Liite Tark 3 Tarkastuslautakunnan Arviointikertomus 2013 Val 9.6.2014
1 Arviointikertomus toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2013 Sisällysluettelo Sivu Tarkastuslautakunnan tehtävät 2 Kokonaistalouden tarkastelu 4 Henkilöstö 4 Konsernitarkastelu 5 Strateginen johto 5 Liiketoimintayksikkö Oksa 6 Sosiaali- ja terveyskeskus 6 Sivistyskeskus 7 Tekninen keskus 7 Kangasalan Vesi-liikelaitos 8 Yleisiä huomioita 8 Kehittämisehdotuksia 8 Lopuksi 8 Allekirjoitukset 9
2 Tarkastuslautakunnan tehtävät Kunnan talouden ja hallinnon tarkastuksesta on säädetty kuntalain 9. luvussa. Kunnan tarkastusjärjestelmä on ulkoisen ja sisäisen valvonnan muodostama kokonaisuus. Ulkoista valvontaa suorittavat valtuuston asettama ja luottamushenkilöistä koostuva tarkastuslautakunta sekä valtuuston valitsema BDO Audiator Oy. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT, KHT Pasi Leppänen, sekä avustavana tarkastajana JHTT Emmi Simola. Sisäinen valvonta on osa kuntaorganisaation johtamista ja sen järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuotta 2013 koskevan arvioinnin aikana jäsen Minna Haapsaari Riitta Helenius Tuomo Jussila Stiina Lahikainen Tero Linna, vpj Jorma Schukoff, pj. Seppo Talli varajäsen Hannu Depner Marina Ahonen Jyrki Lähteenmäki Johanna Häme-Sahinoja Tuomas Paananen Riitta Ehrling-Pohja Erkki Renvall Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi tutkimussihteeri Tarja Ruukala.
3 Tarkastuslautakunnan jäsenten työnjako Toimintansa tehostamiseksi lautakunta jakautui vuotta 2013 koskevan arvioinnin aikana arviointiryhmiin, jotka suorittivat oman vastuualueensa viranhaltijoiden haastattelut. Ryhmiä oli kolme, ja ne olivat vastuualueineen ja jäsenineen seuraavat: ryhmä vastuualue jäsenet 1 kunnan johto ja Tuomo Jussila liiketoimintayksikkö Tero Linna 2 hyvinvointipalvelut Minna Haapsaari Riitta Helenius Stiina Lahikainen 3 tekniset ja Jorma Schukoff ympäristöpalvelut Seppo Talli Osan haastatteluista lautakunta teki kokonaisuutena, kokouksiensa yhteydessä. Lautakunnan kokoukset ja toiminta kokoontui vuoden 2013 aikana yhteensä 16 kertaa. osallistui 6.3.2013 Tampereella järjestettyyn tarkastuslautakuntien koulutuspäivään ja 12.9.2013 Tampereen seudun tarkastuslautakuntien yhteiseen koulutukseen Pirkkalassa. Vuotta 2013 koskevan arvioinnin osalta lautakunnan kokouksissa ja haastatteluissa kuultiin kunnan virkamiehiä 17 sekä kunnan työntekijöitä ja pääluottamusmiehiä kuusi. Sähköpostilla lähetettiin arviointilomakkeet ennen haastatteluja. JHTT, KHT -tilintarkastaja Pasi Leppänen ja/tai JHT tilintarkastaja Emmi Simola osallistuivat vuoden 2013 tarkastuslautakunnan kokouksiin. Lautakunta kävi vuoden 2013 arviointikertomukseen liittyen tutustumassa Sariolan ja Lahdenkulman kouluihin, Kangasalalaiseen yritykseen ja yrittäjäjärjestöön, Kangasalan keskusterveysasemaan, Rekola-kotoon, Vatialan uuteen kirjastoon ja nuorisotilaan sekä uimahalli Kuohuun. Lautakunta teki yhteistyötä Tampereen ja sen kehyskuntien tarkastuslautakuntien kanssa, tavoitteena lähinnä seudullisten hankkeiden arviointi. Yhteishankkeena toteutettiin Tampereen kaupunkiseudun kuntien asiakasmaksut -arviointi, joka annetaan valtuustolle arviointikertomuksen oheismateriaalina. Puheenjohtaja osallistui viiteen asiaa koskevaan kokoukseen Nokialla. Tarkastuslautakunnalla ei ole ollut Kuntalain 75 :n mukaisia erityistehtäviä.
4 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus Lautakunta ottaa esille vain ne asiat, joiden se ei katso toteutuneen talousarviossa tai strategioissa tavoitteena olleilla tavoilla, sekä asiat joihin lautakunta katsoo tärkeäksi kiinnittää valtuuston huomiota. Kokonaistalouden tarkastelu Vuonna 2013 velkamäärä oli 2 101 / asukas, tavoitetaso oli alle 2 000 /asukas. Kunnan kokonaislainakanta oli 63,7 milj. euroa. Lautakunta toteaa, että kunnan talousstrategian mukaisesti investointien omarahoituksen kestävä taso, tulorahoituksen osuuden prosenttiosuutena nettoinvestoinneista 60 %, tarkoittaa 10,6 miljoonan euron vuosikatteella laskettuna 17,7 milj. euron investointia vuonna 2014. Pitkällä aikatähtäimellä tarkasteltuna 10 milj. euron vuosikate riittäisi korkeintaan n. 13-14 milj. euron vuosittaisiin investointeihin ja siitä huolimatta velkaantumien jatkuisi. Kunnan vuoden 2013 tilinpäätös muodostui 6,4 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tulos pitää sisällään sijoitusomaisuuden tuottoja n. 0,6 milj. euroa ja 2,7 milj. euron tulokirjauksen satunnaisiin tuottoihin Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymän purkamisen seurauksena. Toimintakate nousi edellisestä tilinpäätöksestä 2,5 % ja 3,3, milj. euroa. Kunnan 2013 tilikauden toiminnallinen tulos on 3.591.153,46 euroa. Tulokseen vaikutti sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintakulujen 6,6 milj. :n ylitys. Määrärahan ylitys tuotiin valtuuston tietoon vasta 4/2014 kokouksessa. Tiilikauden 2013 tulos on ylijäämäinen. Taseessa on kertyneitä ylijäämiä tilikauden alijäämä huomioiden yhteensä 38,7 milj. euroa. Kunnalla ei siis ole tarvetta kuntalain 65 :n mukaisen talouden tasapainottamisohjelman laatimiselle. Henkilöstö Palkanmaksun piirissä oli 2006 henkilöä vuonna 2013. Sairauspoissaoloprosentti oli 5,16 ja vastaava luku 2012 oli 5,58 eli luku oli laskenut 0,68 prosenttiyksikköä. Kunnan ja pääluottamusmiesten neuvottelut tarvitsevat yhteisesti hyväksytyt tavoitteet ja ilmapiirin niiden toteutumiselle. Hyvässä neuvottelutiimissä on oikea määrä valtaa, analyyttisyyttä, sosiaalisuutta ja periaatteellisuutta.
5 Konsernitarkastelu Konsernin tytäryhtiöiden tavoitteet on määritelty talousarviossa ja niistä on raportoitu puolivuosittain. Konserniohjeita ei ole vielä uudistettu. Ohje hyvästä hallintotavasta on uudistettu ja ajantasainen. Tilintarkastaja on ennakkoon tarkastanut konsernitilinpäätöksen laatimista varten luovutettavat tiedot. Konsernikirjanpitäjille on järjestetty infotilaisuus konsernitilinpäätöksen laatimiseen liittyvien tietojen keräämisestä ja ilmoittamisesta kunnan kirjanpitoon. Yhtiöiden hallituksille ja toimitusjohtajille on järjestetty koulutustilaisuus ja mahdollisuus myös kunnan järjestämiin koulutuksiin siltä osin kuin ne koskettavat yhtiöitä. Strateginen johto Tilinpäätös ei edelleenkään valmistunut kuntalain edellyttämässä aikataulussa maaliskuun loppuun mennessä. Vuonna 2013 kunnanjohtajan siirtyminen eläkkeelle vaikutti koko organisaation toimintaan. Vs. kunnanjohtaja oli keskeisessä roolissa ohjaamassa kuntaa saavuttamaan sen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Valtuuston hyväksymän talousarvion tavoitteiden pitää olla selkeitä, jotta niitä voidaan arvioida. Kunnanjohtajan ja hänen johtamansa organisaation tärkein työkalu on talousarvio, jonka mukaan pitää toimia. Tarkastuslautakunnan mielestä kuntastrategian tärkein ja kriittisin vaihe on sen sisältämien tavoitteiden toteuttaminen käytännössä. Taloudellisen tilanteen tasapainottamisen seurannassa, säästäminenkin tulee tehdä suunnitelmallisesti. Talousarvion suunnitteluvuosille kirjatut investoinnit eivät ole olleet viime vuosina kovin pysyviä. Investointeja on vuosittain milloin aikaistettu, myöhennetty, lisätty tai poistettu. Kunnasta puuttuu talousarviovuotta pidemmän aikavälin investointisuunnitelma. Kunnalta puuttuu elinkeino-ohjelma. Toteutuakseen yrittäjäystävällinen Kangasala tarvitsee elinkeino-ohjelman ja resurssit sen käytännön toteutukseen. Yritysten tarpeet on huomioitava koko kuntaorganisaatiossa. Yritysvaikutusten arviointityö on kesken ja edellyttää jatkotoimia. kiinnittää huomiota Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoja kehittämisyhtiö Tredean toimintaan. Lautakunnan mielestä yhteistyötä on lisättävä kunnan ja Tredean välillä.
6 Yrityspalvelut ovat herkkiä suhdanteille. Strategiat ja tavoitteet pitää suhteuttaa tähän tosiasiaan. Aseteltujen tavoitteiden toteutumiseen vaikuttaa aina myös maailmanlaajuiset talouden vaihtelut. Lautakunta kiinnittää erityishuomiota pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Sijoittamalla työllistämiseen mahdollisesti säästetään kunnan työmarkkinatukiosuuksissa. Työllisyysasioita ratkaisemaan on perustettu työryhmä. Valtuusto on tehnyt 16.4.2012 päätöksen aloittaa neuvottelut irtautumiseksi Tavase Oy:stä. Tavoite oli saattaa neuvottelut päätökseen vuoden 2012 loppuun mennessä. Tavoite ei ole toteutunut, vaikkakin viimeisiin esitettyihin takauspyyntöihin on vastattu kieltävästi. Liiketoimintayksikkö Oksa Keskeiset seudulliset palveluntuottajat tietotekniikassa ovat Fujitsu ja Sonera. Edellinen tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, että palvelutuotannossa ei kaikilta osin ole päästy sopimuksen edellyttämälle palvelutasolle. Nyt voidaan todeta Soneran palveluiden parantuneen, mutta Fujitsun palvelut eivät edelleenkään vastaa sopimuksen sisältöä. Ikuisuusasiaksi mainitut pelisäännöt vapaa-ajan palvelutilojen käytölle ja hinnoittelulle saatiin toteutettua. Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveyskeskuksen toiminnalliset tavoitteet toteutuivat varsin hyvin mutta kulut ylittivät reilusti talousarvion. Tämä asettaa huomattavia haasteita tulevien vuosien budjetoinnille. Ostetuissa pääterveysaseman päivystyspalveluissa on ollut vieläkin laadullisia ongelmia ja tähän on reagoitu pyytämällä hyvitystä hintaan. Asiakkaiden kannalta kunnan pitäisi pyrkiä tarjoamaan palveluja paremmin yhdeltä luukulta. Resurssit mm. päihdetyöhön ovat riittämättömät. Terveyskeskus kehittää toimintaansa mm. erilaisilla hankkeilla joiden kautta pyritään toiminnan tehostamiseen sekä asiakas- sekä työtyytyväisyyden lisäämiseen. Aluehallintovirasto on aiemmin kiinnittänyt huomiota terveyskeskuksen puhelinpalveluun. Kesän 2013 aikana ajanvarauksen vastausprosentti saatiin nousemaan 85 % tasolle (aiemmin vain 50 %).
7 Ostopalvelut täydentävät julkista tuotantoa. Tällä hetkellä mm. kaihileikkaukset on edullisempaa tilata yksityiseltä toimijalta kuin PSHP:ltä. Sosiaali- ja terveyspuolen yhteislautakunta (jäseninä Kangasala, Orivesi, Pälkäne ja Juupajoki) purettiin yhteistoiminnan päättyessä 1.1.2014. Yhteistoiminnasta ei saatu taloudellisia hyötyjä, koska yhteistyö oli lyhytjännitteistä mm. Oriveden kanssa. Sopimuskäytäntöön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ympäristöterveydenhuolto on murrosvaiheessa, sillä Kangasala ei voi järjestää palveluja pelkästään Pälkäneen kanssa. Kangasala tähyilee yhteistyömahdollisuuksia Valkeakosken suunnalta. Sivistyskeskus Oppilasmäärän ennustaminen on ollut yllättävän haastavaa. Koulutyötä käydään jo tällä hetkellä tilapäistiloissa. Tämä on huomioitava kaavoitusta suunniteltaessa ja keskusteltaessa kyläkoulujen tulevaisuudesta. Koulukuraattoritoiminnalla on ollut edellisvuosia vähemmän resursseja käytettävissä. Sijaismäärärahoissa on tietoisesti säästetty eikä palvelua ole pystytty antamaan kohtuullisessa ajassa. Kaavoitukselliset ongelmat ovat viivästyttäneet Kyötikkälän yhtenäiskouluhanketta. Tekninen keskus Tilaajaosaaminen tarvitsisi vahvistusta, muuten jäädään markkinavoimien armoille. Valvontaa ei voida ulkoistaa liikaa, kunnan edun kärsimättä. Oma työ olisi monessa tilanteessa myös edullisempaa. Teknisen keskuksen asiat ovat jakautuneet kolmeen lautakuntaan. Toiminnallisuuden kannalta tätä ei nähdä hyvänä toimintamallina. Maapolitiikan ja kaavoituksen onnistuminen edellyttää, että päätösvalta on delegoitu tarkoituksenmukaisella tavalla. Tilapalvelu on Oksan organisaatiossa, toiminnan tehostumisen kannalta tarkoituksenmukaisempi paikka olisi tekninen keskus.
8 Kangasalan Vesi-liikelaitos Tarvitaan ennakoivia korjaustoimenpiteitä sekä suunnitelmallista korjaustoimintaa. Vesi- ja viemäriverkoston ikääntyminen aiheuttaa vaativia vesihuollon korjauksia 650 km pituisessa verkostossa. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ja ilmaston ääri-ilmiöt kasvattavat hulevesiongelmia. Yleisiä huomioita Kunnan työntekijöiden jaksamista ja työolosuhteita on seurattava, sillä sijaisten käyttöä on rajoitettu samalla kun esim. terveyskeskuksessa työtehtävät ovat lisääntyneet ja ulkopuolinen valvonta tiukentunut. Esimerkiksi kotihoidon henkilökuntaa rasittavat mm. pitkät sairaslomat ja runsas sijaisten käyttö. Vallitsevalla tilanteella on vaikutusta vanhusten saamaan palveluun. Kehittämisehdotuksia Kunnan palveluksesta pois siirtyvien henkilöiden osaaminen tulisi saada tarpeeksi tehokkaasti siirrettyä työtä jatkaville. Hiljaisen tiedon siirtämiseen tulisi olla selkeä ohjeistus. Asiaan on syytä edelleen kiinnittää huomiota. Koska keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö on todettu heikoksi, lautakunta uudistaa toiveensa, että kuntaan pitäisi perustaa konsernipankki palvelemaan koko kuntakonsernia. Kunnan verkkosivut tulisi uudistaa huomioiden eri ikäryhmien tarpeet sekä kunnan visuaalinen ilme. Myös tiedon löydettävyys tulee varmistaa. Lopuksi jättää Kangasalan valtuustolle arviointikertomuksen. Lautakunta arvioi, että valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa ovat hyväksyttävässä määrin toteutuneet.
9 Kangasalla 26. päivänä toukokuuta 2014