Kaupunkiluennot 2016 Verkostokaupunki ja palvelut Samuli Alppi Aalto-yliopisto 07.11.2016
objekti/object rakenne/structure Splash 3 kuvaa tieto/information www.stevenholl.com www.bing.com
Virtojen tila ja paikkojen tila Castellsin tilakäsitteet eivät ole suoranaisesti fyysisiin sijainteihin kiinnityneitä Virtojen tilassa tapahtuu verkostoyhteiskunnan vaihdanta (PIG) kun taas paikkojen tilassa rakennetaan identieteettiä Yksinkertaisimmillaan virtojen tilaa ilmentävät talouden hallinnassa olevat alueet, paikkojen tilaa asuinalueet Virtojen tilaa ja paikkojen tilan järjestämisessä Castells korostaa keskusten merkitystä. Keskusten tulee tarjota paitsi toiminnallista myös sisällöllistä keskeisyyttä (symbolic centrality) Castells puhuu verkostoyhteiskunnasta ja erikseen kieltää määrittelemästä verkostokaupungin ominaispiirteitä.
Form Function
Nopea ja hidas muutos Teknologia Palvelukonseptit 5-10 v. Energiajärjestelmät 10-20 v. Viestintäteknologia 5-10 v. Rakenteet Rakennuskanta 50-100 v. (uusiutumisnopeus 1-2% vuosi) Yhdyskuntarakenne >100 vuotta
Kaupunkimallit Yleiset kaupunkirakenteen muodostumisen periaatteet Alussa monosentrinen kasvaessa monikeskuksinen Monikeskuksisessa rakenteessa alussa hierarkkiset, heikosti erilaistuneet alakeskukset kehittyessä erikoistuneet alakeskukset Toimintojen jakaantuminen vuokranmaksukyvyn mukaan. Aluksi yksikeskuksisesti, myöhemmin monikeskuksisesti Kehämäinen toimintorakenne, jota liikenneväylät murtavat. Alakeskuksilla ja infrastruktuurin risteysalueilla erillisiä kehiä Ympäristöhakuiset ja ympäristökielteiset toimialat sekä kilpailumyönteiset ja kilpailukielteiset toimialat sijoittuvat eri tavoin. Von Thunen Alonso Burgess Hoyt Harris & Ullman
Suunnittelun aikakaudet (Schulman 1991, Ylä-Anttila 2006)
Ideaalimallit: form and function (Howard 1898) (Christaller 1933)
Ideaalimallit: Systeemisuunnittelu irti form muodostaand function (McLoughlin 1969) Spatiaalitieteiden kvantitatiivinen murros - systeemisuunnittelu (tai kyberneettinen suunnittelu) Suunnittelu ja suunnittelun kohde nähtiin järjestelminä Suunnittelu keskittyi toimintojen ja prosessien kehittämiseen ja toiminnalliseen optimointiin Fyysisen ympäristön suunnittelu nähtiin alisteisena toimintojen suunnittelulle Suunnittelu pyrki ideaalirakenteeseen, mutta toimintojen ei kaupunkimuodon tasolla.
Kaupunkimallit: hierarkiasta verkostoihin Patsy Healey (1997) Perinteinen kaupunkirakenne Hierarkkisesti järjestynyt Tuotannon kaupunki Pääkeskus ja hierarkkiset alakeskukset Yhtenäiset elämäntavat Kokonaisvaltainen maankäytönsuunnittelu Kehittyvä kaupunkirakenne Verkostomaisesti järjestynyt Kulutuksen kaupunki Muuntuva pääkeskus ja erilaistuvat, itsenäiset alakeskukset Eriytyvät elämäntavat Strategiat ja hankesuunnittelu
Suunnittelun tietopohja Aiemmat suunnitteluperiaatteet, jotka pohjautuivat saatavissa olevan tiedon rajallisuuteen pitää uudistaa kohtaamaan tuleva tiedon tulva - Susan Fainstein
Kompleksinen vs. monimutkainen
Hierarkiasta hybridiin - verkostokaupunki Hierarkkinen rakenne jäykistää yhdyskuntia kasvattaessaan valvonnan mahdollisuuksia ja riskejä ja vähentäessään valinnan mahdollisuuksia. (Pope 1996)
Onko kaupunki puu? Onko kaupunkisuunnittelu puu? Christopher Alexander: A City Is Not a Tree, 1965 Hierarchy is primarily useful for indexing and cataloquing (Kevin Lynch 1981) (Meurman 1947) Nikos Salingaros: Theory of Urban Web, 1998
Hierarkiasta hybridiin - verkostokaupunki Eri toimintojen lomittuminen, eri mittakaavan verkostojen toimiminen samassa tilassa (Oswald & Baccini 2003)
Hierarkiasta hybridiin - verkostokaupunki Thomas Sieverts: Stuttgart Analysis
Käyttäjälähtöiset tekijät - aikabudjetti Ihmisellä on käytettävissä liikkumiseen suhteellisen sama määrä aikaa päivässä Päivittäisessä asioinnissa aikabudjetti määrittelee etäisyyden JA kulkumuodon Aikabudjetin merkitys on vähäisempi viikoittain tai kuukausittain asioitavissa kohteissa. Yhä enemmän käydään kaupassa vain kerran 3,9 viikossa kertaa/viikossa ja ostetaan auto täyteen (prof. Laura Kolbe TVhaastatelussa)
Käyttäjälähtöiset tekijät - liikkumistapojen muutos (Ympäristöministeriö 2003) Matkaketjut monimutkaistuvat Vapaa-ajan matkojen määrä kasvaa
Verkostokaupunki Ilmiöt Taloudellisten toimintojen desentralisaatio, aktiviteettien hajautuminen Kasvava mobiliteetti, monimutkaistuva liikkuminen Tila-aika suhteen muutokset (Davoudi 2003) Suunnittelu Suunnittelusta integraatioon ja koordinaatioon, pitämään yhdessä eri osista koostuvaa yhteiskuntaa. (Hautamäki 2001) Strategisen suunnittelun nousu: planning by goals rather than planning by rules (Castells 1999, Healey 1997) Suunnittelun pitää tunnistaa linkit virtojen ja noodien välillä sekä se, mikä virtaa verkoston läpi (Hajer ja Zonneveld 2000, Innes 2005, Graham 2005) Suunnittelun pitäisi pystyä hyödyntämään kunkin paikan saavutettavuusominaisuudet: hitaus ja nopeus, yksityinen tai kollektiivinen, fyysinen tai virtuaalinen. (Bertolini 2005) virtojen tila ja paikkojen tila (Castells) Uudet keskukset muodostuvat multimodaalisiin solmuihin joissa fyysiset ja virtuaaliset virrat kohtaavat. (Bertolini, Castells, Mitchell 1995) Urbaani sentraliteetti (keskeisyys) voidaan luoda uudelleen monikeskuksisessa rakenteessa ilman oletettua hierarkiaa keskusten välillä. (Castells 1999)
Verkostokaupungin klassikot Manuel Castells: THE INFORMATION AGE: ECONOMY, SOCIETY, AND CULTURE, 1996-1998) Franz Oswald & Peter Baccini : Netzstadt Designing the Urban, 2003. Stephen Graham & Simon Marvin: Splintering Urbanism, 2001. Gabriel Dupuy : L urbanisme des Reseaux Theories et Méthodes, 1991.
2.2.3 System Structure of the Netzstadt Model Netzstadt-malli kuvaa urbaanin systeemin muodostuvan kolmesta elementistä: - Noodit ovat sijainteja, joissa on ihmisten, tavaroiden ja informaation tihentymä - Yhteydet (linkit) edustavat ihmisten, tavaroiden ja informaation virtoja - Rajat ovat tilallisia, ajallisia tai organisationaalisia verkoston jakolinjoja Näiden elementtien muodostama systeemi on avoin, se jatkuu systeemin tarkastelurajojen ulkopuolelle. Systeemiä voidaan tarkastella viidessä eri mittakaavassa: - Rakennus - Kaupunginosa - Kunta - Seutu - Valtio
2.2.3 System Structure of the Netzstadt Model Miten urbaani systeemi syntyy? Ihmisten toiminnan kautta. Ihmistoiminnot puolestaan koostuvat tuhansista erilaisista prosesseista, jotka voivat tapahtua mitä erilaisimmissa paikoissa ja myös samoissa paikoissa samanaikaisesti. Jotta kulttuurisesti erilaiset urbaanit systeemit olisivat vertailukelpoisia, ihmistoiminnat on pelkistäen jaettu neljään pääluokkaan (vrt. funktionalistinen toimintojen jaottelu): - To Nourish and Recover Syöminen, kattaen kaikki prosessit, välineet ja alueet, jotka tarvitaan tuottamisessa, jakelussa ja kuluttamisessa sekä syömisen liittyvä ihmisen metabolismi. Virkistys ja siihen liittyvät prosessit, välineet ja alueet. - To Clean Ihmisten, vaatteiden, rakennusten, katujen ym. puhdistaminen ja siihen liittyvät prosessit, välineet ja alueet. - To Reside and Work Asumiseen ja työssä käyntiin liittyvän rakentamisen ja ylläpidon prosessit, välineet ja alueet. - To Transport and Communicate Ihmisten, tavaroiden ja informaation välittämiseen liittyvät prosessit, välineet ja alueet.
3.2.5 Morphological Indicators: accessibility / saavutettavuus
3.3 Physiological tools 3.3.4 Fysiologiset indikaattorit Tiheys: - asukastiheys - työpaikkojen tiheys - palveluiden tiheys - instituutioiden tiheys Virrat: - työntekijöiden virrat - opiskelijoiden virrat - kuluttajien virrat - informaatiovirrat (Fysiologiset ja morfologiset tekijät eivät ole suoraan toisistaan riippuvaisia.)
Infrastruktuuri Teknologia + välitettävä materia tai informaatio + operaattori + käyttäjä = sosiotekninen hybridi esim. energiaverkosto:
Yhteinen infrastruktuuri
By-passes ohitukset Vahvistaa arvokkaiden (valued) toimijoiden yhteyksiä ja heikentää (joko absoluuttisesti tai suhteellisesti) vähemmän arvokkaiden yhteyksiä. Graham & Marvin 1999
HUBS, SPOKES and tunnels
Kiinnittyneet vs. mobiilit investoinnit Kiinnitetyn (fixed) pääoman kustannukset muodostavat ongelman erityisesti siirryttäessä teknologian vaiheesta toiseen. Taloudellinen toiminta on houkuttelevampaa aloilla, joissa paikallisesti kiinnitettyä pääomaa tarvitaan vähemmän. Graham & Marvin 1999
Verkostojen ominaisuudet Gabriel Dupuy, verkoston peruskriteerit: Topologia: verkon geometrinen tai fyysinen rakenne; tapa, jolla verkon solmut ovat kiinnittyneet toisiinsa. Verkot eivät ole abstrakteja. Verkon topologia on yhtenäinen ja avoin eikä sisällä vastakkainasetteluja (kuten kaupunki/maaseutu, keskus periferia, zoning) Kineettisyys: Liikkuminen ja kommunikaatio noodien välillä käytännössä tilan ja ajan suhde: nopeus. Verkon noodien välisten yhteyksien nopeus on verkon laadun mitta. Adaptiivisuus (mukautuvuus): verkoston kapasiteetti kehittyä tilassa ja ajassa. Verkon tulisi kyetä mukauttamaan rakennettaan ja sulauttaa uusia järjestelmiä tai laajentaa olemassa olevien käyttäaluetta. Samalla sen tulisi pystyä mukautumaan käyttäjien tarkoituksiin tarjoamalla erilaisia tapoja tavoitteiden saavuttamiseen.
Kaupunkirakenteen osatekijät Käyttäjät Muutos: Palvelut Toimialan sisäiset tekijät Rakenteiden ja käyttäjien vuorovaikutus Rakenteet (Alppi&Ylä-Anttila 2007, Dupuy 1991)
Tampere, verkostokaupunki
1960 1980 2000 Saavutettavuuden huippualueet Morfologinen analyysi - saavutettavuus
1960 1980 2000 Kaupan suuryksikköhankkeet Saavutettavuuden huippualueet Morfologinen analyysi - saavutettavuus
1960 1980 2000 Kaupan suuryksikköhankkeet Saavutettavuuden huippualueet Morfologinen analyysi - saavutettavuus
Koti Työ Päivittäistavara Asiointi Fysiologinen analyysi - käyttäjät Alppi & Viljanen (2008)
Fysiologinen analyysi - käyttäjät Hypermarketissa asioivien matkaketjuja (Prisma,Sammonkatu) Työmatkat Kauppamatkat Vapaa-ajan matkat
Keskukset ja kaupungin rytmi Keskusta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Keskusta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Keskusta Hervanta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Keskusta Hervanta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Lielahti Keskusta Hervanta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Lielahti Keskusta Hervanta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Lielahti Keskusta Hervanta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Lielahti Keskusta Hervanta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Keskusta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Keskusta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 24:00
Saavutettavuus voittaa aina Uudet liikenneyhteydet muuttavat keskusten saavutettavuutta erillään väestön kasvusta. Kuviossa eri keskussijainneista saavutettavien asukkaiden määrä 1980 (7,5 minuutin matka-aika henkilöautolla) 1980
Saavutettavuus voittaa aina Uudet liikenneyhteydet muuttavat keskusten saavutettavuutta erillään väestön kasvusta. Kuviossa eri keskussijainneista saavutettavien asukkaiden määrä 2000 (7,5 minuutin matka-aika henkilöautolla) 2000
Palvelut Verkostojen erilaiset logiikat
Toimijat Kauppa: Logistiikan yksinkertaisuus Kauppakeskuksen sijainti Sääntelyn rajat Kiinteistökehittäminen: Rakennushankkeen yksinkertaisuus Asiakas: Asioinnin yksinkertaisuus
Kaupan verkko ja asiakkaan verkko
Kaupan verkko ja asiakkaan verkko
Kaupan verkko ja julkinen sääntely Location, location, location Yksityinen Scale, strategic locations, location Julkinen Yksityinen
Tunnin juna
Turun seutu vaikuttaa lähtökohtiinsa verrattuna alisuoriutujalta. Aiemmin Turku kilpaili tasaveroisesti Tampereen kanssa, mutta on nyt jäänyt Tampereesta jälkeen jokseenkin kaikilla mittareilla. Kuvaavaa on, että Tampere houkuttelee akateemisesti koulutettuja nuoria aikuisia enemmän kuin niitä kouluttaa, kun taas Turussa moni käy opiskelemassa ja muuttaa sen jälkeen muualle. ( ) Turun hidas rautatieyhteys antaa myös huomattavaa tasoitusta Tampereelle. Osmo Soinivaara ja Mikko Särelä: Kaupunkien voitto. EVA 2015.
Muutostavat
Tunnin juna
Kilpailutilanne 02:00 Turku Nykytilanne Tunnin juna 01:45 01:30 01:15 Sal o Tampere Turku Tampere 01:00 HML HML 00:45 Lahti Sal o Lahti 00:30 00:15 Helsinki
Tasot - vaihtoehdot Valtakunnallinen taso Tavoite: suuren, monipuolisen kaupunkiseudun kytkeminen metropolialueeseen EI VAIHTOEHTOJA Tampere-yhteys jo hyödynnetty Lahti-Kouvola heikko Porvoo-Kotka heikko - ei raideyhteyttä Seudullinen taso (pk-seutu) Tavoite: pk-seudun asuntotarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen USEITA VAIHTOEHTOJA Kunnallinen taso Tavoite: kunnan asuntotarjonnan monipuolistaminen ja houkuttelevuus VÄHÄN VAIHTOEHTOJA Pääkaupunkiseudun muut kasvukäytävät käytettävissä Sisäinen tiivistyminen ja muuntuminen (metro) Laajentuminen valmisteltu (Hista) Kunnalla vain yksi kytkentä kehityskäytävään (Veikkola, Etelä- Nummela)
samuli.alppi@arkalppi.fi 040 533 0001