RAITIOTIEHANKE RAITIOTIEN YLEISSUUNNITELMAN TARKISTUS KESKUSTAKADUILLA

RAITIOTIEHANKE RAITIOTIEN YLEISSUUNNITELMAN TARKISTUS KESKUSTAKADUILLA 2015

1

2 (62) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelualue... 4 2.2 Tavoitteet... 4 2.3 Raitiotie... 6 2.4 Joukkoliikennejärjestelmä... 7 2.5 Maankäyttö... 9 2.6 Liikenneverkko... 11 2.7 Liikenneturvallisuus... 12 2.8 Vuorovaikutus... 13 3 PIRKANKATU... 14 3.1 Historia... 14 3.2 Nykytila... 14 3.3 Tavoitteet... 16 3.4 Tarkastellut vaihtoehdot... 17 3.5 Suunnitelmaratkaisu ja vaikutukset... 18 4 ITSENÄISYYDENKATU... 21 4.1 Historia... 21 4.2 Nykytila... 21 4.3 Tavoitteet... 23 4.4 Tarkastellut vaihtoehdot... 25 4.5 Suunnitelmaratkaisu ja vaikutukset... 35 5 SAMMONKATU... 40 5.1 Historia... 40 5.2 Nykytila... 40 5.3 Tavoitteet... 43 5.4 Tarkastellut vaihtoehdot... 43 5.5 Suunnitelmaratkaisu ja vaikutukset... 49 6 SAMMONAUKIO... 53 6.1 Nykytila... 53 6.2 Tavoitteet... 54 6.3 Tarkastellut vaihtoehdot... 54 6.4 Suunnitelmaratkaisu ja vaikutukset... 56 7 KUSTANNUSARVIOT... 58 8 JATKOTOIMENPITEET... 61 9 LIITTEET... 62

3 (62) 1 Johdanto Kaupungin sisäinen julkinen liikenne hoitui pääosin hevoskyydillä 1900-luvun alkuun saakka, jolloin kadulle ilmestyivät ensimmäiset yksityisautot. Vähitellen myös julkinen liikenne siirtyi käyttämään linja-autoja. Raitiotien rakentamisesta keskusteltiin jo vuonna 1907 ja raitiotien rakentamisen piti alkaa kesällä 1923, mutta hanke keskeytyi taloudellisista syistä. Samanaikaisesti oli kuitenkin alettu suunnitella uutta siltayhteyttä kosken ylitse. Nykyisestä Hämeensillasta järjestettiin suunnittelukilpailu vuonna 1924. Raitiotien suunnittelua ei enää jatkettu, vaan Tampereella otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön sähkökäyttöiset johdinautot, rollikat, jotka alkoivat liikennöidä Hämeenkadulla vuonna 1948. Johdinautoliikenne lakkautettiin vuonna 1976 ja sen jälkeen kaupungin sisäistä liikennettä on hoidettu perinteisillä linja-autoilla. Tampereen kaupunki on valmistellut raitiotien toteuttamista Tampereelle aktiivisesti viime vuodet. Kaupunkiraitiotien alustava yleissuunnitelma Hervannan ja Lentävänniemen välille valmistui syksyllä 2011. Tammikuussa 2013 aloitettiin raitiotien varsinaisen yleissuunnitelman laatiminen, joka valmistui syksyllä 2014. Raitiotien rakentamisen ensimmäisessä vaiheena ovat linjat Hervanta-keskusta ja keskusta-tays, joiden toteuttamiseen meneillään oleva kehitysvaihe tähtää. Raitiotie tulee kulkemaan pääosin kaupungin pääkatuja pitkin ja sen sovittaminen nykyiseen katurakenteeseen aiheuttaa merkittäviä muutoksia katujen nykytilaan. Ajoneuvoliikenteen kapasiteetti vähenee raitiotiekaduilla ja ajoreitteihin tulee muutoksia. Kapasiteetin väheneminen koskee sekä kaistamääriä että pysäköintipaikkoja. Bussiliikenteen linjastoa uudistetaan raitioliikenteeseen sopiviksi ja maankäyttöä tiivistetään raitiotien varrella, joka lisää asukkaita ja palveluita reitin varrelle. Raitiotien vuoden 2014 yleissuunnitelmassa on esitetty raitiotien paikka katurakenteessa ja muutokset katuverkolle yleisellä tasolla. Ennen raitiotien ensimmäisen vaiheen toteuttajan valintaa sekä katu- ja rakennussuunnitelmien laadinnan aloittamista tehdään tarkentavia yleissuunnitelmia tärkeimpien katujen osalta. Toiminnalliset ratkaisut pyritään tekemään yleissuunnitelmien tarkistusvaiheessa, joissa suunnittelutarkkuus vastaa katujen yleissuunnitelmaa. Raitiotiekatujen tarkennetut yleissuunnitelmat hyväksytetään yhdyskuntalautakunnassa jatkosuunnittelun pohjaksi vuoden 2015 aikana. Seuraava suunnitteluvaihe tulee olemaan allianssin kehitysvaiheessa tehtävä katu- ja rakennussuunnittelu. Katusuunnitelma laaditaan kaikista asemakaava-alueen kaduista ja se on virallinen asiakirja, jota koskee maankäyttö- ja rakennuslain mukainen hyväksymismenettely. Katusuunnitelmien laatiminen aloitetaan projektiallianssin käynnistyttyä. Katu- ja rakennussuunnitelmat valmistuvat allianssin noin vuoden kestävän kehitysvaiheen aikana. Laadittavien suunnitelmien runsaan määrän ja haastavuuden takia aikataulu tulee olemaan erittäin tiukka. Tämä suunnitelma käsittää keskustan katujen, suunnitelmat, jotka on tehty katujen yleissuunnitelma tarkkuudella. Suunnittelualue on esitetty kuvassa 2.1. Vastaavia suunnitelmia on laadittu kevään 2015 aikana myös Prismakeskuksella, Hervannassa ja TAYS:in alueella. Suunnitelman tilaajana on toiminut Tampereen kaupunki, josta työtä on ohjannut laajaalainen työryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut yleisten alueiden suunnittelupäällikkö Ari Vandell. Suunnittelutyön on laatinut Sito Oy, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut Juha Mäkinen. Liikennesuunnittelun erikoisasiantuntijana on toiminut Seppo Karppinen ja suunnittelijoina Tero Backman ja Antti Haukka. Katuympäristöstä ja kaupunkikuvasta ovat vastanneet erikoisasiantuntijana Ulla-Kirsti Junttila ja suunnittelija Sisko Hovila. Laadunvarmistuksesta on vastannut Tenho Aarnikko.

4 (62) 2 Lähtökohdat 2.1 Suunnittelualue Tässä suunnitelmassa on tehty tarkennuksia raitiotien yleissuunnitelmaan Tampereen keskustan kaduilla. Tarkastelualueena on ollut Pirkankatu Pyynikintorin ja Hämeenpuiston välillä, Itsenäisyydenkatu asematunnelin ja Sammonaukion välillä sekä Sammonkatu Sammonaukion ja Väinämöisenkujan välillä. Edellä mainittujen katujen lisäksi suunnittelualueeseen on kuulunut Sammonaukion liikennejärjestelyt, jota on tarkasteltu erilliskohteena. Sammonkadun itäpäässä suunnitelma liittyy Rieväkadun raitiotiesuunnitelmaan ja Sammonaukiolla Teiskontien raitiotiesuunnitelmaan. Molempien raitiotielinjojen osalta on samanaikaisesti laadittu vastaavia yleissuunnitelman tarkennuksia. Osalla suunnitteluratkaisuista on ollut vaikutuksia myös Hämeenkadun yleissuunnitelmassa esitettyihin ratkaisuihin, erityisesti Hämeenkadun, Rautatienkadun ja Itsenäisyydenkadun liittymäalueen ratkaisuihin. Hämeenkadun ratkaisut eivät kuitenkaan sisälly tähän suunnitelmaan vaan yhteenvedossa on ainoastaan mainittu aiheutuvat muutostarpeet. Kuva 2.1 Suunnittelualue 2.2 Tavoitteet Yleissuunnitelman tarkennuksen tavoitteena on varmistaa vuonna 2014 laaditussa yleissuunnitelmassa esitettyjen ratkaisujen korkea laatutaso ja tarkentaa yleissuunnitelmassa avoimiksi jääneitä asioita. Raitiotien suunnittelun seuraava vaihe on allianssityönä tehtävä vuoden kestävä kehitysvaihe. Kehitysvaiheen aikana raitiotiestä laaditaan tarkat katusuunnitelmat. Yleissuunnitelman tarkennuksilla pyritään ratkaisemaan toiminnalliset suunnitteluratkaisut ennen kehitysvaiheen alkamista, jotta kehitysvaiheessa voidaan keskittyä toteuttamista palvelevien suunnitelmien tekemiseen, eikä periaateratkaisuja enää kehitysvaiheessa tarvitse ratkoa. Tässä suunnitelmassa on esitetty tarkennuksia keskusta-hervanta ja keskusta-tays linjojen osalta raitiotielinjan paikkaan katutilassa, pysäkkiratkaisuihin, liittymäjärjestelyihin,

5 (62) jalankulun ja pyöräilyn järjestelyihin huomioiden korkealuokkaisen kaupunkikuvan säilyttäminen sekä kehittäminen. Tavoitteena on luoda raitiotiestä mahdollisimman sujuva liikennemuoto ilman laatutasoa heikentäviä kompromissiratkaisuja. Raitiotiesuunnittelun kanssa samanaikaisesti on Tampereen kaupunki suunnitellut linja-autoliikenteen reittejä ja niiden yhteen kytkentää raitiotiejärjestelmään. Keskustan kaduilla pyritään myös korkeatasoiseen kaupunkikuvalliseen ratkaisuun, jossa katujen ilmettä pyritään muuttamaan mahdollisimman vähän. Katujen historiatarkasteluilla on varmistettu raitiotieratkaisujen sopivuus kaupunkikuvaan. Pääasialliset tavoitteet ovat liikenteellisiä ja kaupunkikuvallisia. Kaupunkikuvaan ja muun muassa pysäkkiratkaisujen laatutasoon vaikuttavat suuresti käytettävät materiaalit ja kalusteet. Katuympäristön laatuvaatimuksista on yleissuunnitelmien tarkennusten rinnalla laadittu erillinen Tampereen raitiotieympäristöohje. Ympäristöohjeessa esitetään laatuvaatimukset eri katutyypeillä käytetyistä pintamateriaaleista sekä pysäkkien laatuvaatimuksista ja annetaan esimerkkejä katukalusteiden teemoittamisesta ja brändäämisestä raitiotielinjalla. Tässä työssä viitataan käytettävien kalusteiden ja pintamateriaalien osalta ympäristöohjeeseen. Raitiotien kehittämiseen liittyen on tehty nettikysely, jonka tuloksia sovittiin otettavaksi soveltuvin osiksi työn tavoitteiksi. Nettikyselyssä esiin nousseet viisi tärkeintä asiaa Pirkankadulta, Itsenäisyydenkadulta ja Sammonkadulta on esitetty alla. Kuva 2.2 Pirkankadun nettikyselyn tulokset Kuva 2.3 Itsenäisyydenkadun nettikyselyn tulokset

6 (62) Kuva 2.4 Sammonkadun nettikyselyn tulokset Tarkemmat tavoitteet ja tarkastellut parannustoimenpiteet sekä esitettävät suunnitteluratkaisut ja niiden vaikutukset on esitetty tarkemmin kaduittain luvuissa 3-6. 2.3 Raitiotie Raitiotien yleissuunnitelma käsittelee raitiotietä kokonaisuutena Hervannan ja Lentävänniemen välillä. Koska raitiotien toteutus on päätetty jakaa kahteen vaiheeseen, joista ensimmäinen vaihe kattaa Hervannan ja Pyynikintorin sekä Pyynikintorin ja TAYS:in väliset linjat on tässä työssä tarkasteltu vaiheittain toteuttamisesta aiheutuvia muutostarpeita linjalla sekä erityisesti Pyynikintorin pääteasemalla. Vaiheistuksen lisäksi tässä työssä on tarkennettu raitiotien toteuttamisen vaikutuksia raitiotiekatujen muihin toimintoihin ja liikenneverkkoon raitiotien ympärillä. Erityistä huomiota on kiinnitetty yleissuunnitelmassakin mainitun raitiotielinjan mahdollisimman suoran linjauksen mahdollistamiseen. Suoralla linjauksella tavoitellaan korkeaa matkustusmukavuutta ja minimoidaan raitiotien aiheuttamaa melua. Toinen merkittävä tarkastelun kohde on ollut raitiotiepysäkkien sijoittaminen ja vaihtopysäkkien toimivuus. Pysäkkimäärää on pyritty pitämään raitiotien yleissuunnitelmaa vastaavana ja pysäkkejä ja niiden sijainteja on tarkennettu hieman Itsenäisyydenkadulla sekä Sammonkadulla. Raitiotiellä on esitetty vaihtoraiteet noin kahden kilometrin välein. Vaihtoraiteen tarkoituksena on mahdollistaa raitiovaunun raiteenvaihto esimerkiksi häiriötilanteessa, jossa toinen raitiovaunu mahdollisesti pysähtyy raiteelle. Vaihtoraiteet tarvitaan myös linjan päissä jossa raitiovaunu vaihtaa raidetta vaihtaessaan kulkusuuntaa. Ensimmäisessä vaiheessa raitiotielinjan päättyessä Pyynikintorille tarvitaan sinne vaihtoraide. Vuoden 2014 yleissuunnitelmassa on esitetty vaihtoraide Sepänkadulle, mutta raitiotielinjaa ei ole liikennöinnin kannalta taloudellista rakentaa Sepänkadulle, vaan päätepysäkki sijoitetaan Pyynikintorin kohdalla. Vaihtoraiteiden paikat on tarkasteltu kokonaisuudessaan Pyynikintorin ja Sammonkadun eteläosan välillä. Vaihtoraiteiden paikat on esitetty kuvassa 2.5. Vuoden 2014 raitiotien yleissuunnitelmassa Hervannan ja Lentävänniemen väliselle linjalle on esitetty 13 sähkönsyöttöasemaa, jotka sijoitetaan noin kahden kilometrin välein. Raitiotien ensimmäisessä toteutusvaiheessa raitiotielinja päättyy Pyynikintorille, jonne on sijoitettava yksi sähkönsyöttöasema. Sähkönsyöttöasema voidaan sijoittaa omaan rakennukseen, nykyisiin rakennuksiin tai vaikka maan alle. Sen tilantarve on noin 80 m2 ja se on sijoitettava niin, että huoltotyöt voidaan tehdä helposti ja että päämuuntamo voidaan vaihtaa. Tässä työssä tarkasteltiin sähkönsyöttöasemien sijoittamista kokonaisuutena Pirkankadun ja Sammonkadun välisellä raitiotielinjalla. Suunnitelmassa on esitetty alustavat paikat, joihin sähkönsyöttöasema on raitiotien vaatimuksesta sijoitettava. Jatkosuunnittelussa säh-

7 (62) könsyöttöasemien sijoittamiseen ja integroimiseen osaksi kaupunkikuvaa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sähkönsyöttöasemien paikat on esitetty kuvassa 2.5. Ratajohto voidaan rakentaa päätekiristettynä ajolankana tai painokiristettynä ajojohtimena. Päätekiristettyä ajolankaa käytettäessä maksimi jännepituus ripustuspisteiden välillä on 28 metriä ja raitiovaunun suurin sallittu nopeus 50 km/h. Painokiristettyä ajojohdinta käytettäessä maksimi jännepituus ripustuspisteiden välillä on 60 metriä ja teoreettinen maksiminopeus 120 km/h. Kuva 2.5 Sähkönsyöttöasemat ja raiteenvaihtopaikat 2.4 Joukkoliikennejärjestelmä Raitiotie on uutena elementtinä osa Tampereen joukkoliikennejärjestelmää, jonka reiteistä ja suunnitelmista vastaa Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikkö. Raitiotien sisältävän joukkoliikennejärjestelmän suunnittelu on etenkin bussilinjaston osalta vielä kesken, joten tämän työn tarkasteluissa on käytetty alustavia, raitiotien yleissuunnitelman aikana laadittuja bussilinjastosuunnitelmia. Raitiotien toteuttaminen aiheuttaa muutoksia bussilinjojen reitteihin ja aikatauluihin, koska raitiotien kanssa samoilla reiteillä ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää liikennöidä samaan aikaan busseilla. Nykyisellä bussiliikenteellä esimerkiksi Hämeensillan ylittää ruuhkatunnin aikana noin 250 bussia. Raitiotie mahdollistaa suuren kapasiteettinsa ja tiheän vuorovälin ansiosta usean bussivuoron korvaamisen yhdellä raitiotielinjalla, minkä vaikutus esimerkiksi Hämeenkadun läpi kulkevaan liikenteeseen on suuri.

8 (62) Kuva 2.6 Joukkoliikenteen nykytilanne Itsenäisyydenkadulla ja Sammonkadulla Kuva 2.7 Luonnos mahdollisista bussilinjoista Itsenäisyydenkadulla ja Sammonkadulla raitiotien rakentamisen jälkeen Raitiotien reitillä tulee olemaan osuuksia, joissa ei ole päällekkäistä bussiliikennettä mutta paikoin voi samalla reitillä kulkea useampikin bussilinja raitiotien kanssa. Hervannan valtaväylällä ei ole tarkoitus liikennöidä lainkaan busseilla samaan aikaan raitiotien kanssa. Sammonkadulla ei ole välttämätöntä tarvetta bussiliikenteelle, mutta jos raitiovaunut täyttyvät jo ennen Sammonkatua, voi kadulla muodostua tarve liikennöintiin myös busseilla. Raitiotien kanssa päällekkäisiä bussireittejä vähennetään keskusta-alueella ainakin Hä-

9 (62) meenkadulla, Itsenäisyydenkadulla ja Teiskontiellä. Hervannassa Insinöörinkadulla bussiliikenteen rooli on edelleen vahva, mutta bussilinjojen luonne muuttuu runkolinjoista enemmän liityntälinjoiksi. Pirkankadun suunnittelutilanne on vielä eniten avoinna, koska yleissuunnitelman mukainen bussilinjasto suunniteltiin tavoitevuodelle 2030 sillä oletuksella, että raitiotie ulottuu myös Lentävänniemeen saakka. Yleissuunnitelman jälkeen raitiotien tavoiteaikataulua on kuitenkin muokattu siten, että ensimmäisessä vaiheessa raitiotie ulottuu vain Pyynikintorille saakka. Tässä työssä on keskitytty tähän tavoitevaiheeseen, jolloin Länsi-Tampereen bussilinjaston voi olettaa pysyvän jotakuinkin nykyisellään, mutta tämä ratkaistaan tarkemmin jatkosuunnittelussa. Uusi järjestelmä perustuu raitiotiehen ja sen syöttölinjoihin sekä bussilla liikennöitäviin runkolinjoihin niillä alueilla, minne raitiotie ei ulotu. Uudessa järjestelmässä vaihtoyhteydet korostuvat huomattavasti nykyistä enemmän etenkin raitiotien vaikutusalueella, koska raitiotie tulee korvaamaan useampia nykyisiä bussilinjoja, jolloin suoria bussiyhteyksiä keskustaan poistuu. Toisaalta raitiotiehen kytketyillä bussiliikenteen syöttölinjoilla pystytään tarjoamaan tiheämpi vuoroväli kuin keskustaan asti kulkevilla bussilinjoilla. Esimerkiksi Hervannassa voidaan toteuttaa Hervannan sisäisiä tai naapurialueille ulottuvia syöttölinjoja, jotka keräävät matkustajat vaihtopysäkeille, joista matka jatkuu raitiovaunulla kohti keskustaa. Vaihtopysäkeillä tapahtuvien vaihtojen toimivuuteen ja vaivattomuuteen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota sekä fyysisen katuinfran että bussireittien ja -linjaston suunnittelussa. Lähtökohtaisesti liityntäbussit liikennöivät samalla vuorovälillä kuin raitiotie, jolloin vaihdot saadaan synkronoitua niin, että vaihdon aiheuttama odotusaika on mahdollisimman pieni. Ideaalitilanteessa vaihto voidaan tehdä kävelemällä suoraan pysäkille saapuvasta raitiovaunusta/bussista pysäkiltä lähtevään bussiin/raitiovaunuun. Vaihtomatka on pienimmillään noin 5 metriä (kävellen pysäkkilaiturin puolelta toiselle) ja suurimmillaankin noin 50 metriä (maks. yksi katuylitys, näköyhteys pysäkiltä toiselle). Kaikkein tärkeimmät, edelliset kriteerit täyttävät vaihtopysäkit tulevat sijaitsemaan keskustan ulkopuolella: Hervannassa Hervantakeskuksella ja Opiskelijankadulla, Kalevassa Rieväkadulla sekä TAYS:in alueen itäreunassa Lääkärinkadulla. Keskustan raitiotiekaduilla merkittäviä raitiotien ja bussien vaihtopysäkkejä tulevat olemaan ainakin Pyynikintori, Keskustori, Koskipuisto. Lisäksi Tammelan stadionin pysäkki tulee olemaan tärkein pysäkki, jossa vaihdetaan raitiotielinjasta toiseen. Raitiotiellä tullaan todennäköisesti liikennöimään viikonloppuisin myös yöllä, mutta arkiyöt sunnuntaista torstaihin tullaan varaamaan kiskojen pienimuotoisille huoltotöille, joten arkiyöliikenteen hoitamiseen busseilla tulee varautua myös raitiotiekaduilla. Kaduille, joilla ei ole säännöllistä bussiliikennettä, tulee osoittaa bussipysäkit, joita voidaan käyttää yöliikenteessä sekä mahdollisissa raitiotien häiriötilanteissa. Lähtökohtana on, että näitä pysäkkejä ei käytetä kuin poikkeustilanteissa, joten niiden ei tarvitse olla laadultaan yhtä korkeatasoisia kuin normaalien bussipysäkkien. Ajoratapysäkki on useimmiten soveltuva ratkaisu. 2.5 Maankäyttö Keskusta-alueen osalta raitiotie sijoittuu tiiviisti rakennettuun ympäristöön, jonka maankäyttö on pääosin rakentunut valmiiksi. Maankäytön täydennysrakentamista ja kehityskohteita suunnittelualueella on kuitenkin runsaasti, koska Tampereen keskustaa kehitetään voimakkaasti. Merkittäviä kehityskohteita ovat mm. Pyynikintori, Tullinalue sekä Tammelan stadion sekä Sammonkadun täydennysrakentamishankkeet. Lisäksi suunnittelussa tulee huomioida kulttuuriympäristöllisesti arvokkaat alueet, jotka on määritetty tarkastelualueella kuviin 2.8 2.10. Lähes koko suunnittelualue kuuluu RKY-alueeseen: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt.

10 (62) Kuva 2.8 Kulttuuriympäristöllisiä arvoja keskustan länsiosassa Kuva 2.9 Kulttuuriympäristöllisiä arvoja keskustassa ja sen itäosassa Kuva 2.10 Kulttuuriympäristöllisiä arvoja Sammonkadun ympäristössä

11 (62) 2.6 Liikenneverkko Raitiotie tuo muutoksia niillä kaduilla, joilla se fyysisesti rakennetaan, mutta vaikutukset heijastelevat myös laajemmalle alueelle. Raitiotiestä liikenneverkolle aiheutuvia muutoksia on tarkasteltu Tampereen kaupungin liikenneverkkoselvityksessä (TAKLI 2013), jossa on esitetty vuoden 2030 liikenne-ennuste. TAKLIn liikenneverkko ja sen tavoitteet on ollut lähtökohtana tässä työssä ja sen ratkaisuissa. Liikenne-ennusteessa on huomioitu raitiotien toteuttaminen 2.vaiheeseen asti sekä Rantaväylä (rakennusvaiheessa) ja Ratapihankatu, jotka toteutuvat ennen vuotta 2020. Vuoden 2030 liikenne-ennusteeseen sisältyvät myös Tampereen maanalainen pysäköintiratkaisu, josta ensimmäinen osa P-Hämppi on valmistunut 2012 ja toinen osa P-Kunkku on suunnitteluasteella. Raitiotie sijoittuu keskusta-alueella aina omalle kaistalleen, mikä on selvästi erotettu muusta katutilasta, eikä sekaliikennekaistoja toteuteta Hämeenkatua lukuun ottamatta. Hämeenkadulla raitiotien kanssa liikennöi bussit, taksit ja huoltoliikenne. Raitiotien rakenne vie kadun leveydestä noin seitsemän metriä, joka vastaa kahta autoliikenteen ajokaistaa. Pysäkkien kohdalla tilantarve laiturirakenteineen on kaksinkertainen. Raitiotien tarvitsema tila kaventaa nykyisiä ajoratoja ja vähentää paikoin autoliikenteen kapasiteettiä. Pirkankadun ja Itsenäisyydenkadun kohdalla tämä tarkoittaa nykyisten 4- kaistaistaisten ajoratojen kaventumista 2-kaistaisiksi, joista käytännössä poistuu nykyiset bussikaistat. Sammonkadulla nykyisen katutilan keskimmäisten ajokaistojen tilalle tulee raitiotie, jolloin autoliikenteen käyttöön jäävät ainoastaan kadun reunoilla olevat, nykyisin pysäköintiin ja tontille ajoon käytetyt yksisuuntaiset kaistat (talouskaistat). TAKLIn tavoiteverkossa Pirkankadun läpikulkuliikenne vähenee sen siirtyessä Paasikiventielle ja Rantaväylän tunneliin, josta on suunnitteilla sujuva yhteys mm. Kunkun ja Hämpin parkkeihin. Hämeenkadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi vähentää tarvetta käyttää Pirkankatua ja Itsenäisyydenkatua. Sammonkadun rooli läpiajoväylänä vähenee ja se palvelee tulevaisuudessa lähinnä lähialueen liikennettä. Näin Sammonkadun liikennemäärän ja välityskyvyn laskeminen on tavoitteiden mukaista. Liikennettä siirtyy Sammonkadulta Teiskontielle, Kalevantielle ja Paasikiventielle. Liikenne-ennusteessa Itsenäisyydenkadun ja Sammonkadun autoliikenteen liikennemäärän on ennustettu laskevan nykyisestä lähes puoleen. Pirkankadun liikennemäärä vähenee asteittain Hämeenkadun muuttuessa joukkoliikennekaduksi ja raitiotielinjan jatkuessa Pyynikintorilta Lielahteen. Mariankadun ja Sepänkadun välisellä osuudella liikennemäärien väheneminen ei ole merkittävää.

12 (62) Kuva 2.11 Tampereen keskustan liikenne-ennuste 2030, Lähde TAKLI/Tampereen kaupunki Katuverkolle on suunnitelmassa esitetty kaistakapasiteetin vähentymisen lisäksi muutoksia, jotka koskevat vähäliikenteisten sivukatujen katkaisua Pirkankadulla sekä liikenteen rajoittamista kääntymiskielloin Itsenäisyydenkadulla. Raitiotiesuunnitelmassa on kokonaisuudessaan pyritty tekemään mahdollisimman vähän muutoksia liikenneverkolle varsinkin liikennettä rajoittavien toimenpiteiden osalta. Esitettävien muutosten kohdalla niiden liikenteellinen vaikutus on suhteessa saavutettaviin hyötyihin niin pieni, että ne on katsottu järkeviksi toteuttaa. Esitetyt muutokset on käsitelty kaduittain seuraavissa luvuissa. Jalankulun ja pyöräilyn kohdalla on tarkasteltu erityisesti reittien jatkuvuuksia, kadun ylitysten luontevia paikkoja ja turvallisuutta. Pyöräreittien kohdalla tavoitteena on toteuttaa Tampereen tavoitepyöräverkkoa. Pirkankadun, Itsenäisyydenkadun ja Sammonkadun raitiotiepysäkit sijaitsevat kaikki pyöräteiden varsilla ja jokaisen pysäkin yhteyteen esitetään toteutettavaksi pyöräpysäköintipaikkoja. Pyöräpysäköintipaikat ja niiden vaatima tilanterve on esitetty suunnitelmassa suuntaa-antavasti. Pyöräpysäköintipakkojen määrä on mitoitettu yleissuunnitelmassa esitettyjen nousijamäärä-arvioiden mukaan pysäkeittäin käyttäen laskukaavaa 1 pyöräpaikka / 10 nousijaa ruuhka-aikana (kello 06-09). Ruuhka-ajan nousijamääräksi on arvioitu 30 prosenttia vuorokauden nousijamäärästä. 2.7 Liikenneturvallisuus Raitiotie on aivan uusi elementti Tampereen liikenteessä, joten sen tuomiin muutoksiin ja liikenneturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Raitiotiepysäkit rakennetaan erittäin tarkoin laatuvaatimuksin turvallisuutta ja esteettömyyttä silmälläpitäen. Näin turvataan se, että keskustan katujen liikenneturvallisuustilanne paranee tai vähintään säilyy nykyisellä tasollaan tulevaisuudessa. Destia Oy on laatinut raitiotien vuoden 2014 yleissuunnitelmasta liikenneturvallisuusselvityksen. Turvallisuusselvityksessä kirjattiin suunnitelmaratkaisujen turvallisuuspuutteet ja luokiteltiin puutteet kolmeen kategoriaan A-C, jossa A on välittömiä toimenpiteitä vaativat puutteet, B puutteita joiden muuttamista tulisi harkita ja C puutteita jotka otetaan huomioon seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Itsenäisyydenkadun ja Sammonkadun osalta turvallisuusselvityksessä löydettiin B tason puutteita muutamista suojatieylityksistä. Näihin turvallisuuspuutteisiin on tässä selvityksessä esitetty ratkaisut ja kiinnitetty erityistä huomiota eri liikennemuotojen konfliktipisteiden vähentämiseen ja erottamiseen toisistaan.

13 (62) 2.8 Vuorovaikutus Raitiotien yleissuunnitteluvaiheessa oli mahdollista osallistua suunnitteluun mm. sidosryhmätyöpajoissa, yleisötilaisuuksissa sekä internetkyselyjen kautta. Yleissuunnitelmien tarkentamisen aikana keväällä 2015 on pidetty kaksi sidosryhmätilaisuutta, 6.5. Hervannan kaduista sekä 7.5. keskustan ja TAYS:in alueen kaduista. Tilaisuuksiin kutsuttiin edustajia eri käyttäjäkuntien etujärjestöistä, yrittäjien ja asukasyhdistysten edustajia sekä edustajat raitotiekatujen taloyhtiöistä. Sidosryhmätyöpajoissa esiteltiin suunnitelmaluonnoksia ja kerättiin palautetta ja kehitysehdotuksia. Saatu palaute ja esitetyt muutosehdotukset on huomioitu suunnittelun kokonaisuus huomioiden. Osa kehitysehdotuksista on esitetty tarkistettavaksi jatkosuunnittelussa. Raitiotiekaduista kysyttiin internetissä 24.4.2015 18.5.2015. Kyselyllä koottiin näkemyksiä katujen nykyisin mieluisiksi koetuista piirteistä, kehittämistarpeista raitiotien toteuttamisen yhteydessä, sekä raitiotiehen liittyviä huolenaiheita. Katuja ja yleissuunnitelman mukaisia raitiotiepysäkkejä pystyi kommentoimaan myös kartalla. Kyselyyn saatiin 1905 vastausta. Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään tarkemmassa jatkosuunnittelussa. Kuva 2.12 Sidosryhmätyöpajan muistiinpanoja kartalla Työpajojen muistiot ja internetkyselyn tulokset löytyvät raitiohankkeen internetsivuilla. Katu- ja rakennussuunnittelun aikana tullaan keskustelemaan mm. raitiotiekatujen taloyhtiöiden ja yrittäjien kanssa sekä järjestetään avoimia yleisötilaisuuksia, joista tiedotetaan suunnittelun käynnistyessä. Lisäksi raitiotien parissa työskentelee useita eri tahoja Tampereen kaupungin organisaatiosta ja suunnitelmia laatii samanaikaisesti useat eri konsulttitoimistot. Sisäinen vuorovaikutus eri suunnitteluosapuolien kanssa on ollut erittäin tärkeää, jotta suunnittelussa käytetään samoja laatustandardeja ja suunnitelmien yhteensovittaminen on liitoskohdistaan saumatonta. Suunnittelutyön käynnistyessä pidettiin yhteinen suunnittelukokous yleissuunnitelman laatineen Ramboll Oy:n suunnittelijoiden kanssa. Yhteisessä suunnittelukokouksessa varmistettiin taustat yleissuunnitelmassa esitetyille ratkaisuille ja käytiin läpi tarpeet tarkennuksille. Suunnittelutyön aikana suunnitelmien yhteensovittamiseksi on käyty tiivistä suunnitelmien vaihtoa eri osapuolten välillä.

14 (62) 3 Pirkankatu 3.1 Historia Karl Ludvig Engelin asemakaavassa vuodelta 1830 keskustan kaavaa jatkettiin länteen ja Aleksanterin kirkolle osoitettiin paikka Hämeenkadun päässä. Karl Albert Edelfeltin asemakaavassa vuodelta 1865 vahvistuivat Hämeenpuiston ja Pyynikinpuiston viheralueet sekä Amurin ja Kaakinmaan työväenasuntoalueet. Vuoden 1882 tonttikartassa Hämeenkatu on linjattu suorana Aleksanterin kirkon ohi Pyynikintorille asti. Suunnitelma ei kuitenkaan ole toteutunut, vaan Hämeenkatu rakennettiin bulevardimaisena pääkatuna vain Hämeenpuistoon asti. Kaupungin keskustasta länteen johtava Pirkkalan valtatie liittyi Carl Ludvig Engelin vuoden 1830 asemakaavan mukaisesti Kauppiaskatuun (nykyinen Kauppakatu), joka oli tuolloin kaupungin keskustan pääkatu. Vuoden 1865 palon jälkeen Hämeenkadusta muodostui pääkatu, joka taipui lännessä ja liitettiin 1930-luvulla nykyiseen Pirkankatuun, joka oli aiemmin nimeltään Pirkkalan valtatie ja muutettiin aiempaa katumaisemmaksi. Pirkankatu sijoittuu Pyynikin harjualueen ja Amurin ruutukaava-alueen väliin diagonaalisesti ruutukaavaan nähden. Kadun alkuosaa leimaa 1800-luvun lopun uusgotiikkaa edustava Aleksanterin kirkko (valmistui 1881) ja sitä ympäröivä Pyynikin kirkkopuisto vanhoine hautausmaineen. Aleksanterin kirkko ympäristöineen on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Muista julkisista rakennuksista merkittävin on Tampereen kaupungin pääkirjasto Metso Hämeenpuiston kulmassa. Rakennus on valmistunut vuonna 1986 suunnittelijoina Raili ja Reima Pietilä. Pyynikintorin asemakaava on vuodelta 1927. Toria reunustaa mm. klassismin hengessä toteutettu asuinkerrostaloryhmä ja torin päätyyn sijoittuva Tampereen lyseo (1935). Pyynikintoriin liittyy Heinätorin alue, jossa on kaupungin entinen vaakahuonerakennus vuodelta 1981. Pyynikintorin alue on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (RKY). 3.2 Nykytila Liikenne Kuva 3.1 Pirkankadun poikkileikkaus nykytilanteessa Pyynikin uimahallin kohdalla

15 (62) Pirkankatu on yksi keskustan sisääntuloväylistä lännen suunnalta ja sitä pitkin kulkee lähes 14 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Pirkankatu on suunnittelujaksolla 2+2-kaistainen, josta reunimmaiset kaistat ovat joukkoliikenteelle varattuja bussikaistoja. Pyynikintorin, Mariankadun ja Kortelahdenkadun liittymissä on erilliset vasemmalle kääntymiskaistat ja kyseiset liittymät ovat liikennevalo-ohjattuja. Sotkankatu, Mariankadun jatke Pirkankadun pohjoispuolella sekä Mustanlahdenkatu ovat Pirkankadun suunnasta yksisuuntaisia ja saavutettavissa Pirkankadulta ainoastaan idän suunnalta. Pirkankadulla ei ole kadunvarsipysäköintipaikkoja vaan lähimmät pysäköintipaikat sijaitsevat Pyynikintorilla ja Heinätorilla sekä sivukatujen varsilla. Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie sijaitsee Pirkankadun eteläreunalla, mutta se on paikoin hyvin kapea. Kaupunki onkin laatinut suunnitelman pyöräreitin siirtämisestä Pyynikintorin ja Pyynikin kirkkopuiston välillä eroteltuna väylänä Pyynikintorin ja F.E. Sillanpään katujen kautta. Pyynikintorilta keskustan kautta Tammelaan johtava ympärivuotinen pyöräilyn laatukäytävä on Puutarhakadulla. Runkolukittavia polkupyörän pysäköintipaikkoja sijaitsee Heinätorin ja pääkirjasto Metson edustoilla. Pirkankadun suunnittelujaksolla on viisi kadun ylittävää suojatieylitystä, Pyynikintorin läntisessä ja itäisessä liittymässä, Mariankadun, Kortelahdenkadun ja Mustanlahdenkadun liittymissä. Mustanlahdenkadun liittymän suojatie on valo-ohjaamaton, muissa liittymissä on liikennevalo-ohjaus. Pirkankadulla on vilkasta bussiliikennettä, kun suurin osa läntisistä kaupunginosista saapuvista busseista kulkea Pirkankadun kautta keskustaan. Suunnittelujaksolla on linjaautojen pysäkkiparit Pyynikintorin sekä Metson kohdalla, jotka on toteutettu levikkeellisinä pysäkkeinä. Pirkankadun pysäkkien lisäksi Pyynikintorilla sijaitsee bussiterminaali, joka toimii muutamien idästä saapuvien bussien päätepysäkkinä. Kuva 3.2 Pirkankatu nykytilanteessa Pyynikin uimahallin kohdalla

16 (62) Kaupunkikuva Entisen Pirkkalan valtatien eli nykyisen Pirkankadun ilme on säilynyt edelleen jossain määrin maantiemäisenä johtuen siitä, että kadun linjaus ei noudata ympäröivien alueiden ruutukaavan suuntaa. Lisäksi katu laskee voimakkaasti Hämeenpuiston suuntaan ja kääntyy jyrkästi puiston suuntaan ennen liittymistä Hämeenkatuun. Pirkankadun 24 m leveä katutila on nykyisin väljä eikä se rajaudu selkeästi. Katua rajaavat rakennusrivit ovat epäyhtenäisiä. Risteävät kadut sekä rakennuksilla rajatut ja avoimet tilat kadun varsilla vaihtelevat epäsymmetrisesti. Kadun voimakas kaltevuus leimaa katukuvaa ja katulinjan muutos Hämeenpuiston liittymässä katkaisee yhtenäisen katunäkymän. Pieni teos Hämeenpuistossa Pirkankadun ja Kauppakadun välisellä akselilla ei toimi kadun pääteaiheena. Pirkankatua ympäröivä rakennuskanta on iältään, arkkitehtuuriltaan ja katuun liittyviltä rakennusmassoiltaan epäyhtenäistä ja kirjavaa. Metso-kirjasto ja Aleksanterin kirkko ovat merkittävimmät julkiset rakennukset ja maamerkit vähän irti katulinjasta. Pyynikintori ja Heinätori ovat merkittäviä Pirkankatuun liittyviä kaupunkitiloja, mutta torien liittyminen katutilaan selkiytymätöntä. Pyynikin kirkkopuisto luo miellyttävän vihreän seinämän kadun eteläpuolelle ja tukee kadun diagonaalista linjausta. 3.3 Tavoitteet Raitiotien vuoden 2014 yleissuunnitelmassa on Pirkankadun jatkosuunnittelun tavoitteeksi asetettu raitiotien mutkittelun vähentäminen, mikä lisäisi matkustus mukavuutta merkittävästi. Mutkitteleva linjaus on syntynyt yleissuunnitelmassa kääntymiskaistatarpeiden ja suojatiesaarekkeiden vuoksi. Raitiotielinjan suoristaminen asetettiinkin keskeiseksi tavoitteeksi tarkennetussa yleissuunnitelmassa. Muita parannuksia pyrittiin löytämään ja tarkennuksia esittämään bussipysäkkien mitoitukseen, jalankulku- ja pyöräilyreitteihin, suojatieylityksiin sekä pyöräpysäköintiratkaisuihin. Liikenteellisten tavoitteiden lisäksi asetettiin suunnittelulle kaupunkikuvallisia tavoitteita. Liikenteelliset muutokset pyritään sijoittamaan nykyiselle katualueelle niin, että puistoalueille ei tarvitse tehdä muutoksia. Tampereen taidemuseon puistoalueella tavoite oli lähtökohtaisestikin epärealistinen mutta Pyynikin kirkkopuiston reuna otettiin tavoitteeksi pitää nykyisellään. Seuraavat asiat listattiin suunnitelmassa tavoiteltaviksi ja tarkasteltaviksi toimenpiteiksi: Raitiotielle selkeä ja suora linjaus katutilaa korostaen Kääntymiskaistojen ja suojateiden sovittaminen katutilaan raitiotien ehdoilla Laadukkaiden pysäkkijärjestelyjen varmistaminen Turvalliset suojatiejärjestelyt Risteävien poikkikatujen luonteva liittyminen/päättäminen Pirkankatuun Valaistuksen uusiminen ja mahdolliset yhteiskäyttöpylväät raitiotien kanssa Pyynikintorin ja Heinätorin luonteva liittyminen Pirkankatuun Katutilan jäsentäminen ja rajaaminen mm. istutuksin, raitiotierakenteilla ja valaistuskalustein sekä Pyynikin kirkkopuiston viherseinän korostaminen Kadun päätteen korostaminen Hämeenpuistossa esimerkiksi vapauden patsaan sijoittamisella Pirkankadun päähän

17 (62) 3.4 Tarkastellut vaihtoehdot Pirkankadun perusratkaisuun, jossa raitiotien kulkee kadun keskellä omassa tilassaan, ei tehty muutoksia, mutta raitiotielinjan suoristamismahdollisuuksia tarkasteltiin monesta näkökulmasta. Pirkankadun noin 24 metriä leveä katualue ei mahdollistanut suurien linjausmuutosten toteuttamista koska lisätilaa ajoradalle ei ollut saatavissa kapeilta jalkakäytäviltä tai puistoalueilta. Lisää tilaa raitiotielle saatiin poistamalla kadulta tarpeettomia keskisaarekkeita. Nykyisen ajoradan kaventuessa ja ajosuunitien ollessa erotettuna toisistaan raitiotiellä, voidaan erilliset keskisaarekkeet ajosuuntien kohdalla jättää toteuttamatta. Kaarteiden määrän väheni yleissuunnitelman kymmenestä viiteen Metson edustan ja Pyynikintorin pysäkin välisellä osuudella. Kortelahdenkadun ja Mariankadun välille jää yksi s-kaarre, koska molemmille kaduille on liikenteen sujuvuuden vuoksi toteutettava vasemmalle kääntymiskaistat. Muut kaarteet on saatu linjattu niin loiviksi, että niiden aiheuttama melu- ja tärinähaitta on pieni ja matkustusmukavuus on hyvä. Ensimmäisessä hankevaiheessa raitiotielinja päättyy Pyynikintorin pysäkille. Yleissuunnitelmassa Sepänkadulle esitetylle vaihtoraiteelle etsittiin vaihtoehtoinen paikka Pirkankadulta. Sepänkadun vaihtoraiteen paikka olisi sijainnut turhan kaukana päätepysäkiltä ja lisännyt näin ollen liikennöintikustannuksia. Ensisijainen paikka vaihtoraiteelle olisi ollut Pirkankadulla Pyynikintorin pysäkin länsipuolella, jolloin matkustajat pysäkille jätettyään raitiovaunu olisi käynyt vaihtamassa ajosuunnan vaihtoraiteella. Pyynikintorin länsipuolella Pirkankadun pituuskaltevuus on kuitenkin lähes neljä prosenttia, joka ei ole optimaalinen raitiovaunun pysähtymispaikaksi. Kadun pituuskaltevuuden muuttamista loivemmaksi ei katsottu järkeväksi, koska sen aiheuttamat muutostarpeet olisivat ulottuneet Pirkankadun ja Sepänkadun liittymään saakka. Toinen tarkasteltu vaihtoehto oli sijoittaa vaihtoraide Pyynikintorin pysäkin itäpuolelle, jossa raitiovaunu vaihtaa raidetta saavuttaessa pysäkille. Pysäkin itäpuolella kadun pituuskaltevuus soveltuu vaihtoraiteen paikaksi hyvin ja pysäkille saavuttuaan raitiovaunu on heti valmis jatkamaan matkaa kunnes kuljettaja on siirtynyt vaunun toisen pään ohjaamoon. Järjestely antaa myös mahdollisuuden järjestää Pyynikintorin raitiotiepysäkit niin, että ensimmäisessä vaiheessa toinen pysäkki toimii aina Hervannan linjan pysäkkinä ja toinen TAYS:in linjan pysäkkinä. Pysäkin sijoittuminen Pyynikintorin kohdalle aiheuttaa torin reunassa olevien yksisuuntaisten katujen ajosuunnan vaihdon. Tämä johtuu siitä, että pysäkin länsipuolella vasemmalle kääntyminen ei ole mahdollista tilanpuutteen vuoksi. Koska yksisuuntaiset kadut toimivat parina, niin muutoksen vaikutus jää vähäiseksi. Liikenneverkollisesti tarkasteltiin sivukatujen liittymien katkaisujen vaikutuksia. Yksisuuntaisten Sotkankadun, Mariankadun pohjoispuolisen jatkeen ja Mustalahdenkadun liittymien liikennemäärät ovat nykytilanteessa vähäisiä. Kaikki ko. kadut ovat lisäksi saavutettavissa ainoastaan idän suunnasta, josta henkilöautoliikenteen osuus, raitiotiesuunnitelman aiheuttaminen Hämeenpuiston liittymäalueen muutosten johdosta, tulee jatkossa olemaan entistä pienempi. Liikenneverkollisesti Mariankadun jatkeen ja Mustanlahdenkadun liittymien katkaisut nähtiin järkeviksi. Katkaisuilla on liikenteellisesti vain pientä merkitystä mutta niiden katkaisulla saadaan poistettua jalankulun suojatieylitykset ja lisättyä jalankulkutilaa. Sotkankadun liittymän katkaisu olisi henkilöautoliikenteen kannalta mahdollista samaan tapaan kuin Mariankadun ja Mustanlahdenkadun liittymien katkaisut. Joukkoliikennejärjestelmän kokonaiskehityksen ja Sotkankadulle mahdollisesti sijoitettavan bussiliikenteen runkoreitin vuoksi katkaisua ei tässä vaiheessa kannata tehdä.

18 (62) Pirkankadun suojatieylitykset pysyvät suunnitelmassa pääosin nykyisillä paikoillaan. Pyynikintorin vaihtopysäkkien kohdalle toteutetaan kaksi uutta ja laadukasta suojatieylitystä. Pyynikintorin itäisen liittymän itäpuolen suojatie puolestaan poistuu kääntymiskaistan vuoksi mutta se korvautuu edellä mainitulla pysäkin yhteyteen tulevalla ylityksellä. Merkittävin muutos suojateissä tapahtuu Mariankadun liittymässä, jossa liittymän itäpuolella oleva suojatie siirretään liittymän länsipuolelle. Vaihtoehtoisena ratkaisuna tarkasteltiin suojatien sijoittamista myös Mariankadun länsipuolelle kääntymiskaistojen yhteyteen mutta ratkaisu olisi heikentänyt huomattavasti kääntymiskaistojen toimivuutta. 3.5 Suunnitelmaratkaisu ja vaikutukset Keskeisimmät muutokset raitiotien yleissuunnitelmaan: Raitiotien linjausta on suoristettu Pirkankadulla, poistamalla ylimääräisiä saarekkeita raitiotien ja ajoradan välistä. Linjaukset on mahdutettu nykyiselle katualueelle Pyynikintorin pysäkkialuetta lukuun ottamatta. Raitiotielinja on esitetty päättyväksi ensimmäisessä vaiheessa Pyynikintorin kohdalle. Vaihtoraide ja sähkönsyöttöasema on siirretty Sepänkadulta Pirkankadulle. Pyynikintorin vaihtopysäkin linja autopysäkkien mitoitusta on muutettu kahdelle bussille sopivaksi. Mariankadun jatke Pirkankadun pohjoispuolelta sekä Mustanlahdenkadun liittymä esitetään katkaistavaksi. Liittymillä ei ole raitiotien toteuttamisen ja sen tuomien liikenneverkkomuutosten myötä liikenteellistä tarvetta. Liittymien katkaisulla voidaan helpottaa jalankulku olosuhteita. Kuva 3.3 Pirkankadun poikkileikkaus Pyynikin uimahallin kohdalla (Kortelahdenkadun liittymän kääntymiskaistan kohdalta) Raitiotie ja pysäkit Raitiotielinjan geometriaa on suoristettu ja turhat kaarteet karsittu linjalta. Raitiotielinja päättyy Pyynikintorin pysäkille ja vaihtoraide sijoitetaan pysäkin itäpuolelle. Raitiotiepysäkkien pysäkkilaiturit on suunniteltu 47 metriä pitkinä ja laiturin korkeutena kiskon pin-

19 (62) nasta on käytetty 350mm. Linjaosuudella raitiotie kulkee yleissuunnitelman tapaan kadun keskellä omassa tilassa matalalla reunatuella korotettuna. Kuva 3.4 Pirkankadun poikkileikkaus Pyynikintorin pysäkkien kohdalla Ratasähkö Pirkankadulla käytetään päätekiristettyä ajolankaa, joka kiinnitetään osittain rakennusten seiniin sekä osittain katualueen reunalle sijoitettuihin pylväisiin. Katuvalaistus toteutetaan nykyiseen tapaan kadun yläpuolisella valaistuksella. Katuvalaistuksen ripustuksessa käytetään yhteispylväitä raitiotien sähköistyksen kanssa. Bussit ja pysäkit Kadun itäpään linja-autopysäkit Metson kirjaston ja Aleksanterin kirkon kohdalla pysyvät nykyisellään. Pyynikintorin pysäkit Pirkankadulla muuttuvat osaksi vaihtopysäkkijärjestelmää. Molempien kulkusuuntien pysäkit on mitoitettu kahdelle teliautolle. Pirkankadun liikennejärjestelyt ja linja-autopysäkit on suunniteltu niin että raitiotien linjojen laajentuessa keskusta-lentävänniemi linjalla, ei Pirkankadun liikennejärjestelyjä tarvitse muuttaa. Autoliikenne Ajokaistat ovat pääosin yleissuunnitelman mukaiset. Pyynikintorin länsipuolella Pirkankadun 2+2-kaistainen poikkileikkaus päätetään rakentamalla keskisaareke Pirkankadulle. Sotkakadun liittymä pidetään ennallaan, mutta Mariankadun pohjoinen jatke ja Mustanlahdenkadun liittymät katkaistaan. Mariankadun ja Mustanlahdenkadun liittymien katkaisut lisäävät hieman liikennettä Kortelahdenkadun liittymää, mutta liikenteen lisäys on pieni, eikä se aiheuta toimenpiteitä liittymään. Pelastusliikenne voi tarvittaessa liikennöidä myös raitiotiekiskoja pitkin, sen pintamateriaalin ollessa asfaltti tai kiveys. Jalankulku ja pyöräily Pirkankadun reunatukilinjat pysyvät nykyisillä paikoilla ja näin ollen jalkakäytävät säilyvät nykyisen kaltaisina. Kadun etelälaidan yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie muuttuu jalkakäytäväksi ja pyöräilijöille rakennetaan uusi eroteltu väylä Pyynikintorin ja F.E. Sillanpäänkadun kautta Pyynikin kirkkopuistoon. Pyynikintorin pysäkin yhteyteen esitetään toteutettavaksi 60 pyöräpysäköintipaikkaa, jaettuna Pirkankadun molemmin puolin. Liikennevalot Pyynikintorin läntinen liittymä on tavallinen liikennevalo-ohjattu liittymä. Pyynikintorin itäinen liittymä, Mariankadun liittymä ja Kortelahdenkadun liittymät ovat valo-ohjattuja liittymiä, joissa raitiovaunuilla on oma raitiovaunuopastin ja ajoneuvoliikenne ohjataan tavallisella kolmiaukkoisella opastimella ja jalankulku omilla liikennevaloilla. Raitiotien ylittävällä

20 (62) suojatiellä käytetään Pyynikintorin itäisessä liittymässä VAROVA-valoja. Metson edustan suojatie on jalankulun painonapilla varustettu valo-ohjattu suojatie. Kaupunkikuva Raitiotie tuo Pirkankadulle uuden, kaupunkikuvaan merkittävästi vaikuttavan elementin. Raitiotien sijoitus kadun keskelle jäsentää katutilaa ja luo ajojohdinpylväineen aiheen, joka voi parhaimmillaan yhtenäistää ja rajata kadun osittain selkiytymätöntä ja maantiemäistä katutilaa. Etenkin Pyynikintorin kohdalla raitiotie- ja bussipysäkit katoksineen muodostavat selkeän kadun suuntaisen elementin, joka toimii torin jatkeena ja selkeyttää Puutarhakadun vinon liittymän synnyttämää epämääräistä katutilaa. Merkittävänä läntisenä sisääntuloväylänä Tampereen keskustaan Pirkankadun ympäristölle asetetaan korkeat laatuvaatimukset. Se edellyttää valaistus- ja raitiotiepylväiden ja laitteiden korkeatasoisuutta ja sopivuutta ympäristöön. Korkeatasoisilla laitteilla voidaan rajata ja yhtenäistää katutilaa. Kadun kaltevuus korostaa valaistus- ja johdinpylväiden sekä valaisinten kaupunkikuvallista vaikutusta. Yhtenäistä valaistusratkaisua tulisi jatkaa myös Pyynikintorin länsipuolelle, vaikka raitiotie päättyy ensivaiheessa Sepänkadun liittymään. Raitiotien suunnittelun, pysäkkien ja kalusteiden osalta noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotieympäristöohjeen periaatteita, joilla taataan koko raitiotieverkon visuaalinen yhtenäisyys. Pyynikintorin pysäkkialue on kuitenkin niin merkittävä vaihtopysäkki ja liikenteen solmukohta, että sen omaleimaisuuden korostamiseksi ja tunnistamiseksi tulisi tutkia ohjeen mukaisia omaleimaisia vaihtoehtoja, kuten taidekatos. Esteettömyys Raitotien sijoitus kadun keskiosaan ei aiheuta muutoksia esteettömyyteen kadun varrella olevien kiinteistöjen sisäänkäynneissä. Esteettömyys huomioidaan suojatiejärjestelyissä sekä kulkuyhteyksissä pysäkkilaitureille. Kiskoaluetta ylittävien suojateiden sekä pysäkeille johtavien suojateiden ja itse pysäkkilaiturien esteettömyysratkaisut on esitetty raitiotieympäristöohjeessa. Ohjeet perustuvat SuRaKu-ohjeisiin (Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeet) ja Tampereen kaupungin esteettömyystyyppipiirustuksiin ja muihin mitoitusohjeisiin sekä Paikallisliikenneliitto ry:n pysäkkiohjeisiin.

21 (62) 4 Itsenäisyydenkatu 4.1 Historia Tampereen kaupunki alkoi laajentua Tammerkosken itäpuoliselle Kyttälän alueelle, kun Kyttälän alue siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 1877 ja Hämeenkatua jatkettiin kosken itäpuolelle. Kyttälän asemakaava on vuodelta 1886. Rautatien valmistuttua vuonna 1876 rautatieasema sijoitettiin Hämeenkadun päähän Messukylän pitäjän puolelle ja seuraavana vuonna kaupungin alue laajeni idässä osittain nykyisille Kalevan ja Tammelan alueille, joille alettiin kaavoittaa uusia työläiskaupunginosia. Rautatieaseman itäpuolelle sijoittuva itä-länsisuuntainen Itsenäisyydenkatu oli aiemmalta nimeltään Puolimatkankatu. Liikenne aseman itäpuolisille alueille oli järjestetty aseman laajetessa Hämeenkadun itäpäästä ratapihan ylitse siltayhteytenä, joka kaarsi aseman pohjoispuolelta ja liittyi idässä Tammelankatuun. Aiempaa suorempi katuyhteys Hämeenkadulta Tammelan sillan tunnelin kautta aseman ja radan alitse itään rakennettiin vuonna 1936 pian nykyisen asemarakennuksen valmistumisen jälkeen. Hämeenkatu yhdistettiin tunnelilla Tammelassa vuonna 1936 Puolimatkankatuun, jonka nimi muutettiin myöhemmin Itsenäisyydenkaduksi. Kaupungin itäisten alueiden alkaessa kehittyä ja kasvaa 1950- luvulla Itsenäisyydenkadusta muodostuu alueen keskeinen valtaväylä. Se liittyy itäpäässään Sammonkatuun ja Teiskontiehen, jotka toimivat uusien itäisten kaupunginosien pääkatuina ja liittyvät Itsenäisyydenkadun kautta keskustan katuverkkoon. 4.2 Nykytila Liikenne Kuva 4.1 Itsenäisyydenkadun poikkileikkaus nykytilanteessa Mäkipäänkadun ja Salhojankadun välillä Itsenäisyydenkatu on nykytilanteessa merkittävä keskustan sisääntuloväylä idän suunnalta. Itsenäisyydenkadulla on 2+2-kaistainen ajorata, josta reunimmaiset ajokaistat ovat bussikaistoja. Kadulla kulkee noin 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoden 2030 liikenne-ennusteessa Itsenäisyydenkadun liikennemäärän arvioidaan laskevan noin puoleen nykytilanteesta, Rantaväylän, Ratapihankadun ja raitiotien toteuttamisen johdosta. Tammelan puistokadun/itsenäisyydenkadun ja Kalevan puistotien/viinikankadun liittymissä It-

22 (62) senäisyydenkadulla on erilliset vasemmalle kääntymiskaistat. Murtokadun ja Salhojankadun liittymät ovat t-liittymiä ja molempiin liittymiin on vasemmalle kääntyminen Itsenäisyydenkadulta kielletty. Itsenäisyydenkadulla on kadunvarsipysäköintipaikkoja kadun pohjoisreunalla seitsemän paikkaa ja eteläreunalla kuusi paikkaa. Itsenäisyydenkadun pohjoisreunalla on ympärivuotinen pyöräilyn pääreitti yhdistettynä jalkakäytävänä ja pyörätienä. Kadun eteläreunalla on puolestaan pyöräilyn aluereitti yhdistettynä jalkakäytävänä ja pyörätienä, joka palautetaan talven ajaksi jalkakäytäväksi. Itälänsisuuntainen pyöräilyn laatukäytävä kulkee kaksi korttelia Itsenäisyydenkadun pohjoispuolella Vellamonkadulla. Poikkikaduilla yhdistetyt pyörätiet kulkevat Tammelan puistokadun/yliopistonkadun itälaidalla, Salhojankadun länsilaidalla sekä Kalevan puistotien/viinikankadun molemmilla puolilla. Murtokadun länsilaidalla kulkee eroteltu pyörätie. Pyöräpysäköintipaikkoja sijaitsee Tullikamarinaukion koilliskulmauksessa, Tammelan puistokadulla ja Itsenäisyydenkadun ja Kalevan puistotien luoteiskulmauksessa. Poikittaiset suojatieylitykset sijaitsevat Tammelan puistokadun/yliopistonkadun liittymän molemmin puolin, Salhojankadun liittymän molemmin puolin sekä Kalevan puistotien/viinikankadun liittymän molemmin puolin. Kaikki suojatieylitykset on liikennevaloohjattuja. Itsenäisyydenkadulla kulkee useita bussilinjoja ja bussipysäkit sijaitsevat Salhojankadun itäpuolella sekä Aaltosenkadun kohdalla. Itsenäisyydenkadun mäessä ennen asematunnelia on lisäksi lännen suunnan pysäkki Yliopistonkadulta saapuville linjoille. Kaikki pysäkit ovat bussikaistoilla ajoratapysäkkejä. Kuva 4.2 Itsenäisyydenkatu nykytilanteessa Mäkipäänkadun ja Salhojankadun välillä

23 (62) Kaupunkikuva Itsenäisyydenkadun katutila on noin 30 metriä leveä ja se rajautuu selkeästi yhtenäisillä rakennusriveillä. Kadun länsipäätä lukuun ottamatta katua reunustavat molemmin puolin symmetrisesti puurivit. Kadun yhtenäisyyttä lisää se, että pienet poikkikadut on katkaistu umpikaduiksi ja katua risteävät vain Tammelan puistokatu/yliopistonkatu sekä Kalevan puistotie/viinikankatu kadun itäpäässä. Kadun jyrkkä mäki ja sukellus rautatietunneliin leimaavat katukuvaa Itsenäisyydenkadun länsipäässä. Eteläpuolen luonnonkivitukimuurit ovat vaikuttavia kadun kaltevalla osuudella. Jyrkimmällä osuudella katupuut puuttuvat kokonaan tai ovat epäsymmetrisesti vain kadun pohjoispuolella. Itsenäisyydenkatu toimii radan itäpuolella Hämeenkadun jatkeena liiketoimintojen ja kadun keskustamaisen luonteen osalta. Liiketilat rakennusten pohjakerroksissa tekevät Itsenäisyydenkadun jalankulkumiljöön kiinnostavaksi ja Tullin alueelle suunnitellut muutokset tuovat Itsenäisyydenkadun ympäristöön lisää keskustatoimintoja. Rakennusten ylemmissä kerroksissa on pääosin asuntoja. Itsenäisyydenkatua ympäröivä rakennuskanta on iältään ja arkkitehtuuriltaan osittain kirjavaa. Merkittävimpiä historiallisia rakennuksia ovat Attilan vanha kenkätehdas ja monet Tullin alueen rakennukset. Merkittävimmät katuun liittyvät aukiotilat ovat Tullikamarinaukio kadun länsipäässä ja Sammonaukio, johon katu päättyy idässä. Idässä kadun päätteenä ja maamerkkinä toimii Kalevan kirkko Liisanpuistossa. 4.3 Tavoitteet Itsenäisyydenkatu on liikenneverkollisesti haastava katu, jossa kaksi keskustaan johtavaa pääkatua, Teiskontie ja Sammonkatu, yhdistyvät yhdeksi kaduksi. Itsenäisyydenkadulla tulee liikennöimään kaksi raitiotielinjaa, yhteensä 16 vuoroa suuntaansa tunnissa, eikä sekaliikennekaistojen toteuttaminen tässä tilanteessa ole mielekästä. Itsenäisyydenkadun suunnittelulle asetettiin lukuisia tavoitteita ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarkasteltiin eri vaihtoehtoja. Itsenäisyydenkadun katutilan rajallisuuden vuoksi, kaikkia tavoitteita täyttävää ratkaisua ei ole mahdollista toteuttaa, vaan osasta tavoitteista täytyy tinkiä. Suunnittelua ohjasivat seuraavat lähtökohdat ja tavoitteet: Raitiotien linjaus Raitiotierata on suoralla kadulla suora, ilman tarpeettomia sivusiirtymiä. Raitiovaunuilla on mahdollisimman esteetön kulku liittymissä ja pysäkeillä. Raitiotien liikennöinti Lähtökohtaisesti raitiotieradoilla ei ole muuta liikennettä. Vaihteiden päältä ei ole kumipyöräliikennettä. Tontille ajoa ja huoltoliikennettä ei tapahdu raitiotieradan yli. Jalankulkua rata-alueella ei ole muualla kuin järjestetyissä ylityskohdissa. Raitiotiepysäkit Raitiotiepysäkit on sijoitettu Itsenäisyydenkadun lähiympäristön keskeisiin kohteisiin nähden. Kulkuyhteydet pysäkeille ovat selkeitä, helposti opastettavia, suoraviivaisia ja turvallisia. Raitiotiepysäkit ovat esteettömiä ja odotustilojen leveys on vähintään 3,5 metriä. Pysäkkien sijaintia tarkasteltiin myös alueen vilkkaimpien kohteiden saavutettavuutta arvioimalla. Tarkasteltavia kohteita ovat Tammelantori, Tammelan stadion, Tullintori, Tampere-talo ja Yliopisto. Kulkumatkat raitiotiepysäkiltä kohteeseen arvioitiin seuraavasti. Kulkumatka <300m=Hyvä, 300-600m=kohtalainen ja >600m=heikko.

24 (62) Bussien liikennöinti Kahden raitiotielinjan myötä bussiliikenteen tarve Itsenäisyydenkadulla vähenee merkittävästi nykyisestä. Itsenäisyydenkadulla liikennöi kuitenkin bussiliikennettä, joka raitiotieverkon mahdollisesti laajentuessa asteittain vähentyy. Bussiliikenteen tulee olla sujuvaa ja liikennevaloliittymissä busseille annetaan etuisuuksia. Raitiotieliikenteen häiriötilanteissa Itsenäisyydenkatua tulee olla mahdollista operoida pelkillä busseilla. Bussipysäkit Bussipysäkit on sijoitettu keskeisiin kohteisiin. Kulkuyhteydet pysäkeille ovat selkeitä, helposti opastettavia, suoraviivaisia ja turvallisia. Bussipysäkkien ei tule tarpeettomasti haitata muun ajoneuvoliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Yövuoroliikenteen bussipysäkkitarpeet otetaan huomioon. Kaupunkikuva Itsenäisyydenkadun nykyinen perusluonne ja kaupunkikuvallinen arvo säilytetään. Itsenäisyydenkadulla on katupuut molemmin puolin katua symmetrisesti kadun reunoilla. Katupuiden etäisyys seinälinjoista on vähintään 4,0 metriä ja raitiotielinjasta 3,0 metriä. Asematunneliin johtavaan mäkeen ei raitiotieradan välittämään läheisyyteen sijoiteta lehtipuita. Suorat reunatukilinjat, ratalinjat ja ajokaistat ovat kaupunkikuvallisesti keskeisiä tekijöitä. Jalankulku Itsenäisyydenkadun katutila on viihtyisä ja turvallinen. Jalkakäytävillä on riittävästi tilaa tulevaisuuden tarpeet huomioon ottaen, jalkakäytävien leveys on molemmin puolin katua vähintään 3,0 metriä ja suojatiesaarekkeiden leveys on vähintään 2,5 metriä. Itsenäisyydenkadun estevaikutusta vähennetään osoittamalla riittävästi ylityskohtia, ottaen huomioon keskeiset tunnistetut jalankulkuvirrat. Jalkakäytävät ja suojatiet ovat esteettömiä ja turvallisia kaikille kadulla liikkuville. Jalankulku ja pyöräily on toisistaan eroteltu. Pyöräily Itsenäisyydenkadulla on korkeatasoiset, jalkakäytävistä erotetut pyöräväylät. Ensisijaisena tavoitteena pyörätiet yksisuuntaisina kadun molemmin puolin. Pyörätien leveys kaksisuuntaisena on vähintään 2,25 metriä ja yksisuuntaisena vähintään 1,5 metriä. Autoliikenteen sujuvuus Itsenäisyydenkatu ei ole keskeinen läpikulkuliikenteen väylä. Itsenäisyydenkadun ajokaistojen tulee olla leveydeltään vähintään 3,25 metriä. Itsenäisyydenkadulta tulee kuitenkin olla riittävät kääntymismahdollisuudet Yliopistonkadun ja Tammelan puistokadun liittymässä sekä Sammonaukion liittymässä. Autoliikenteen ei ole syytä Itsenäisyydenkadun järjestelyjen vuoksi ajautua epätoivottaville vaihtoehtoisille reiteille. Tonteille ajo ja huoltoliikenne Itsenäisyydenkadun varren taloihin tulee olla nykyisen kaltainen ajomahdollisuus. Mahdollisuuksien mukaan ajoyhteys järjestetään Itsenäisyydenkadun sijaan sen rinnakkaiselta tai poikittaiselta kadulta. Tontille ajoa ja huoltoa jalkakäytävien kautta vältetään. Tontille ajoa ja huoltoliikennettä järjestellään tai rajoitetaan, mikäli raitiotien sujuva liikennöinti sitä edellyttää. Pysäköinti Kadunvarsipysäköinti Itsenäisyydenkadulta voidaan poistaa, mikäli raitiotien sujuva liikennöinti sitä edellyttää. Korvaavat asiakaspaikat osoitetaan poikittaisilta tai rinnakkaisilta kaduilta.

25 (62) Liikennevalo-ohjaus ja liikennejärjestelmän toiminta Liikennevalo- ja kaistajärjestelyt eivät tarpeettomasti aiheuta viivytyksiä ja liikenteen suuntautumista epätoivotuille reiteille. Liittymien valo-ohjaus- ja kaistajärjestelyt ovat selkeitä. Liikennevalo-ohjauksella annetaan esteetön kulku raitiovaunuille. Liikenneturvallisuus ja esteettömyys Itsenäisyydenkadun kaikki uudet katujärjestelyt ovat mahdollisimman selkeitä, turvallisia ja esteettömiä. Kunnossapito Itsenäisyydenkadulla kaikki järjestelyt ovat koneellisesti kunnossapidettäviä. Kunnossapitorajat ovat selkeästi määritettävissä. Toteutettavuus ja kustannukset Itsenäisyydenkadun uudet suunnitelmat eivät nosta raitiotiehankkeen kustannuksia yleissuunnitelmassa 2014 esitetystä. Kunnallistekniikalle löytyy teknisesti ja kustannuksien kannalta sopiva sijainti. Kadun vaiheittain rakentaminen mm. rakentamisen aikaisten liikennejärjestelyjen vuoksi, tulee olla mahdollista. 4.4 Tarkastellut vaihtoehdot Itsenäisyydenkadun kohdalla tarkasteltiin useita vaihtoehtoja eri toimintojen sijoittamiseen kadulle. Alustavissa luonnoksissa katutilaan pyrittiin sijoittamaan kaikki liikenteelliset tavoitteet täyttävät toiminnot. Yleissuunnitelmaan verraten tämä tarkoitti myös jalankulun ja pyöräilyn erottamista toisistaan. Kaikkia alustavia vaihtoehtoja yhdistää länsipään raitiotiepysäkkien sijoittaminen rinnakkain Attilan kiinteistön kohdalle. Itäpään pysäkin osalta tarkasteltiin tapaa toteuttaa pysäkki, joko yleissuunnitelman mukaisena keskilaituripysäkkinä, tai vaihtoehtoisesti muiden raitiotiepysäkkien tapaan reunalaituripysäkkinä. Kuvissa 4.3 4.4 on esitetty luonnokset, jossa pyörille on esitetty pyöräkaistat kadun molemmin puolin. Kuva 4.3 Itsenäisyydenkadun alustava suunnitelmaluonnos vaihtoehdosta, jossa yksisuuntaiset pyöräkaistat

26 (62) Kuva 4.4 Itsenäisyydenkadun alustava suunnitelmaluonnos vaihtoehdosta, jossa yksisuuntaiset pyöräkaistat ajoratapysäkein Alustavissa luonnoksissa pyöräkaistat sopivat huonosti Itsenäisyydenkadulle. Pyöräkaistojen sijoittaminen molemmille puolille katua kavensi jalankulkutilaa ja heikensi varsinkin vilkkaamman pohjoisen puolen jalkakäytävän asemaa. Pyöräkaistat kavensivat myös raitiotiepysäkkien ja bussipysäkkien odotustiloja. Seuraavissa luonnoksissa tilan säästämiseksi pyörätie sijoitettiin vain kadun toiselle puolelle. Tarkastelun kohteena oli sekä kadun pohjoispuolelle, että eteläpuolelle sijoitettu kaksisuuntainen pyörätie. Kuvassa 4.5 on esitetty pyörätie kadun etelälaidalla ja kuvassa 4.6 pohjoislaidalla. Kuva 4.5 Alustava luonnos vaihtoehdosta, jossa pyörätie kadun etelälaidalla Kuva 4.6 Alustava luonnos vaihtoehdosta, jossa pyörätie kadun pohjoispuolella Kadun pohjoispuolelle sijoitettu pyörätie katsottiin eteläpuolista paremmaksi ratkaisuksi, koska se mahdollistaa poikkileikkauksen jossa raitiotielinja on lähes suora, eikä Tammelan puistokadun/yliopistonkadun liittymän muodostu voimakasta kiskojen sivusiirtymistä. Pohjoispuolella pyörätie ei myöskään sekoitu raitiotien odotustilojen kanssa.

27 (62) Luonnosvaihe osoitti, että liikenteellisestä näkökulmasta katsottuna tavoitellut toiminnot oli mahdollista sijoittaa kadulla tyydyttävästi, mutta samaan aikaan kaupunkikuvallisesta näkökulmasta katu ei täyttäisi asetettuja vaatimuksia. Muun muassa kadun perusluonteelle erittäin tärkeitä, symmetrisiä katupuurivejä, ei olisi mahdollista toteuttaa yhdessä kaikkien liikenneratkaisujen kanssa. Kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ja liikenteellisesti toimivan ratkaisun mahdollistamiseksi liikenteellisiä tavoitteita tarkastettiin etenkin bussiliikenteen osalta. Raitiotien joukkoliikennejärjestelmään tuoman muutoksen myötä bussiliikenne vähenee merkittävästi Itsenäisyydenkadulla. Osa bussilinjoista korvautuu raitiotiellä ja osa siirtyy muille kaduille. Tämän hetken alustavien suunnitelmien mukaan Itsenäisyydenkadulle olisi jäämässä yksi tai kaksi bussien runkolinjaa Itä-Tampereelta keskustaan, jotka eivät edellytä tiheää pysäkkiväliä Itsenäisyydenkadulla. Tällöin bussipysäkkien poistuminen Itsenäisyydenkadulta ei ole joukkoliikenteen palvelutason kannalta ongelma. Vaikka joukkoliikennejärjestelmä ei välttämättä edellytä bussipysäkkejä Itsenäisyydenkadulle, varaudutaan raitiotien häiriötilanteessa liikennöimään korvaavat vuorot busseilla. Häiriötilanteita sekä arkivuorokausien yövuoroliikennettä varten myös Itsenäisyydenkadulle on tavoiteltavaa esittää toimivat bussipysäkkiratkaisut. Alustavista luonnoksista muodostettiin viisi vertailtavaa ratkaisuvaihtoehtoa, jotka eroavat bussiliikenteen pysäkkijärjestelyn mukaan. Eri pysäkkivaihtoehdot aiheuttivat muutoksia myös muille kadun toiminnoille, kuten raitiotieradan paikalle, raitiotien pysäkkiratkaisuille, pyöräteille sekä suojatieylityksille. Viisi vertailtavaa ratkaisuvaihtoehtoa ovat: A. Joukkoliikenne tukeutuu raitiotiehen Raitiotie on omalla ajoradalla. Kaksi raitiotiepysäkkiä. Ei bussipysäkkejä Itsenäisyydenkadulle. Bussiliikenne käyttää muuta katuverkkoa. Yövuoroja ja häiriötilanteita varten esitetään pysäkkipaikat ilman pysäkki-infraa. B. Yleissuunnitelman 2014 ratkaisu pysäkkisyvennyksin Raitiotie on omalla ajoradalla. Kaksi raitiotiepysäkkiä. Itsenäisyydenkadulle toteutetaan bussipysäkit pysäkkisyvennyksinä yleissuunnitelman 2014 mukaisesti (yksi pysäkkipari). C. Ajoratapysäkit Raitiotie on omalla ajoradalla. Kaksi raitiotiepysäkkiä. Itsenäisyydenkadulle toteutetaan bussipysäkit ajoratapysäkkeinä (yksi pysäkkipari). Ratkaisu on samanlainen, kuin vaihtoehdon A yövuoropysäkit, laadukkaalla pysäkki-infralla täydennettynä. D. Bussit raitiotiellä Bussit liikennöivät raitiotiellä. Yksi yhteinen raitiotie/bussipysäkki. E. Raitiotie kadun keskellä Raitiotie on omalla ajoradalla kadun keskellä, yksisuuntaiset ajoradat kadun reunoilla. Raitiotiellä on yksi pysäkkipari. Bussipysäkit toteutetaan ajoratapysäkkeinä (yksi pysäkkipari).

28 (62) Kuva 4.7 Itsenäisyydenkadun luonnos VE A, joukkoliikenne tukeutuu raitiotiehen Kuva 4.8 Itsenäisyydenkadun luonnos VE B, yleissuunnitelman 2014 ratkaisu pysäkkisyvennyksin Kuva 4.9 Itsenäisyydenkadun luonnos VE C, ajoratapysäkit

29 (62) Kuva 4.10 Itsenäisyydenkadun luonnos VE D, bussit raitiotiellä Kuva 4.11 Itsenäisyydenkadun luonnos VE E, raitiotie kadun keskellä Itsenäisyydenkadun vaihtoehtoja VE A - VE E arvioitiin suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Vaihtoehdot arvioitiin sen mukaan kuinka hyvin ratkaisumallilla saavutetaan asetetut tavoitteet. Taulukossa 4.1 on esitetty yhteenveto arvioinnista ja laajempi arviointi on esitetty liitteessä 17. Itsenäisyydenkadun vaihtoehtojen arviointiasteikko: + + Ratkaisu on tavoitteen mukainen + Ratkaisu on pääosin tavoitteen mukainen ± Ratkaisu on kompromissi, se täyttää tavoitteen vain osittain - Ratkaisu on tavoitteen vastainen

30 (62) Taulukko 4.1 Itsenäisyyden vaihtoehtojen vertailun yhteenveto Vaihtoehto A Vaihtoehto B Vaihtoehto C Vaihtoehto D Vaihtoehto E Yleissuunnitelman Joukkoliikenne 2014 mukainen Raitiotie kadun tukeutuu Ajoratapysäkit Bussit raitiotiellä ratkaisu pysäkki- keskellä raitiotiehen syvennyksin RAITIOTIE Linjaus + - + + - RAITIOTIE Liikennöinti + + + + + + - - RAITIOTIE Raitiotiepysäkit + + + + + + ± - BUSSILIIKENNE Liikennöinti - + + + + + BUSSILIIKENNE Bussipysäkit - ± + + ± KAUPUNKIKUVA ± - ± + + + JALANKULKU + + + + + + ± PYÖRÄILY + - + - + + AUTOLIIKENNE Sujuvuus + + ± + ± AUTOLIIKENNE Tonteille ajo ja huoltoliikenne ± ± ± ± + + AUTOLIIKENNE Pysäköinti ± + ± + ± LIIKENNEVALO-OHJAUS JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOIMINTA + + ± - + LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS + ± + - - KUNNOSSAPITO + + + + - TOTEUTETTAVUUS JA KUSTANNUKSET ± ± ± ± - Tilankäytöllisesti tehokkaimmat pysäkkiratkaisut Itsenäisyydenkadulle ovat vaihtoehdon C mukaiset bussien ajoratapysäkit tai vaihtoehdon D raitiotiellä oleva yhteinen pysäkkiratkaisu. Tilankäytöllisesti tehottomin puolestaan vaihtoehdon B pysäkkisyvennykset. Raitiotien kannalta selkeimmät vaihtoehdot ovat A ja C, jossa raitiotie kulkee omalla ajoradalla ja kiskojen linjaus on lähes suora. Raitiotien tavoitteita vähiten toteuttaa vaihtoehto E, jossa raitiotie on sijoitettuna kadun keskelle ja sillä on vain yksi pysäkki. Eniten riskejä sisältää vaihtoehto D, jossa bussit ja raitiotie kulkevat samassa tilassa. Bussiliikenteen kannalta paras ratkaisu olisi puolestaan vaihtoehdon C mukaiset ajoratapysäkit tai vaihtoehdon D mukainen raitiotien ja pysäkin yhteiskäyttö. Vaihtoehdon C ajoratapysäkki Yliopistonkadun liittymän länsipuolella on osittain haastava. Jalankulun ja pyöräilyn kannalta tavoitteet täyttäviä ja laadukkaan erotellun ratkaisun mahdollistavia vaihtoehtoja ovat A, C ja E. Vaihtoehdoissa B ja D pysäkkisyvennykset eivät mahdollista hyvää pyörätieratkaisua. Ajoneuvoliikenteen kannalta sopivin ratkaisu olisi vaihtoehto D ja toinen hyvä ratkaisu vaihtoehto E, jossa raitiotie on Sammonkadun tapaan keskellä. Tavoitteellisesti heikoin vaihtoehto on C, jossa ajoratapysäkit heikentää eniten autoliikenteen sujuvuutta. Kaikissa vaihtoehdoissa kadunvarsipysäköinti poistuu. Toteutettavuuden osalta vaihtoehdot ovat hyvin lähellä toisiaan lukuun ottamatta VE E, joka vaatii muutoksia asematunnelin molempiin aukkoihin ja sisältää eniten riskejä muun muassa kunnossapidolle sekä kunnallistekniikan sijoittamiselle. Kaikki tavoitteet huomioiden ja raitiotien toimivuutta painottaen, mutta bussiliikenne mahdollistaen, vaihtoehto C on katsottu toimivimmaksi ratkaisuksi jatkosuunnitteluun. Tässä vaihtoehdossa on vähiten heikkouksia ja kaikki kulkumuodot on hyvin järjestettävissä.

31 (62) Kadun itäpään raitiotiepysäkki voidaan toteuttaa vaihtoehdoissa A-C joko keskilaiturilla tai reunalaiturilla. Molemmissa toteutustavoissa on omat vahvuudet. Taulukossa 4.2 on vertailtu itäpään pysäkkivaihtoehtoja. Taulukko 4.2 Itsenäisyyden itään raitiotiepysäkin vaihtoehdot Reunalaiturit + + Suora raitiotielinja Itsenäisyydenkadulla + Eteläinen reunatukilinja suora, yhtenäinen puurivi Kalevan puistokadulle saakka + Poistumisen raitiovaunusta aina samalta puolelta - - Vaihtotilanteessa matkustaja joutuu vaihtamaan laituria ja kulkemaan raitiotien poikki - Idän suunnan pysäkillä jalankulkuliikenne sekoittuu raitiovaunua odottavien kanssa - Idän suunnan pysäkin korottaminen hankalaa kiinteistöjen sisäänkäyntien vuoksi - Idän suunnan pysäkin katos sijoittuu lähelle rakennusten julkisivua Keskilaituri + + Odotustila palvelee molempia kulkusuuntia, vaihto linjasta toiseen on helppoa + + Odotustila on erillään jalkakäytävistä, raitiovaunua odottavat eivät tuki jalkakäytävää + Odotustilalla suuri matkustajakapasiteetti + Kokonaisratkaisu (raitiotie+nomaalilevyinen odotustila) hieman reunalaitureita kapeampi + Jalkakäytäville käytössä oleva tila voidaan jakaa vapaasti kadun molemmille puolille - Raitiotienlinjalle ylimääräiset kaarteet Itsenäisyydenkadulla ennen pysäkkiä - Reunatukilinjojen sivusiirtymät kadun molemmilla laidoilla - Raitiotielinjan ainoa pysäkki, jossa käytetään vasemman puoleisia ovia?

32 (62) Kuva 4.12 Itsenäisyydenkadun itäpään raitiotiepysäkki keskilaiturilla Kuva 4.13 Itsenäisyydenkadun itäpään raitiotiepysäkki reunalaitureilla

33 (62) Liikenteen toimivuustarkastelut Tammelan puistokadun/yliopistonkadun sekä Kalevan puistotien/viinikankadun liittymiin tehtiin toimivuustarkastelut tarvittavien ajokaistamäärien selvittämiseksi. Lähtökohtana tarkasteluille on ollut selvittää voiko kaistoja nykyisestä vähentää, kun liikennemäärät vähenevät, eikä kaikkia erillisiä kääntymiskaistoja mahdu raitiotien jälkeen katutilaan. Lisäksi tässä yhteydessä tarkasteltiin verkollisesti tiettyjen vasemmalle kääntymisten merkitystä ja löytyykö niille vaihtoehtoista reittiä. Tammelan puistokadun / Yliopistonkadun liittymä Nykytilanteessa Itsenäisyydenkadun / Tammelan puistokatu / Yliopistonkadun liittymä on vilkas ja siinä esiintyy huipputunteina jonoutumista etenkin sivusuunnilla. Liittymässä on myös paljon jalankulkijoita, jotka osaltaan vähentää liittymän välityskykyä. Nykytilanteessa Itsenäisyydenkadulla kulkee 450 600 autoa huipputunnin aikana. Vuoden 2030 tilanteessa niin Itsenäisyydenkadun kuin sivusuuntienkin liikennemäärä on merkittävästi vähentynyt mm. Ratapihankadun, ja Hämeenkadun tavoitetilanteen johdosta. Kuvissa 4.14 4.17 on esitetty vuoden 2030 liikennemäärät, kuormitusasteet ja palvelutasot nykyisillä kaistajärjestelyillä. Itsenäisyydenkadulta lännestä Tammelan puistokadulle kääntyvä liikennemäärä on jo nykyisin pieni ja tulee edelleen vähenemään Hämeenkadun muuttuessa joukkoliikennekaduksi vielä enemmän. Verkollisesti Tammelaan on hyvä yhteys keskustan länsiosista Satakunnankadun ja Erkkilänkadun kautta. Raitiotien pysäkin viemän tilan johdosta tarkistettiin että liittymä toimii yhdellä kaistalla lännestä ja ilman vasemmalle Tammelaan kääntymistä. Sammonaukion liittymä (Itsenäisyydenkatu/Kalevan puistotie/teiskontie) Liittymän ongelmallisin suunta toimivuuden kannalta on Teiskontieltä etelään Kalevan puistotielle kääntyvä virta. Itsenäisyydenkadulta liittymään tulee kaksi kaistaa, joista oikeanpuoleiselta opastetaan kääntymään oikealle kohti Helsinkiä sekä Sammonkadulle ja vasemman puoleiselta suoraan Teiskontielle sekä kääntymään vasemmalle Kalevan puistotielle. Liikennevirrat ovat suhteellisen suuria lukuun ottamatta Itsenäisyydenkadulta vasemmalle, Kalevan puistotielle menevää virtaa (noin 10 20 ajon./h). Iltahuipputunnin liikennevirrat on esitetty alla niin nykytilanteessa kuin vuoden 2030 ennustetilanteessa, jossa Itsenäisyydenkadun ja Sammonkadun liikenne on vähentynyt. Kuva 4.14 Nykytilan iltahuipputunnin liikennemäärät tarkastelluissa liittymissä (ajon./h)

34 (62) Kuva 4.15 Vuoden 2030 ennustetut huipputunnin liikennemäärät tarkastelluissa liittymissä (ajon./h) Kuva 4.16 Vuoden 2030 tilanteen kuormitusasteet ja palvelutasot vaihtoehdoissa, jossa Itsenäisyydenkadulta itään päin on vain yksi kaista Kuva 4.17 Vuoden 2030 tilanteen kuormitusasteet ja palvelutasot valitussa vaihtoehdoissa, jossa Itsenäisyydenkadulta itään päin on vain yksikaista Yliopistonkadun liittymässä, mutta kaksi kaistaa kääntymiskaistoineen Sammonaukion liittymässä Toimivuustarkasteluiden perusteella Itsenäisyydenkadulla säilytettiin kaksi tulokaistaa Sammonaukion liittymään, vaikka se ahtaassa katutilassa hieman kavensi pysäkin odotustilaa ja jalkakäytävää. Tällä ratkaisulla mahdollistetaan myös vasemmalle kääntymisen säilyminen liittymässä, mikä koettiin tärkeäksi.

35 (62) 4.5 Suunnitelmaratkaisu ja vaikutukset Esitettävä suunnitelmaratkaisu on vaihtoehdon VE C mukainen, jossa bussipysäkit on toteutettu ajoratapysäkkeinä Pinninkadun liittymään. Keskeisimmät muutokset raitiotien vuoden 2014 yleissuunnitelmaan: Kadun länsipäässä raitiotiepysäkki on siirretty kokonaisuudessaan Tammelan puistokadun länsipuolelle. Pysäkillä mahdollistetaan korkeatasoisen suojatieylityksen toteuttaminen Pinninkadulle. Vasemmalle kääntymiskaista Itsenäisyydenkadulta Tammelan puistokadulle on poistettu ja kääntyminen esitetään kiellettäväksi liikennemerkein. Kääntyvät liikennemäärät ovat pieniä eikä kiellolla ole merkittävää vaikutusta liikenteen ajoreitteihin mutta se helpottaa liikennevalo ohjauksen toteuttamista liittymään. Busseille toteutetaan yksi pysäkkipari ajoratapysäkkinä Pinninkadun liittymään. Kadun pohjoislaidan kevyen liikenteen väylä on eroteltu jalkakäytäväksi ja pyörätieksi Pinninkadun ja Kalevan puistotien välillä. Katupuut on sijoitettu symmetrisesti molemmin puolin jalkakäytävien reunoihin. Kadun itäpäässä Hervannan ja TAYS:in haarojen vaihtopysäkkiä on kehitetty laadukkaammaksi kasvattamalla pysäkin odotustiloja. Kuva 4.18 Itsenäisyydenkadun poikkileikkaus Mäkipäänkadun ja Salhojankadun välillä Raitiotie ja pysäkit Raitiotielinjan geometriaa on hieman suoristettu ja kiskojen sivusiirtymästä Tammelan puistokadun/yliopistonkadun liittymäalueella on päästy eroon. Länsipään pysäkki on sijoitettuna kokonaisuudessaan Attilan kiinteistön kohdalle. Itäpään pysäkkiratkaisuksi on tarkasteltu kahta laiturimallia, joita on vertailtu vaihtoehtojen tarkastelun alla. Molemmilla laiturimalleilla on omat vahvuudet ja käytettävä malli valitaan jatkosuunnittelun yhteydessä.

36 (62) Kuva 4.19 Poikkileikkaus kadun länsipään pysäkin kohdalta (Attilan kiinteistö) Kuva 4.20 Poikkileikkaus kadun itäpään keskilaituripysäkki

37 (62) Kuva 4.21 Poikkileikkaus kadun itäpään reunalaituripysäkki Ratasähkö Itsenäisyydenkadulla käytetään päätekiristettyä ajolankaa, joka kiinnitetään pääosin rakennusten seiniin. Asematunneliin johtavassa mäessä käytetään ripustamiseen pylväitä jalkakäytävien reunassa. Katuvalaistus toteutetaan nykyiseen tapaan kadun yläpuolisella valaistuksella. Katuvalaistuksen ripustuksessa käytetään yhteispylväitä raitiotien sähköistyksen kanssa. Bussit ja pysäkit Bussilinjasto suunnitellaan niin, että osa Itä-Tampereelta keskustaan tulevista matkustajista vaihtavat TAYS:in itäpään vaihtoterminaalissa raitiovaunuun. Itsenäisyydenkadulle toteutetaan yksi pysäkkipari ajoratapysäkkinä Pinninkadun liittymään. Pysäkki palvelee Itsenäisyydenkadulla liikennöiviä bussin runkoreittejä sekä arkiyöliikennettä ja raitiotien häiriötilanteita. Uuden pohjois-etelä-suuntaisen runkolinjan on suunniteltu kulkevan Tammelan puistokatua ja Yliopistonkatua pitkin Rauhaniemestä yliopiston kautta keskustaan. Tälle linjalle esitetään toteutettavaksi bussipysäkit mahdollisimman lähelle Itsenäisyydenkatua, jotta siltä saataisiin toimivat vaihtoyhteydet raitiotielle. Autoliikenne Nykyinen ajorata kapenee 1+1-kaistaiseksi, bussikaistojen poistuessa. Vasemmalle kääntymiskaista Yliopistonkadulle säilyy sekä kaksi ajokaistaa itään Tammelan puistokadun/viinikankadun liittymässä. Liikenteen sujuvuuden helpottamiseksi ja liikennevaloohjauksen tehostamiskesi vasemmalle kääntyminen lännestä Tammelan puistokadulle kielletään. Liikennemäärät kyseisellä ajosuunnalla ovat pienet, eikä kiellosta aiheudu näkyvää muutosta alueen muulle liikenneverkolle. Salhojankadun liittymä katkaistaan autoliikenteeltä. Nykyiset kadunvarsipysäköintipaikat Itsenäisyydenkadulta (13 kappaletta) poistuvat ja pysäköinti tapahtuu sivukaduilla kohtuullisen etäisyyden päässä.

38 (62) Itsenäisyydenkadun itäpäässä on etelälaidalla nykyisin 2 tonttiliittymää, joiden kohdalle tuleva raitiotien seisake estää niihin ajon. Näille järjestetään korvaava yhteys Lähteenkadulta, mikä tarkentuu jatkosuunnittelussa. Lisäksi Itsenäisyydenkadun etelälaidalla on neljä muuta tonttiliittymää, joille liikennöinti raitiotien poikki on tarkoitus kieltää. Itsenäisyydenkadun 6 kohdalla korvaava ajoyhteys on Lähteenkadulla. Itsenäisyydenkadun 16 kohdalla kiinteistölle ei esitetä korvaavaa yhteyttä vaan pihassa oleville pysäköintipaikoille esitetään korvaavat pysäköintipaikat esimerkiksi Salhojankadulle. Yksi merkittävä muutos on Tullintorin pysäköintilaitoksen yksisuuntaisen sisäänajon poistuminen Itsenäisyydenkadun mäessä Tullintorin kohdalla. Tähän kohtaan tulee raitiotien kiskot eikä sisäänajo ole jatkossa mahdollista, mutta Tullintorin pysäköintitaloon pääsee nykyisten kahden sisäänajon kautta Pinninkadulta ja Åkerlundinkadulta. Osittain tämä muutos liittyy myös Tullinalueen kehittymiseen ja muutokset osoitetaan Tullin alueen yleissuunnitelmassa. Pelastusliikenne voi tarvittaessa liikennöidä myös raitiotiekiskoja pitkin. Myös kääntyminen kiskojen poikki kiinteistöjen pihoihin on mahdollista pelastusajoneuvoilla eikä ajoa estetä rakenteellisesti vaikka henkilöautoliikennettä rajoitettaisiinkin. Jalankulku ja pyöräily Jalankulku ja pyöräily erotetaan toisistaan kadun pohjoislaidalla, joka lisää liikkumisen sujuvuutta ja turvallista. Toinen merkittävä parannus on raitiotiepysäkkien mahdollistama suojatieylitys Pinninkadulle. Pinninkadun suojatieylitys on esitetty toteutettavaksi leveänä korotettuna suojatienä. Pinninkadun suojatieylitys tuo pitkään kaivatun yhteyden Tullin ja Tammelan alueiden välille. Ajoittain pohdinnassa ollut Pinninkadun alikulukäytävä korvautuu näin ollen huomattavasti helpommin toteutettavalla pintaratkaisulla. Myös Salhojankadun katkaisu mahdollistaa korkeatasoisen ylityspaikan toteuttamisen Salhojankadun liittymän kohdalla. Muuten jalankulkuyhteydet pysyvät nykytilannetta vastaavina. Tullin alueen saavutettavuuden kannalta suositellaan rautatieaseman ja Pinninkadun välille toteutettavaksi eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie myös kadun eteläpuolelle. Asemakeskuksen toteuttamisen yhteydessä tulisi pyöräilylle varata tila raitiotien reunasta ja jalankulku ohjata radan alitse asematunnelin sisätilojen kautta ympäri vuorokauden. Pyöräpysäköintipaikkoja sijoitetaan raitiotien suunnitteluohjeiden mukaisesti molempien raitiotien seisakkeiden läheisyyteen hyödyntäen läheisiä aukioita. Liikennevalot Tammelan puistokadun/yliopistonkadun liittymä on valo-ohjattu liittymä, joissa raitiovaunuilla on oma raitiovaunuopastin ja ajoneuvoliikenne ohjataan tavallisella kolmiaukkoisella opastimella ja jalankulku omilla liikennevaloilla. Raitiotien ylityksessä Attilan pysäkin kohdalla käytetään VAROVA-valoja. Pinninkadun ja Salhojankadun suojatieylityksen kohdalla on valo-ohjaus. Kaupunkikuva Raitiotien sijoittaminen toispuoleisesti Itsenäisyydenkadun eteläsivulle luo väistämättä katutilaan epäsymmetrisyyttä. Se korostuu etenkin reunalaituripysäkeillä, joilla keskustan suuntaan johtava pysäkkilaituri katoksineen sijoittuu katutilan keskiosaan. Kadun perinteisen ilmeen ja katutilan symmetrisyyden korostamiseksi katupuut esitetään uusittaviksi lähes nykyisen tyyppisesti jalkakäytävien sivussa kadun molemmin puolin.

39 (62) Yhtenäiset, symmetrisen puurivit ovat mahdollisia Tammelan puistokadun/yliopistonkadun ja Kalevan puistotien/viinikankadun välisellä jaksolla. Kadun länsipäässä yhtenäinen puurivi sijoittuu kadun pohjoisreunalle Murtokadun ja Tammelan puistokadun välille. Itsenäisyydenkadun 74 nykyisistä katupuusta poistetaan 61 puuta ja niiden tilalle istutetaan 36 uutta puuta. Kokonaisuudessa puumäärä vähenee 25 puulla, lähinnä raitiotiepysäkkien kohdilta. Itsenäisyydenkadun länsipää on luonteeltaan keskustan pääkadun, Hämeenkadun jatke ja siellä harkitaan luonnonkiven käyttöä jalkakäytävillä ja välikaistoilla asematunnelin ja Tammelan puistokadun/yliopistonkadun välisellä jaksolla. Muilta osin kadun ilme ja pintamateriaalit säilytetään nykyisen tyyppisinä. Pysäkkien ja materiaalien osalta noudatetaan raitiotieympäristöohjeen periaatteita. Keskilaituripysäkki Itsenäisyydenkadun itäpäässä mahdollistaa pysäkkikatosten omaleimaisuuden ja tunnistettavuuden korostamisen, esimerkiksi taidekatokset ympäristöohjeen mukaisesti. Esteettömyys Raitiotien rakentaminen Itsenäisyydenkadulle ei vaikuta kadun esteettömyyteen esimerkiksi rakennusten sisäänkäyntien osalta, etenkään kadun pohjoispuolen jalkakäytävillä. Siellä esteettömyystilanne paranee, kun jalankulku ja polkupyöräily erotetaan omille kaistoilleen puurivillä. Kadun eteläpuolen raitiovaunupysäkeillä reunalaiturit liittyvät suoraan jalkakäytävään ja vaikuttavat jalkakäytävän tasaukseen. Ihannetilanteessa koko jalkakäytävä voidaan nostaa pysäkkilaiturin tasoon, kuten Attilan rakennuksen edustalla, josta puretaan osa vanhaa sokkelirakennetta. Itäpään pysäkillä koko jalkakäytävän nosto ei ole mahdollista, vaan reunalaituriratkaisussa pysäkkilaituri joudutaan nostamaan reunatuella jalkakäytävän yläpuolelle. Mikäli korkeusero tasojen välillä on enemmän kuin 160 mm, niin pysäkkilaiturin takareunassa tulisi olla kaide. Keskilaituriratkaisu ei vaikuta samalla tavoin jalkakäytävän tasaukseen kuin reunalaituri. Esteettömyys tulee huomioida kaikissa suojatiejärjestelyissä sekä kulkuyhteyksissä pysäkkilaitureille. Kiskoaluetta ylittävien suojateiden sekä pysäkeille johtavien suojateiden ja itse pysäkkilaiturien esteettömyysratkaisut on esitetty raitiotieympäristöohjeessa. Ohjeet perustuvat SuRaKu-ohjeisiin ja Tampereen kaupungin esteettömyystyyppipiirustuksiin ja muihin mitoitusohjeisiin sekä Paikallisliikenneliitto ry:n pysäkkiohjeisiin.

40 (62) 5 Sammonkatu 5.1 Historia Kalevan alueelta järjestettiin laaja asemakaavakilpailu vuonna 1922. Kilpailun pohjalta Birger Brunila laati yleisasemakaavan vuonna 1924. Suunnitelma perustui 1920-luvun klassismin ihanteiden mukaisesti selkeisiin pääkatuakseleihin ja aukioihin, joita rajasivat selkeärajaiset umpikorttelit. Kalevan alueen kaavoituksen päälinjat vahvistuivat lopullisesti vuoden 1938 yleiskaavassa, jonka perusteella laadittiin alueen asemakaava vuonna 1940. Tällöin alueen pääkaduiksi muodostuivat Teiskontie (aiemmin Teiskonkatu) ja Sammonkatu Itsenäisyydenkadun (aiemmin Puolimatkankadun) jatkeena. Teiskontien ja Sammonkadun kiilamaiseen liittymäkohtaan muodostui aukiomainen tila, nykyinen Sammonaukio, joka muodostaa Itsenäisyydenkadun jatkeen Kalevan puistotien itäpuolella. Kalevan puistotiestä muodostui raja, johon päättyi aiempi Tammelan umpikortteleihin perustuva ruutukaava-alue. Sen itäpuoliset alueet kaavoitettiin ajan uusien ihanteiden mukaisesti avoimiksi lamellitalokortteleiksi. Alueen rakentaminen on toteutunut pääosin tämän, osittain vieläkin voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Muutokset ovat koskeneet pääosin julkisten rakennusten sijoitusta ja korttelien sisäisiä järjestelyjä. Sammonkadun kaavat ovat pääosin vuosilta 1954 1958. Rakennukset ovat Sammonkadun varrella pääosin 7-kerroksisia lamellitalotyyppisiä asuinrakennuksia, jotka muodostavat hyvin yhtenäiset rakennusrivit kadun eteläpuolella kadun suuntaisesti ja pohjoispuolella päädyt kadulle sijoitettuina. Kadun eteläpuolella rakennusten pohjakerroksissa on liiketiloja ja pohjoispuolen rakennusten päädyissä on paikoitellen kadun suunnassa matalampia liikerakennusosia. Teiskontien ja Sammonkadun liittymään tehtiin kaavamuutokset julkisia rakennuksia varten. Vuonna 1959 varattiin tontti työväenopistoa varten Kalevan puistotien ja Sammonkadun kulmasta. Työväenopisto Sampolan ovat suunnitelleet arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta ja rakennus valmistui vuonna 1962. Vuonna 1963 varattiin tontti Kalevan kirkkoa varten Teiskontien ja Sammonkadun väliseen Liisanpuistoon. Kalevan kirkko valmistui vuonna 1966 arkkitehtina Reima Pietilä. Molemmat julkiset rakennukset perustuivat arkkitehtikilpailuun. Kalevan kirkosta muodostui kaupunkikuvallisesti keskeinen aihe Itsenäisyydenkadun päätteenä sekä Teiskontien ja Sammonkadun välisen kiilamaisen Liisan puiston keskusaiheena. Liikenteen lisääntyessä Sammonaukiosta muodostui merkittävä liikenteen solmukohta, jonka ilmettä ovat leimanneet nykyisen tyyppiset liikennejärjestelyt 1960-luvun alkupuolelta asti. 5.2 Nykytila Liikenne Sammonkatu on katualueeltaan noin 40 metriä leveä. Kadun keskellä on 1+1-kaistainen ajorata ja kadun reunoilla on viherkaistoilla erotettuna talouskaistat. Kaikki ajokaistat yhdistyvät liittymäalueilla 3+2-kaistaisiksi kanavoiduiksi nelihaaraliittymiksi Liisanpuiston valo-ohjaamatonta liittymää lukuun ottamatta. Kadunvarsipysäköintiä on runsaasti talouskaistojen varsilla koko kadun matkalla. Länsipäässä korostuu asukaspysäköinti ja itäpäässä asiointipysäköinti. Osalla kadun länsipään kiinteistöistä ei ole lainkaan pysäköintipaikkoja tonteilla vaan pysäköinti tapahtuu kadun varren yleisillä paikoilla.

41 (62) Kuva 5.1 Pysäköintipaikat ja käyttöasteet Sammonkadulla kortteleittain, Lähde Tutkintotyö Sammonkadun parantamisen esiselvitys ja kehittämisehdotukset, Ulrika Nummelin 2008 Sammonkadulla on runsaasti talouskaistoilla sijaitsevia tonttiliittymiä ja ne toimivat suuntaisliittyminä. Kadun pohjoislaidalla olevista kiinteistöistä Sammonkadun tonttiliittymällä ei ole liikenteellistä merkitystä vaan ajo on ohjattu tonteille Liisanpuiston ja Väinämöisenka-

42 (62) dun kautta. Sammonkadun puoleiset liittymät toimivat kuitenkin pelastusteinä. Kadun etelälaidalla tonttiliittymiä on hieman vähemmän mutta ne ovat usein ainoita liittymiä kyseisille tonteille. Kuva 5.2 Sammonkadun poikkileikkaus nykytilanteessa Bussit liikennöivät ajoradalla kadun keskellä. Suurin osa bussipysäkeistä on sijoitettuna levikkeille liittymien jälkeen ennen talouskaistojen erkanemista. Sammonkadulla on nykytilassa viisi pysäkkiparia noin 300 metrin pysäkkivälillä. Sammonkadun pohjoislaidalla on pyöräilyn laatukäytävä eroteltuna jalankulku ja pyörätienä, jossa pyörätien leveys on noin kaksi metriä. Kadun etelälaidalla kulkee ainoastaan jalkakäytävä. Jokaisella liittymäalueella on poikittainen suojatieylitys, joiden lisäksi kadun eteläosassa on kaksi liittymäalueiden ulkopuolista poikittaista ylityspaikkaa S-marketin länsipuolella sekä vanhan kauppaopiston kohdalla. Kuva 5.3 Sammonkatu nykytilanteessa

43 (62) Kaupunkikuva Sammonkatu ympäristöineen muodostaa poikkeuksellisen yhtenäisen ja komean katutilan. Väljä, noin 40 m leveä katutila jäsentyy hyvin talouskaistoineen, joita erottavat pääajoradoista keveät viherkaistat yhtenäisine puuriveineen. Pysäköinti leimaa talouskaistoja. Katutila rajautuu osittain epäsymmetrisesti rakennuksilla. Eteläpuolella on pääosin tiivis kadun suuntainen rakennusrivi, liiketiloja yhtenäisesti katutasossa. Pohjoispuolella vaihtelevat puisto, tiivis rakennusrivi ja rakennusten väljä sijoitus päädyt kadulle päin. Liiketiloja on vain kadunsuuntaisissa matalissa rakennusosissa. Rakennuskanta on iältään ja arkkitehtuuriltaan pääosin 1950-luvulta. Kadun länsiosa on Sammonaukiolta lähdettäessä pääosin tasaista, vaikka maasto nousee kadun pohjoispuolella. Itään jatkuessaan katu alkaa laskea loivasti. Kadun leveys ja kaltevuus mahdollistavat avoimet katunäkymät kadun suunnassa jakson itäpäässä. 5.3 Tavoitteet Sammonkadulla yleissuunnitelman mukainen ratkaisu tuo suurimmat muutokset autoliikenteen kaistakapasiteettiin sekä pysäköintipaikkojen määrään. Ajorata kadun keskellä varataan raitiotielle ja autoliikenteelle jää ainoastaan kadun reunojen talouskaistat. Poikkileikkauksen muutos vähentää merkittävästi myös kadunvarsipysäköinnin määrää jonka arvioitiin puolittuvan nykytilanteesta. Tässä suunnitelmassa tarkasteltiin vaihtoehtoisia poikkileikkauksia Sammonkadulle sekä tehtiin pieniä tarkennuksia yleissuunnitelman ratkaisuun alla listattujen tavoitteiden mukaisesti. Kadun perusluonteen säilyttäminen nykyisellään Raitiotien selkeä linjaus ja paikka katutilassa Kääntymiskaistojen, bussipysäkkien ja suojateiden sovittaminen raitiotien ehdoilla Yhtenäiset puurivit viherkaistoilla koko kadun matkalla Katutason liiketilojen toiminnan turvaaminen mm. pysäköintijärjestelyin Asiointiliikenteen toimivuuden takaaminen läpiajoliikenteen siirtyessä talouskaistoille Valaistuksen uusiminen, mahdolliset yhteiskäyttöpylväät raitiotien kanssa 5.4 Tarkastellut vaihtoehdot Sammonkadulla tehtiin kaksivaiheinen vaihtoehtojen vertailu. Ensimmäisessä vaiheessa Sammonkadulla tarkasteltiin yleissuunnitelman ratkaisun lisäksi kahta vaihtoehtoista poikkileikkausvaihtoehtoa. Vaihtoehdossa VE1 raitiotie on sijoitettuna kulkusuunnassa kadun reunalla jalkakäytävän ja pyörätien viereen lähelle kadun varren kiinteistöjä. Ratkaisu tuo raitiotien lähelle asuin- ja liikekiinteistöjä ja erottaa muun ajoneuvoliikenteen omalle ajoradalleen kadun keskelle. Toisessa vaihtoehdossa VE2 poikkileikkaus ja kadun toiminnot ovat pitkälti nykyisellään. Raitiotie on sijoitettuna kulkusuunnassa kadun keskellä olevan ajoradan ja viherkaistojen väliin.

44 (62) Kuva 5.4 Poikkileikkaukset Sammonkadulle tarkastelluista vaihtoehdoista Vaihtoehtojen vertailu tehtiin 15 vertailukohdan perusteella, joissa arvioitiin kuinka hyvin ratkaisu täyttää asetetut tavoitteet. Vertailun arvioinnissa käytettiin seuraavia tavoitteita: Kaupunkikuvallisesti arvokkaan kadun yleisilmeen säilyttäminen Raitiotielinjan toteuttaminen sujuvasti liikennöitävänä ja huollettavana Helppokäyttöiset ja turvalliset raitiotiepysäkit Läpikulkevan autoliikenteen vähentäminen nykytilanteesta Kadunvarsipysäköinnin mahdollistaminen mahdollisimman laajasti Kaksisuuntaisen pyörätien toteuttaminen kadun etelälaidalle Turvalliset ja sujuvat jalankulun ja pyöräilyn poikittaisyhteydet Liikekiinteistöjen toimintaedellytysten säilyttäminen Vertailun käytettiin seuraavaa arviointiasteikkoa: + + Ratkaisu tavoitteen mukainen + Ratkaisu edistää tavoitetta ± Kompromissiratkaisu - Ratkaisu ei edistä tavoitetta - - Ratkaisu tavoitteen vastainen

45 (62) Taulukko 5.1 Sammonkadun vaihtoehtojen vertailun yhteenveto Raitiotien YS VE1, raitiotie kadun reunoilla VE2, pysäköintikaistat kadun reunoilla Kaupunkikuva + ± - Arvokkaan kadun yleisilmeen Kadun yleisilme säilyy nykyisen kaltaisena. Nykyiset talouskaistat muuttuvat raitioteiksi. Poikkileikkaus epäsymmetrinen. Katupuut on säilyttäminen Katupuut on uusittava. Pysäköinti siirtyy kadun keskelle. Nykyiset katupuut mahdollisesti säilytettävissä. uusittava. Raitiotielinja + + ± - Raitiotielinjan paikka ja liikennöinnin sujuvuus Raitiotiellä selkeä paikka kadun keskellä. Raitiotiet kadun reunoilla jalkakäytävien ja Liikennöinti sujuvaa ja vaihtoraiteiden paikat pyöräteiden vieressä. Liikennöinti sujuvaa, helposti toteutettavissa. vaihtoraiteen toteutus haastavaa. Raitiotiet kadun keskellä ajoradan reunoilla. Vaihtoraiteet risteävät ajoradan kanssa. Autot voivat haitata raitiovaunun kulkemista. Raitiotiepysäkit + + + Pysäkkien käytettävyys ja turvallisuus Pysäkit helposti toteutettavissa leveille erotuskaistoille. Kulku pysäkeille yksisuuntaisten ajoratojen poikki. Pysäkit kadun reunoilla jalkakäytävien ja pyöräteiden yhteydessä. Pysäkille kulkevat ihmiset sekoittuvat pyörien kanssa. Pysäkit helposti toteutettavissa leveille erotuskaistoille. Kulku pysäkeille yksisuuntaisten ajoratojen poikki. Autoliikenne ± ± + Autoliikenteen kapasiteetti ja Ajokaistojen poistuminen tukee tavoitetta vähentämällä läpiajoliikennettä Sammonkadulla. Läpikulkeva liikenne sekä pysäköinti ja sujuvuus Runsas kadunvarsipysäköinti heikentää kapasiteettiä ainoalla ajoradalla. tonteille ajo erotettu toisistaan. Kapasiteettia vastaamaan maankäytön kasvuun. Katuliittymät + + + - - Liittymien toimivuus Katuliittymät toimivia. Kääntymiskaistojen Katuliittymät toimivia. Kääntymiskaistojen toteutus mahdollista pysäkkien kohtia lukuun toteutus mahdollista kaikissa liittymissä. ottamatta. Talouskaistat yhdistettävä ajorataan, joka aiheuttaa risteämisen raitiotien kanssa. Kääntymiskaitojen toteutus hankalaa. Tonttiliittymät + - ± Kiinteistöjen ajoyhteyksien toteutus Tonttiliittymät mahdollista säilyttää nykyisellään. Liittymien karsiminen mahdollistaisi lisää pysäköintipaikkoja. Tonttiliittymiin ajo raitiotien poikki. Liittymien määrä tarkoittaa useita mahdollisia konfliktipisteitä. Tonttiliittymät mahdollista säilyttää nykyisellään. Liittyminen kapealta ajoradalta vaatii leveät tonttiliittymät. Kadunvarsipysäköinti - - + Kadunvarsipysäköinnin kapasiteetti ja pysäköinnin sujuvuus. Nyk. 500 paikkaa Paikkamäärä puolittuu nykyisestä noin 250 paikkaan. Läpikulkuliikenne hankaloittaa pysäköintiä. Paikkamäärä puolittuu nykyisestä noin 250 paikkaan. Läpikulkuliikenne hankaloittaa pysäköintiä. Paikkamäärä vähenee noin 20 prosenttia 400 paikkaan. Pysäköintipaikat talouskaistoilla mutta ajorata ja pysäköintiruudut kapeita. Jalankulkuolosuhteet + + + + ± Jalkakäytävien sijoittaminen Tavoitteen mukainen eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie kadun molemmin puolin. Tavoitteen mukainen eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie kadun molemmin puolin. Jalkakäytävät erittäin leveät 4,5m. Nykytilan mukainen ratkaisu, jossa läntinen jalkakäytävä rajautuu pysäköintikaistaan. Pyöräilyolosuhteet + + + - - Pyöräteiden sijoittaminen Tavoitteen mukainen eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie kadun molemmin puolin. Tavoitteen mukainen eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie kadun molemmin puolin. Pysäkin kohdalla jalankulkijat ja pyörät risteävät. Eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie kadu n itäpuolella. Ei mahdollista pyörätien toteuttamista kadun itälaidalle. Poikittaisyhteydet + + + ± Jalankulun ja pyöräilyn katuylitykset Poikittaisyhteydet liittymissä sekä kaksi erillistä suojatietä. Yksisuuntaisten ajokaistojen ylittäminen helppoa. Poikittaisyhteydet liittymissä sekä kaksi erillistä suojatietä. Aajoradan ylittäminen hankalaa. Poikittaisyhteydet liittymissä. Erillisten suojateiden toteuttamista harkittava. Aajoradan ylittäminen hankalaa. Liikekiinteistöt ± - - ± Asiointi liikkeissä ja liikkeiden huolto Huoltoajo liikekiinteistöille nykytilanteen mukaisesti pysäköintikaistalta. Erotuskaista mahdollistaa huoltoautojen pysäköinnin. Huoltoliikenne kiinteistöille hankalaa raitiotien vuoksi. Huoltoajo tonttiliittymien kautta jalkakäytävälle. Huoltoajo liikekiinteistöille nykytilanteen mukaisesti pysäköintikaistalta. Talouskaista on vähäliikenteinen, mutta kapea. Kunnossapito + - ± Huolto ja kunnossapitotoimintojen helppous Raitiotien kunnossapito ja huolto helppoa omalla ajoradalla kadun keskellä. Raitiotien huolto jalkakäytävän ja pyörätien kautta. Ei merkittävää haittaa autoliikenteelle. Raitiotien huolto ajoradan kautta. Haittaa läpiajoliikennettä mutta ei merkittävää vaikutusta talouskaistoihin. Talvihoito + + - Tavihoidon helppous ja lumitilan riittävyys Talvikunnossapidossa auraus toteutettavissa erotuskaistoille. Talvikunnossapidossa auraus toteutettavissa erotuskaistoille. Ajoradan ja raitiotien auraus suoritettava samaan aikaan. Pysäköintipaikat vähentävät lumitilaa. Kunnallistekniikka ± ± ± Muutostarpeet Raitiotien toteuttaminen aiheuttaa runsaasti Raitiotien toteuttaminen aiheuttaa runsaasti Raitiotien toteuttaminen aiheuttaa runsaasti kunnallistekniikassa kunnallistekniikan siirtotarpeita. kunnallistekniikan siirtotarpeita. kunnallistekniikan siirtotarpeita. Rakentaminen + + ± Rakennettavuuden arviointi Raitiotien rakentaminen kadun keskelle talouskaistojen toimiessa liikenteellä. Raitiotien rakentaminen nykyisille talouskaistoille ajoradan toimiessa liikenteellä kadun keskellä. Raitiotien rakentaminen kadun keskelle talouskaistojen toimiessa liikenteellä. Kapean mitoituksen vuoksi eniten haittaa liikenteelle. Pisteet yhteensä 15 4-4 Vaihtoehtotarkastelussa yleissuunnitelman mukainen ratkaisumalli osoittautui selvästi parhaaksi malliksi ja suunnittelua jatkettiin sen perusteella. Toisessa vaiheessa Sammonkadulle valittua poikkileikkausta tarkasteltiin bussiliikenteen järjestelytavan ja toimintaedellytysten näkökulmasta. Säännöllisen bussiliikenteen Sammonkadulla on tarkoitus poistua kokonaan, tai ainakin vähentyä merkittävästi raitiotien rakentamisen myötä. Tavoitetilanteessa Sammonkatua liikennöi korkeintaan 1-2 linjaa. Muille bussilinjoille on esitetty uudet kulkureitit. Raitiotien mahdollisen häiriötilanteen aikana

46 (62) liikennettä hoidetaan busseilla. Poikkeustilannetta varten Sammonkadulla on varauduttava bussipysäkkiratkaisuihin. Bussiliikenteen reitit on esitetty liitteessä 16. Vaihtoehtovertailussa on tarkasteltu kolmea tapaa toteuttaa bussipysäkit Sammonkadulle. Pysäkkien vähäisen käytön vuoksi pysäkkien laatutason vaatimuksia ei ole pidetty yhtä korkeana, kuin uusien raitiotiepysäkkien. Häiriötilanteessa raitiotien korvaamiseen tarvitaan kuitenkin useita busseja, joiden on päästävä liikennöimään Sammonkadulla sujuvasti, aiheuttamatta samalla haittaa muulle liikenteelle. Bussipysäkit sijoittuvat pysäköintiruutujen tapaan ajoradan ja pyörätien väliselle erotuskaistalle. Paljon tilaa vievät pysäkkisyvennykset vähentävät pysäköintipaikkojen määrää. Pysäköintipaikkojen määrän maksimoimiseksi vaihtoehdoissa 2 ja 3 on esitetty toteutettavaksi kaksi bussipysäkkiparia Sammonkadulle, vaihtoehdon 1 kolmen pysäkin sijasta. Häiriötilanteita varten on vaihtoehdoissa 2 ja 3 varattu raitiotiepysäkkien yhteydestä tila ajoratapysäkkien käyttämiseen erillisten pysäkkien lisänä. Vertailusta erillisenä pysäkkiparina on kaikissa vaihtoehdoissa esitetty Sammonkadun pohjoispäähän, Sammonaukion liittymäalueelle, pysäkkisyvennyksien ja odotustiloin varustettu pysäkkipari. Kolme vertailtavaa ratkaisuvaihtoehtoa ovat: 1 Ajoratapysäkkien toteuttaminen raitiotiepysäkkien yhteyteen (kolme pysäkkiparia). 2 Pysäkkisyvennysten toteuttaminen ilman erillisiä odotustiloja (kaksi pysäkkiparia), raitiotiepysäkkien yhteyteen on esitetty lisäksi kolme häiriötilanteessa käytettävää ajoratapysäkkiä. 3 Ajoratapysäkkien toteuttaminen mahdollistamalla pysäkillä olevan bussin ohittaminen (kaksi pysäkkiparia), raitiotiepysäkkien yhteyteen on esitetty lisäksi kolme häiriötilanteessa käytettävää ajoratapysäkkiä. Kuva 5.5 Poikkileikkaus bussipysäkin kohdalta vaihtoehdossa VE 1 Kuva 5.6 Poikkileikkaus bussipysäkin kohdalta vaihtoehdossa VE 2

47 (62) Kuva 5.7 Poikkileikkaus bussipysäkin kohdalta vaihtoehdossa VE 3 Vaihtoehto 1 + Ajoratapysäkit vievät vähän tilaa muilta toiminnoilta (ratkaisu mahdollistaa 239 pysäköintipaikan toteuttamisen erotuskaistoille). + Pysäkeille on mahdollista järjestää laadukkaat odotustilat. + Raitiotiepysäkkien yhteyteen toteutettavat bussipysäkit hyödyntävät osittain raitiotiepysäkkien infraa, kuten pyöräpysäköintipaikkoja. + Raitiotiepysäkkien yhteydessä olevilta pysäkeiltä on suora valo-ohjaamaton suojatieylitys Sammonkadun poikki. - Pysäkillä seisova bussi estää väliaikaisesti muun autoliikenteen kulkemisen. Vaihtoehto 2 + Pysäkillä oleva bussi ei häiritse muuta autoliikennettä. - Pysäkkisyvennykset vievät tilaa muilta toiminnoilta, kuten kadunvarsipysäköinniltä (ratkaisu mahdollistaa 216 pysäköintipaikan toteuttamisen erotuskaistoille). - Odotustilojen puuttuminen pysäkeiltä ohjaa matkustajat bussista suoraan pyörätielle, joka voi johtaa vaaratilanteisiin. - Pysäkit eivät pysty hyödyntämään kunnolla raitiotiepysäkkien infraa, kuten pyöräpysäköintiä. Erillään sijaitsevat linjaliikenteen ja häiriötilanteiden pysäkit voivat aiheuttaa sekaannuksia pysäkkien käytössä. Vaihtoehto 3 + Mahdollistaa tarvittaessa säännöllisen bussiliikenteen Sammonkadulla. + Pysäkillä oleva bussi ei häiritse muuta autoliikennettä. + Pysäkeille on mahdollista järjestää laadukkaat odotustilat. - Pysäkkiratkaisu vie tilaa muilta toiminnoilta, kuten kadunvarsipysäköinniltä (ratkaisu mahdollistaa 224 pysäköintipaikan toteuttamisen erotuskaistoille). - Pysäkit eivät pysty hyödyntämään kunnolla raitiotiepysäkkien infraa, kuten pyöräpysäköintiä. Erillään sijaitsevat linjaliikenteen ja häiriötilanteiden pysäkit voivat aiheuttaa sekaannuksia pysäkkien käytössä. - Pysäkkiratkaisu aiheuttaa ajoradan reunatukilinjan mutkittelun sekä katupuurivien katkeamisen. Ratkaisu mahdollistaa 13 katupuuta vähemmän kuin vaihtoehdot 1 ja 2. Tilankäytöllisesti tehokkain pysäkkiratkaisu Sammonkadulle on vaihtoehdon 1 mukaiset ajoratapysäkit. Sammonkadun bussipysäkkien pääasiallinen tarkoitus on mahdollistaa bussien liikennöinti yöaikaan sekä mahdollisissa raitiotien häiriötilanteissa. Ajoratapysäkit toimivat kuitenkin myös kevyellä säännöllisellä bussiliikenteellä, koska Sammonkadun liikennemäärä laskee ennusteessa. Ajoratapysäkit eivät vie ylimääräistä tilaa muilta päivittäisessä käytössä olevilta toiminnoilta, kuten pysäköintipaikoilta. Vähän tilaa vievät ajoratapysäkit on mahdollista toteuttaa kaikkien raitiotiepysäkkien yhteyteen (kolme pysäkkiparia) mahdollistamalla samalla vaihtoehdoista eniten pysäköintipaikkoja. Raitiotiepysäkkien yhteydessä olevilta pysäkeiltä on lisäksi parhaat poikkikadun ylitysmahdollisuudet sekä

Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus keskustakaduilla 48 (62) mahdollisuus hyödyntää raitiotiepysäkkien infraa, kuten pyöräpysäköintiä. Ratkaisulla on lisäksi vähiten vaikutusta kadun kaupunkikuvalliseen ilmeeseen. Bussiliikenteen ja kadun välityskyvyn kannalta paras ratkaisu olisi puolestaan vaihtoehdon 3 mukaiset ajoratapysäkit, jossa muu autoliikenne ohjataan pysäkillä seisovan bussin ohitse. Ratkaisu mahdollistaa bussipysäkkien säännöllisen päivittäisen käytön haittaamatta muuta liikennettä. Ratkaisu kuitenkin vie tilaa muun muassa kadunvarsipysäköinniltä ja on kaupunkikuvallisesti vaihtoehdoista epäyhtenäisin. Ainoastaan yöliikenteelle varattuna vaihtoehdon 3 pysäkkimalli on turhan raskas ja paljon tilaa vielä. Useamman bussilinjan liikennöidessä säännöllisesti Sammonkadulle, yhdessä raitioliikenteen kanssa, se olisi liikenteellisesti sujuvin ratkaisu. Liikenteen toimivuustarkastelut Liittymien toimivuutta tarkasteltiin eri vaihtoehdoissa. Tarkasteluiden keskeinen kysymys oli tarvitaanko Sammonkadun liittymiin vasemmalle kääntymiskaistoja, joita ei Raitiotien yleissuunnitelmassa ollut esitetty kuin yhteen liittymään. Lisäksi tarkasteltiin jonopituuksia ja riskiä, että autoliikenne häiritsee raitiotien vapaata kulkua, joiden tulokset on sisällytetty edelliseen vertailutaulukkoon. Toimivuustarkasteluiden tulosten mukaan vasemmalle kääntymiskaistat lisäävät liittymien kapasiteettiä ja parantavat liittymien toimivuutta etenkin Joukahaisenkadulla ja Lemminkäisenkadun liittymissä, joissa on paljon kääntyviä autoja mm. Kalevan uimakeskukseen. Ennustetuilla liikennemäärillä, mitkä ovat merkittävästi nykyisiä pienemmät, kääntymiskaistat eivät kuitenkaan olleet välttämättömiä. Kuva 5.8 Sammonkadun liittymien kuormitusasteet ja palvelutasot, ilman kääntymiskaistoja IHT 2030

Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus keskustakaduilla 49 (62) Kuva 5.9 Sammonkadun liittymien kuormitusasteet ja palvelutasot, kääntymiskaistoilla IHT 2030 5.5 Suunnitelmaratkaisu ja vaikutukset Esitettävä suunnitelmaratkaisu on vaihtoehdon VE 3 mukainen, jossa bussipysäkit on toteutettu ajoratapysäkkeinä niin, että pysäkillä seisova bussi on mahdollista ohittaa. Keskeisimmät muutokset raitiotien yleissuunnitelmaan: Kadun eteläosaan S marketin kohdalle on lisätty kolmas raitiotiepysäkki, jotta pysäk kiverkko kattaa koko kadun. Lemminkäisenkadun liittymään esitetty raitiotiepysäkki on siirretty Joukahaisenkadun liittymään palvelemaan paremmin mm. Kalevan uintikeskusta. Sammonkadulle on lisätty kolme bussipysäkkiparia, sekä esitetty raitiotien häiriötilan teita varten pysäkkipaikat busseille raitiotiepysäkkien yhteyteen. Ajoradoilla on lisätty vasemmalle kääntymiskaistat Joukahaisenkadun ja Lemmin käisenkadun liittymiin. Tonttiliittymien määrää pyritään vähentämään, niillä kohdin kun tonteille on useita liittymiä, kadunvarsipysäköintipaikkojen maksimoimiseksi. Tonttiliittymien poistoista neuvotellaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Kuva 5.10 Sammonkadun poikkileikkaus linjaosuudelta

50 (62) Raitiotie ja pysäkit Raitiotien linjaus kadun keskellä on suora ja selkeä koko kadun matkan. Raitiotien pysäkkejä järjesteltiin uudestaan ja kadulle lisättiin yksi pysäkki. Yleissuunnitelmassa Lemminkäisenkadun liittymään esitetty raitiotiepysäkki on esitetty siirrettäväksi Joukahaisenkadun liittymään, jossa se palvelee varsinkin Kalevan uintikeskusta. Kadun eteläpäähän, S- marketin kiinteistön kohdalle on esitetty kolmas pysäkki. Kolmella pysäkillä pysäkkiväliksi muodostuu noin 450 metriä ja pysäkkien palvelema alue laajenee. Pysäkkien uudella sijoittelulla pystytään paremmin tekemään kääntymiskaistoja liittymiin. Kuva 5.11 Sammonkadun poikkileikkaus raitiotiepysäkin kohdalla Kuva 5.12 Raitiotiepysäkkien saavutettavuus Sammonkadulla, Lähde Tampereen kaupunki Jouko Järnefelt

51 (62) Ratasähkö Sammonkadulla käytetään päätekiristettyä ajolankaa, joka kiinnitetään pylväisiin erotuskaistoille. Katuvalaisimet sijoittuvat välikaistoille raitiotien ja ajoratojen väliin. Raitiotien sähköistyksessä käytetään yhteispylväitä katuvalaistuksen kanssa. Bussit ja pysäkit Säännöllinen bussiliikenne Sammonkadulta vähenee raitiotien toteuttamisen myötä. Sammonkadulla varaudutaan muutaman bussilinjan säilymiseen, sekä yövuoroliikenteen ja raitiotien häiriötilanteiden liikenteeseen. Bussiliikenteelle toteutetaan kolme bussipysäkkiparia. Sammonaukion liittymässä sijaitseva pysäkkipari toteutetaan pysäkkisyvennyksin. Joukahaisenkadun sekä Lemminkäisenkadun liittymien kohdalla olevat pysäkit toteutetaan ajoratapysäkkeinä, jossa ajorataa levitetään niin, että pysäkillä seisova bussi on mahdollista kiertää. Raitiotien häiriötilanteita varten varataan raitiotiepysäkkien yhteyteen paikat bussien ajoratapysäkeille. Kuva 5.13 Sammonkadun poikkileikkaus bussipysäkin kohdalla Autoliikenne Autoliikenne kokee suurimman muutoksen Sammonkadun uudistuksessa, kun kaistakapasiteetti puolittuu nykytilanteesta. Sammonkadun läpiajoliikenteen merkitys vähenee ja se muuttuu enemmän tonttikatumaiseksi kaduksi, jonka liikennemäärän on ennustettu laskevan noin puoleen nykytilanteesta. Kaistakapasiteetin lisäksi kadulta häviää runsaasti pysäköintipaikkoja, noin 55 %. Nykyisistä noin 490 kadunvarsipaikasta häviää 266 paikkaa ja jäljelle jää 224 autopaikkaa, jotka sijoittuvat tasaisesti koko kadun matkalle. Tonttiliittymiä on Sammonkadulla lukuisia, jotka kaikki eivät ole välttämättömiä, koska tonteilla on toinen sisäänajo muualta. Lisäksi useat Sammonkadun tonttiliittymiin on estetty ajoneuvolla ajaminen joko liikennemerkillä tai rakenteellisesti. Mikäli tontille on ajoyhteys muualta, niin Sammonkadun tonttiliittymä suositellaan suljettavaksi, jolloin sen kohdalle voidaan lisästä kadunvarsipysäköintiä. Tonttiliittymien poistaminen ratkaistaan jatkosuunnittelussa, jossa käydään neuvottelut niistä pelastuslaitoksen ja tontinomistajien kanssa. Pelastusliikenne voi tarvittaessa liikennöidä myös raitiotiekiskoja pitkin, sen pintamateriaalin ollessa asfaltti tai kiveys.

52 (62) Jalankulku ja pyöräily Pyöräilyn olosuhteet Sammonkadulla paranevat nykyisestä kun myös kadun etelälaidalle on esitetty eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Uudet erotellut väylät ovat 5,25 metriä leveitä, jossa sekä jalkakäytävälle että pyörätielle on varattu 2,5 metriä tilaa. Pyörätiet erotetaan ajoradan puolella pysäköintipaikoista 0,75 leveällä kiveyksellä. Raitiotiepysäkkien yhteyteen esitetään toteutettavaksi pyöräpysäköintipaikat. Kaupinkadun pysäkille on esitetty 10 pysäköintipaikkaa molempiin kulkusuuntiin ja Joukahaisenkadun sekä S-marketin pysäkeille 15 pysäköintipaikkaa molempiin kulkusuuntiin. Liikennevalot Kaupinkadun, Joukahaisenkadun/Tursonkadun ja Lemminkäisenkadun/Sarvijaakonkadun liittymät ovat valo-ohjattuja liittymiä, joissa raitiovaunuilla on oma raitiovaunuopastin ja ajoneuvoliikenne ohjataan tavallisella kolmiaukkoisella opastimella sekä jalankulku ja pyöräily omilla liikennevaloilla. Liisanpuiston/Kaalamonaukion, S-marketin liikekiinteistön ja Väinämöisenkujan liittymissä käytetään raitiovaunuvaloja. Kaikilla raitiotien poikki kulkevilla jalkakäytävillä ja pyöräteillä käytetään lisäksi VAROVA-valoja. Kaupunkikuva Raitiotien sijoittaminen kadun keskiosaan muuttaa jossain määrin Sammonkadun katutilan perinteistä jakoa, joka perustuu leveään ajorataan kadun keskellä sekä istutuskaistojen ja katupuiden erottamiin talouskaistoihin kadun molemmin puolin. Kadun perinteisen ilmeen ja jäsennyksen säilyttämiseksi leveät viherkaistat puuriveineen on sijoitettu symmetrisesti raitiotien molemmin puolin kadun keskiosaan. Pitkillä suorilla rataosuuksilla myös kiskoalue voi olla nurmetettu kuten istutetut välikaistat pysäkkialueita lukuun ottamatta. Kadun mitoitus mahdollistaa katupuukujanteiden jatkumisen yhtenäisenä myös pysäkkilaiturien kohdalla. Pysäkkien suunnittelussa noudatetaan raitiotieympäristöohjeen periaatteita. Sammonkadun nykyiset 90 katupuuta poistetaan ja tilalle istutetaan 140 uutta katupuuta. Talouskaistojen poistaminen kadun molemmilta puolilta mahdollistaa erotellut jalkakäytävät ja pyörätiet kadun molemmille puolille. Niiden ja ajoratojen väliin jää viher- /pysäköintikaista, joka päällystetään nurmikivin niin, että nurmipinta kestää pysäköinnin ja yliajon tonttiliittymien kohdalla. Pyörätiet ja jalkakäytävät on asfaltoitu. Pyörätiellä käytetään punaista asfalttia ja jalkakäytävällä mustaa, erotteluraita on lohkopintaista nupu- tai noppakiveä. Esteettömyys Raitotien sijoitus kadun keskiosaan ei aiheuta muutoksia esteettömyyteen kadun varrella olevien kiinteistöjen sisäänkäynneissä. Esteettömyys tulee huomioida suojatiejärjestelyissä sekä kulkuyhteyksissä pysäkkilaitureille. Kiskoaluetta ylittävien suojateiden sekä pysäkeille johtavien suojateiden ja itse pysäkkilaiturien esteettömyysratkaisut on esitetty raitiotieympäristöohjeessa. Ohjeet perustuvat SuRaKu-ohjeisiin ja Tampereen kaupungin esteettömyystyyppipiirustuksiin ja muihin mitoitusohjeisiin sekä Paikallisliikenneliitto ry:n pysäkkiohjeisiin.

53 (62) 6 Sammonaukio 6.1 Nykytila Liikenne Sammonaukio on nykytilanteessa viisihaarainen kanavoitu liittymä, jonka liikenteelliset pääsuunnat ovat Itsenäisyydenkatu-Teiskontie ja Viinikankatu-Teiskontie. Sammonkatu ja Kalevan puistotie ovat vähäliikenteisempiä liittymähaaroja. Kaikilla kulkusuunnilla on runsaasti ajokaistoja, liittymähaarasta riippuen liittymässä on kolme tai neljä ajokaistaa. Bussiliikennettä on runsaasti itä-länsisuuntaisesti liittymän halki, muilla suunnilla ei juurikaan. Yhdistetyt jalankulku ja pyörätiet kulkevat Viinikankadun ja Kalevan puistotien itäreunassa, Itsenäisyydenkadun molemmilla reunoilla sekä Teiskontien eteläreunassa. Sammonkadun pohjoisreunassa on eroteltu jalankulku- ja pyörätie. Kuva 6.1 Sammonaukio nykytilanteessa Kaupunkikuva Useiden liikenneväylien leimaamaa ja halkomaa aluetta on vaikeaa hahmottaa itsenäisenä aukiona. Aukiotila hajoaa erilaisten ajoratojen jakamaksi laajaksi liittymäalueeksi. Ajoradat pirstaloivat viheralueita ja erottavat aukion viheralueet Liisanpuistosta ja Kalevan kirkosta. Liisanpuiston liittyminen aukioon on epämääräinen. Aukiotilan hahmottamista vaikeuttaa se, että aukio ei rajaudu selkeästi rakennuksilla tai katupuilla. Teiskontien ja Sammonkadun sinänsä komeat rakennusrivit ovat etäällä aukiosta. Työväenopisto Sampolan avoimet piha-alueet liittyvät aukioon, mutta itse rakennus ei rajaa aukiota tai tue aukion toiminnallista tai kaupunkikuvallista asemaa. Näkymä Kalevan kirkolle korostaa Sammonaukion merkittävyyttä, mutta näkymää leimaavat liikennejärjestelyt sekä liikenteenohjausportaalit ja muut liikenteeseen liittyvät laitteet.

54 (62) 6.2 Tavoitteet Sammonaukion suunnittelussa tavoite on esittää raitiotielle luonteva paikka liittymässä sekä mahdollistaa raitiotien kulkeminen liittymässä sujuvasti. Aukiotilan selkeyttäminen jäsentämällä liikennealueita tiiviimmäksi Liittymän tyyppiin ja muotoon vaikuttavia liikenteellisiä tekijöitä o Raitiotien sijainti kaduilla (kadun reunassa, reunoilla vai keskellä) o Eri liikennemuotojen päävirtojen suunnat ja verkkohierarkia Liikennevirtojen muutokset johtuen mm. raitiotiestä, Rantaväylästä ja uusista pysäköintilaitoksista o Autoliikenteen reittivalinnan ohjaus keskustasta reuna-alueiden päätieverkostolle Näkymän avaaminen Itsenäisyydenkadulta Kalevan kirkolle, Kalevan kirkon ja Liisanpuiston luonteva liittäminen aukioon Puuistutusten (katupuiden) sijoitus niin, että ne rajaavat aukiotilaa Aukiotilan mahdollinen korostaminen korkeatasoisilla luonnonkivipäällysteillä, aukion valaistuksen uusiminen aukiotilaa korostavasti Liikenteenohjaus- ym. teknisten laitteiden minimoiminen Itsenäisyydenkadun ja kirkon akselilla, raitiotiepylväiden minimoiminen aukiolla Kalusteet Tampereen vakiotyyppejä, materiaalit nykyisen tyyppisiä, luonnonkivireunatuet, asfaltti, aukiolla ja saarekkeilla nurmen sijasta/lisäksi luonnonkivi 6.3 Tarkastellut vaihtoehdot Sammonaukion osalta tehtiin alustavia vaihtoehtoja, joissa pyrittiin suoristamaan raitiotien linjaa sekä parantamaan ratkaisun kaupunkikuvaa. Päävaihtoehdot olivat nykyisen kaltainen parannettu valo-ohjattu liittymä sekä 5-haarainen laaja kiertoliittymä. Kiertoliittymävaihtoehto hylättiin, kun sen liikenteellistä toimivuutta ei pystytty varmistamaan edes ilman raitiotien huomioimista eikä ratkaisua pidetty kaupunkikuvallisesti korkealuokkaisena ratkaisuna. Kiertoliittymä ei ollut myöskään jalankulun ja pyöräilyn kannalta liikennevaloja parempi ja turvallisempi ratkaisu.

55 (62) Kuva 6.2 Luonnos Sammonaukion kiertoliittymästä Kuva 6.3 Luonnos Sammonaukion valo-ohjatusta liittymästä

56 (62) 6.4 Suunnitelmaratkaisu ja vaikutukset Raitiotie ja pysäkit Raitiotielinja haarautuu Sammonaukiolla Sammonkadun ja Teiskontien linjoihin. Raitiotien vaihde sijoittuu ajoradan ulkopuolella, jossa autoliikenne ei rasita vaihdetta ja jossa sen kunnossapito ja huolto on ajorataa helpompaa. Ratasähkö Sammonaukiolla käytetään päätekiristettyä ajolankaa, joka kiinnitetään pylväisiin viheralueiden reunaan. Bussit ja pysäkit Bussikaista liittymäalueelta Itsenäisyydenkadulle poistuu, Itsenäisyydenkadun kaistamuutosten yhteydessä. Liisanpuiston liittymän itäpuoliset bussipysäkit siirretään lähemmäksi Sammonaukion liittymää ja poikittaista jalankulun ja pyöräilyn ylityspaikkaa. Sammonkadulle lisätään bussipysäkkipari Sammonaukion liittymään. Autoliikenne Autoliikenteen järjestelyt pysyvät pääosin ennallaan. Kaistamääriin tulee muutoksia Itsenäisyydenkadulla sekä Sammonkadulla ja Teiskontiellä ajoratojen paikka muuttuu nykytilanteesta mutta muutoin kaikki kulkusuunnat pysyvät nykyisellään. Jalankulku ja pyöräily Nykyiset kulkuyhteydet säilyvät pääosin entisellään. Vaaralliseksi ja huonoksi suojatieksi koettu keskimmäinen suojatie poistuu, mutta sen vaikutukset matkan pituuteen jäävät vähäisiksi. Pyöräilyn olosuhteet paranevat, kun pyöräily on erotettu jalankulusta ja tilaa on hieman enempi. Liikennevalot Sammonaukion liittymäalue on valo-ohjattu, joissa raitiovaunuilla on oma raitiovaunuopastin ja ajoneuvoliikenne ohjataan tavallisella kolmiaukkoisella opastimella sekä jalankulku ja pyöräily omilla liikennevaloilla Jalkakäytävien ja pyöräteiden kohdalla käytetään raitiotien ylityksissä VAROVA-valoja. Sammonkadun eteläisen ajoradan ja raitiotien risteyskohdassa käytetään raitiovaunuvaloja. Kaupunkikuva Esitetyt liikennejärjestelyt supistavat ja selkeyttävät Sammonaukion liikenneväyliä niin, että liittymän keskiosaan muodostuu yhtenäisiä avoimia saarekkeita. Säilyttämällä ja täydentämällä puurivejä aukion laidoilla Teiskontien ja Sammonkadun puolella selkeytetään aukion rajausta ja korostetaan sen kiilamaista muotoa. Jalankulku on ohjattu aukion keskialueella jalkakäytäville ja suojateille niin, että avoimia saarekkeita ja kiskoalueita voidaan korostaa istutuksin ja eri materiaalein, joiden ei tarvitse täyttää kulkupinnoille asetettuja vaatimuksia. Sammonaukiolta poistetaan ainoastaan kaksi nykyistä katupuuta ja niiden tilalle istutetaan kolme uutta puuta. Näkymä aukiolta Kalevan kirkolle tulee säilyttää avoimena. Se edellyttää raitiotien ja katuvalaistuksen pylväiden ja laitteiden sekä liikenteenohjauslaitteiden sijoitusta niin, että ne eivät peitä avointa näkymää.

57 (62) Esteettömyys Sammonaukiolla esteettömyys tulee huomioida suojatiejärjestelyissä sekä muissa kulkuyhteyksissä. Kiskoaluetta ylittävien jalkakäytävien ja suojateiden esteettömyysratkaisut on esitetty raitiotieympäristöohjeessa. Ohjeet perustuvat SuRaKu-ohjeisiin ja Tampereen kaupungin esteettömyystyyppipiirustuksiin ja muihin mitoitusohjeisiin. Kuva 6.4 Sammonaukio nykytilassa Kuva 6.5 Sammonaukion suunnitelmaratkaisu

58 (62) 7 Kustannusarviot Keskustakatujen kustannusarviot on laskettu käyttäen pääasiassa raitiotien yleissuunnitelman yksikkökustannuksia. Muuttuneiden rakenteiden ja pintamateriaalien osalta laskennassa on käytetty apuna FORE hankeosa- ja rakennusosalaskentaa. Maanrakennuskustannusindeksi on noussut viimeisen vuoden aikana vain 0,5 yksikköä, joten kustannukset ovat vertailukelpoisia ilman indeksikorjausta. (Yleissuunnitelman aikana MAKU 137,0 lokakuu 2013, tässä laskennassa käytetty MAKU 137,5 lokakuu 2014). Yksikkökustannukset sisältävät urakoitsijan työmaatehtäviä 20 prosenttia. Tilaajatehtävien osuutena on käytetty yleissuunnitelman mukaisia prosenttiosuuksia, suunnittelutehtävät 5,0 prosenttia, rakennuttamistehtävät 5,5 prosenttia ja riskivaraus 15 prosenttia. Pirkankadulla laskennassa on huomioitu, että nykyiset kadun varren reunatuet säilyvät pääosin ennallaan, eikä nykyisille jalkakäytäville, Pyynikintorin vaihtopysäkkialuetta lukuun ottamatta, tule muutoksia. Itsenäisyydenkadun ja Sammonkadulle kustannusarvioissa on huomioitu kadun uudelleen päällystäminen koko katualueelta. Sammonaukion liittymäalueen parantamisen kustannukset liikennevalomuutoksineen on esitetty Itsenäisyydenkadun kustannuksissa yleissuunnitelman tapaan. Taulukoissa 7.1 7.3 on esitetty kustannusarviot kaduittain. Taulukko 7.1 Pirkankadun kustannusarvio Pirkankadun kustannusarvio ilman yht.kust. sis. yht. kust. Raitiotien rakenne Rakenne 1 120 000 1 416 800 Raiteenvaihtopaikka 80 000 101 200 Vaihteet 560 000 708 400 Raitiotiepysäkit Rakenne 90 000 113 850 Pyöräpysäköinti 40 000 50 600 Raitiotien sähköistys Ajolankajärjestelmä 360 000 455 400 Sähkönsyöttö 1 500 000 1 897 500 Katujärjestelyt Katurakenteet 380 000 480 700 Viherrakentaminen 40 000 50 600 Katuvalaistus 80 000 101 200 Liikenteenohjaus 820 000 1 037 300 Kuivatus 60 000 75 900 Taitorakenteet Tukimuurit - - Johtosiirrot Johtosiirrot 480 000 607 200 Työnaikaiset liikennejärjestelyt Työnaikaiset liikennejärjestelyt 40 000 50 600 Hankeosat yhteensä 5 650 000 7 147 250 Yhteiskustannukset Suunnittelutehtävät 5,0 % 282 500 - Rakennuttamistehtävät 5,5 % 326 288 - Arvaamattomat kustannukset 15,0 % 889 875 - Pirkankadun kustannukset yhteensä (alv 0%) 7 150 000 7 150 000

59 (62) Pirkankadun yleissuunnitelman aikainen kustannusarvio: Hankeosat 3 800 000 Kustannukset yhteensä 4 800 000 Pirkankadulla hankeosien kustannukset ovat nousseet 1 850 000. (49%) Kustannusten muutokseen ovat vaikuttaneet merkittävästi seuraavat suunnitteluratkaisut: Raitiotien päättäminen Pyynikintorille, 150m lyhyempi linja - 200 000 Sähkönsyöttöaseman siirtäminen Sepänkadulta Pirkankadulla + 1 500 000 Raiteenvaihtopaikan siirtäminen Sepänkadulta Pirkankadulle + 640 000 Taulukko 7.2 Itsenäisyydenkadun kustannusarvio Itsenäisyydenkadun kustannusarvio ilman yht.kust. sis. yht. kust. Raitiotien rakenne Rakenne 1 590 000 2 011 350 Raiteenvaihtopaikka 80 000 101 200 Vaihteet 700 000 885 500 Raitiotiepysäkit Rakenne 180 000 227 700 Pyöräpysäköinti 80 000 101 200 Raitiotien sähköistys Ajolankajärjestelmä 370 000 468 050 Sähkönsyöttö - - Katujärjestelyt Katurakenteet 900 000 1 138 500 Viherrakentaminen 230 000 290 950 Katuvalaistus 120 000 151 800 Liikenteenohjaus 320 000 404 800 Kuivatus 80 000 101 200 Sammonaukio Sammonaukion muutostyöt 680 000 860 200 Taitorakenteet Tukimuurit 180 000 227 700 Johtosiirrot Johtosiirrot 2 260 000 2 858 900 Työnaikaiset liikennejärjestelyt Työnaikaiset liikennejärjestelyt 90 000 113 850 Hankeosat yhteensä 7 860 000 9 942 900 Yhteiskustannukset Suunnittelutehtävät 5,0 % 393 000 - Rakennuttamistehtävät 5,5 % 453 915 - Arvaamattomat kustannukset 15,0 % 1 237 950 - Itsenäisyydenkadun kustannukset yhteensä (alv 0%) 9 950 000 9 950 000 Itsenäisyydenkadun yleissuunnitelman aikainen kustannusarvio: Hankeosat 5 880 000 Kustannukset yhteensä 7 430 000 Itsenäisyydenkadulla hankeosien kustannukset ovat nousseet 1 980 000. (34%) Kustannusten muutokseen ovat vaikuttaneet merkittävästi seuraavat suunnitteluratkaisut: Raiteenvaihtopaikan sijoittaminen Itsenäisyydenkadulle + 640 000 Raitiotien pintamateriaalin muutokset + 350 000 Katujärjestelyt, jalkakäytävien ja pyörätieden pintamateriaalit + 600 000 Sammonaukion katujärjestelyt, pintamateriaalit + 480 000

60 (62) Taulukko 7.3 Sammonkadun kustannusarvio Sammonkadun kustannusarvio ilman yht.kust. sis. yht. kust. Raitiotien rakenne Rakenne 3 630 000 4 591 950 Raiteenvaihtopaikka 80 000 101 200 Vaihteet 560 000 708 400 Raitiotiepysäkit Rakenne 270 000 341 550 Pyöräpysäköinti 50 000 63 250 Raitiotien sähköistys Ajolankajärjestelmä 1 040 000 1 315 600 Sähkönsyöttö 1 500 000 1 897 500 Katujärjestelyt Katurakenteet 1 960 000 2 479 400 Viherrakentaminen 780 000 986 700 Katuvalaistus 260 000 328 900 Liikenteenohjaus 890 000 1 125 850 Kuivatus 170 000 215 050 Taitorakenteet Tukimuurit - - Johtosiirrot Johtosiirrot 3 040 000 3 845 600 Työnaikaiset liikennejärjestelyt Työnaikaiset liikennejärjestelyt 70 000 88 550 Hankeosat yhteensä 14 300 000 18 089 500 Yhteiskustannukset Suunnittelutehtävät 5,0 % 715 000 - Rakennuttamistehtävät 5,5 % 825 825 - Arvaamattomat kustannukset 15,0 % 2 252 250 - Sammonkadun kustannukset yhteensä (alv 0%) 18 100 000 18 100 000 Sammonkadun yleissuunnitelman aikainen kustannusarvio: Hankeosat 11 880 000 Kustannukset yhteensä 15 030 000 Sammonkadulla hankeosien kustannukset ovat nousseet 2 420 000. (20%) Kustannusten muutokseen ovat vaikuttaneet merkittävästi seuraavat suunnitteluratkaisut: Yhden pysäkkiparin lisääminen Sammonkadulle + 300 000 Bussipysäkkien toteuttaminen Sammonkadulle + 200 000 Katujärjestelyt, jalkakäytävät, pyörätiet, erotuskaistat, katupuut, pintamateriaalit + 1 000 000 Liikenteenohjauksen muutokset + 200 000 Katuvalaistus muutokset + 200 000 Johtosiirrot + 500 000

61 (62) 8 Jatkotoimenpiteet Raitiotien yleissuunnitelman tarkistuksen keskeisenä tavoitteena oli yleissuunnitelmassa auki jääneiden suunnitelmaratkaisujen täydentäminen sekä mm. raitiotien linjauksen ja pysäkkiratkaisujen täsmentäminen. Raitiotielinjan geometriaa suoristettiin, pysäkkiratkaisuihin tehtiin muutoksia ja Sammonkadulle lisättiin kokonaan uusi raitiotiepysäkki. Raitiotielinjan lisäksi täydennyksiä ja muutoksia tuli bussiliikenteen reitteihin ja pysäkkeihin, jalankulku ja pyöräilyväyliin, pysäköintipaikkoihin ja katuvihreään. Yleissuunnitelman tarkennuksien rinnalla laadittiin raitiotien ympäristöohjetta. Ympäristöohjeessa määritetään mm. pintamateriaalit raitiotiekaduilla sekä käytettävä pysäkki-infra. Ympäristöohje toimii keskeisessä osassa jatkosuunnittelussa raitiotien yhtenäisen ilmeen luomisessa. Suunnittelutyön aikana nousi esiin tasavahvoja suunnitelmaratkaisuja, joiden kohdalla lopullinen valinta käytettävästä ratkaisusta tehdään jatkosuunnittelun yhteydessä. Suunnittelutyön aikana nousi esiin myös kysymyksiä, joihin ei saatu ratkaisua vielä tämän työn yhteydessä. Seuraavassa on listattuna jatkosuunnittelun aikana täydennettävät suunnitelmaratkaisut. - Raitiotien sähkönsyöttöasemien paikat ja toteutustavat - Toisen bussipysäkin lisääminen Pirkankadulle, lännen kulkusuunnassa Pyynikintorin vaihtopysäkin kohdalle - Itsenäisyydenkadun itäpään pysäkkimallin valinta - Itsenäisyydenkadulla käytettävät pintamateriaalit - Attilan tukimuurin kaventaminen ja sen vaikutus kiinteistön perustuksiin - Sammonkadun pohjoispuolen pyörätien leventäminen 2,5 3,0 metriin - Jalankulun ja pyöräilyn erottaminen toisistaan Itsenäisyydenkadun etelälaidalla välillä asematunneli-pinninkatu Pyynikintorin ja Amurin alueille on kaavailtu seuraavia kehityshankkeita, mitkä on syytä huomioida jatkosuunnittelussa. - Amurin täydennysrakentaminen (useita tuhansia uusia asukkaita Amuriin) - Pyynikintorin kehittäminen ja toriparkki - Jalankulun puistoyhteys järveltä järvelle (kulkuyhteys Särkänniemestä puistojen kautta Pyynikintorille ja aina Pyynikille saakka) - Tampereen taidemuseon ja taidemuseokorttelin uudistaminen - Linja-autojen poistuessa keskustorilta Pyynikintori voi jatkossa muodostua merkittäväksi terminaaliksi Kustannusarvioissa on huomioitu kunnallistekniikan siirtotarpeet kaduittain. Raitiotie aiheuttaa merkittävän siirtotarpeen nykyiselle kunnallistekniikalle. Liitteessä 12 on esitetty nykyisen kunnallistekniikan sijoittuminen Pirkankadulla, Itsenäisyydenkadulla ja Sammonkadulla. Raitiotien alle ei saa jäädä yhtään putkea tai kaapelia pituussuunnassa. Kunnallistekniikan järjestelmien siirtäminen vaatii tarkempaa koko verkon käsittävää suunnittelua.

62 (62) 9 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Liite 15 Liite 16 Liite 17 Liite 18 Asemapiirustus Pirkankatu Asemapiirustus Itsenäisyydenkatu, itäpään keskilaituripysäkki Asemapiirustus Itsenäisyydenkatu, itäpään reunalaituripysäkki Asemapiirustus Sammonkatu, länsiosa Sammonaukio-Joukahaisenkatu Asemapiirustus Sammonkatu, itäosa Joukahaisenkatu-Rieväkatu Pituusleikkaus Pirkankatu Pituusleikkaus Itsenäisyydenkatu Pituusleikkaus Sammonkatu Tyyppipoikkileikkaukset Pirkankatu Tyyppipoikkileikkaukset Itsenäisyydenkatu Tyyppipoikkileikkaukset Sammonkatu Tyyppipoikkileikkaukset kunnallistekniikka Kustannusarvio Pirkankatu Kustannusarvio Itsenäisyydenkatu Kustannusarvio Sammonkatu Itsenäisyydenkadun ja Sammonkadun joukkoliikenne Itsenäisyydenkadun vaihtoehtovertailu Sammonkadun vaihtoehtovertailu

Satakunnankatu Saarikuja MERKKIEN SELITYKSET Reunatuki Reunatuki, matala Reunatuki, tasoon upotettu Ajorata, asfaltti Makasiininkatu Jalkakäytävä/ yhdistetty JK+PP, asfaltti Pyörätie, väriasfaltti Kisamäenkatu Pirkankatu HEINÄTORI Pyöräpysäköinti 30 paikkaa Heinätori Sotkankatu Raitiotien sähkönsyöttöaseman tilanterve 80m² Sijainti viitteellinen Pyynikintori Bussipysäkki +pp Niemikuja PYYNIKINTORI odotustila 2,50m seisontatila 3,00m ajokaista 4,00m odotustila 3,50m raitiotie 6,10m odotustila 3,50m ajokaista 4,00m seisontatila 3,00m odotustila 3,00m 3,00m Pyöräpysäköinti 30 paikkaa +pp TAMPEREEN TAIDEMUSEO 5,50m ajokaista 3,50m ajokaista 3,50m raitiotie 7,40m ajokaista 4,00m 3,50-5,50m Raiteenvaihtopaikka ennen Pyynikintorin pysäkkejä Mariankadun liittymä Pirkankadun pohjoispuolelle katkaistaan 0 100 200 Raitiotiepysäkki Bussipysäkki Amurinkuja 3,00m ajokaista 4,00m raitiotie 7,40m ajokaista 3,50m ajokaista 3,50m 3,00m Kortelahdenkatu 300 Puutarhakatu 3,00m ajokaista 3,50m raitiotie 7,40m ajokaista 3,50m seisontatila 3,00m 3,00m Pirkankatu 400 Mustanlahdenkatu Mustanlahdenkadun liittymä Pirkankadulle katkaistaan. Mustanlahdenkatu muutetaan kaksi-suuntaiseksi PÄÄKIRJASTO METSO Bussipysäkki nykyisellä paikalla 500 X Raitiotie, asfaltti/ betonikiveys, kiskojen väli valubetoni Raitiotie, noppakiveys Graniittilaatta, jalankulkualueet Graniittilaatta, pysäkkien odotustilat Betonikiveys, jalankulkualueet Betonikiveys, pysäkkien odotustilat Noppakiveys, saarekkeet Nurmikko Pensasistutus Nykyinen puu, säilytettävä Nykyinen puu, poistettava Uusi istutettava puu + juuristoritilä Tonttiliittymä/ katkaistava tonttiliittymä Pyöräpysäköinti Liikennevalo-opastin Raitiovaunuopastin Eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie erillisen suunnitelman mukaan Pyynikintori Mariankatu PYYNIKIN KIRKKOPUISTO Bussipysäkki nykyisellä paikalla ALEKSANTERIN KIRKKO Bussit siirtyvät ajoradalta raitiekiskoille liikennöitäessä Hämeenkadulle 600 Raitiovaunuvalo VAROVA-valo 0 10 20 30 40 50 60 Ammattikoulunkatu Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus keskustakaduilla Liite 1, Asemapiirustus 1:1000 Pirkankatu Koordinaatisto Koordinaatisto ETRS-GK24 Korkeusjärjestelmä N2000 Päivämäärä 16.6.2015

Kalevan puistotie 3,50m 0,25m 2,25m 0,50m 3,25m 3,25m 3,75m 7,00m 5,25m 1,00m erotuskaista pp erotuskaista ajokaista ajokaista raitiotie 6,75m 0,25m 2,25m 0,50m 3,50m 3,50m 7,00m 6,25m Reunatuki Reunatuki, matala Liittyy Teiskontien suunnitelmaan Reunatuki, tasoon upotettu ntie sko Tei Raitiotie, noppakiveys Nykyinen Graniittilaatta, jalankulkualueet Kulku Ilmarinkadun Betonikiveys, jalankulkualueet X erotuskaista pp erotuskaista ajokaista ajokaista ajokaista raitiotie luiska Salhojankatu 3,90m 0,25m 2,25m 0,50m 3,50m 3,50m 3,50m 6,10m 6,00m 0,50m Aaltosenkatu nkatu Rautatie Murtokatu erotuskaista pp erotuskaista ajokaista ajokaista odotustila raitiotie /odotustila tukimuuri Tammelan puistokatu Pinninkatu jatketaan Vellamonkadulle 2,75m 0,25m 2,00m 0,50m 3,75m 3,25m 3,25m 3,40m 4,75m 3,00m 3,20m MERKKIEN SELITYKSET Ajorata, asfaltti +pp erotuskaista pp erotuskaista ajokaista ajokaista ajokaista raitiotie odotustila raitiotie Tammelankatu 4,00-4,50m 2,95m 6,50m 2,85m 7,40m 2,85m 6,50m 2,95m 4,00-4,50m TU /pp erotuskaista ajorata erotuskaista raitiotie erotuskaista ajorata erotuskaista /pp TAMMELAN STADION Tammelankatu KA ON AM S PET Vellamonkatu Vellamonkatu Noppakiveys, saarekkeet 60 paikkaa Nurmikko Pensasistutus LIIS ANP U +pp 00 poistuu. Kulku 60 paikkaa puretaan Pinninkadun eroteltu Raitiovaunuopastin poistuu. Kulku poistuvat kautta. Raitiovaunuvalo ajoradalla Kalevan puistotie Salhojankatu Aaltosenkatu TULLIKAMARIN AUKIO Yliopistonkatu suunnitelman mukaan PAKKAHUONEEN AUKIO Liikennevalo-opastin 260 0 Attilan tukimuuria kavennetaan Ajoyhteys Tullin ase m Sija an tila n inti viitte terve 8 0 ellin en m +pp Raiteenvaihtopaikka Tukimuuri ja kaide ajoradan X X X X RAUTATIEASEMA Ratapihankatu 17 pp X /odotustila X 1900 1800 2200 2100 2000 X ASEMATUNNELI 2300 O 2500 2400 +pp Nykyinen puu, poistettava IST Aukio, joka yhdistyy Sampolan pihaan SAMPOLA VAROVA-valo 270 0 SAM POL A Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus keskustakaduilla Liite 2, Asemapiirustus 30 40 50 60 Koordinaatisto ETRS-GK24 1:1000 9.10.2015 io 20 nauk 10 Kaal amo 0 Koordinaatisto

Kalevan puistotie 3,50m 0,25m 2,25m 0,50m 3,25m 3,25m 3,75m 7,00m 5,25m 1,00m erotuskaista pp erotuskaista ajokaista ajokaista raitiotie 6,75m 0,25m 2,25m 0,50m 3,50m 3,50m 7,00m 6,25m 2,75m 0,25m 2,00m 0,50m 3,75m 3,25m 3,25m 3,50m 6,10m 4,65m Reunatuki Reunatuki, matala Liittyy Teiskontien suunnitelmaan Reunatuki, tasoon upotettu Ajorata, asfaltti ntie sko Tei Raitiotie, noppakiveys Nykyinen Graniittilaatta, jalankulkualueet Kulku Ilmarinkadun Betonikiveys, jalankulkualueet +pp erotuskaista pp erotuskaista ajokaista ajokaista ajokaista raitiotie luiska Salhojankatu 3,90m 0,25m 2,25m 0,50m 3,50m 3,50m 3,50m 6,10m 6,00m 0,50m Aaltosenkatu nkatu Rautatie Murtokatu erotuskaista pp erotuskaista ajokaista ajokaista odotustila raitiotie /odotustila tukimuuri Tammelan puistokatu Pinninkatu jatketaan Vellamonkadulle erotuskaista pp erotuskaista ajokaista ajokaista ajokaista odotustila raitiotie /odotustila MERKKIEN SELITYKSET X Tammelankatu 4,00-4,50m 2,95m 6,50m 2,85m 7,40m 2,85m 6,50m 2,95m 4,00-4,50m TU /pp erotuskaista ajorata erotuskaista raitiotie erotuskaista ajorata erotuskaista /pp TAMMELAN STADION Tammelankatu KA ON AM S PET Vellamonkatu Vellamonkatu Noppakiveys, saarekkeet 60 paikkaa Nurmikko Pensasistutus LIIS ANP U +pp Nykyinen puu, poistettava IST O +pp X X X X poistuu. Kulku Ajoyhteys Tullin 60 paikkaa puretaan Pinninkadun eroteltu Liikennevalo-opastin Raitiovaunuopastin poistuu. Kulku poistuvat kautta. Raitiovaunuvalo ajoradalla Kalevan puistotie Salhojankatu Aaltosenkatu TULLIKAMARIN AUKIO Yliopistonkatu suunnitelman mukaan PAKKAHUONEEN AUKIO Attilan tukimuuria kavennetaan Tukimuuri ja kaide ajoradan ase m Sija an tila n inti viitte terve 8 0 ellin en m +pp Raiteenvaihtopaikka Ratapihankatu RAUTATIEASEMA X X /odotustila X pp ASEMATUNNELI Aukio, joka yhdistyy Sampolan pihaan SAMPOLA VAROVA-valo SAM POL A Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus keskustakaduilla Liite 3, Asemapiirustus 30 40 50 60 Koordinaatisto ETRS-GK24 1:1000 9.10.2015 io 20 nauk 10 Kaal amo 0 Koordinaatisto

MERKKIEN SELITYKSET KALEVAN KIRKKO Reunatuki Liisanpuisto LIISANPUISTO aseman tilanterve 80m Sijainti viitteellinen ajorata erotuskaista odotustila raitiotie odotustila erotuskaista ajorata ui np Reunatuki, matala P-alue erotuskaista pp ajorata erotuskaista raitiotie erotuskaista ajorata pp erotuskaista ka Kaupin pp erotuskaista sto 2,50m 0,25m 2,50m 3,25m 4,00m 0,95m 3,50m 6,10m 3,50m 0,95m 4,00m 3,25m 2,50m 0,25m 2,50m a iis L 2,50m 0,25m 2,50m 3,25m 4,00m 4,00m 7,00m 4,00m 4,00m 3,25m 2,50m 0,25m 2,50m erotuskaista pp ajorata erotuskaista raitiotie erotuskaista ajokaista seisontatila odotustila pp erotuskaista P-alue tu P-alue 2,50m 0,25m 2,50m 3,25m 4,00m 4,00m 7,00m 1,00m 4,00m 3,00m 3,25m 2,50m 0,25m 2,50m Reunatuki, tasoon upotettu Ajorata, asfaltti Joukahaisenkatu erotuskaista pp 15 paikkaa molemmin puolin Raitiotie, noppakiveys Graniittilaatta, jalankulkualueet varten Betonikiveys, jalankulkualueet pp Noppakiveys, saarekkeet Sammonkatu Sammonkatu 2600 2900 2800 2700 3100 3000 3200 3300 Nurmikko 3400 Pensasistutus P SAM Tursonkatu SAMPOLA OLA Kaupinkatu istyy yhd n a k o ihaa io, j Auk polan p Sam Kaalamonaukio X Nykyinen puu, poistettava Liikennevalo-opastin Raitiovaunuopastin 10 paikkaa molemmin puolin P-alue Raitiovaunuvalo VAROVA-valo Kaskitie Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus keskustakaduilla 0 10 20 30 40 50 60 Liite 4, Asemapiirustus 1:1000 Sammonkatu, Sammonaukio-Joukahaisenkatu Koordinaatisto Koordinaatisto ETRS-GK24 9.10.2015

MERKKIEN SELITYKSET Joukahaisenkatu Reunatuki erotuskaista pp 15 paikkaa molemmin puolin P-alue varten P-alue ajorata erotuskaista raitiotie erotuskaista ajorata pp erotuskaista 2,50m 0,25m 2,50m 3,25m 4,00m 4,00m 7,00m 4,00m 4,00m 3,25m 2,50m 0,25m 2,50m erotuskaista pp ajorata erotuskaista odotustila raitiotie odotustila erotuskaista ajorata pp erotuskaista 2,50m 0,25m 2,50m 3,25m 4,00m 0,95m 3,50m 6,10m 3,50m 0,95m 4,00m 3,25m 2,50m 0,25m 2,50m Reunatuki, matala TREDU TAMPEREEN SEUDUN AMMATTIOPISTO Reunatuki, tasoon upotettu Ajorata, asfaltti P-alue Raitiotie, noppakiveys 3400 3500 Graniittilaatta, jalankulkualueet Sammonkatu 3600 suunnitelmaan Betonikiveys, jalankulkualueet Raiteenvaihtopaikka 3700 3800 Noppakiveys, saarekkeet 3900 Nurmikko Pensasistutus 4100 X Tursonkatu 4000 Nykyinen puu, poistettava X Sarvijaakonka tu 4200 15 paikkaa molemmin puolin katu Takojan Ajoyhteys Kalevanrinteen asuinalueelle Liikennevalo-opastin Ajoyhteys Kalevanrinteen asuinalueelle P-alue Raitiovaunuopastin KALEVANRINTEEN RAKENTEILLA OLEVA ASUINALUE Raitiovaunuvalo VAROVA-valo Sa rvi 0 10 20 30 40 50 60 jaa ko nk atu Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus keskustakaduilla Liite 5, Asemapiirustus Sammonkatu, Koordinaatisto Koordinaatisto ETRS-GK24 1:1000 9.10.2015

Poikkileikkaus, nykytila Pirkankatu Pyynikin uimahallin kohdalla pohjoinen jalkakäytävä eteläinen jalkakäytävä Pyynikin kirkkopuisto Poikkileikkaus Pirkankatu Pyynikintorin pysäkkien kohdalla bussikaista ajokaista kääntymiskaista ajokaista bussikaista 2.90 3.50 3.50 1.00 3.00 3.50 3.50 2.90 ajorata 7.00 23.80 ajorata 10.00 pohjoinen jalkakäytävä eteläinen jalkakäytävä puisto Pyynikintori Poikkileikkaus Pirkankatu Pyynikin uimahallin kohdalla odotustila seisontatila ajokaista odotustila raitiotie odotustila ajokaista seisontatila odotustila 3.00 2.50 3.00 4.00 3.50 6.10 3.50 4.00 3.00 3.00 3.00 38.60 pohjoinen jalkakäytävä eteläinen jalkakäytävä Pyynikin kirkkopuisto ajorata raitiotie 3.00 4.00 7.40 3.00 23.80 kääntymiskaista ajorata 6.50 ajokaista 3.50 2.90 Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus keskustakaduilla Liite 9, Tyyppipoikkileikkaukset 1:200 Pirkankatu Päivämäärä 16.6.2015

Poikkileikkaus, nykytila Itsenäisyydenkatu Aaltosenkadun ja Salhojankadun välillä Poikkileikkaus Itsenäisyydenkatu Yhdistetty raitiotie/bussipysäkki Attilan kohdalla Poikkileikkaus Itsenäisyydenkatu Yliopistonkadun/Tammelan puistokadun liittymän itäpuoli pohjoinen jalkakäytävä eteläinen jalkakäytävä pohjoinen jalkakäytävä eteläinen jalkakäytävä pohjoinen jalkakäytävä eteläinen jalkakäytävä +pp 4.50 (pysäköinti) bussikaista ajokaista ajokaista bussikaista (odotustila) +pp 0.25 pp 0.50 ajokaista kääntymiskaista 0.25 pp 0.50 ajokaista ajokaista odotustila raitiotie /odotustila 0.50 Attilan kiinteistön ajokaista raitiotie 1.75 3.50 2.50 4.00 4.00 4.00 4.00 2.50 4.50 3.65 0.50 2.25 3.50 3.50 3.50 6.10 6.00 tukimuurin kaventaminen 3.50 2.25 3.25 3.25 3.75 7.00 5.25 ajorata ajorata ajorata 16.00 7.00 10.25 1.00 Olemassa oleva nurmiluiska 30.00 30.00 30.00 Poikkileikkaus Itsenäisyydenkatu Aaltosenkadun ja Salhojankadun välillä Poikkileikkaus Itsenäisyydenkatu Itäpään raitiotiepysäkit, keskilaituri Poikkileikkaus Itsenäisyydenkatu Itäpään raitiotiepysäkit, reunalaiturit pohjoinen jalkakäytävä eteläinen jalkakäytävä pohjoinen jalkakäytävä eteläinen jalkakäytävä pohjoinen jalkakäytävä eteläinen jalkakäytävä 5.50 6.75 0.25 pp 0.50 ajokaista ajokaista raitiotie 1.75 4.50 0.25 pp 0.50 ajokaista ajokaista ajokaista raitiotie odotustila raitiotie 0.25 pp 0.50 ajokaista ajokaista ajokaista 2.25 3.50 3.50 7.00 6.25 ajorata 7.00 2.75 2.00 3.75 3.25 3.25 3.40 4.75 3.00 ajorata 10.25 3.10 2.75 2.00 3.75 3.25 3.25 3.50 6.10 ajorata 10.25 odotustila raitiotie /odotustila 4.65 30.00 30.00 30.00 Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus keskustakaduilla Liite 10, Tyyppipoikkileikkaukset 1:200 Itsenäisyydenkatu Päivämäärä 9.10.2015

Poikkileikkaus, nykytila Sammonkatu Linjaosuus Poikkileikkaus Sammonkatu Raitiotiepysäkin kohdalla pohjoinen jalkakäytävä eteläinen jalkakäytävä pohjoinen jalkakäytävä eteläinen jalkakäytävä tontti tontti pp 2.50 2.30 ajorata/ pysäköinti (talouskaista) välikaista ajokaista ajokaista välikaista ajorata/ pysäköinti (talouskaista) 0.25 pp erotuskaista ajorata odotustila raitiotie odotustila ajorata erotuskaista pp 0.25 (pysäköinti) (pysäköinti) 2.50 2.50 3.50 3.50 2.50 2.50 4.80 6.50 3.50 5.35 ajorata 10.70 5.35 3.50 8.00 3.00 5.25 3.25 4.00 4.45 6.10 4.45 4.00 3.25 5.25 40.00 40.00 Poikkileikkaus Sammonkatu Linjaosuus Poikkileikkaus Sammonkatu Linja-autopysäkin kohdalla pohjoinen jalkakäytävä eteläinen jalkakäytävä pohjoinen jalkakäytävä eteläinen jalkakäytävä tontti tontti 0.25 pp erotuskaista ajorata välikaista raitiotie välikaista ajorata erotuskaista pp 0.25 (pysäköinti) (pysäköinti) 2.50 2.50 2.50 2.50 pp erotuskaista/ erotuskaista 0.25 seisontatila ajokaista välikaista raitiotie välikaista ajorata pp odotustila 0.25 (pysäköinti) 2.50 2.50 3.00 3.50 0.75 2.50 2.50 5.25 3.25 4.00 4.00 7.00 4.00 4.00 3.25 5.25 5.25 3.25 6.50 1.50 7.00 4.00 4.00 3.25 5.25 40.00 40.00 Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus keskustakaduilla Liite 11, Tyyppipoikkileikkaukset 1:200 Sammonkatu Päivämäärä 9.10.2015

Poikkileikkaus Pirkankatu Pyynikin uimahallin kohdalla Poikkileikkaus Itsenäisyydenkatu Aaltosenkadun ja Salhojankadun välillä pohjoinen jalkakäytävä eteläinen jalkakäytävä pohjoinen jalkakäytävä eteläinen jalkakäytävä Pyynikin kirkkopuisto S 20kV 160m plv.0-160 SV 50m 225 B plv.480-530 JV 160m 500/750 B plv. 0-160 S 20kV 80m plv.160-240 S 20kV 60m plv.240-300 3.00 4.00 7.40 3.00 3.50 2.90 6.50 KL 40m plv.2200-2240 5.50 KL 40m plv.2300-2340 6.75 0.25 2.25 0.50 VJ 80m 125 V plv.1880-1960 VJ 130m 125 V plv.1960-2090 VJ 70m 300SGB plv.1870-1940 VJ 380m 150 V plv.2090-2470 SV 240m 300 B plv.1820-2060 1.75 VJ 60m 500 V plv.1820-1880 SV 30m 160 M plv.2060-2090 SV 120m 200(350) M plv.2160-2280 3.50 3.50 7.00 6.25 JV 70m 200 M plv.2360-2430 7.00 JV 160m 350 B plv.1970-2130 JV 150m 1000/1500 B plv.1820-1970 JV 40m 350 B plv.2160-2200 JV 50m 300 B plv.2360-2410 JV 60m 350 B plv.2410-2470 4.50 KL 60m plv.2140-2200 S 20kV 40m plv.1820-1860 S 20kV 60m plv.2170-2230 Putkien ja kaapeleiden sijainti viitteellinen 23.80 Putkien ja kaapeleiden sijainti viitteellinen 30.00 Vesijohto Sadevesiviemäri Jätevesiviemäri Kaukolämpö Sähkökaapeli 20kV Poikkileikkaus Sammonkatu Linjaosuus itäinen jalkakäytävä läntinen jalkakäytävä tontti VJ 190m 200 SGB plv. 2770-2960 VJ 50m 200 SGB plv. 2960-3010 VJ 50m 200 SGB plv. 2980-3030 0.25 VJ 50m 300 SGB plv. 3030-3080 0.25 VJ 10m 200 SGB plv. 3010-3020 VJ 20m 200 SGB plv. 3690-3710 SV 440m 375 B plv. 3400-3840 KL 260m plv.2520-2780 2.50 2.50 2.50 2.50 SV 40m 250 M plv. 2770-2810 SV 210m 300 B plv. 2810-3020 5.25 3.25 4.00 4.00 KL 250m plv.2780-3030 Putkien ja kaapeleiden sijainti viitteellinen 7.00 40.00 S 20kV 160m plv. 2520-2680 VJ 420m 200 V plv. 3400-3820 VJ 460m 200 SGB plv. 2520-2980 VJ 280m 225 V plv. 3820-4100 S 20kV 470m plv. 2770-3240 VJ 540m plv. 2500-3040 4.00 4.00 3.25 VJ 320m 300 SGB plv. 3080-3400 SV 150m 450 B plv. 3840-3990 SV 40m 400 B plv. 3990-4030 VJ 40m 150 SGB plv. 3680-3720 SV 40m 450 B plv. 4030-4070 SV 230m 400 B plv. 2530-2760 JV 100m 600/680 B plv.2540-2640 JV 50m 525 B plv.2640-2690 JV 90m 600(600) sukka (B) plv.2690-2780 JV 40m 600(600) sukka (M) plv.2780-2820 JV 450m 450(450) sukka (B) plv.2820-3270 5.25 SV 200m 300 B plv. 2760-2960 SV 70m 300 B plv. 2960-3030 SV 220m 300 B plv. 3080-3300 SV 40m 200 M plv. 3300-3340 SV 60m 300 B plv. 3340-3400 JV 80m 300 B plv.3400-3480 JV 220m 250(300) M(B) plv.3480-3700 JV 340m 300 (B) plv.3700-4040 JV 50m 400(500) M(B) plv.4040-4090 KL 60m plv.3020-3080 Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus keskustakaduilla Liite 12, Tyyppipoikkileikkaukset 1:200 Kunnallistekniikka, nykytila Päivämäärä 16.6.2015

Liite 13, 16.6.2015 Kustannusarvio Pirkankatu Laskennassa käytetty pääosin samoja yksikkökustannushintoja kuin raitiotien yleissuunnitelmassa. Yleissuunnitelman laadinnan aikainen hintataso MAKU 137,0 Lokakuu 2013 (2005=100), nykyinen hintataso MAKU 137,5 Lokakuu 2014 (2005=100) Yleissuunnitelmassa käytettyjen yksikköhintoejn lisäksi laskennassa on käytetty apuna FORE hankeosa- ja rakennusosalaskentoja. Fore laskennassa työmaatehtävien kustannusprosenttina on käytetty 20% Yhteiskustannusten osalta kustannuslaskennassa on käytetty yleissuunnitelman mukaisia prosenttiosuuksia. Suunnittelutehtävät 5%, rakennuttamis- ja omistajatehtävät 5,5% ja riskivaraus 15%. Pirkankatu PLV 0-560, 560m Nykyiset reunatukilinjat kadun laidalla pysyvät ennallaan, samoin jalkakäytävät Ajoratojen pinnat päällystetään uudelleen suunnittelualueella Toimenpide Määrä Yksikkö /yksikkö YS /yksikkö Yhteensä Muuta Raitiotie Raitiotie, rakenne Betonikiveys + valubetoni 560 m 2 000 1 850 1 120 000 Raitiotien rakenteet PLV 0-560. YS:n nurmikivi vaihtunut betonikiveksi+betonivaluksi. Raitiotie, raiteenvaihtopaikka 80 m 1 000 80 000 Pelkän kiskoparin kustannus Vaihteet 4 kpl 141 000 141 000 564 000 Vaihde jokaisessa kulkusuunnnassa raiteenvaihtopaikalla Raitiotiepysäkit Raitiotiepysäkki 2 kpl 45 000 42 000 90 000 Reunalaituri, pysäkin pituutta kasvatettu yleissuunnitelmasta 4m Pyöräpysäköintipaikat 60 kpl 660 660 39 600 Raitiotien sähköistys Ajolankajärjestelmä 610 m 600 600 366 000 Pylväät reunoilla (osittain seinäkiinnitys) Sähkönsyöttö 1 kpl 1 500 000 1 500 000 1 500 000 Sähkönsyöttöasema Pyynikintorilla Katujärjestelyt Nykyisen reunatuen purkaminen 730 m 12 8 760 Nykyisen päällysteen poisto 8500 m2 6 51 000 Nykyisten kiveysten purkaminen 360 m2 12 4 320 Nykyisten katupuiden poistaminen 16 kpl 500 8 000 Liittymän katkaisu 2 kpl 25 000 50 000 Mariankadun ja Mustanlahdenkadun katkaisu Uusi katurakenne 350 m2 80 28 000 Rakennekerrokset uusien ajoratojen alle Uusi reunatuki Graniitti 730 m 50 36 500 Uusi reunatukilinja, nykyisen reunatuen uudelleen asennus Uusi reunatuki Graniitti 70 m 100 7 000 Uusi reunatukilinja Uusi kiveys, saarekkeet Noppakivi 500 m2 80 40 000 Uusi asfaltti, ajorata 7500 m2 12 90 000 Uusi asfaltti, kevyen liikenteen väylät 1000 m2 12 12 000 Uusi bussipysäkki 2 kpl 20 000 40 000 Bussipysäkin odotustila ja pysäkki-infra Uudet katupuut 6 kpl 2 500 15 000 Juuristoritilät katupuille 6 kpl 1 500 9 000 Kantava kasvualusta 150 m3 100 15 000 25m3/puu+ kantavan kasvualustan asennus Katuvalaistuksen uusiminen 560 m 150 130 84 000 Katuvalaistuksen uusiminen koko suunnittelualueelta raitiotiemetrien mukaan Uudet liikennevalot 4 kpl 140 000 140 000 560 000 Pyynikintorin liittymät, Mustanlahdenkadun liittymän suojatie, Hämeenpuiston liittymä Muutoksia nykyisiin liikennevaloihin 2 kpl 100 000 100 000 200 000 Mariankadun liittymä, Kortelahdenkadun liittymä Liikenteenohjaus ja ajoratamaalaukset 560 m 100 56 000 Arvio liikenteenohjauksen muutoksista, portaalit, merkit, maalaukset yms. raitiotiemetrien mukaan Kuivatusmuutokset 560 m 100 56 000 Arvio kuivatusmuutoksista, kaivojen ja putkien siirrot liittymäalueillla yms. raitiotiemetrien mukaan Johtosiirrot Nykyisen jätevesiviemärin siirtäminen Pääviemäri 180 m 2 000 360 000 Jätevesi 500/750 B, PLV 0-160 Kaapelisiirrot 610 m 200 122 000 Yleissuunnitelman mukaisesti Työnaikaiset liikennejärjestelyt Työnaikaiset liikennejärjestelyt Normaalit olosuhteet 560 m 70 70 39 200 Yleissuunnitelman mukaisesti, laskenta raidemetrien mukaan Hankeosat Suunnittelutehtävät 5 651 380 5,0 % 282 569 Yhteensä 5 933 949 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät Riskivaraus 5,5 % 326 367 15,0 % 890 092 Yhteensä 7 150 409

Liite 14, 9.10.2015 Kustannusarvio Itsenäisyydenkatu Laskennassa käytetty pääosin samoja yksikkökustannushintoja kuin raitiotien yleissuunnitelmassa. Yleissuunnitelman laadinnan aikainen hintataso MAKU 137,0 Lokakuu 2013 (2005=100), nykyinen hintataso MAKU 137,5 Lokakuu 2014 (2005=100) Yleissuunnitelmassa käytettyjen yksikköhintoejn lisäksi laskennassa on käytetty apuna FORE hankeosa- ja rakennusosalaskentoja. Fore laskennassa työmaatehtävien kustannusprosenttina on käytetty 20% Yhteiskustannusten osalta kustannuslaskennassa on käytetty yleissuunnitelman mukaisia prosenttiosuuksia. Suunnittelutehtävät 5%, rakennuttamis- ja omistajatehtävät 5,5% ja riskivaraus 15%. Itsenäisyydenkatu PLV 1680-2500, 820m Katu päällystetään uudelleen koko kadun leveydeltä Toimenpide Määrä Yksikkö /yksikkö YS /yksikkö Yhteensä Muuta Raitiotie Raitiotie, rakenne Noppakivi 390 m 2 400 1 520 936 000 Raitiotien rakenteet PLV 1680-2070. YS:n asfaltti vaihtunut noppakiveksi Raitiotie, rakenne Asfaltti + valubetoni 430 m 1 520 1 520 653 600 Raitiotien rakenteen PLV 2070-2500. YS:n nurmikivi vaihtunut betonikiveksi+betonivaluksi. Raitiotie, raiteenvaihtopaikka 80 m 1 000 80 000 Pelkän kiskoparin kustannus Vaihteet 5 kpl 141 000 141 000 705 000 Vaihde jokaisessa kulkusuunnnassa raiteenvaihtopaikalla sekä Teiskontien haarassa Raitiotiepysäkit Raitiotiepysäkki 4 kpl 45 000 42 000 180 000 Reunalaituri, pysäkin pituutta kasvatettu yleissuunnitelmasta 4m (ei kustannuseroa keskilaituriin) Pyöräpysäköintipaikat 120 kpl 660 660 79 200 Raitiotien sähköistys Ajolankajärjestelmä 350 m 260 260 91 000 Seinäkiinnitys Ajolankajärjestelmä 470 m 600 600 282 000 Pylväät reunoilla Katujärjestelyt Nykyisen reunatuen purkaminen 1500 m 12 18 000 Nykyisen päällysteen poisto 13000 m2 6 78 000 Nykyisten kiveysten purkaminen 150 m2 12 1 800 Nykyisten katupuiden poistaminen 61 kpl 500 30 500 Liittymän katkaisu 1 kpl 25 000 25 000 Salhojajankadun liittymän katakisu Uusi reunatuki Graniitti 1500 m 50 75 000 Uusi reunatukilinja, nykyisen reunatuen uudelleen asennus Uusi reunatuki Graniitti 200 m 100 20 000 Uusi reunatukilinja Uusi kiveys, saarekkeet Noppakivi 150 m2 100 15 000 Uusi kiveys, korotettu suojatie Nupukivi 100 m2 100 10 000 Uusi kiveys, jalankulkualueet Graniittilaatta 2500 m2 175 437 500 Asematunneli-Yliopistonkatu, sis. Attilan pysäkkien laatoituksen Uusi asfaltti, ajorata 6500 m2 12 78 000 Uusi asfaltti, kevyen liikenteen väylät 5400 m2 12 64 800 Uusi bussipysäkki 2 kpl 15 000 30 000 Ajoratapysäkit ja pysäkki-infra Uudet katupuut 36 kpl 2 500 90 000 Juuristoritilät katupuille 36 kpl 1 500 54 000 Kantava kasvualusta 900 m3 100 90 000 25m3/puu+ kantavan kasvualustan asennus Tiekaide 100 m 60 6 000 Kevyen liikenteen kaide 170 m 50 8 500 Katuvalaistuksen uusiminen 820 m 150 130 123 000 Katuvalaistuksen uusiminen koko suunnittelualueelta raitiotiemetrien mukaan Uudet liikennevalot 1 kpl 140 000 140 000 140 000 Yliopistonkadun liittymä Muutoksia nykyisiin liikennevaloihin 1 kpl 100 000 100 000 100 000 Salhojankadun liittymä Liikenteenohjaus ja ajoratamaalaukset 820 m 100 82 000 Arvio liikenteenohjauksen muutoksista, portaalit, merkit, maalaukset yms. raitiotiemetrien mukaan Kuivatusmuutokset 820 m 100 82 000 Arvio kuivatusmuutoksista, kaivojen ja putkien siirrot liittymäalueillla yms. raitiotiemetrien mukaan Sammonaukion liittymäalue Nykyisen reunatuen purkaminen 650 m 15 9 750 Nykyisten katupuiden poistaminen 2 kpl 500 1 000 Uusi reunatuki Graniitti 700 m2 50 35 000 Uusi reunatukilinja, nykyisen reunatuen uudelleen asennus Uusi kiveys, saarekkeet Noppakivi 75 m2 100 7 500 Uusi kiveys, jalankulkualueet Betonikivi 450 m2 80 36 000 Uusi asfaltti, ajorata 2600 m2 12 31 200 Uusi asfaltti, kevyen liikenteen väylät 1400 m2 12 16 800 Uudet katupuut 5 kpl 2 500 12 500 Kantava kasvualusta 125 m3 100 12 500 25m3/puu+ kantavan kasvualustan asennus Istutusalue 1000 m2 50 50 000 Nurmetus 2250 m2 5 11 250 Katuvalaistuksen uusiminen 1 kpl 50 000 50 000 Uudet liikennevalot 2 kpl 140 000 140 000 280 000 Liikenteenohjaus ja ajoratamaalaukset 1 kpl 50 000 50 000 Arvio liikenteenohjauksen muutoksista, portaalit, merkit, maalaukset yms. raitiotiemetrien mukaan Kuivatusmuutokset 1 kpl 25 000 25 000 Työnaikaiset liikennejärjestelyt Vaativat olosuhteet 1 kpl 50 000 50 000 Rakenteet Tukimuuri 200 m 500 100 000 Raitiotien tukimuurit asematunnelin mäessä Tukimuuri 60 m 1 000 60 000 Attilan tukimuurin muutostyöt Ajorampin purkaminen 1 kpl 25 000 25 000 Tullin pysäköintilaitoksen ajorampin purkaminen Johtosiirrot Nykyisen jätevesiviemärin siirtäminen Pääviemäri 240 m 2 000 480 000 Jätevesi 1000/1500 B PLV 1700-1940 Nykyisen jätevesiviemärin siirtäminen 160 m 1 500 240 000 Jätevesi 350 B PLV 1940-2100 Nykyisen jätevesiviemärin siirtäminen 110 m 1 500 165 000 Jätevesi 350 B PLV 2360-2470 Nykyisen vesijohdon siirtäminen Sama kaivanto kuin pääviemäri 70 m 500 35 000 Vesijohto 300 SGB PLV 1870-1940 Nykyisen vesijohdon siirtäminen Sama kaivanto kuin pääviemäri 80 m 500 40 000 Vesijohto 125 V PLV 1880-1960 Nykyisen hulevesiviemärin siirtäminen 240 m 500 120 000 Sadevesi 300 B PLV 1820-2060 Nykyisen hulevesiviemärin siirtäminen 30 m 500 15 000 Sadevesi 160 M PLV 2060-2090 Kaapelisiirrot 820 m 200 164 000 Yleissuunnitelman mukaisesti Vesihuollon erikoiskohde 1 kpl 1 000 000 1 000 000 Pääviemärin muutos asematunnelissa Työnaikaiset liikennejärjestelyt Työnaikaiset liikennejärjestelyt Vaativat olosuhteet 820 m 110 110 90 200 Yleissuunnitelman mukaisesti, laskenta raidemetrien mukaan Hankeosat Suunnittelutehtävät 7 878 600 5,0 % 393 930 Yhteensä 8 272 530 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät Riskivaraus 5,5 % 454 989 15,0 % 1 240 880 Yhteensä 9 968 399

Liite 15, 9.10.2015 Kustannusarvio Sammonkatu Laskennassa käytetty pääosin samoja yksikkökustannushintoja kuin raitiotien yleissuunnitelmassa. Yleissuunnitelman laadinnan aikainen hintataso MAKU 137,0 Lokakuu 2013 (2005=100), nykyinen hintataso MAKU 137,5 Lokakuu 2014 (2005=100) Yleissuunnitelmassa käytettyjen yksikköhintoejn lisäksi laskennassa on käytetty apuna FORE hankeosa- ja rakennusosalaskentoja. Fore laskennassa työmaatehtävien kustannusprosenttina on käytetty 20% Yhteiskustannusten osalta kustannuslaskennassa on käytetty yleissuunnitelman mukaisia prosenttiosuuksia. Suunnittelutehtävät 5%, rakennuttamis- ja omistajatehtävät 5,5% ja riskivaraus 15%. Sammonkatu PLV 2500-4230, 1730m Katu päällystetään uudelleen koko kadun leveydeltä Toimenpide Määrä Yksikkö /yksikkö YS /yksikkö Yhteensä Muuta Raitiotie Raitiotie, rakenne Asfaltti + valubetoni 1730 m 1 520 1 520 2 629 600 Raitiotien rakenteen PLV 2500-4230. YS:n nurmikivi vaihtunut betonikiveksi+betonivaluksi. Raitiotie, alusrakenne 1730 m 580 580 1 003 400 Raitiotien alusrakenteen uusiminen Yleissuunnitelman mukaisesti Raitiotie, raiteenvaihtopaikka 80 m 1 000 80 000 Pelkän kiskoparin kustannus Vaihteet 4 kpl 141 000 141 000 564 000 Vaihde jokaisessa kulkusuunnnassa raiteenvaihtopaikalla Raitiotiepysäkit Raitiotiepysäkki 6 kpl 45 000 42 000 270 000 Reunalaituri, pysäkin pituutta kasvatettu yleissuunnitelmasta 4m (ei kustannuseroa keskilaituriin) Pyöräpysäköintipaikat 80 kpl 660 660 52 800 Raitiotien sähköistys Ajolankajärjestelmä 1730 m 600 600 1 038 000 Pylväät reunoilla Sähkönsyöttö 1 kpl 1 500 000 1 500 000 1 500 000 Sähkönsyöttöasema Liisanpuistossa Katujärjestelyt Nykyisen reunatuen purkaminen 8400 m 12 100 800 Nykyisen päällysteen poisto 45000 m2 6 270 000 Nykyisten katupuiden poistaminen 90 kpl 500 45 000 Uusi reunatuki Graniitti 8050 m 50 402 500 Uusi reunatukilinja, nykyisen reunatuen uudelleen asennus Uusi kiveys, saarekkeet Noppakivi 450 m2 100 45 000 Uusi kiveys, jalankulkualueet Betonikivi 4700 m2 80 376 000 Välikaistat pysäköinnin ja pyörätien välissä Uusi asfaltti, ajorata 22400 m2 12 268 800 Uusi asfaltti, kevyen liikenteen väylät 18700 m2 12 224 400 Uusi bussipysäkki 4 kpl 50 000 200 000 Ajoratapysäkki, ajoradan levennys, pysäkki-infra Uusi bussipysäkki 6 kpl 5 000 30 000 Yövuorojen pysäkkivaraukset Uudet katupuut 139 kpl 2 500 347 500 Kantava kasvualusta 3475 m3 100 347 500 25m3/puu+ kantavan kasvualustan asennus Nurmetus 8900 m2 5 44 500 Katuvalaistuksen uusiminen 1730 m 150 130 259 500 Katuvalaistuksen uusiminen koko suunnittelualueelta raitiotiemetrien mukaan Uudet liikennevalot 3 kpl 140 000 140 000 420 000 Liisanpuiston, S-merketin ja Väinämöisenkujan liittymät Muutoksia nykyisiin liikennevaloihin 3 kpl 100 000 100 000 300 000 Kaupinkadun, Joukahaisenkadun ja Lemminkäisenkadun liittymät Liikenteenohjaus ja ajoratamaalaukset 1730 m 100 173 000 Arvio liikenteenohjauksen muutoksista, portaalit, merkit, maalaukset yms. raitiotiemetrien mukaan Kuivatusmuutokset 1730 m 100 173 000 Arvio kuivatusmuutoksista, kaivojen ja putkien siirrot liittymäalueillla yms. raitiotiemetrien mukaan Johtosiirrot Nykyisen jätevesiviemärin siirtäminen Pääviemäri 730 m 2 000 1 460 000 Jätevesi 450-600 B PLV 2540-3270 Nykyisen vesijohdon siirtäminen Sama kaivanto kuin pääviemäri 540 m 500 270 000 Vesijohto PLV 2500-3040 Nykyisen vesijohdon siirtäminen 420 m 1 500 630 000 Vesijohto 200-225V PLV 3400-3820 Nykyisen hulevesiviemärin siirtäminen Sama kaivanto kuin vesijohto 670 m 500 335 000 Sadevesi 375-450 B PLV 3400-4070 Kaapelisiirrot 1730 m 200 346 000 Yleissuunnitelman mukaisesti Työnaikaiset liikennejärjestelyt Työnaikaiset liikennejärjestelyt Helpot olosuhteet 1730 m 40 40 69 200 Yleissuunnitelman mukaisesti, laskenta raidemetrien mukaan Hankeosat Suunnittelutehtävät 14 275 500 5,0 % 713 775 Yhteensä 14 989 275 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät Riskivaraus 5,5 % 824 410 15,0 % 2 248 391 Yhteensä 18 062 076

Nykytilanne, Itsenäisyydenkatu Pysäkki Bussilinja 14 Itsenäisyydenkadun pysäkkejä käyttävät nykytilanteessa: - Sammonkadun linjat - Teiskontien linjat - Petsamosta tuleva linja - Yliopistonkadun linjat 2 1, 8, 20, 21Y, 27, 28, 29, 35, 42, 43T, 85T, 90 Yliopistonkadulta tulevilla linjoilla on käytössä yksi pysäkki Itsenäisyydenkadulla keskustan suuntaan ajettaessa. Muilla linjoilla on Itsenäisyydenkadulla kaksi pysäkkiparia. 9, 13, 40 3, 17, 25, 47 Myös linja 2 Rauhaniemestä kulkee Itsenäisyydenkatua, mutta sillä ei ole kadulla pysäkkejä 15

Tilanne raitiotien kanssa, Itsenäisyydenkatua mahdollisesti käyttävät linjat Pysäkki Bussilinja Raitiotiepysäkki Raitiotie 1 linja 2-3 linjaa Verrattuna nykytilanteeseen: - Sammonkadulta vähenee bussiliikenteen tarjonta - Teiskontieltä vähenee linjoja, koska niitä päätetään TAYS:n alueen vaihtoterminaaliin. Teiskontielle jäisivät esim. nykyiset linjat 1 ja 8 sekä Kissanmaan suuntaan kulkeva linja - Petsamoon kulkee linja jatkossakin - Yliopistonkatua nykyään käyttäviä linjoja voidaan ohjata esimerkiksi Kalevantie- Rautatienkatu-reitille. 0-2 linjaa

Mahdollisuus uusiin palveluihin Vaihtoehtoreittejä Petsamon linjalle - Linja voi kääntyä Itsenäisyydenkadulta Yliopistonkadulle, jolloin Itsenäisyydenkatua lähellä olisivat pysäkit Yliopistonkadulla ja Kalevan puistotiellä - Linja voi ajaa keskustaan Lapintietä - Linja voi ajaa keskustaan Kullervonkatua

Mahdollisuus uusiin palveluihin Vaihtoehtoreittejä Kissanmaan linjalle - Linja voi kulkea Teiskontieltä esimerkiksi Ilmarinkadun tai Sammonaukion kautta Kullervonkadulle ja edelleen keskustaan. - Linja voi kääntyä Itsenäisyydenkadulta Yliopistonkadulle - Linja voi kulkea Kaupinkadun kautta Kalevantielle

Mahdollisuus uusiin palveluihin Vaihtoehtoreitit Rauhaniemen ja Sammonkadun linjoille - Rauhaniemestä tuleva linja voi kulkea Yliopistonkatua Kalevantielle - Sammonkatua mahdollisesti kulkeva linja voi ajaa Kaupinkadun kautta Kalevantielle

Nykytilanne, Sammonkatu Pysäkki Bussilinja Sammonkadulla liikennöi tällä hetkellä linjat: - 3, Etelä-Hervanta Lentävänniemi - 17, Vehmainen Kalkku - 25, Janka Tahmela - 47, Suinula - Eteläpuisto 17 47 3 25

Mahdolliset reitit raitiotien kanssa, Sammonkatu Bussilinja Raitiotiepysäkki Raitiotie Verrattuna nykytilanteeseen: - Bussilinjoja ei kulje Sammonkadulla - Linja 3 korvautuu suoraan raitiotiellä - Linja 17 Vehmaisista voidaan jatkaa Sarvijaakonkatua Sammonkadun sijaan. Vaihtomahdollisuus ratikkaan on Rieväkadulla - Linja 25 Jankasta voidaan jatkaa Sarvijaakonkatua Sammonkadun sijaan. Vaihtomahdollisuus ratikkaan on Rieväkadulla - Linja 47 Suinulan ja Linnainmaan kautta Sammon valtatielle korvautuu TAYS:n sekä Rieväkadun vaihtoterminaalin liityntälinjoilla

Mahdolliset reitit raitiotien kanssa, Sammonkatu Pysäkki Bussilinja Raitiotiepysäkki Raitiotie 17 Verrattuna nykytilanteeseen: - Linja 3 korvautuu suoraan raitiotiellä - Linja 17 jatkaa Sammonkatua. - Linja 25 Jankasta voidaan jatkaa Sarvijaakonkatua Sammonkadun sijaan. Vaihtomahdollisuus ratikkaan on Rieväkadulla - Linja 47 Suinulan ja Linnainmaan kautta Sammon valtatielle korvautuu TAYS:n sekä Rieväkadun vaihtoterminaalin liityntälinjoilla 25

Mahdolliset reitit raitiotien kanssa, Sammonkatu Pysäkki Bussilinja Raitiotiepysäkki Raitiotie Verrattuna nykytilanteeseen: - Linja 3 korvautuu suoraan raitiotiellä - Linja 17 jatkaa Sammonkatua. - Linja 25 jatkaa Sammonkatua - Linja 47 Suinulan ja Linnainmaan kautta Sammon valtatielle korvautuu TAYS:n sekä Rieväkadun vaihtoterminaalin liityntälinjoilla 17 25