KAAVOITUSKATSAUS 2010
2 SISÄLTÖ: 1. Johdanto ja yhteystiedot..2 2. Perustietoja kaavoituksesta.4 3. Salon seudun maakuntakaava 7 4. Yleiskaavoitus 7 5. Asemakaavoitus 8 6. Muita maankäyttösuunnitelmia.12 7. Kaupungin tonttitarjonta.13 1. JOHDANTO JA YHTEYSTIEDOT Kaavoituskatsaus sisältää perustiedot käynnissä olevista kaavoista, joista on laadittu kaavoitusohjelma vuosille 2010-11. Kaavoitusohjelmassa on esitetty kunkin kaavahankeen tärkeysluokka, alustava aikataulu, vastuuhenkilöt sekä tieto mahdollisesta kaavakonsultin käytöstä. Kaavoituskatsaus on saatavilla Salon pääkirjastossa sekä teknisessä virastossa (Hornintie 2 4, Halikko) ja eri puolilla kuntaa sijaitsevissa monipalvelupisteissä. Lisäksi kaavoituskatsaus on nähtävillä kaupungin internet-sivuilla (www.salo.fi) (kaavoitus ja rakentaminen/kaupunkisuunnittelu/kaavoituskatsaus). Käyntiosoite: Halikon virastotalo Kaupunkisuunnitteluosasto Hornintie 2 4 24800 Salo (PL 77, 24101 Salo) Laskutusosoite: Salon kaupunki Kaupunkisuunnitteluosasto PL 140 24101 Salo Sähköpostiosoite: kaupunkisuunnittelu@salo.fi Internetosoite: www.salo.fi
Kaavoitus ja rakentaminen tai Elinkeinoelämä ja aluekehittäminen Kaupunkisuunnittelu 3 Henkilöstön yhteystiedot: Hallinto ja tukipalvelut Jarmo Heimo Kaupunkisuunnittelujohtaja (02) 778 5100 Tuire Laakkio Osastosihteeri (02) 778 5112 Keskustayksikkö Päivi Liuska-Kankaanpää Kaavoitusarkkitehti (02) 778 5106 Tarja Pennanen. Kaavoitusarkkitehti (02) 778 5101 Leena Lehtinen Kaavasuunnittelija (02) 778 5108 Eveliina Eteläkoski Kaavasuunnittelija (02) 778 5114 Ritva Luotio-Ylitalo Kaavoitussihteeri (02) 778 5105 Jaana Haikonen Kaavoitussihteeri (02) 778 5104 Kehysalueyksikkö Timo Alhoke Kaavoitusinsinööri (02) 778 5113 Martti Halme Maankäyttöinsinööri (02) 778 5111 Hannu Koisti Maankäyttöinsinööri (02) 778 5110 Markus Kukkonen
4 Paikkatietosuunnittelija (02) 778 5109 Kaisa Koisti Paikkatietosuunnittelija (02) 778 5115 Anu Suur-Näkki Kaavoitussihteeri (02) 778 5121 Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@salo.fi. Keskustayksikön päällikkönä toimii kaavoitusarkkitehti Päivi Liuska-Kankaanpää. Keskustayksikkö vastaa asemakaavoituksesta sekä osayleiskaavoituksesta Salon ja Halikon keskustoissa. Kehysalueyksikön päällikkönä toimii kaavoitusinsinööri Timo Alhoke. Kehysalueyksikkö vastaa Salon ja Halikon maaseutualueiden sekä rantojen käytön suunnittelusta ja Kuusjoen, Perttelin, Muurlan, Kiikalan, Suomusjärven, Kiskon, Perniön ja Särkisalon yleis- ja asemakaavoituksesta. 2. PERUSTIETOJA KAAVOITUKSESTA Mitä kaavoitus on? Kaavoitus tarkoittaa julkista, maankäyttö- ja rakennuslakiin pohjautuvaa maankäytön suunnitteluprosessia. Sen tuloksena syntyy oikeusvaikutteinen asiakirja, kaavakartta määräyksineen. Suomessa on ns. hierarkkinen kaavajärjes telmä, eli yleispiirteiset kaavat ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laati mista. Maakuntakaava vastaa aiempaa seutukaavaa, ja siinä sovitetaan seu dul lisesti yhteen kuntien maankäyttötarpeet ja valta kunnalliset alueiden käyttötavoitteet. Varsinais-Suomen liitto laatii Varsinais-Suomen maakuntakaavat. Salossa on voimassa Salon seudun maakuntakaava vuodelta 2008. Yleiskaavassa määritellään yleispiirteisesti kaupunkialueen käyttö eri tarpeisiin, kuten asumiseen, virkistykseen sekä työpaikka- ja liikenne alueiksi. Jos yleiskaava laaditaan koko kaupungin alueen sijasta vai heittain tai vain tietylle osa-alueelle, sitä kutsutaan osayleiskaavaksi.
Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti alueidenkäytön järjes täminen, kehittäminen ja rakentamistapa. Siinä suunnitellaan mm. alueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko ja sijoittelu sekä pysäköintijärjestelyt. Kaavamääräyksillä voidaan myös mm. suojel la rakennuksia ja arvokkaita ympäristökokonaisuuksia. Asemakaavasta, jonka tarkoituksena on järjestää pääasiassa loma-asutusta ranta-alueelle, käytetään nimitystä ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavoihin sovelletaan asemakaavaa koskevien säännösten lisäksi eräitä erityissäännöksiä. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laatia tai laadituttaa, mutta myös ranta-asemakaava käsitellään kunnan päättävissä elimissä kuten asemakaava ja sen voimaantulo edellyttää kaupunginvaltuuston hyväksymisen. 5 KAAVAJÄRJESTELMÄ. MAAKUNTAKAAVA Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy, ympäristöministeriö vahvistaa YLEISKAAVA Kunta laatii ja hyväksyy. Kuntien yhteisen yleiskaavan laatii ja hyväksyy kuntien yhteinen toimielin, VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖ- TA- ASEMAKAA- Kunta laatii ja hyväksyy. Kuinka maankäyttö- ja rakennuslaki vaikutti kaavoitukseen? 1.1.2000 astuivat voimaan uusi maankäyttö- ja rakennuslaki, MRL (132/1999) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus, MRA (895/1999). Lakiuudistuksen keskeisenä tavoitteena oli suunnitteluprosessien kehittäminen entistä vuorovaikutteisemmiksi. Lakiin sisältyy uusi käsite osallinen, jolla tarkoitetaan suunnittelualueen maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelu koskee. Kaavaa valmisteltaessa osalliset voivat osallistua suunnitelman kehittä mi seen sekä lausua suunnitelmista kirjallisia tai suullisia mielipiteitä. Käytännössä osallisia voivat maan omistajien ja asukkaiden lisäksi olla esimerkiksi luonto-, vammais- ja asukasjärjestöt. Kaavoitusta koskevaa perustietoa löytyy esimerkiksi ympäristöhallinnon internetsivuilta www.ymparisto.fi > Maankäyttö ja rakentaminen... > Maankäytön suunnittelu.
6 Miten saan tietoa ja osallistun kaavoitukseen Salossa? Yleisesti kaava-asioista tiedotetaan vuosittain kaavoitus katsauk sessa. Kussakin kaavatyössä järjestetään tiedotus ja suunnitte luun osallis tu minen kaavan merkityksen kannalta tarkoituk senmukaisella tavalla. Tätä varten laaditaan osallistumis- ja arvi ointisuunnitelma, joka on saatavilla kaupunkisuunnittelu osastolla. Vireillä olevista kaavahankkeista tiedotetaan Salon kaupungin kotisivuilla www.salo.fi. Kaavaprosessin keskeisistä tapahtumista ilmoitetaan lehtikuulutuksilla Salon Seudun Sanomissa sekä kirjeitse suunnittelualueen maanomis tajille ja keskeisille osallisille. Tällaisia tapahtumia ovat mm. kaavaluon nok sen nähtävilläolo, keskustelu- ja tiedotustilaisuudet sekä kaavaehdo tuksen asettaminen julkisesti nähtäville. Useimmiten kaavahankkeita myös esitellään paikallisissa tiedotusvälineissä. Asema kaava prosessin kulku on kuvattu kaaviossa 2 sivulla 17. Yleiskaava- ja osayleiskaavaprosessissa on pääpiirteissään samat vaiheet kuin asemakaavaprosessissa. Miten kaavan laadinta käynnistyy? Kaavan laadintaa tai muuttamista koskevan aloitteen voi tehdä maanomistaja ja päätöksen kaavaprosessin käynnistymisestä tekee kaupunginhallitus. Kaupungilla on kuitenkin aina oikeus kaavan laadintaan ja muuttamiseen. Ennen varsinaista kaavan käynnistyspäätöstä kaava-aloitteen perusteet tutkitaan niin pitkälle, että kaavan tai kaavamuutoksen laadinta-aikataulu voidaan arvioida kohtuullisen tarkasti. Kaavaprosessi käynnistyy vasta, kun kaupunginhallitus on tehnyt vireilletulopäätöksen. Kaavahankkeiden kiireellisyysjärjestys ja aikataulu Kaavoitushankkeet on jaettu seuraaviin kiireellisyysluokkiin: AA Ensisijaiset hankkeet: Koko kaupunkia koskeva strateginen yleiskaavallinen ohjelma ja keskustan osayleiskaava on kaavoitusohjelmassa nostettu tärkeysjärjestyksessä kaikkien muiden kaavahankkeiden eteen. A. Kiireelliset hankkeet: Kaavat ja kaavamuutokset, jotka ovat kaupungin kehittämisen kannalta tärkeitä ja joilla on laajaa yleistä merkitystä (esim. yritysten toimintaedellytysten turvaaminen, riittävän tonttitarjonnan varmistaminen). B. Tärkeät, mutta aikataulultaan joustavat kaavahankkeet: Kaavat ja kaavamuutokset, joilla varaudutaan tuleviin tarpeisiin. Nykytilanteessa, jossa kaavoitettujen tonttien määrä on suuri, uusien pientaloalueiden kaavoittaminen kuuluu tähän kiireellisyysluokkaan. C. Muut kaavahankkeet: Kaavojen ajantasaistaminen, alueellisesti pienet ja/tai merkitykseltään vähäiset kaavahankkeet.
7 Asemakaavaprosessin perusaikajana: 1. vuosineljännes 2. vuosi-neljännes ESISELVITYK- SET/ ALOITUSVAI- HE VUOSI 2. vuosi-neljännes 3. vuosi-neljännes 4. vuosi-neljännes 1. vuosi-neljännes VUOSI LUONNOSVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSY- MINEN Asemakaavan laadinta kestää normaalisti 1 1,5 vuotta, mutta kaavaprosessin aikana ilmenevät lisäselvitystarpeet ja osallisten kanssa käytävät neuvottelut saattavat pidentää laadinta-aikaa huomattavasti. ESISELVITYKSET/ ALOITUSVAIHE Lähtökohtien tutkiminen, tavoitteiden selvittäminen, tausta-aineiston kerääminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen. Merkittävissä kaavahankkeissa aloituskokous osallisille. Tarvittavien selvitysten tilaaminen konsulteilta (luonto-, liikenneyms. selvitykset). LUONNOSVAIHE Vaihtoehtojen tarkastelu ja eri vaihtoehtojen vaikutusten arviointi. Kaavaluonnoksen laatiminen ja havainnekuvan teko. Luonnoksen käsittely kehittämis- ja elinkeinolautakunnassa. Valmisteluvaiheen kuuleminen (tiedottaminen osallisille, yleisötilaisuudet kaikissa merkittävissä hankkeissa, muuten tarvittaessa, viranomaisneuvottelut tarvittaessa) EHDOTUSVAIHE Saadun palautteen (mielipiteet, lausunnot) käsittely ja tarvittavien muutosten teko kaavaluonnokseen. Lopullisten kaava-asiakirjojen laatiminen: kaavakartta, kaavaselostus ja tarvittaessa havainnekuva. Kaavaehdotuksen käsittely kehittämis- ja elinkeinolautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus päättää kaavaehdotuksen asettamisesta julkisesti nähtäville. Virallinen nähtävillä olo 30 päivää (vaikutuksiltaan vähäisissä kaavoissa 14 pv). Tarvittaessa pyydetään vielä lausuntoja viranomaisilta tai pidetään viranomaisneuvottelu. HYVÄKSYMINEN Jos kaavaehdotuksesta ei ole jätetty muistutuksia/ lausuntoja tai jos annettu palaute ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen, kaupunginvaltuusto (vaikutuksiltaan vähäisissä kaavoissa kaupunginhallitus) hyväksyy kaavan. Jos kaavaehdotuksesta on jätetty muistutuksia ja/tai lausuntoja, jotka aiheuttavat merkittäviä muutoksia kaavaehdotukseen, kaavaehdotus asetetaan uudestaan nähtäville. 3. SALON SEUDUN MAA
8 3. MAAKUNTAKAAVA Ympäristöministeriö vahvisti voimassa olevan Salon seudun maakuntakaavan 12.11.2008. Parhaillaan on käynnissä Salo-Lohja-Espoo oikoradan linjausta koskevan vaihemaakuntakaavan (SALORA) laadinta. Kaava perustuu valmisteilla olevaan radan alustavaan yleissuunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiin. Vaihemaakuntakaava on ollut laatimisvaiheen kuulemista varten nähtävillä syksyllä 2009 ja työ jatkuu näillä näkyminen syksyllä 2010 em. yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen. Lisätietoja: maakuntaliiton internet-sivut www.varsinais-suomi.fi 4. YLEISKAAVOITUS Salon yleiskaava 2020 on tullut voimaan 13.5.2009. Se on Halikon keskustan osayleiskaavan ohella ainut oikeusvaikutteinen yleiskaava uuden Salon alueella. lisäksi Halikossa, Kiskossa ja Särkisalossa on oikeusvaikutteisia rantaosayleiskaavoja. Käynnissä olevat ja vuosien 2010 2011 aikana käynnistyvät yleiskaavahankkeet: Uuden kaupungin tärkeimpinä kaavallisina hankkeina käynnistetään koko uutta Salon kaupunkia koskevan strategisen yleiskaavallisen ohjelman laatiminen ja Salon keskustan osayleiskaavan laatiminen. Käynnissä on edelleen myös nk. Rannikon osayleiskaavan ja Isokylä-Toijala-Tavolan osayleiskaavan laadinta sekä muuta rantaosayleiskaavoja koskeva tarkistustyö. Suomusjärven ja Kiikalan alueilla vireillä ollut E18-osayleiskaavatyö on toistaiseksi keskeytetty ja sitä voidaan jatkaa vasta, kun Esa-radan yleissuunnitelma ja YVA on valmistunut vuoden 2010 loppupuolella. Strategisessa yleiskaavallisessa ohjelmassa pyritään pitkän aikavälin linjaratkaisuihin siitä, millaiseen maankäyttöön ja rakentamiseen kaupunki tähtää sekä kokonaisuutena että kaupungin eri osa-alueiden osalta. Strategisen yleiskaavallisen ohjelman perusteella voidaan myöhemmin aloittaa keskeisillä muutosalueilla mm. liitoskuntien rajavyöhykkeillä osayleiskaavojen laatiminen. (Heimo,Alhoke) Vuonna 2010 käynnistetään Salon keskustan osayleiskaavan laadinta. Ydinkeskustassa on voimassa oikeusvaikutteinen Salon yleiskaava ja kaupunginhallituksen hyväksymä keskustan kaavarunko. Kaavarungon linjauksista on kuitenkin poikettu
niin usein, että oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta on osoittautunut asemakaavoituksen kannalta välttämättömäksi (Konsultti/ Liuska-Kankaanpää) Rannikon osayleiskaava (Halikonlahden ranta-alue Merikulmantien molemmin puolin) tulee virallisesti nähtäville keväällä 2010 (Konsultti/Pennanen). Isokylän Toijalan osayleiskaava käynnistettiin Salon ja Halikon kuntien yhteistyönä. Osayleiskaavan rakennemallit olivat nähtävillä 31.3. 5.5.08. Osayleiskaavoitettava alue rajattiin alun perin siten, että se sijaitsi moottoritien eteläpuolella ja rajoittui idässä Vanhaan Perttelintiehen, etelässä asemakaavoitettuun alueeseen sekä lännessä Elmerannantiehen ja Salaistentiehen. Tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden saamiseksi osayleiskaavan aluetta on laajennettu lännessä niin, että mukaan otetaan koko Halikon kirkonkylän ja moottoritien välinen alue Vaskiontielle saakka. (Konsultti/ Liuska-Kankaanpää). Kaavoitusohjelmaan on otettu myös nk. Näsen osayleiskaava, jonka käynnistämistä on esittänyt Tuuliwatti Oy. Yhtiö on tutkinut Saloa mahdollisena tuulivoimaloiden sijoituspaikkana. Yhtiö on käynnistämässä Näsen kartanon alueella ympäristövaikutusten arviointiprosessin. Kaavallisesti hanke edellyttää osayleiskaavan laadintaa. Hanke sijoittuu sekä Salon että Raaseporin kaupunkien alueelle. Suunnittelu tapahtuu konsulttityönä ja hankkeen käynnistäjä on ilmoittanut vastaavansa syntyvistä kustannuksista. 9 5. ASEMAKAAVOITUS Toteutettavien asemakaavahankkeiden lista vuosille 2010-11 on laadittu niin, että hankkeiden läpivienti on myös käytännössä mahdollista olemassa olevien resurssien puitteissa. Seuraavassa on luettelo käynnissä olevista ja vuosien 2010-11 aikana käynnistettävistä asemakaavoista. Hankkeet on listattu kunnanosa-alueittain ja kiireellisyysluokittain.
10 SALON JA HALIKON KESKUSTAT TÄR- KE-YS- LUOK-KA C KAAVA Liikenneasema Piihovin tontti KOHDE-NU- MERO LIITE-KAR- TALLA KAAVAN VAIHE VALMISTELUTILANNE 1 Käynnistäminen edellyttää yhteisymmärrystä tiehallinnon kanssa liittymän toimivuudesta. Aikataulu määritellään keskustelujen jälkeen. B Varesvuorenpuisto 2 Käynnistetään syyskuussa 2010. Edellyttää maankäyttösopimuksen laadintaa. Valtuusto syksyllä 2011. C Turuntie 3 luonnosvaihe OAS laadittu, alustavat vaihtoehdot määritelty. Luonnos nähtäville touko-kesäkuussa 2010. Ehdotus nähtäville syyskuussa 2010. Valtuusto marraskuu 2010. A Annankatu I 4 hyväksymisvaihe Valtuustoon toukokuussa 2010. B A Korvenmäen jäteasema (konsultti) Somerontien yritysalue (konsultti) 5 luonnosvaihe aloitusvaihe: Konsulttityö tilattu 1.10.2009, aloituskokous pidetty 20.10.2009, OAS valmis. Kaavaluonnos valmisteilla. Aikataulu riippuu YVA-selvityksen valmistumisesta. Luonnos nähtäville syyskuussa 2010. Ehdotus nähtäville marraskuussa 2010. Valtuusto tammikuu 2011. 6 ehdotusvaihe maankäyttösopimusneuvottelut kesken, esitys kaavan jakamisesta Maskun kalustetalon kaavaksi? Ehdotuksen viimeistely edellyttää liikenteen osalta lisäselvitystä. Ehdotus nähtäville syyskuussa 2010. Valtuustoon marraskuu 2010. A Annankatu II 7 luonnosvaihe 1.luonnos valmistunut ja aloituskokous osallisille pidetty 10.9.2009. Meluselvitys ja 2. luonnos valmiit. Useita neuvottelutilaisuuksia maanomistajien kanssa pidetty (10.9.2009, 3.2.2010). Edellyttää maankäyttösopimuksen laadintaa. Alustavasti nähtäville tammikuussa 2011. C Enola I 8 ehdotusvaihe Ketla 28.1.2009 Ketla 10.2.2009 Ketla 7.4.2009 Tekla 3.6.2009 Ketla 24.6.2009 KH 17.8.2009
11 Ketlan iltakoulu 23.9.2009 Ketla 25.11.09 KH 8.12. ja 21.12.2009 Ehdotusvaiheen kuuleminen 11.1.2010-10.2.2010. Valtuusto elokuu 2010. A Helsingintien itäpää 9 luonnosvaihe luonnoksena ollut nähtävillä 9.11-9.12.2009, yleisötilaisuus 12.11.2009. Neuvottelu maanomistajan kanssa 18.1.2010. Maanomistusjärjestelyt selvitettävänä. Ehdotuksena nähtäville huhti-toukokuussa 2010. Valtuusto kesäkuu 2010. A Kastun talon kortteli (konsultti) 10 ehdotusvaihe Ketla 27.5.09 2.luonnos 10.8.09 Neuvottelu maanomistajan kanssa 28.8.09 3.luonnos 1.10.09 Ketla hyväksyi 28.10 kolme luonnosta nähtävillepantavaksi, nähtävilläoloaika 16.11-30.11, yleisötilaisuus 18.11.2009, viranomaisneuvottelu 12.2.10, ehdotuksen laatimisesta konsulttitarjouspyyntö tehty. Nähtäville toukokuussa 2010, valtuusto syyskuu 2010. C Ylhäisten tehdas 11 luonnosvaihe Kaavaluonnos valmisteilla. Aloituskokous maanomistajan kanssa pidetty syyskuussa 2007 ja viranomaisneuvottelu huhtikuussa 2008. Luonnos nähtäville kesäkuu 2010. Valtuusto joulukuu 2010. HALIKKO, PERTTELI, MUURLA, KIIKALA, SUOMUSJÄRVI, KISKO, PERNIÖ TÄR- KE-YS- LUOK-K A C KAAVA KUNNAN OSA-AL UE KAAVAN VAI- HE 12. Tullintien asemakaavamuutos Perniö Käynnistyy syksyllä 2010 A 13. Kankkonummi, asemakaavamuutos Perniö Luonnosvaihe Nähtäville toukokuu 2010, valtuusto kesäkuu 2010. A 14.Teijon teollisuusalue (konsultti) Perniö luonnosvaihe Ehdotus nähtäville kesäkuu 2010. Valtuusto lokakuu 2010. C 15. Aseman alue Perniö luonnosvaihe Luonnos nähtäville lokakuu 2010, valtuusto kesäkuu 2011. C 16.Mathildedal/ Tullinmetsä (konsultti/oma työ) Perniö käynnistyy vasta, kun kunnallistekniikan rakenta- Maankäyttösopimus laaditaan. Käynnistys lokakuu 2010, luonnos nähtävillä maaliskuu 2011, valtuusto lokakuu 2011.
C A 17. Laskettelurinteen alue (konsultti) 18. Kaivolan Kuuskallio, Läntinen (konsultti) Perniö miskustannukset alustavasti selvitetty esiselvitysvaihe 12 Maankäyttösopimus tarvitaan. Käynnistys syyskuu 2010, luonnos nähtävillä maaliskuu 2011, valtuusto joulukuu 2011. Pertteli Ehdotusvaihe Nähtäville huhtikuu 2010, valtuusto elokuu 2010. C A 19. Kaivola Kuuskallio, Itäinen (konsultti) 20. Prismakeskuksen laajennus Pertteli luonnosvaihe Nähtäville 2.luonnoksena huhtikuu 2010, valtuusto tammikuu 2011 Halikko luonnosvaihe valmistunut kaksi luonnosta, käsitelty Ketlassa 28.10.2009, palautettu uudelleenvalmisteluun. Näytävillä joulukuu 2009-tammikuu 2010. Lausuntokierros kesken. Alikulku- ja liikenne tarkastelut käynnissä. Kaupallisen selvityksen ajantasaistus vireillä. ELY-keskus edellyttää osayleiskaavallista tarkastelua. Aikataulu tarkistetaan kaikkien lausuntojen tultua. B 21. Vaskio Halikko luonnosvaihe Luonnos valmis. Nähtäville kesäkuu 2010. Valtuusto tammiskuu 2011. C C 22. Vartsalan talotehdas 23.Uusinummi (konsultti) Halikko aloitusvaihe Luonnos nähtäville joulukuu 2010. Ehdotus nähtäville kesäkuu 2011. Valtuusto lokakuu 2011. Halikko luonnosvaihe Uusi luonnos valmisteilla. Nähtäville kesäkuu 2010. Valtuusto helmikuu 2011. B 24. Hirvikalliontie Halikko ehdotusvaihe Halikon luonnos siirretty salon xcityjärjestelmään. Konsultilta tilattu melu- ja tärinäselvitys tammikuussa 2010. Havainnekuva tekeillä. Ehdotuksena nähtäville huhtikuu 2010. Valtuusto elokuu 2010. C 25.Riikin teollisuusalueen korttelit 1155 1156 Halikko käynnistyy syyskuussa 2010. Valtuusto lokakuu 2011. C 26. Pappila Halikko ehdotusvaihe Nähtäville toukokuu 2010. Valtuusto elokuu 2010.
13 6. MUITA MAANKÄYTTÖSUUNNITELMIA Tässä esitetyt kehittämisselvitykset nivotaan keskustan osayleiskaavatyöhön sekä strategisen yleiskaavallisen ohjelman laadintaan. Entisen sokeritehtaan alue Salossa Alueen nykyinen asemakaava on pääosin vanhentunut ja sen tarkistaminen vastaamaan alueen ympäristöllisiä arvoja ja kaupungin tulevia kehittämistarpeita on välttämätöntä. Asemakaavoituksen pohjaksi tehdään ensin kehittämisselvitys, jossa etsitään suuntaviivoja tehdasalueen tulevaa käyttöä varten. (Konsultti/ Liuska-Kankaanpää) Rautatieaseman ympäristö Salon keskustassa Maanomistaja on jättänyt tonttia 3 21 2 koskevan kaavamuutoshakemuksen. Kaupungin lähtökohtana on tutkia mainittua tonttia laajemman alueen tulevaa käyttöä. Ensivaiheessa on tarkoitus tehdä kehittämisselvitys Mariankadun, rautatien, rautatieaseman ja taidemuseon väliselle alueelle. Selvitettäviä asioita ovat mm. taidemuseon laajentamismahdollisuudet sekä matkakeskuksen mahdollinen sijoittuminen suunnittelualueelle. (Konsultti/ Eteläkoski) Halikon sairaalan alue Halikon sairaalan alueesta tehdään asemakaavan muutoksen pohjaksi kehittämisselvitys. Osa sairaalan toiminnoista on siirtymässä pois Halikosta, joten tiloja jää lähivuosina tyhjilleen. Sairaala-alueen uudelleen käytön suunnittelua edeltävänä perusselvitystyönä on jo tehty rakennetun ympäristön inventointi sekä koottu kaavoituksen lähtökohtia. Tavoitteena on mm. muuttaa Märyntien eteläpuoliset, nykyisin osana kiinteistöä 1:43 olevat asuinrakennukset omiksi kiinteistöikseen, ja muiltakin osin saattaa alueen kiinteistönjaotus toteutuneen tilanteen ja nykyisten tavoitteiden mukaiseksi. Samalla tutkitaan myös alueen lisärakentamismahdollisuuksia Märyntien molemmin puolin. Tavoitteena on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin omistamien alueiden kiinteistönmuodostuksen ja käyttötarkoitusten muuttaminen siten, että sairaanhoitopiiri voi halutessaan luopua sille tarpeettomiksi käyvistä rakennuksista ja maa-alueista. (Konsultti/ Lehtinen)
14 7. KAUPUNGIN TONTTITARJONTA Kaupungilla oli tammikuun 2010 alussa omistuksessaan 307 rakennuskelpoista (=kunnallistekniikan piirissä olevaa) omakotitalo- ja 15 rivitalotonttia sekä noin 70 teollisuustonttia. Vapaiden, rakennuskelpoisten pientalotonttien lukumäärä kaupungin eri osissa käy ilmi oheisesta taulukosta. Taulukossa on esitetty myös arvio vuosittain luovutettavien tonttien määrästä. Vuonna 2009 varattiin runsaat 90 kaupungin tonttia koko kaupungin alueelta. Salon kaupungin omistamat, kunnallistekniikan piirissä olevat omakoti- ja rivitalotontit 1.1.2010 KAUPUNGIN OSA-ALUE R A K E N - NUS-KELPOIS- TEN OMAKOTI- TONTTIEN MÄÄRÄ R A K E N - NUS-KELPOIS- TEN R I V I T A - LO-TONTTIEN MÄÄRÄ ARVIO VUOSIT- TAIN LUOVUTET- TAVIEN TONTTIEN MÄÄRÄSTÄ HALIKKO 19 3 30 KIIKALA 3 2 KISKO 15 1 2 KUUSJOKI 4-4 MUURLA - 1 10 PERNIÖ 45 9 16 PERTTELI 29-18 SALO 159 2 70 SUOMUSJÄRVI 17-2 SÄRKISALO 16-2 YHT. 307 15 156
15 Uudella Salon kaupungilla on kaavoitettuja tontteja noin 5 vuoden keskimääräistä rakentamistarvetta vastaava määrä, yhteensä n. 800 kpl. Kaava-alueiden tontteja saadaan vuosittain luovutuskuntoon sitä mukaa, kun alueille rakennetaan tiestö ja kunnallistekniikka. Vapaana olevista tonteista saa tarkempaa tietoa kiinteistö- ja mittauspalvelujen osastolta. Yhteystiedot löytyvät kaupungin kotisivuilta www.salo.fi Kaavoitus ja rakentaminen Myytävät ja vuokrattavat tontit.
16 ASEMAKAAVAPROSESSIN KULKU SALOSSA 1. KAAVOITUKSEN VIREILLETULO Kaavatyön käynnistää joko maanomistajan anomus asemakaavan laatimisesta/muuttamisesta tai kaupunginhallituksen aloite Kehittämis- ja elinkeinolautakunta antaa kaupunkisuunnitteluosaston valmistelemana kaavoitusanomuksesta lausunnon kaupunginhallitukselle Kaupunginhallitus tekee päätöksen asemakaavan tai asemakaavanmuutoksen laatimisesta tai laatimatta jättämisestä (kaavoituspäätös). Tässä kaavoituskatsauksessa esitetyt asemakaavat tulevat vireille kaavoituskatsauksen hyväksymispäätöksellä. TIEDOTUS JA VUOROVAIKUTUS Vireillä olevat kaavatyöt esitellään vuosittain kaavoituskatsauksessa ja mahdollisuuksien mukaan kaupungin internet-sivuilla. Muista mahdollisesti myöhemmin vireille tulevista kaava-asioista ilmoitetaan lehtikuulutuksilla sekä tarpeen mukaan kirjeillä osallisille. 2. KAAVAN LAATIMINEN 2.1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoituksen alkaessa kaupunkisuunnitteluosasto laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Siinä esitetään, kuinka osallistuminen, vuorovaikutus ja kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. 2.2 KAAVALUONNOS Kaupunkisuunnitteluosasto selvittelee maankäytön lähtökohtia, tavoitteita ja mahdollisia suunnitelmavaihtoehtoja sekä laatii näiden pohjalta asemakaavaluonnoksen. Asemakaavaluonnos käsitellään kehittämis- ja elinkeinolautakunnassa ennen kuin se asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään mielipiteet/lausunnot. Asemakaavaluonnos saatetaan kaupungin hallintokunnille ja lautakunnille, tiedoksi mielipiteen/lausunnon esittämistä varten. Tarvittaessa pyydetään lausuntoja esim. ympäristökeskukselta, maakuntamuseolta tai maakuntaliitolta. 2.3 KAAVAEHDOTUS Otettuaan huomioon annetut mielipiteen ilmaisut kaupunkisuunnitteluosasto laatii asemakaavaehdotuksen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat saatavilla kaupunkisuunnitteluosastolta ja mahdollisuuksien mukaan eri puolilla kuntaa sijaitsevista monipalvelupisteistä. Luonnosvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään yleensä kirjeitse keskeisimmille osallisille. Osallisilla on mahdollisuus esittää Lounais-Suomen ympäristökeskukselle neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä kaupunki-suunnitteluosastolla. Useimmista kaavoista pidetään myös yleinen keskustelu- ja esittelytilaisuus. Näistä ilmoitetaan lehtikuulutuksilla sekä kirjeitse osallisille. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on määräajan kuluessa mahdollisuus mielipiteen esittämiseen kirjallisesti (tai suullisesti) (mielipiteen ilmaiseminen kaavaa valmisteltaessa, MRA 30 ). Asemakaavaehdotus on julkisesti nähtävillä väh. 30 päivän ajan (vaikutuksiltaan vähäisissä kaavoissa 14 päivää). Nähtävillä olosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella. Kehittämis- ja elinkeinolautakunta käsittelee kaavaehdotuksen ja esittää kaupunginhallitukselle sen hyväksymistä. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus tehdä asemakaavaehdotuksesta kaupungille muistutus nähtävillä oloajan kuluessa. Kaupunginhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen ja asettaa sen julkisesti nähtäville (MRA 27 ). Tarvittaessa pyydetään vielä lausuntoja. 3. PÄÄTÖKSENTEKO KAAVAN HYVÄKSYMISESTÄ A) Ellei kaavaehdotuksesta ole tehty muistutuksia, kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle kaavan hyväksymistä. B) Jos muistutuksia on annettu, kaupungin hallitus päättää joko esittää kaavan hyväksymistä tai palauttaa kaava ehdotuksen uuteen valmisteluun (jolloin käydään uudestaan vaihe 2.3) Päätös asemakaavan hyväksymisestä ilmoitetaan lehtikuulutuksella. Lisäksi tiedotetaan kirjeitse kaavaehdotuksesta muistutuksen tehneille sekä niille kunnan jäsenille, jotka ovat ilmoittamista asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana pyytäneet. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavaehdotuksen. Asemakaava tulee voimaan, kun hyväksymispäätös on saatettu yleisesti tiedoksi. Kaupungin kaavapäätöksistä on mahdollista valittaa Turun hallinto-oikeuteen, ja sieltä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Maankäyttö ja rakennuslain 52 :n mukaan valtuuston päätösvaltaa kaavan hyväksyjänä voidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Salon kaupungin hallintosäännön 4 :n 8 kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää vaikutukseltaan muiden kuin merkittävien asemakaavojen hyväksymisestä. Se, kumpaa menettelyä asemakaavassa noudatetaan, ilmenee kyseisen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
17