Ilpo Lehtonen
Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Pilotin päättymisen jälkeen tuotetussa raportissa on kuvattu mallintamisen toteutuminen sekä ehdotettu toimenpiteitä miten työohjaus saataisiin toimivaksi työkaluksi pelastuslaitoksen arkeen.
Työnohjauksen mallintaminen käynnistyi 12/13 ja päättyi 12/14. Kohde ryhmäksi valittiin paloesimiehet koska heidän tarpeensa työnohjaukseen arvioitiin kohderyhmässä suurimmaksi. Ryhmään rekrytoitiin viisi vapaaehtoista paloesimiestä samasta työvuorosta. Näin voitiin varmistaa kaikkien osallistuminen kustannustehokkaasti omana työaikana.
Työnohjaajina toimivat allekirjoittanut sekä Jarmo Nissilä Helsingin Pelastuslaitoksen osaamiskeskuksesta. Tapaamisia oli projektin aikana yht. 11 kertaa. Erilaisista työhön liittyvistä syistä paikalla oli keskimäärin neljä viidestä osallistujasta. Arviointeja suoritettiin kaksi kertaa, kevään 2014 jälkeen kirjallisesti sekä päättymisen yhteydessä käydyllä keskustelulla
Asteikolla 1 erittäin huono 5 erittäin hyvä osallistujat antoivat työnohjauksen hyödyllisyydestä arvosanan 5 ja toteutumisesta arvosanan 3. Projektiin varattiin 10000e rahaa lähinnä sijaisten ja vetäjän palkkakustannuksiin. Toteutuneet kustannukset olivat lopuksi vain noin 3000e koska sijaisia ei tarvinnut käyttää kuin 7 kertaa 55 mahdollisesta.
Toimivuudesta annettiin seuraavanlaisia kommentteja: Kaikki osallistujat samasta työvuorosta Toteuttaminen työaikana ehdottoman tärkeää, varmistaa osallistumisen Pitää olla järjestelmä tuuraajien varmistamiseksi Rauhallinen paikka tärkeä Kesto 1 1,5 vuotta, tapaamiset 1 kk välein pois lukien kesälomakauden. Noin 11 12 kertaa. Optimaalinen koko 4-6 henkilöä Mahdollisuus jatkaa kevennetysti esim. 4 krt. vuodessa Ehdottomasti vapaaehtoisuuteen perustuvaa.
Menettely antoi vahvaa tukea omaan esimiestyöhön ja auttaa jaksamaan sen toteuttamisessa. Toisten kuuleminen auttaa jaksamaan sekä havainto, että muillakin samanlaisia ongelmia. Saada omaa aikaa itsensä huoltamiseen ja kehittämiseen. Mahdollisuus saada tietoa ja keskustella toisten toimintamalleista. Käsiteltiin asioita jotka eivät tule esiin muissa tilanteissa kuten esimerkiksi koulutuksissa. Tutustuminen saman vuoron esimiehiin, kollegiaalisuuden ja yhteistyön vahvistuminen. Muiden kuunteleminen ja keskusteluun osallistuminen on antanut mahdollisuuden oivalluksiin ja sitä kautta tilaisuuden tarkastella omia toimintatapoja.
Työnohjaus rikkoo rutiineja. Tärkeää että työnohjaajat ovat pelastusalalta. Tapaamisessa ennakkoon sovitut aiheet, mutta mahdollisuus myös akuuttien ongelmien purkuun. Mahdollisuus löytää välineitä hankalien tilanteiden hallintaan. Yksimielinen halu jatkaa tapaamisia noin 4 krt. vuodessa. Jatkuvuus! koetaan erittäin tärkeäksi. Toivottavasti ei vain ohimenevä sessio.
Porrastetaan kehittäminen arvioidun ohjaustarpeen mukaan. Toteutetaan ensin paloesimiehille ja palomestareille, sen jälkeen palomiehille sekä ensihoitajille. Lopuksi laajennetaan koskemaan muita ammattiryhmiä. Porrastaminen mahdollistaa työnohjausresurssien parhaan hyödyntämisen Koko pelastuslaitoksen kattavan ohjausmenettely olisi mahdollista toteuttaa noin 5 vuoden aikajänteellä.
Henkilöstötoimintoon pää- tai sivutoiminen työhyvinvoinnista, työssäjaksamisesta, henkisestä työsuojelusta sekä kriisitilanteista vastaava asiantuntija. Kolme koulutettua oman toimen ohella toimivaa työnohjaajaa, mikä mahdollistaa useamman ryhmän valmentamisen samanaikaisesti sekä kyvyn reagoida akuutteihin ja ennakoimattomiin työnohjaus tarpeisiin. 2-3 uutta työnohjaajan rekrytointi ja koulutus tulee käynnistää välittömästi, koska kaksi nykyistä ohjaajaa jää eläkkeelle noin kahden vuoden päästä. Näin varmistettaisiin pelastusalaa tuntevien ohjaajien saatavuus.