DIALOGINEN OPETUSKESKUSTELU AKTIVOI OPPIMISTA Helena Rasku-Puttonen, Marja-Kristiina Lerkkanen ja Heli Muhonen 1.2.2017
Opetuksen uudistamisen haasteita Yhteiskunnan muutokset kuten digitalisaatio, robotisaatio ja globalisaatio haastavat osaamisen Muutokset työssä? Millaisia taitoja ja osaamista tarvitaan tulevaisuudessa? Tarvitaan uteliaisuutta, halua oppia uutta, kykyä neuvotella ja toimia vuorovaikutuksessa. Nykyiset käsitykset oppimisesta, oppijasta ja opetuksesta korostavat aktiivisuutta ja osallistumisen merkitystä. Millaiset tavoitteet ja toimintamallit koulutuksessa on? 1.2.2017
Vuorovaikutus Motivaatio Kompetenssi Sisäisen motivaation ja autonomian tukeminen (cf. Deci & Ryan, 2000) Kokemukset osaamisesta (c.f. Deci & Ryan, 2000) Motivaatio Kompetenssi Opiskelijan näkökulman huomioon ottaminen (kysytään opiskelijan ajatuksia ja mielipiteitä) Emotionaalinen tuki vertaisten vuorovaikutukselle ja tuki kuulumiselle ryhmään (cf. Deci & Ryan, 2000) Oppilaiden osallisuus (Student engagement) Vuorovaikutus Osallistumis ta dialogin avulla Palaute osaamisesta Student motivation and engagement is facilitated by classroom environments that support the students needs, and provide opportunities for activities that hold intrinsic motivation for an individual (Ryan & Deci, 2000).
Toimijuus ja osallistuminen Sisältöjen korostaminen johtaa usein opettajajohtoiseen toimintaan. Sisältötiedon oppiminen ei riitä, vaan tarvitaan myös muunlaista osaamista (Barnett 2009; Trede, Macklin & Bridges 2012). Asiantuntijatyössä tarvitaan toimijuutta, sillä luovuudella, yhteistyöllä ja dynaamisuudella ratkotaan esille nousevia ongelmia (esim. Littleton, Taylor & Eteläpelto 2012; Paloniemi & Collin 2012). Toimijuus varmistaa mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen ja antaa mahdollisuuksia selviytyä epävarmuudessa ja työelämän muutoksissa (Su 2011). Miten toimijuutta voidaan tukea? Opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus osallistua merkitykselliseen toimintaan (esim. Jääskelä, Poikkeus, Vasalampi, Valleala & Rasku-Puttonen 2016).
Oppimisympäristöt: Opiskelijan toimijuus dialogissa
Dialogilla osallisuutta Dialogissa erilaiset näkökulmat otetaan huomioon tasavertaisesti (Bakhtin 1986). Dialogi vaatii oppilaita jäsentämään ja pohtimaan omia näkemyksiään ja punnitsemaan perusteluitaan myös muiden näkökulmasta. Dialogissa korostuu oppilaiden aktiivinen rooli ilmaista ajatuksiaan (Alexander 2006). Laadukas luokkahuoneen dialogi edistää oppilaiden syvempää ymmärrystä asiasta (esim. Alexander 2000; Mercer & Littleton 2007). Dialogista vuorovaikutusta on tutkittu enimmäkseen alakoulussa, ja jonkin verran myös yläkoulussa (esim. Mercer, Dawes & Staarman 2009; Mortimer & Scott 2003; Wells 1999).
Dialogisen opetuksen periaatteet (Alexander, 2008) Kollektiivisuus: opettaja ja lapset opiskelevat ryhmänä tai koko luokkana. Vastavuoroisuus: opettaja ja lapset kuuntelevat toisiaan, jakavat ideoita ja pohtivat mahdollisia vaihtoehtoja. Kannustavuus: lapset jakavat ideoitaan vapaasti ilman nolostumisen pelkoa. Lapset tukevat toisiaan kohti yhteistä ymmärrystä. Kumulatiivisuus: opettajan ja lasten ajatukset rakentuvat toistensa pohjalle yhtenäiseksi ajatusten ja kysymysten ketjuksi. Tarkoituksellisuus: opettaja suunnittelee ja ohjaa opetuskeskustelua tiettyjen tavoitteiden pohjalta.
Alkuportaat-pitkittäisseuranta Alkuportaat-tutkimuksessa on seurattu noin 2000 lapsen koulupolkua esiopetuksesta yläkoulun loppuun neljällä eri paikkakunnalla (Lerkkanen, Niemi, Poikkeus, Poskiparta, Siekkinen & Nurmi 2006-2016). Tässä esityksessä aineistona ovat luokkahuoneobservoinnit ja oppilasarviot. www.jyu.fi/alkuportaat JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
SkidiKids-Interventiotutkimus: Osallistavien vuorovaikutusprosessien tukeminen koulussa Academy of Finland, Research Programme on the Health and Welfare of children and young people (SKIDI-KIDS II, 2013-2015) Tavoitteet 1) Kehittää työssä olevien opettajien ammatillista osaamista dialogisen opetuksen toteuttamisessa ja oppilaiden osallistamisessa 2) Analysoida dialogisen opetuksen vaikutusta oppilaiden osallistumiseen Anna-Maija Poikkeus, Marja-Kristiina Lerkkanen, Helena Rasku-Puttonen, Kati Vasalampi, Riitta-Leena Metsäpelto, Jenni Salminen ja Marja Mäensivu
DARLING: DIALOGIC ARGUMENTATION FOR LEARNING Jouni Viiri, Jenna Hiltunen, Markus Hähkiöniemi, Kaisa Jokiranta, Sami Lehesvuori, Pasi Nieminen + 4 master students jouni.viiri@jyu.fi
Opetuksen kehittäminen: eeducation Opiskelijoiden toimijuuden ja opettajien pedagogisteknologisen opetuksen edistäminen Ulla Klemola & Päivikki Jääskelä, Mari Ikonen, Helena Rasku-Puttonen 1.2.2017
Millaisia opetusdialogit ovat ja miten niiden kulkua voi tukea?
Opetusdialogit esiopetuksessa sekä luokilla 1 ja 2 Aineistona: 30 video/mp3-nauhoitettua oppituntia. Opettajalähtöisiä dialogeja oli 18 (Mallit 2a ja 2b) Lapsilähtöisiä dialogeja oli 10 (Malli 3a ja 2b). Muhonen, H., Rasku-Puttonen, H., Pakarinen, E., Poikkeus, A.-M., & Lerkkanen, M.-K. (2016). Scaffolding through dialogic teaching in early school classrooms. Teaching and Teacher Education, 55, 143-154.
Malli 2a: Opettajalähtöinen keskimääräisen laadun dialogi Opettaja kysyy paljon lyhyitä/suljettuja kysymyksiä pitääkseen dialogin käynnissä. Opettaja tukee sisällön ymmärrystä laajennuksilla ja pääkohtien tiivistyksillä. Lapset osallistuvat vain opettajan rohkaisemana. Opetusdialogin mallit (Muhonen ym. 2016) Malli 3a: Lapsilähtöinen keskimääräisen laadun dialogi Lapset aloittavat dialogin ja keskustelun pääpaino on heidän ajatuksissaan. Opettaja kysyy lasten kommentteihin liittyviä jatkokysymyksiä, mutta ei tue monipuolisesti sisällön ymmärrystä esim. laajennuksilla tai tiivistyksillä. Malli 2b: Opettajalähtöinen korkean laadun dialogi Opettaja kysyy pääasiassa avoimia kysymyksiä aktivoidakseen lapsia. Opettaja tukee sisällön ymmärrystä laajennuksilla ja pääkohtien tiivistyksillä. Tuen avulla lapset osallistuvat aktiivisesti ja innostuvat jakamaan tietojaan ja ajatuksiaan oma-aloitteisesti. Malli 3b: Lapsilähtöinen korkean laadun dialogi Lapset aloittavat dialogin ja keskustelun pääpaino on heidän ajatuksissaan. Siitä huolimatta opettaja tukee aktiivisesti lasten osallistumista ja sisällön ymmärrystä erilaisin kysymyksin, laajennuksin ja tiivistyksin. 14
Opettaja Opettajan tuki opettajalähtöisessä dialogissa (Malli 2) Lapset mielenkiintoa herättäviä sanavalintoja. kuuntelee ja vahvistaa lasten kommentteja pienillä vahvistussanoilla (kyllä, niin, mm). madaltaa osallistumisen kynnystä ehkäpä, mitä luulet, mitä mieltä olet. lapset saavat vapaasti ilmaista mielipiteensä ja perustella ne. autenttisia ja avoimia kysymyksiä, jotka liittyvät lasten maailmaan tai kokemuksiin. vihjeitä, kannustuksia tai uudelleen muotoiltuja kysymyksiä kertaa aiemmin opitun ja aktivoi lapsia osallistumaan IRF-mallin avulla kääntää lapsen esittämän kysymyksen koko luokan yhdessä pohdittavaksi. vastaavat opettajan kysymyksiin. kuuntelevat aktiivisesti. mitä enemmän lapsilla on omakohtaisia kokemuksia keskustelun aiheesta, sitä innokkaammin he osallistuvat keskusteluun. 15
Opettajan tuki lapsilähtöisessä dialogissa (Malli 3) Opettaja sallii dialogisen tilan ja kuuntelee aktiivisesti. kysyy joitakin kysymyksiä, pääasiassa selventääkseen oppilaiden kommentteja. yhdistää lasten ideoita ja kokemuksia laajempiin kokonaisuuksiin kuten moraalisiin sääntöihin tai yhteiskunnalliseen tietouteen. laajentaa lasten kommentteja ja tiivistää/nostaa esille keskustelun pääkohdat. hyväksyy lasten vastaukset ilman arviota niiden oikeellisuudesta. Lapset avaavat keskustelun. jakavat ajatuksia ja ideoita tasapainossa toistensa ja opettajan kanssa. kuuntelevat toisiaan. kysyvät kysymyksiä. mitä enemmän oppilailla on omakohtaisia kokemuksia keskustelun aiheesta, sitä innokkaammin he osallistuvat keskusteluun. 16
Hannula, M. 2012. Dialogia etsimässä pienryhmäkeskusteluja luokassa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 446. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Dialoginen tila
Tiedon rakentaminen opetusdialogissa 6. luokalla Aineistona: 7 opettajaa, joiden oppitunneilla oli keskimäärin korkein laatu viidessä CLASS-S dimensiossa: dialoginen opetus, palautteen laatu, sisältöjen ymmärtäminen, ohjauksen muodot ja myönteinen ilmapiiri. 20 oppitunnista tunnistettiin 57 dialogiepisodia (Alexanderin (2008) kriteerien mukaan). Opetusdialogiepisodit analysoitiin hyödyntäen funktionaalisen analyysin viitekehystä: Functional Analysis of Children s Classroom Talk (Kumpulainen & Wray 2002). Muhonen, H., Rasku-Puttonen, H., Pakarinen, E., Poikkeus, A.-M., & Lerkkanen, M.-K. (2017). Knowledge-building patterns in educational dialogue. International Journal of Educational Research, 81, 25-37.
2 episodia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedonrakentaminen opetusdialogissa (Muhonen ym. 2017) 26 episodia 7 episodia 6 episodia 11 episodia 5 episodia
Opetusdialogit 6. luokalla (Muhonen ym. 2017) Faktuaaliseen tietoon perustuvaa keskustelua havaittiin eniten, mutta faktuaalista tietoa yhdistettiin usein ja monipuolisesti kokemuksiin ja mielipiteisiin. Oppilaat osallistuivat aktiivisesti dialogiin kysymällä ja jakamalla tietoaan ja ajatuksiaan spontaanisti.
Opetusdialogit yläkoulussa
Argumentoiva dialogi 8. luokalla Pilotti 2015 2016 Yksi oppilasryhmä yläkoulun 8. luokalta, kaksi opettajaa Videot: neljä matematiikan ja fysiikan oppituntia Pääasiassa pienryhmätyöskentelyä Välineistö: Jokaisessa pienryhmässä GoPro-kamera, opettajalla langaton mikrofoni. Viiri, J., Hiltunen, J., Hähkiöniemi, M., Jokiranta, K., Lehesvuori, S., & Nieminen, P. (2016). Dialogic Argumentation for Learning. Esitys.
Argumentoiva dialogi 8. luokalla (Viiri ym. 2016) Suurin osa oppilaista esitti väitteitä ilman sitä tukevia esimerkkejä tai perusteluita. Yksittäisen faktan tai esimerkin antaminen oli yleisempää kuin laajempi perustelu. Vain harvat opiskelijat osasivat muotoilla hyviä argumentteja useammasta näkökulmasta. Useimmat hyvin perustellut argumentit olivat tieteellisesti päteviä. Tieteellisesti väärät tai irrelevantit perustelut heijastivat useimmin oppilaan väärinkäsityksiä. Oppilaat esittivät harvoin omia väitteitään tai päätelmiään toisten oppilaiden esittämiin näkemyksiin liittäen.
Opetusdialogit 9. luokalla Aineisto: 25 fysiikan opetusjaksoa (kesto 90 minuuttia/ jakso), joista löydettiin vain kolme dialogisuuden kriteerit täyttävää vuorovaikutustilannetta. Fysiikan tunneilla oli vain vähän avoimia kysymyksiä. Vuorovaikutustilanteet olivat pääosin auktoritatiivisia (opettajan opetusta). Tulosten perusteella opetusdialogi oli erittäin harvinaista. Lehesvuori, S., Viiri, J. & Rasku-Puttonen, H. (2013). Dialoginen vuorovaikutus luonnontieteissä. Kasvatus 44 (4), 381 393.
Kohti tehon määritelmää (Lehesvuori Viiri Rasku-Puttonen, 2013) 1:Opettaja C: no nii (.) lähetääs kattelemaan pistettii virrat päälle 2:Lmoni: joo 3:O: no sitte mikä vaikutti se ku lisättii jännitettä 4:L1: meni nopeempaa se moottori 5:O: aha (.) vaikuttiko muuta. 8:O: okei nyt tuota mitä tapahtuu ku jarrutettiin sitä moottoria, Pekka 9:L3: no siitä valoista tuli kirkkaammat 10:O: okei mitä se tarkottaa sillo jos lamppu palaa virtapiirissä kirkkaammi ku aikasemmi mikä on muuttunu 11:L4: syötetäänks siihe enemmä virtaa sillo 12:O: mut mites se moottori sitte virtaa enemmä pyörikös se sitte enemmä se moottori 13:L4: ei 14:O: tehä jarrutitte sitä 15:L4: no sehä on se se joka menee tänne se energia tai se virta 16:O: m: 17:L5: nii sit se virta se jäiki sinne lamppuun ku se ei päässy menemää täällä näi 18:L4: nii toho tuli tuko:s sit se ei päässy virtaa siit läpi sit se vaa jäi sinne 19:L4&5: ((naurua)). 23:L5: (se meni sinne lamppuun) 24:O: okei teillä on iha hyviä juttuja ei ei ei mitää hätää tuota kierrosluku pudotettiin lamppu palo kirkkaammi virta tuli isommaksi nyt jos ajatellaa tätä soppaa tehon kannalta milloin teidän mielestä se moottori oli tehokkaimmillaan sulla oli aluksi mahdollisuus säätää jännitettä vaikuttiko se sun mielestä tehoon 25:L:6 joo 26:O: miten (.) suuren- suureni vai pieneni teho ku pistit jännitettä lisää 27:L6: suureni 28:O: eli moottori pyöri sillo 29:L6: (kovemmin) 30:O: okei no tuota entäs sitte ku me jarrutettii sitä moottoria lamppu kirkastu 31:L6: m: 32:O: oliko sillon teho suurempi vai pienempi mitä käytettii, lähetääs kattomaan hommaa, lähetääs kattomaan hommaa
Johtopäätökset Opetuskeskustelut, joissa opettajan ja oppilaiden kesken syntyy dialogeja, ovat esiopetuksessa, alakoulussa ja yläkoulussa varsin harvinaisia. Dialogin luonne ja tiedon tyyppi saattavat vaihdella riippuen oppilaiden iästä. Tiedostamalla ja hyödyntämällä erilaista tiedon rakentamista opettajat voivat tukea laajempaa opetuskeskustelun kirjoa luokassa. Dialogisen vuorovaikutuksen ohjaaminen vaatii aineen sisällöllisen ja pedagogisen osaamisen lisäksi myös pedagogista tietämystä esim. oppilaiden virheellisistä käsityksistä ja keinoista tarttua niihin (Lehesvuori, Viiri & Rasku-Puttonen 2011).
Onko dialogilla merkitystä oppimisen kannalta?
Opetusdialogin laatu on yhteydessä oppimistuloksiin Aineistona: 46 luokanopettajaa ja 6. lk oppilaat (n = 608). 158 videonauhoitettua oppituntia (CLASS-S; Pianta ym. 2012). Oppilaiden arvosanat akateemisissa aineissa: äidinkieli, fysiikka-kemia, uskonto, historia, ympäristö-luonnontieto. Kontrolloitiin: lukutaito (luetun ymmärtäminen), laskutaito, sukupuoli, vanhempien koulutustaso, luokan koko, opettajan työkokemus. Muhonen, H., Pakarinen, E., Rasku-Puttonen, H., Poikkeus, A.-M. & Lerkkanen, M.-K. (käsikirjoitus). The quality of educational dialogue and association to academic performance.
Dialogisen opetuskeskustelun laatu ja oppilaiden osallistuminen (Vasalampi ym. 2016) CLASS-S Dimension M(SD) t(df) P Dialoginen opetuskeskustelu T1 Baseline lesson 2.90(0.74) T2 Lesson during the program 3.90(1.10) -2.20(6)*.070 Oppilaiden osallistuminen -2.64(6)**.039 T1 Baseline lesson 4.76(0.25) T2 Lesson during the program 5.38(0.62) Note. Wilcoxon signed-rank test: *(Z= -1.78, p=.074); **(Z= -2,047, p=.041). Oppitunneilla, joissa käytettiin dialogista opetuskeskustelua opiskelijat osallistuivat (student engagement) aktiivisemmin ulkopuolisten observoijien arvioimana.
Vertailu kahden kurssin kesken: Opiskelijoiden toimijuus Interest and motivation Self-efficacy Competence beliefs Participation activity Interactive course A (n=64) Comparison course B (n=28) Note. * p<.05; *** p<.001 Equal treatment Teacher support Peer support Trust Opportunities to make choices Opportunities to influence Low *** *** 0 1 2 3 4 5 High Jääskelä, P., Malin, V., Riivari, E., Poikkeus, A.-M. & Rasku-Puttonen, H. 2016. Promotion of students agency experiences through interactive pedagogy. Paper presentation. EARLI Sig 1, 24.8.-26.8.2016 München.
Päätelmät Opetusdialogi vahvistaa oppimista ja osallisuutta. Toimintaympäristön piirteet ja vuorovaikutuksen laatu vaikuttavat motivaatioon ja edelleen oppimiseen. Opettajan tulee luoda haasteellisia ja kiinnostavia oppimistehtäviä ja -ympäristöjä opiskelijoille. Opiskelijat hyötyvät siitä, että saavat tilaa omien kokemusten pohdintaan (reflektointiin), erilaisten ideoiden esittämiseen sekä kiinnostuksen kohteiden hyödyntämiseen valintatilanteissa. Opettajat tarvitsevat malleja opetusdialogien syntymisen, ylläpitämisen ja opiskelijoiden aktivoimisen keinoista tiedon rakentamisessa.
Miten opetusdialogia voidaan lisätä?
2 Tekeminen: Opetustilanteiden videointi omassa luokassa 1 Tieto: Workshopit, materiaalit, videotallenteet 3 Opettajan / Mentorin Yhdessä valitsemat videoklipsit jattavaksi 4 Opettajat reflektoivat opetusta yhdessä Kollegoiden/mentorin kanssa Knowing, seeing, doing and reflecting cycle (also Hamre et al., 2012; Vasalampi ym. 2016)
Esimerkki vuorovaikutteisen opetuksen edistämisen toimenpiteistä Cycle 1 Cycle 2 Cycle 3 September 2014 October November/ December January 2015 February March/ April April/ May 1. Workshop: Motivation, participation, engagement Baseline video 1 Motivation and participation 2. Workshop: Motivation 2 discussing Video 1 3. Workshop: Dialogical teaching 1 Video 2 Dialogical teaching 4. Workshop: Dialogical teaching 2 & Feedback - orientation discussing Video 2 5. Workshop: Feedback discussing Video 2 Video 3 Dialogical teaching & Feedback 6. Workshop: Dialogical teaching and feedback discussing Video 3 Teachers interviews + feedback questionnaire Grades 4-9: InSitu mobile-ratings by students and teachers Grades 4-9: InSitu mobile-ratings by students and teachers Grades 4-9: InSitu mobile-ratings by students and teachers
Mikä parhaiten toimii? (meta-analyysi 72 tutkimusta; Timperley et al., 2007) 1. Riittävän pitkäkestoinen ajanjakso, jolloin voi kehittää opetusta ja oppia siitä. 2. Ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntäminen. 3. Opettajien mahdollisuus syventää tietämystään ja osaamistaan niillä alueilla, jotka edistävät opiskelijoiden oppimista. Usein opetuksen kehittämisestä hyötyvät eniten heikosti menestyvät opiskelijat. 4. Opettajien käsitysten ja oppimista, opettajaa ja opiskelijaa koskevien uskomusten haastaminen. 5. Yhdessä oppiminen: opettajat oppivat toistensa kokemuksista. 6. Johdon tuki.
Muutoksen aikaansaaminen pedagogisessa toiminnassa Neljä keskeistä muutokseen vaikuttavaa tekijää (Ertmer & Ottenbreit-Leftwich 2010) 1. Tieto ja tietoisuus 2. Itseluottamus 3. Pedagogisten uskomusten haastaminen 4. Kouluyhteisön kulttuuriin vaikuttaminen Opettajan uskomukset oppimisesta ja opettamisesta ovat keskeisiä, kun opettaja valmistelee opetustilanteen ja valitsee keinot tukea oppimista (esim. Ertmer 2005; Kagan 1992). Opettajakeskeiset uskomukset: korostuu tiedon siirto. Oppilaskeskeiset uskomukset: oppijan vastuu omasta oppimisesta, tiedon rakentaminen yhdessä (Meirink, Meijer, Verloop & Bergan 2009).
Kirjallisuutta Alexander, R. (2000). Culture and pedagogy: international comparisons in primary education. Oxford: Blackwell Publishers. Alexander, R. (2008). Towards Dialogic Teaching: rethinking classroom talk (4th edition). York: Dialogos. Ertmer, P. & Ottenbreit-Leftwich, A. (2010). Teacher Technology Change: How Knowledge, Confidence, Beliefs, and Culture Intersect. Journal of Research on Technology in Education 42, 255 284. Hannula, M. (2012). Dialogia etsimässä pienryhmäkeskusteluja luokassa. Jyväskylä Studies in education, Psychology and Social research, 446. Jääskelä, P., Poikkeus, A-M., Vasalampi, K., Valleala, U-M., and Rasku-Puttonen, H. 2016. Assessing agency of university students: validation of the AUS Scale. Studies in Higher Education. DOI:10.1080/03075079.2015.1130693. Lehesvuori, S., Viiri, J. & Rasku-Puttonen, H. (2013). Dialoginen vuorovaikutus luonnontieteissä. Kasvatus 44, 381-393. Lerkkanen, M.-K., Niemi, P., Poikkeus, A.-M., Poskiparta, M., Siekkinen, M., & Nurmi, J-E. (2006). [The First Steps Study (Alkuportaat)]. Unpublished data, University of Jyväskylä. Finland. Muhonen, H., Rasku-Puttonen, H., Pakarinen, E., Poikkeus, A-M., & Lerkkanen, M-K. (2016). Scaffolding through dialogic teaching in early school classrooms. Teaching and Teacher Education, 55, 143 154. Muhonen, H., Rasku-Puttonen, H., Pakarinen, E., Poikkeus, A.-M. & Lerkkanen, M.-K. (2017). Knowledge-building patterns in educational dialogue. International Journal of Educational Research 81, 25-37. Muhonen, H., Pakarinen, E., Rasku-Puttonen, H., Poikkeus, A.-M. & Lerkkanen, M.-K. (käsikirjoitus). The quality of educational dialogue and association to academic performance. Rasku-Puttonen, H., Lerkkanen, M., Poikkeus, A., & Siekkinen, M. (2012). Dialogical patterns of interaction in pre-school classrooms. International Journal of Education Research. 53, 138 149. Vasalampi, K., Metsäpelto, R.-L., Salminen, J., Lerkkanen, M.-K., & Poikkeus, A.-M. (2016). Enhance student engagement through teacher intervention. Paper in process. Viiri, J., Hiltunen, J., Hähkiöniemi, M. Jokiranta, K., Lehesvuori, S. & Nieminen, P. (2016). Dialogic argumentation for learning. Esitelmä. Tutkimusseuran päivät 2016. 37
Kiitos! Yhteystiedot: www.jyu.fi helena.rasku-puttonen@jyu.fi