiinteistöinvestointien osalta tuodaan priorisoinnista ja rahoitusmalleista esitys päätettäväksi talousarvion 2016 yhteydessä. Investoinneista ja rahoitusratkaisuista järjestetään valtuustoseminaari keväällä 2015. Seminaariin mennessä selvitetään koulu- ja mahdollisesti muiden palvelutilojen toteuttaminen sijoitusrahastomallia käyttäen. Konserniesikunta vastaa: Valtuusto piti vuoden 2015 keväällä seminaarin investoinneista ja niiden rahoitusratkaisuista, jossa käsiteltiin pöytäkirjamerkinnässä kuvattuja asioita. Investointiohjelma vuosille 2016-2020 tuodaan käsittelyyn talousarvion yhteydessä ja siinä on mukana myös kaupungin taseen ulkopuolella yhtiöihin tehtävät investoinnit tai jollain muulla rahoitusratkaisulla tehtävät investoinnit. On kuitenkin huomattava, että erilaiset rahoitusratkaisut eivät useimmiten ole kaupungin kokonaistalouden kannalta edullisempia kuin kaupungin taseeseen tehtävät investoinnit. Ongelmana on, että investointitarpeet ja -toiveet ovat kaupungin rahoituksen kannalta liian suuret. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Valtuustoseminaari investoinneista ja rahoitusratkaisuista järjestettiin keväällä 2015 valtuustoseminaari. Valtuusto päätti tila- ja kiinteistöinvestoinneista talousarvion 2016 yhteydessä. Sivistystoimi vastaa: Valtuustoseminaari on pidetty 26.3.2015. 15. Leppävaaran koulukeskuksen alueelle toteutetaan tilat myös seuraaville ruotsinkielisille toiminnoille: Bergans daghem, Boställs daghem, förskola och skola. Sivistystoimi vastaa: Leppävaaran koulukeskuksen (Alberga skolcentrum) tarveselvitys on hyväksytty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 18.11.2015 sekä svenska rum -lautakunnassa 19.11.2015 ja hankesuunnitelman käsittely sisältyy kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston 2016 työohjelmaan. Hyväksytyn tarveselvityksen mukaan uudisrakennukseen siirtyvät Veräjäpellon koulu, Leppävaaran koulu, Boställsskolan, Boställs daghem, Bergans daghem ja osa alueen ruotsinkielisen ostopäivähoidon toiminnasta. Valtuuston 2.12.2015 hyväksymässä taloussuunnitelmassa valmistuminen on ajoitettu vuodelle 2020. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Leppävaara koulukeskuksesta (sisältäen kaikki kysymyksessä mainitut koulut ja päiväkoti) on järjestetty kevään 2015 aikana työpajat, joissa on laajalla käyttäjäkokoonpanolla käyty tilatarpeita läpi. Sen tuloksena on saatu aikaiseksi tilaohjelma ja hankesuunnitelmaa tehdään keväällä 2016. Kaavamuutos hyväksyttiin 20.1.2016 kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja etenee valtuuston hyväksyttäväksi. Talousarvioesityksen mukaan hanke valmistuu vuonna 2020. 16. Jupperin päiväkodin / koulun tilojen tarveselvitys toteutetaan vuonna 2015. Sivistystoimi vastaa: Jupperin päiväkodin tarvitsema tekninen peruskorjaus on ajoitettu valtuuston 2.12.2015 hyväksymässä taloussuunnitelmassa vuodelle 2018 ja alustava tarveselvitys on hyväksytty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 16.12.2015. Lautakunta kiirehtii Tilakeskus-liikelaitosta käynnistämään pääosin peruskorjauksena toteutettavan
5 hankkeen suunnittelun siten, että se valmistuu kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä vuosille 2016-2020 ajoituksen mukaisesti vuonna 2018. Peruskorjauksen laajuus ja tavoitehinta tullaan esittämään tarvittavien kuntotutkimusten valmistuttua hankesuunnitelmassa. Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta edellytti, että tarveselvitys, sen tarkennettua, tuodaan uudelleen lautakunnan hyväksyttäväksi. Lisäksi lautakunta toivoi, että selvitetään uudisrakennuksen kustannusarvio. Tilakeskuksen 2013 laatimassa koulujen peruskorjaushankkeiden priorisointiraportissa Jupperin koulu ei sijoitu kiireellisimpien korjausta edellyttävien kohteiden joukkoon. 40 muuta koulua on arvioitu tässä raportissa sitä kiireellisemmiksi. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt Jupperin koulun alustavan tarveselvityksen 16.12.2015. Lisäksi lautakunta esitti, että tilakeskus selvittää olemassa olevan koulun peruskorjausasteen, hankkeen hinta-arvion ja vuokraennusteen. Tilakeskus-liikelaitosta pyydettiin myös selvittämään, voidaanko tontilla olevista asuinrakennuksista luopua ja kirjasto sisällyttää uudisrakennukseen laajennuksen yhteydessä. Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta toivoo, että myös muut Jupperin tonttivaihtoehdot selvitetään koulun mahdolliseksi sijainniksi. Esitys tuodaan vielä jatkossa lautakunnalle uudelleen kommentoitavaksi. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Jupperin päiväkodin peruskorjauksen alustava tarveselvitys on hyväksytty Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 16.12.2015 ( 215). Jupperin koulun alustava tarveselvitys on hyväksytty Opetus- ja varhaiskasvatuslauta-kunnassa 16.12.2015 (katso päätös 214). Jupperin koulu ei ole mukana valtuuston hyväksymässä investointiohjelmassa. 17. Träskändan kartanon tulevasta käytöstä järjestetään tarjouskilpailu kevään 2015 aikana ja toteutusvaihtoehdoista tuodaan esitys kh:n päätettäväksi vuoden 2015 aikana. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Träskandan kartanosta järjestettiin tarjouskilpailu vuonna 2015. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi 26.10.2015. 18. Kiirehditään sivistystoimen kiireellisenä pitämiä koulu- ja päiväkotihankkeita (Karhusuon koulu, Leppävaaran koulukeskus, Paapuurin päiväkoti, Pohjois-Tapiolan päiväkoti, Kirkkojärven päiväkoti, Haukilahden päiväkoti ja Kaislikon avoin päiväkoti). Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Karhusuon koulu ja päiväkoti, laajennus ja peruskorjaus -hankkeen päivitetty hankesuunnitelma Karhusuon koulu ja kirjasto (uudisrakennus) käsitellään kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostossa 21.3.2016. Leppävaaran koulukeskuksen tarveselvitys on hyväksytty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 18.11.2015 ( 195). Hankesuunnitelma tehdään vuoden 2016 alkupuoliskolla. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 20.1.2016 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville. Paapuurin päiväkodin rakennusurakan kilpailutus käynnistyy keväällä 2016. Pohjois-Tapiolan päiväkodin purkutyöurakka on käynnissä. Uudisrakennuksen rakentaminen käynnistyy 6/2016. Kirkkojärven päiväkodin rakennusurakan kilpailutus on käynnissä.
6 Haukilahden päiväkodin ja Kaislikon avoin päiväkoti hankesuunnitelmaa käsiteltiin kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostossa 26.10.2015. Haukilahden päiväkodin ja kirjaston (uudisrakennus) rakennussuunnittelu on käynnistynyt. Sivistystoimi vastaa: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt Karhusuon koulun ja päiväkodin tarveselvityksen 10.6.2015 ja hankesuunnitelman käsittely sisältyy kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston 2016 työohjelmaan. Valtuuston 2.12.2015 hyväksymässä taloussuunnitelmassa valmistuminen on ajoitettu vuodelle 2020. Leppävaaran koulukeskuksen (Alberga skolcentrum) tarveselvitys on hyväksytty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 18.11.2015 sekä svenska rum -lautakunnassa 19.11.2015 ja hankesuunnitelman käsittely sisältyy kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston 2016 työohjelmaan. Valtuuston 2.12.2015 hyväksymässä taloussuunnitelmassa valmistuminen on ajoitettu vuodelle 2020. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt Paapuurin päiväkodin tarveselvityksen 21.8.2013 ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto on hyväksynyt hankesuunnitelman 11.11.2013. Valtuuston 2.12.2015 hyväksymässä taloussuunnitelmassa valmistuminen on ajoitettu vuodelle 2017. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt Pohjois-Tapiolan päiväkodin tarveselvityksen 21.8.2013. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto on hyväksynyt hankesuunnitelman 11.11.2013 ja hankesuunnitelman muutoksen 17.8.2015. Valtuuston 2.12.2015 hyväksymässä taloussuunnitelmassa valmistuminen on ajoitettu vuodelle 2017. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt Kirkkojärven päiväkodin ja nuorisotilan tarveselvityksen 12.6.2013 ja Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto on hyväksynyt hankesuunnitelman 24.3.2014. Valtuuston 2.12.2015 hyväksymässä taloussuunnitelmassa valmistuminen on ajoitettu vuodelle 2017. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt Haukilahden päiväkodin ja Kaislikon avoimen päiväkodin tarveselvityksen 15.4.2015 ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto. on hyväksynyt hankesuunnitelman 28.9.2015. Valtuuston 2.12.2015 hyväksymässä taloussuunnitelmassa valmistuminen on ajoitettu vuodelle 2018. 19. Seurataan vanhuspalvelulain toteutumista ja raportoidaan siitä valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä ja varmistetaan lain toteutumiseen tarvittavat määrärahat. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa: Vanhuspalvelulain toteutumista on seurattu ja siitä on raportoitu sosiaali- ja terveyslautakunnalle 10.12.2014 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyys ja laatu -dokumentin muodossa. Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt 20.5.2015 vanhuspalvelulain toteutumista osana Sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraporttia (Vanhuspalvelulain toteutumisen seuranta 4/2015 -dokumentti). Vanhusten palvelujen lisämäärärahasta kohdistettiin kotihoitoon 0,5 milj. euroa, asumispalveluihin 0,5 milj. euroa, ikäihmisten rokotuksiin 0,3 milj. euroa, omaishoidon tukeen 0,25 milj. euroa ja vastuutyöntekijätoimintaan 0,24 milj. euroa. Määrärahoja on käytetty tarpeen mukaisesti. 20. Seurataan neuvoloiden, koulujen ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajien sekä nuorten mielenterveyspalveluiden määrän riittävyyttä ja raportoidaan siitä valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa: Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien tekemiä määräräaikaistarkastusten toteutumista sekä asiakasmääriä on seurattu säännöllisesti. Erityisesti ns. laajojen määräaikaistarkastusten yhteydessä on arvioitu koko perheen hyvinvointia. Tarkastukset ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Neuvolan ja koulujen terveydenhoitajien avovastaanottotoiminta on vakiintunut. Terveydenhoitajien työpanosta on kohdistettu entistä enemmän
7 niihin lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä, jotka erityisesti tarvitsevat palveluita hyvinvoinnin edistämiseksi. Sähköisiä palveluja on kehitetty aktiivisesti esim. koko perheen hyvinvoinnin kartoittamiseksi on suositeltu vanhempien osallistumista valmennusohjelmaan laajoissa tarkastuksissa. Ammatillisissa oppilaitoksissa on toteutettu palvelumuotoilu ja palvelukonseptointi oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja peruuttamattomien aikojen vähentämiseksi. Terveydenhoitajien määrän lisääminen ammatillisiin ja ammattikorkeakouluihin olisi perusteltua. Vuoden 2016 nuorille tullaan ottamaan käyttöön sovituissa ikäryhmissä Suomessa validoitu mielialaseula. THL:n suomalaisen avoterveydenhuollon toimenpideluokituksen (ns. SPAT-koodit) avulla erityisen tuen tarpeeseen liittyvien käyntien määrää on seurattu. Päivitetyt koodit on otettu käyttöön vuoden 2015 alusta. Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita Nupolissa on vahvistettu lisäämällä ja kouluttamalla henkilöstöä. Yhteistyötä lastensuojelun, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian kanssa on tiivistetty. A-klinikan nuorisoaseman asiakasohjaus on otettu omaksi toiminnaksi tammikuussa 2016, jolloin saadaan parempi käsitys palveluiden tarpeesta, käytöstä ja mahdollisesta päällekkäisyydestä. Ruotsinkielisille nuorille vastaavaa palvelua ostetaan Folkhälsanin Teinipoliklinikaltalta. Kevään 2016 aikana valmistuu selvitys nuorten mielenterveysasiakkaiden palveluiden käytöstä Espoon sosiaali- ja terveydenhuollossa ja HUS:issa. Selvityksen tulokset ovat käytettävissä loppukeväästä 2016. Sivistystoimi vastaa: Terveydenhoitajien viimeiset vertailutiedot ovat vuodelta 2014 (suluissa 2013). Koulujen ja lukioiden resurssi suhteessa oppilas-/opiskelijamäärään on vähentynyt. Oppilaita tai opiskelijoita/terveydenhoitaja 2014: Suomen- ja ruotsinkielinen perusopetus 549 (545) Suomen- ja ruotsinkielinen lukiokoulutus 653 (605) 21. Sivistystoimen rekrytoinnit toteutetaan ilman viivytyksiä. Lähtökohtana on pätevän henkilökunnan palkkaaminen. Sivistystoimi vastaa: Tehtävän vapautuessa harkitaan tarkoin, täytetäänkö vakanssi. Jos täytetään, mietitään tehtävän mahdolliset muutokset ennen avoimeksi julistamista. Rekrytoinnit käynnistetään hyvissä ajoin silloin kun se mahdollista. Esimies keskustelee mahdollisten eläkkeelle jäävien kanssa eläkkeelle jäämisen ajakohdasta voidakseen varautua ajoissa mahdolliseen rekrytointiin. Opettajien vakinaisten virkojen täyttöä on tehostettu. Aiemmin oli yksi yhtenäinen haku kerran vuodessa, ja virat täytettiin vakinaisesti lukuvuoden alkaessa elokuussa. Nyt opetushenkilöstön vakinaisia virkoja täytetään myös kevätlukukauden alusta sekä yksittäisiä virkoja laitetaan auki ympäri vuotta. 22. Selvitetään Espoo-lisän jatko ja tehdään IVA-selvitys. Sivistystoimi vastaa: Espoo-lisästä on laadittu selvitys elokuussa 2015: Espoon lasten kotihoidon tuki ja Espoo lisä. 23. Kiirehditään valtuustosopimuksen mukaisia toimia, joilla nopeutetaan kaavoitusta ja lupaprosesseja. Uudistustoimiin kytketään tehokkaasti myös luottamushenkilöelimet elinkeino- ja kilpailukykyjaosto, kaupunkisuunnittelulautakunta ja rakennuslautakunta. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Kaupunkisuunnittelun työohjelman kaavoituskohteiden priorisointia ja resursointia on uudistettu. Kaupunkisuunnittelun työohjelmassa vuodelle 2016 on 215 asemakaavoituskohdetta, joista 50 on edennyt hyväksymiskäsittelyyn ja 165 kohdetta on aktiivisessa valmistelussa. Valmisteluun osallistuu eri luottamushenkilöelimet. Kaupunginhallitukselle ja neuvottelutoimikunnalle tuodaan selvitys mitä toimenpiteitä valtuustosopimuksen mukaisten pientalotuotantomäärien saavuttamiseksi on tehty ja mitä on valmisteilla.
8 Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Selvitys eri toimenpiteistä on käynnissä ja niistä tuodaan esitys kaupunginhallitukselle ja neuvottelutoimikunnalle. Kaupunkisuunnittelukeskus kartoittaa toimenpidevalikoimaa kuten tonttivarantoa, alhaisen tehokkuuden omaavien pientaloalueiden tiivistämistä alueellisin poikkeamisin tai asemakaavamuutoksin ja uusien asemakaavoituskohteiden osoittaminen. Pilottiprojekti Friisilän ja Nöykkiön pientaloalueiden tiivistämiseksi käynnistyi syksyllä 2015. Toimenpiteet pilottialueiden tiivistämiseksi valmistellaan vuoden 2016 aikana. Toteutumatonta pientalovarantoa tyhjillä tai lähes tyhjillä rakennuspaikoilla on Espoossa noin 6 200 talon verran (900 000 k-m2) ja kaavoissa vireillä on rakennusoikeutta vajaalle 9000 pientalolle (1 280 000 k-m2). Yhteensä olevaa ja tulevaa pientalokaavavarantoa on noin 15 200 pientalolle eli noin 17 vuodeksi. Myös maanhankintaa ja kunnallistekniikan rakentamista uusille pientalotonteille on edistetty ja tonttien haku- ja luovutusmenettelyä on kehitetty. 24. Työyhteisöjen monimuotoisuutta ja henkilöstön väestösuhteellista koostumusta koskevan strategisen tavoitteen ja sen muissa ohjelmissa ja asiapapereissa olevien jälkeläislauselmien tarkoituksenmukaisuus ja hyödyllisyys arvioidaan vuoden 2015 aikana. Konserniesikunta vastaa: Pöytäkirjamerkinnän mukaista arviointia on tehty tulostavoitteen osalta. Vuoden 2016 tulostavoitteista on poistettu tavoite väestövastaavuudesta. Sidos ei ole yksiselitteinen. 25. TATU-ohjelman etenemisestä raportoidaan normaalien seurantojen yhteydessä siten, että raportoinnista selviää ohjelman eteneminen sekä saavutetut ja tavoitellut tulokset. Konserniesikunta vastaa: Ohjelmasta raportoidaan neljännesvuosittain normaalien seurantojen yhteydessä. Syksyllä 2015 otettiin käyttöön projektisalkkutyökaluu, johon TATU-projektit ja toimenpiteet on tallennettu ja jossa niiden etenemistä voidaan jatkossa seurata systemaattisesti. Loppuvuodesta 2015 käynnistettiin TATU-ohjelman päivitys TATU2-ohjelmaversioksi ja sen pohjaksi tehtiin analyysi TATU:n toteutumisesta. 26. Mahdolliset ylitykset lakisääteisissä palveluissa tulee kattaa lisälainalla eikä palvelujen leikkauksilla. Konserniesikunta vastaa: Talousarvio pyritään valmistelemaan niin, että se sisältää kaupungin palvelujen kaikki tulot ja menot. Vuoden 2015 talousarvio toteutui käyttötalouden osalta hyvin, toimintakatteen alijäämä oli noin 11 milj. euroa parempi kuin alkuperäinen talousarvioo. Joissakin määrärahoissa on syksyllä ylitysriskiä, mutta ne voitiin kattaa talousarvion sisältä. Valtuuston päättämän TATU-ohjelman tavoitteena on saada kaupungin vuosikate sille tasolle, että palveluinvestoinnit voidaan kattaa pääosin tulorahoituksella. Tähän ei ole vielä päästy, joten investointeja varten lainaa joudutaan ottamaan lähivuosina lisää. 27. Kumppanuussopimusta Seurakuntayhtymän perheasiainneuvottelukeskuksen kanssa jatketaan ja sitä selkeytetään vastaamaan paremmin kaupungin tarpeita. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa: Espoon kaupungin ja Perheasiain neuvottelukeskuksen välisen ostopalvelusopimuksen toteuttamisohjelmassa ajalle 1.1.-31.12.2016 on aikaisempaa täsmällisemmin määritelty ostettavien palvelujen sisältö ja hinta sekä toteutuneiden palvelusuoritteiden seuranta ja raportointi (neljännesvuosittain). Sopimukseen sisältyvät myös kirjaukset asiakasrekistereistä ja asiakaskohtaisen tiedon antamisesta. Vuoden 2015 osalta laskutuksen perustana olevat tiedot on saatu sovitusti. 28. Valtuuston käsittelyyn tulevassa talousarviokirjan tuloslaskelmassa esim. koulutoimen kohdalla, eritellään tila-, henkilöstö- ja toimintakulut, jotta muodostuisi kokonaiskäsitys talouden rakenteesta ja eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta.
9 Konserniesikunta vastaa: Osa toimialoista on tallentanut talousarvion valmisteluvaiheessa esityksensä suurempina blokkeina, ei tili- tai tiliryhmätasolle, joten tiliryhmätasoisesta raportista on saatu harhainen kuva eri palvelujen kustannusrakenteesta. Kun budjetti sisältää satoja laskentayksiköitä ja valmistelun aikana määrärajoja ja tuloarvioita saatetaan muuttaa useita kertoja, on tiliryhmätason käyttäminen valmisteluvaiheessa varsin työlästä eikä siihen ole lähdetty. Käyttösuunnitelmat tallennetaan tarkemmalla tasolla ja seurannassa on mahdollista saada tilitason vertailuja mikäli laskentarakenne pysyy samana. Kun sisäisten palvelujen organisointia muutettiin vuoden 2016 alussa, tiedon vertailtavuus eri vuosilta heikentyi. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Tilakeskus laskee vuosittain toimitilavuokrat ja kohdistaa ne toimialojen ilmoittamille kustannuspaikoille. Vuoden 2016 vuokrat on siirretty talousarviojärjestelmään 2.6.2015. Toimialat voivat liittää niihin myös henkilöstö- ja muut toimintakulut ja ilmoittaa ne talousarvioehdotuksessaan. 29. Seurataan oppilashuoltolain toteutumista ja turvataan lain vaatimusten toteutuminen. Sivistystoimi vastaa: Vuoden 2014-2015 toteutuminen on selvitetty. Asiakaspalautteen mukaan tavoite on toteutunut. Kuitenkin on suomenkielisessä palvelussa 39 tapausta (1,3%), jossa aikaraja on ylittynyt opiskeiljahuollon henkilöstöstä johtuen. Turvapaikanhakijoiden määrä on lisännyt syksyllä 2015 opiskelijahuollon palvelujen tarvetta. 30. Selvitetään Kulosaaren-mallin mukaista uskonnon ja elämänkatsomustiedon yhteistä opetusta mahdollisesti kokeiltavaksi yläkoulussa tai lukiossa. Sivistystoimi vastaa: Malliin on tutustuttu. Tutkitaan mallin soveltuvuutta OPS-työn yhteydessä. Mallin toimivuutta on pohdittu ja todettiin sen sopivan yksittäisen koulun toimintatavaksi. Se ei sovellu koko opetustoimen malliksi aikataulullisista syistä. Joulukuussa 2015 hyväksytyn Espoon opetussuunnitelman perusteella on nyt mahdollista yksittäisen koulun tasolla joustavien ryhmittelyjen kautta toimia vastaavalla tavalla kuin Kulosaaressa. 31. Selvitetään mahdollisuus muuttaa Leppävaaran lukio urheilulukioksi. Sivistystoimi vastaa: Tutkitaan osana uudistuvaa lukion opetussuunnitelmaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys erityisen koulutustehtävän saaneista lukioista valmistui vuonna 2014. Ministeriö ei ole kuitenkaan toistaiseksi linjannut erityisen koulutustehtävän lukioiden asemaa lukiokoulutuksessa eikä siten päätöstä erityisen koulutustehtävän saaneiden lukioiden tulevaisuudesta ole tehty. Näin ollen Espoossa ei ole voitu valmistella Leppävaraan lukion urheilun erityistehtävän hakua, mutta valmius hakemiseen on heti, kun se on mahdollista. 32. Seurataan asukkaiden kaavoitusprosessiin osallistumista. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Kaavoituskatsauksessa kuvataan nykyiset ja vireille tulevat kaavaasiat. Kaupunkisuunnittelukeskus seuraa eri keinoin asukkaiden kaavoitusprosessiin osallistumista kuten internetin, tiedotus- ja asukastilaisuuksien, kuulemisen ja asiakasneuvonnan ja -palautteiden kautta. Jokaisesta kaavakohteesta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Vuoden 2015 aikana on kaupunkisuunnittelukeskuksen toimesta järjestetty ja/tai oltu mukana järjestämässä 35 asukas- ja infotilaisuutta tai asukkaille kohdennettua työpajaa, joihin on osallistunut 1 634 kävijää. 33. Varataan tekniseen ja ympäristötoimeen riittävät resurssit pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Pyöräilyn edistämisohjelma huomioidaan kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa. Resurssien lisääminen ei kaupungin taloudellisessa tilanteessa ole mahdollista.
10 34. Selvitetään Espoon edellytykset hakea valtionavustuksia erityisoppilaiden koulunkäyntiedellytysten parantamiseen ja kielikylpyopetuksen laajentamiseen ja haetaan niitä vuodelle 2015 jos edellytykset täyttyvät. Sivistystoimi vastaa: Avustusta kielikylpyopetuksen laajentamiseen on haettu. Kielikylvyn laajentamiseen saatiin avustusta 173 330 euroa ja eritysavustusta erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvän koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen vuosille 2015-2016 yhteensä 604 600 euroa. Valtionavustukset ovat suunnattuja eikä erityisoppilaiden koulunkäyntiedellytysten parantamiseen ole julkaistu hakuja. Kaikkien oppilaiden olojen kehittämiseen on haettu kehittyvä toimintakulttuuri - hankerahoitusta, joka tässä vaiheessa erityisesti keskittyy pedagogiikan digitalisaation kautta kehittämään oppimisympäristöjä. Avustusta on vuosille 2015-2016 on myönnetty 1 400 000 euroa. Tiettyihin kouluihin kohdennettuna on lisäksi kevään 2016 ajan käytettävissä tasa-arvon edistämiseen haettu ja saatu avustus vuosille 2015-2016, yhteensä 2 170 000 euroa. 35. Seurataan toimeentulotuen tarpeen kehitystä ja työllistämispalveluiden kehittämistoimien vaikutusta siihen vuoden 2015 syksyyn mennessä. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa: Toimeentulotuen ja työllisyyden kehitystä sekä näille asetut tavoitteet ja toimenpiteet seurataan systemaattisesti. Toimeentulotuen käsittelyaika on nopeutunut kasvavasta asiakasmäärästä huolimatta, vuoden 2015 aikana päätöksenteko on toteutunut 92 prosenttisesti alle seitsemässä arkipäivässä. Vuonna 2014 käsittelyaika toteutui seitsemässä arkipäivässä 86 prosenttisesti. Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallisuutta on edistetty ja työllistymistä edistäviä toimia on lisätty. Kuntouttavan työtoiminnan piirissä on vuoden 2015 aikana ollut 45 prosenttia enemmän asiakkaita kuin vuosi sitten. Kasvava työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys asettaa haasteensa työllispalveluiden kehittämistoimille. 36. Rakentamattoman tontin kiinteistöveron tarkistamismahdollisuutta harkitaan seuraavalla suunnittelukierroksella. Konserniesikunta vastaa: Rakentamattoman rakennuspaikan vero nostettiin kolmeen prosenttiin vuodelle 2014 ja se on samalla tasolla myös tänä vuonna. Valtio nosti kiinteistöverolain muutoksella veroprosenttien ala- ja ylärajoja niin, että vuonna 2015 rakentamattoman tontin veroprosentin pitää olla Espoossa vähintään 2,3. Sipilän hallituksen hallitusohjelman perusteella kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan edelleen vuosille 2016 ja 2017. Veroprosenttipäätösehdotus tuodaan luottamushenkilökäsittelyyn kehyspäätöksen yhteydessä. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Kiinteistöverokohteiden tarkastelu tehdään kaupunkimittauksen toimesta vuosittain. Kiinteistöjen veroprosentin päättää valtuusto.