Olemassa olevien rakennusten rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 1 RIL xxx-2014 Olemassa olevien rakennusten rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen 2.4.2014 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 2 Johdanto... 4 1. Yleistä... 6 1.1 Olemassa olevien rakennusten rakenteellinen turvallisuus ja tarkastus... 6 1.2 Ohjeen tarkoitus... 6 1.3 Ohjeen käyttäjät... 7 1.4 Tietokannan kehittäminen... 7 2. Olemassa olevien rakennusten rakenteiden turvallisuuden varmistamiskeinot... 8 2.1 Lähtökohta... 8 2.2 Riskiarvio ja tarkastusmenettely... 8 3. Rakennuksen riskitason ja tarkastusmenettelyn tarpeen arviointi... 9 3.1 Yleistä... 9 3.2 Rakennuksen kuuluminen riskiryhmään... 9 3.3 Riskiarvion laadinta ja tarkastusmenettelyn tarpeen arviointi... 12 4. Tarkastusmenettelyn pääkohdat... 14 4.1 Tarkastusmenettelyn päätehtävät ja tavoitteet... 14 4.2 Ongelmien taustatekijöiden selvittäminen... 15 4.3 Tarkastuksen organisointi... 15 4.4 Tarkastusmenettelyn vaiheet... 15 5. Perustarkastuksen toteuttaminen... 17 5.1 Pääsisältö ja tavoitteet... 17 5.2 Tiedon hankinta ja tutustuminen kohteeseen... 19 5.3 Asiakirjojen tarkastus ja kantavien rakenteiden kuntotarkastus... 20 5.3.1 Yleistä... 20 5.3.2 Rakennesuunnitelmien ym. asiakirjojen tarkastus... 20 5.3.3 Rakenteiden kuntotarkastus... 21 5.4 Muut tarkastukset... 24 5.5 Tulosten kirjaaminen ja raportointi... 24 5.6 Tarkastuskirjan sisältö ja laadinta... 24 6. Seurantatarkastuksen toteuttaminen... 28 7. Osapuolet ja tarkastuksen organisointi... 31 7.1 Yleistä... 31 7.2 Tarkastuksen osapuolet sekä niiden tehtävät ja vastuut... 31 7.3 Riskiarvion ja tarkastuksen työmäärä... 33 8. Uudisrakentaminen ja tarkastusmenettelyn ennakointi... 35 Lähdekirjallisuutta... 37 Liitteet:... 38

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 3 Liite 1. Rakennuksen riskitasoluokitus... 39 Liite 2. Kantavien rakenteiden tarkastuskirja - malli... 41 Liite 3. Tarkastustodistus... 47 Liite 5. Määritelmiä ja sanastoa... 55 Liite 6. Rakennusten ylläpitoon liittyviä säädöksiä ja ohjeita... 57 Liite 7. Riskitason arviointilomake... 60

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 4 Johdanto Tausta Olemassa olevien rakennusten rakenteelliset ongelmat ovat 2000-luvun alusta lähtien olleet vakavia. Kattorakenteiden sortumia tai vaaratilanteita on ollut talvisaikaan määrältään hälyttäviä ja seuraukset ovat olleet tuhoisia. Ongelmat ovat osittain johtuneet rakenteiden rappeutumisesta, jota ei ole havaittu, mutta myös rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen vakavista virheistä. Tämä osoittaa, että suunnittelu-, rakentamis-, käyttö- tai ylläpitoprosessissa on ollut puutteita ja omistajan ja huoltohenkilöstön ylläpitotoimenpiteet eivät ole olleet riittäviä tunnistamaan ennalta käsin piileviä vaaroja. Kun rakennusten turvallisuuden lähtökohtana pidetään vakavien onnettomuuksien kohdalla nollatoleranssivaatimus, on olemassa olevien korkean riskitason omaavien rakennusten systemaattinen ja säännöllinen tarkastus tarpeellinen rakennusten puutteiden tunnistamisessa ja vahinkojen estämisessä. Tämän tarpeen on Onnettomuustutkintakeskus useissa onnettomuustutkintaraporteissaan todennut. Tarkastusmenettelyn kehitystyö Vuonna 2008 Rakenteellisen turvallisuuden johtoryhmä teetti esiselvityksen olemassa olevien rakennusten katsastusmenettelystä /1/. Raportti osoitti menettelyn tarvetta ja se myös sisälsi ehdotuksen menettelyn rakenteeksi. Tämän pohjalta käynnistettiin joulukuussa 2012 vapaehtoisuuteen perustuvan säännöllisen tarkastusmenettelyn (alussa katsastusmenettelynimikkeellä) kehittämishanke, jonka yhteydessä on ollut lisäksi tarkoitus kehittää uudisrakentamiseen kuuluvaa rakenteellisen turvallisuuden erityismenettelyä (RIL 241-julkaisu /2/). Tavoitteena rakenteellisen turvallisuuden parantaminen koko elinkaaren aikana Rakenteellista turvallisuutta varmistavia toimenpiteitä tarvitaan rakennuksen elinkaaren kaikissa vaiheissa: tarve- ja hankesuunnittelussa, rakennuksen suunnittelussa, valmistuksessa, työmaatoteutuksessa, ylläpidossa ja korjauksessa sekä näitä vaiheita ohjaavassa rakennuttamisessa ja omistamisessa. Vaativien uudishankkeiden rakenteellista turvallisuutta on parannettu ottamalla käyttöön erityismenettelyä (RakMK A1) kohteissa, joissa on suuronnettomuuden vaara. Erityismenettelyn toimenpiteillä on erityisesti rakennesuunnittelun sisältöä parannettu. Tässä julkaisussa kuvattu olemassa olevien rakennusten kantavien rakenteiden tarkastusmenettely on osatehtävä edellä mainitussa prosessissa. Turvallinen ja toimiva rakennus luodaan kuitenkin ensisijaisesti suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä, ei korjaamalla virheitä jälkeenpäin. Oma-aloitteinen /viranomaisvelvoitteinen tarkastus Tämä ohje on tarkoitettu ensisijaisesti omistajan omaan aloitteeseen perustuvaan rakennuksen tarkastukseen. Ohje on pyritty laatimaan siten, että sitä voidaan hyödyntää myös viranomaisvelvoitteeseen perustuvissa tarkastuksissa.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 5 Nykyinen lainsäädäntö (Maankäyttö ja rakennuslaki 166, ks. liite 6) antaa viranomaisille oikeuden vaatia rakennuksen turvallisuuteen liittyviä kuntotutkimuksia ja korjauksia, jos epäillään kunnossapitovelvollisuuden laiminlyöntiä tai rakennuksen käytöstä on turvallisuudelle ilmeistä vaaraa. Kiinteistönomistajalle asetettua lakisääteistä velvoitetta systemaattiseen tarkastusmenettelyyn ei ole tällä hetkellä. Nyt velvoitetta koskevaa lainsäädäntöä valmistellaan ympäristöministeriössä useina vuosina peräkkäin jatkuneiden, henkilöturvallisuutta vakavasti uhanneiden laajarunkoisten rakennusten sortumien johdosta. Laajarunkoisia hallirakennuksia koskevan lainsäädännön valmistelu päätettiin aloittaa Laukaalla helmikuussa 2013 tapahtuneen maneesin sortuman ja siinä tapahtuneen nuoren ratsastajan kuoleman jälkeen. Ohjeen tekijät Ohje on laadittu rakenteellisen turvallisuuden johtoryhmän ohjauksessa (jäsenet Rakennusteollisuus RT, Kiinteistöpalvelut ry, Rakennustarkastusyhdistys, Suomen Kuntaliitto, SKOL, RAKLI, RIL ja ympäristöministeriö). Laadintatyöryhmään ovat kuuluneet Reijo Lehtinen (Rakennusteollisuus RT:n edustaja), Juha Elomaa, (A-Insinöörit, SKOL:in edustaja), Jouko Lamminen (Vantaan rakennusvalvontavirasto, RTY:n edustaja), Ilpo Peltonen ja Juho Kess (RAKLI:n edustaja), Esko Korhonen (Suomen Kuntaliiton edustaja), Seppo Korhonen (ARE Oy, Kiinteistöpalvelut ry:n edustaja), Ari Roininen (MTK ry: edustaja), Pekka Lukkarinen (ympäristöministeriön edustaja) ja Jouni Vastamäki (Järvenpään kaupungin rakennusvalvontavirasto), Kai Miller (Helsingin rakennusvalvonta, RTY:n edustaja) sekä Gunnar Åström (RIL, työryhmän puheenjohtaja ja ohjeen kirjoittaja).

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 6 1. Yleistä 1.1 Olemassa olevien rakennusten rakenteellinen turvallisuus ja tarkastus Kiinteistönomistaja vastaa rakennuksen rakenteellisesta turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Olemassa olevien rakennusten kantavien rakenteiden tarkastusmenettely tukee tämän velvoitteen huolehtimista. Tarkastusmenettelyn määrittelemä tarkastus on riippumattoman asiantuntijan tekemä rakennusten kantavien (ja tarvittaessa muiden) rakenteiden tekninen määräaikainen kunto- ja toimivuustarkastus. Tarkastusmenettelyn tarvetta voidaan selvittää rakennuksen rakenteiden riskitason arvioimisella. Tarkastusmenettely toimii rakenteiden toimivuuden käytönaikaisena laadunvarmistusmenettelynä. Suunnitelmallisella ja määrämuotoisella tarkastusmenettelyllä pyritään havaitsemaan ja eliminoimaan kantavien rakenteiden rakenteellisia puutteita ja näin vähentämään onnettomuusriskiä. Tarkastusmenettelyä tulee kohdistaa - erityisesti laajarunkoisiin rakennuksiin, joissa on suuronnettomuuden vaara sekä - rakennuksiin, joissa muista syistä arvioidaan sortuman riskitason olevan poikkeuksellisen korkea. Tarkastusmenettelyllä pyritään ensisijaisesti välttämään rakenteiden sortumasta aiheutuvia henkilövahinkoja. Myös mahdolliset taloudelliset vahingot voivat olla syy liittää rakennus menettelyn piiriin. Rakenteiden sortuman riskitasoa vähennetään pienentämällä sortuman todennäköisyyttä esim. tarkastustoimenpiteillä ja tarvittavilla korjauksilla. Tässä ohjeessa määritellyn tarkastusmenettelyn käyttö perustuu lähtökohtaisesti rakennuksen omistajan omaan aloitteeseen. Menettelyä voidaan soveltaa myös kiinteistönomistajalle asetetussa viranomaisvelvoitteessa. Kuvattujen riskitason arviointitoimenpiteiden ja tarkastusmenettelyjen tarkkuus ja soveltaminen suhteutetaan rakennuksen ominaisuuksien perusteella tapauskohtaisesti. Tavoitteena tulee olla, että rakenteellinen turvallisuus voidaan riittävällä laajuudella ja tarkkuudella tarkastaa ja varmistutaan siitä, että rakenteen turvallisuus on riskiarvion tai tarkastustuloksen perusteella riittävä. Rakennuksen omistaja voi sisällyttää tarkastuksen yhteyteen myös muita tarvittavia rakennuksen tai rakenteiden toimivuutta koskevia tarkastuksia (mm. vaipparakenteiden kosteustekninen toiminta). Menettelyssä määritetyt tarkastukset ja huoltotoimenpiteet ovat osa suunnitelmallista kiinteistönpitoa, jolla säilytetään rakennuksen arvo. Tarkastusmenettelyn lisäksi tulee rakennuksen ylläpito-organisaation huolehtia myös jatkuvista rakenteiden kunnossapito- ja huoltotoimenpiteistä, joita toteutetaan rakennuksen huolto- ja käyttöohjeen (huoltokirjan) mukaisesti. 1.2 Ohjeen tarkoitus Ohjeen tarkoituksena on olla käytännön työkalu - tarkastusmenettelyn piiriin kuuluvien rakennusten määrittelyssä - rakennuskohtaisen tarkastusmenettelyn tarpeen eli rakennuksen riskitason arvioimisessa

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 7 - tarkastusmenettelyn soveltamisessa eli rakenteiden kuntotarkastusten toteuttamisessa ja ohjauksessa. Ohje voidaan käyttää paitsi olemassa olevien rakennusten tarkastuksessa myös uudisrakennuksen valmistusvaiheessa tulevien tarkastusten ennakoimisessa. Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen ( huoltokirjan ) laadinnassa määritetään kriittisten rakenteiden seuranta- ja huoltotapaa. Tällöin ennakoidaan ja suunnitellaan rakenteiden tulevia tarkastuksia. 1.3 Ohjeen käyttäjät Ohjeen käyttäjiä ovat rakennuksen omistajat ja ylläpitohenkilökunta, tarkastuksen suunnittelevat ja toimeenpanevat henkilöt (rakenteiden tarkastajat, kuntotutkijat), tarkastukseen osallistuvat muut tahot (esim. rakenteiden erikoisasiantuntijat). Myös rakennusvalvontaviranomainen voi käyttää ohjetta omistajan ohjauksessa ja mahdollisten viranomaistarkastusten yhteydessä. Lisäksi käyttäjiä ovat myös uuden rakennuksen huoltokirjan laadintaan ja tarkastuksien ennakoitiin osallistuvat tahot (rakennesuunnittelija, urakoitsijat, valmisosatoimittajat). 1.4 Tietokannan kehittäminen Onnettomuustutkintakeskus on ehdottanut, että rakennusalalle kehitettäisiin ympäristöministeriön johdolla tietokanta, johon kerätään tietoa mahdollisimman monista rakennusonnettomuuksista ja vaaratilanteista. Kaikilla tulisi olla pääsy kyseiseen tietokantaan ja tiedoista tulisi laatia yhteenvetoja sopivin väliajoin. (B1-B2/2003Y/S5, suositus toistettu tutkintaselostuksessa B1/2010Y). Päätöstä tietokannan kehittämisestä ei vielä ole. Ympäristöministeriössä ollaan erityisesti laajarunkoisten hallien velvoiteperusteista tarkastusmenettelyä varten arvioimassa viranomaistietokannan sisältöä ja käyttötapaa. Tietokanta sisältäisi esim. tietoa turvallisuuden kannalta vaativista rakennuksista sekä niissä tehdyistä tarkastuksista. Tietokanta toimisi apuvälineenä tarkastusvelvoitteiden seurannassa sekä viranomaistoimien kohdentamisessa.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 8 2. Olemassa olevien rakennusten rakenteiden turvallisuuden varmistamiskeinot 2.1 Lähtökohta Rakennuksen rakenteellisen turvallisuuden perustan luodaan rakenteiden suunnittelu-, valmistus- ja toteutusvaiheessa. Rakennuksen käytön aikaisiin tavanomaisiin ylläpitotoimenpiteisiin tulee kuulua rakenteiden toiminnan ja kunnon systemaattinen seuranta ja tarvittaessa huoltaminen tai korjaus.. Käytön ja ylläpidon työkalu on rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje (huoltokirja), jossa tulee olla määriteltynä kantaviin rakenteisiin liittyviä seuranta-, huolto- ja kunnossapitotoimenpiteitä. 2.2 Riskiarvio ja tarkastusmenettely Kun on erityinen tarve varmistaa rakennuksen rakenteellinen turvallisuus, etenee varmistamisprosessi kahdessa vaiheessa (kuva 2.1): - vaihe 1: Rakennuksen rakenteellisen riskitason arviointi (rakenteellinen riskiarvio), jonka perusteella päätetään varsinaisen tarkastuksen tarpeesta (ks. tarkemmin luku 3) - vaihe 2: Tarkastus tässä ohjeessa määriteltyjä tarkastusmenettelyn toimenpiteitä käyttäen (luvut 4 ja 5). Tarkastusmenettely koostuu perustatarkastuksesta ja seurantatarkastuksista, joiden apuvälineenä toimivat luvuissa 4-7 kuvatut tarkastusohjeet ja asiakirjamallit. Molemmat menettelytavat voidaan toteuttaa oma-aloitteisesti ja itsenäisesti tai yhteistyössä viranomaisten kanssa. Rakennuksen rakenteellisen riskitason ja tarkastusmenettelyn tarpeen arviointi Omistaja 1. Rakennus kuuluu riskiryhmiin? Ei Vapaaehtoinen Viranomaisvelvoite Kyllä 2. Rakennuksen riskitason arvio (asiantuntija-selvitys) Tavanomaiset ylläpito- ja huoltotoimenpiteet 3. Tarkastusmenettelyn tarve? Ei Kyllä Tarkastusmenettely Tarkastustulos Rakennusvalvontaviranomainen (yhteistyö, opastus) Perustarkastus 5-20 v. Seurantatarkastus 10-20 v. Seurantatarkastus Tarkastustulos Tarkastustulos Huoltokirja Rak. valvonta Kuva 2.1. Rakenteellinen riskiarvio ja tarkastusmenettely. Ks. tarkemmin luvut 3-7.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 9 3. Rakennuksen riskitason ja tarkastusmenettelyn tarpeen arviointi 3.1 Yleistä Olemassa olevien rakennusten rakenteellista turvallisuutta tulee ensisijaisesti varmistaa rakennuksissa, joihin liittyy rakenteiden sortumien kannalta korkea riskitaso. Rakennuksen riskitason määrittely etenee vaiheittain (ks. kuva 2.1): - arvioidaan kuuluuko rakennus tyypiltään ns. riskiryhmään (kohta 3.2) - asiantuntija tekee rakennuksen rakenteiden kuntoon ja rakenteellisen turvallisuuteen liittyvän riskiarvion (kohta 3.3). Seuraavassa on kuvattu riskiarvion laadinnan periaatteita ja eräs tapa arvioida rakennuksen riskitasoa, joka perustuu RIL 241-ohjeessa /2/ kuvattuun erityismenettelyn tarvearviointisystematiikkaan. 3.2 Rakennuksen kuuluminen riskiryhmään Rakennus kuuluu ranteellisen turvallisuuden kannalta normaalia korkeampaan riskiryhmään, kun sortumasta aiheutuvan vahingon seuraamusten ovat merkittäviä ja/tai rakenteet ovat vaativia (ryhmä A). Korkea riksitaso voi myös johtua muista, yleisesti tunnetuista riskitekijöistä (ryhmä B). Korkean riskitason omaavia rakennuksia voidaan arvioida seuraavasti (kuva 3.1): Ryhmä A: Ryhmä B: Suuronnettomuus- tai muu erityisen vakava vahinkovaara Erityinen vaativuus: tekniset rakenneratkaisut olosuhteet, ylläpito Rakennuksiin tai rakenteisiin liittyy normaalista poikkeavia suuria ja akuutteja riskitekijöitä Korkea riskitaso Kuva 3.1. Rakennuksen riskitason arviointikriteerit Ryhmä A

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 10 Ryhmään A kuuluvat suuret/vaativat laajarunkoiset ja hallimaiset rakennukset, joissa - mahdollisen rakenteiden sortuman aiheuttamat vahingot ovat erityisen vakavia eli voidaan luokitella suuronnettomuudeksi (henkilö, talous, ympäristö) ja - rakennuksen rakenteet ovat teknisiltä ratkaisuiltaan tai muilta ominaisuuksiltaan erityisen vaativia tai poikkeavia (esim. pitkät jännevälit, erikoisratkaisuja). Riskin suuruuteen vaikuttaa onnettomuuden suuruus (vakavuus) ja onnettomuuden todennäköisyys. Koska todennäköisyyden arviointi on käytännössä mahdotonta, käytetään sen sijasta arviointikriteerinä rakenteiden vaativuustaso, johon voidaan olettaa liittyvän normaalia korkeampi riskitaso. Rakennusten riskitasoa voidaan määritellä erityismenettelyn tarvearvioinnissa käytetyllä RIL 241- julkaisun /2/ kohdan 4 riskitasoluokituksen systematiikalla. Riskitasoluokan arviointi perustuu vahingon seuraamusluokan sekä rakennuksen vaativuusluokan määrittelyyn (kuva 3.2), ks. tarkemmin liite 1. Riskitasoluokka (1-3) Seuraamusluokka (1-3) Henkilövahingot (1-3) Taloudelliset vahingot (1-3) Ympäristövahingot (1-3) Vaativuusluokka (1-3) Riskialtis ja vaativa rakenne (1-3) Teknisesti vaativa käytön, huollon tai olosuhteiden kannalta (1-3) Kuva 3.2. Riskitasoluokan riippuvuus seuraamusluokasta ja vaativuusluokasta. Riskiryhmään A kuuluvat erityisesti riskitasoluokkaan 3 kuuluvat rakennukset ja niistäkin niihin, jossa riskitaso on poikkeuksellisen korkea. Tyypillisiä tällaisia rakennuksia on esitetty taulukossa 3.1.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 11 Taulukko 3.1. Tyypillisiä korkean riskitason omaavia rakennuksia. Rakennustyyppi Urheiluhallit Konsertti- ja kokoontumisrakennukset Kauppahallit, myymälät Urheilu- ym. katsomot Uimahallit, kylpylät Suuret maatalousrakennukset Muut rakenteeltaan ja toiminnaltaan vastaavat julkiset rakennukset tai yleisötilat (esim. koulut, huoltoasemat) Suuret teollisuuskiinteistöt Vähennetyn kuorman rakennukset, jonka käyttötarkoitusta muutetaan (esim. kasvihuoneet muutetaan kylmiksi varastoiksi) Korkea riskitason syy suuret jännevälit, vaativat rakenteet, suuri yleisömäärä suuret jännevälit, vaativat rakenteet, suuri yleisömäärä suuret jännevälit, vaativat rakenteet, suuri yleisömäärä suuret ja vaativat rakenteet, suuri yleisömäärä, poikkeukselliset kuormat suuret jännevälit, vaativat rakenteet, erityisen vaativat kosteusolosuhteet, suuri yleisömäärä suuret jännevälit, toteutusmuoto, taloudelliset arvot suuret jännevälit, vaativat rakenteet, suuri yleisömäärä suuret jännevälit, vaativat rakenteet, vaativat ympäristöolosuhteet, suuret taloudelliset arvot mitoituksen perusteet muuttuvat käyttötarkoituksen tai - tavan muuttuessa. Ryhmä B Ryhmään B voidaan luokitella vaativuudeltaan tavanomaisiksi arvioitu rakennus, joka ei täytä ryhmän A kriteereitä, mutta - vastaavissa rakennuksissa tai rakennustyypeissä on yleisesti todettu olevan vakavia rakenteellisia vaaroja tai puutteita tai - rakennuksen suunnitteluun, toteutukseen tai ylläpitoon liittyy muita tekijöitä, jotka nostavat riskitasoa normaalia korkeammaksi. Tavanomaisessa rakennuksessa, jossa riskitaso muuten on alhainen, voi rakenteen sortumamahdollisuuden normaalia suurempi todennäköisyys johtua mm. seuraavista syistä: - muualla tapahtunut vahinko tai esim. tarkastuksessa tehty havainto osoittaa, että samantyyppisten rakennuksen tai rakenteiden rakentamisprosessissa on ollut puutteita. Hankkeen o rakennuttamisessa ja siihen liittyvissä hankinnoissa o suunnittelussa o rakenneosien valmistuksessa tai o työmaatoteutuksessa on mahdollisesti ollut systemaattinen virhe, puute tai laiminlyönti, joka voi esiintyä myös muissa vastaavissa rakennuksissa ja vaikuttaa niiden turvallisuuteen - yleisesti käytetty rakenneratkaisu on todettu tutkimuksin, käytännön kokein tai tapahtuneen sortuman perusteella sietävän tiettyjä olosuhteita huonosti, joissa sitä kuitenkin käytetään - rakennuksessa suunnittelussa käytetyn rakenteen suunnitteluohjeissa (esim. mitoituskaavoissa) on todettu varmuutta ja riskitasoa heikentävä virhe.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 12 3.3 Riskiarvion laadinta ja tarkastusmenettelyn tarpeen arviointi Riskiarvion laadinnan tarve Vaikka rakennus on todettu kuuluvan korkean riskitason ryhmiin (At ai B) tämä ei välttämättä tarkoita, että tarkastusmenettelyä käynnistetään. Tarkastusmenettelyn tarve voidaan arvioida asiantuntijan laatimalla rakennuksen rakenteellisella riskiarviolla (vrt. erityismenettelyn liittyvä riskiarvio /1/). Riskiarvio on toimenpiteenä suppeampi kuin varsinainen kuntotarkastus. Tavoitteena on kustannustehokkaasti tunnistaa kohteet, joissa on selkeästi normaalia korkeampi riskitaso ja tarkastusmenettelyn käyttö on erityisesti tarpeen. Riskiarvio tulisi kohdistaa ryhmään A kuuluviin rakennuksiin valikoiden ja kaikkiin ryhmään B kuuluviin rakennuksiin (kuva 3.3). Riskiarvio Ryhmä A Ryhmä B Kuva 3.3. Kantavien rakenteiden riskiarvion ja mahdollisesti tarkastusmenettelyn piiriin kuuluvat rakennukset Riskiarvion sisältö Riskiarviossa selvittää asiantuntija esitarkastuksella kohteeseen mahdollisesti liittyvät selkeät puutteet ja riskit. Vasta tämän asiantuntijatarkastuksen jälkeen päätetään tarkastusmenettelyn toteuttamisesta (ks. kuva 2.1). Riskiarvion tekijän tulee hallita kantavien rakenteiden toimintaa sekä vaurioitumismekanismeja. Riskiarviossa asiantuntija hankkii tarvittavat suunnittelu- ja toteutusasiakirjat sekä ylläpitoon liittyvät asiakirjat (esim. huoltokirja) ja käy läpi rakennuksen kantavat rakenteet: - tarkistetaan rakennelaskelmien ja kantavien rakenteiden piirustusten sisältö ja niiden taso - selvitetään toteutusvaiheen laadunvarmistustoimenpiteitä - selvitetään hankeprosessin kulun vaikutus rakenteiden turvallisuuteen - tarkistetaan silmämääräisesti rakenteiden kriittisimmissä kohdissa suunnitelmien toteuttamista sekä - arvioidaan rakenteiden yleispiirteinen kunto ( kuntoarvion tasoinen tarkastus). Riskiarvion laatija voi tehtävässään hyödyntää luvussa 4 esitettyä perustarkastuksen ohjeistusta.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 13 Riskiarvio ei luonnollisestikaan anna täysin luotettavaa kuvaa rakennuksen rakenteellisesta turvallisuudesta. Tavoitteena onkin löytää ne rakennukset, joissa on erityisen korkea riskitaso ja rakenteiden toimivuuteen liittyviä puutteita on selkeästi nähtävissä tai perustellusti oletettavissa. Tarkastusmenettelyn tarpeen arviointi Asiantuntija muodostaa em. arviointitoimenpiteiden perusteella käsityksen rakenteiden turvallisuudesta. Mikäli rakenteisiin liittyy epävarmuuksia ja riskitaso on korkea, on todellinen kuntotarkastus tarpeen ja siirrytään tarkastusmenettelyyn. Liitteessä 7 on riskiarvion laatijaa helpottava lomake, jonka avulla riskiarvion toteutusta ja tuloksia voidaan dokumentoida sekä johon voidaan kirjata laatijan kanta tarkastusmenettelyn tarpeeseen.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 14 4. Tarkastusmenettelyn pääkohdat 4.1 Tarkastusmenettelyn päätehtävät ja tavoitteet Tarkastusmenettely tehtävänä on varmistaa olemassa olevan rakennuksen rakenteellinen turvallisuus systemaattisella tavalla ja määrävälein tehdyllä kantavien rakenteiden kuntotarkastuksella. Tarkastusmenettelyn käyttöön päädytään joko riskiarvion kautta tai suoraan omistajan omasta aloitteesta (ks. luvut 2 ja 3). Tarkastusmenettely tukee omistajan vastuuseen kuuluvien ylläpito- ja huoltotehtävien hoitoa ja todistaa huolenpitovelvollisuuden täyttymistä. Tavoitteena tulisi olla, että tarkastusten tulostiedot kerätään esim. viranomaistoimenpiteenä keskitetysti, jolloin saatu kokemustieto rakennusten ja rakenteiden kunnosta, tyypillistä vioista ym. kokemustietoa voidaan hyödyntää yleisesti rakenteiden sekä rakennus- ja ylläpitoprosessien kehittämisessä. Tarkastustoimenpiteitä tulee kohdistaa erityisesti rakenne- ja materiaalikohtaisiin yleisesti tunnettuihin kriittisiin kohtiin (perustuen mm. OTKES-raportteihin ja muihin kerättyihin tietoihin kuten FISE Oy:n virhekortteihin). Tavoitteena turvallisuutta vaarantavien tekijöiden havaitseminen Tarkastuksessa on tehtävänä tunnistaa kantavien rakenteiden turvallisuutta vaarantavia tekijöitä (kuva 4.1): - rakenteiden/rakenneosien teknisiä puutteita tai virheitä, kuten o rakenteiden laskentamallien (staattisten mallien) virheellisyys (suunnitteluvirhe) o alimitoitettuja rakenneosia tai liitoksia (suunnitteluvirhe) o puuttuvia kantavia rakenne- tai liitososia (toteutus-/suunnitteluvirhe) o jäykistyksen puutteellisuus (toteutus-/suunnitteluvirhe) o materiaalin laatupuutteita (valmistusvirhe). - rakenteen ikääntymisestä johtuvaa rakenteen rappeutumisesta/kulumisesta aiheutuvaa rakenteiden kantokyvyn heikkenemistä, kuten o teräsrakenteiden ja -osien korroosio o puun lahoaminen ja halkeilu o betonin haurastuminen ja halkeilu sekä raudoituksen korroosio o rakenteiden mekaaninen kulutus. - rakenteiden toimivuuden kannalta suunnitellusta ja alkuperäisestä tilanteesta (esim. käyttötarkoituksen muutoksesta) poikkeavia tai vääriä olosuhteita kuten o kuormitusten lisääntyminen tai luonteen muuttuminen (esim. dynaamisuus) o uusien tai liittyvien rakenteiden aiheuttamat lisärasitukset o rakenteissa tehdyt muutokset o kosteusrasituksen muuttuminen. Kantaviin rakenteisiin valmistumisen jälkeen tehdyt muutokset ja lisäykset (reiät ja aukot, kuormien suurentamien, lisärakentaminen vanhan rakennuksen viereen) voivat olla kriittisiä rakenteiden

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 15 kantavuuden kannalta. Ko. muutoksia saa tehdä vain asiantuntevan rakennesuunnittelijan laatiman selvityksen perusteella. Rakenteiden virheet ja puutteet (suunn./tot.) Rakenteiden rappeutuminen ja kuluminen Olosuhdemuutokset (ylläpito) Suurin riski Kuva 4.1. Rakenteellista turvallisuutta heikentäviä tekijöitä. Suurin riskin esiintyy, kun kaikki tekijät vaikuttavat samanaikaisesti. 4.2 Ongelmien taustatekijöiden selvittäminen Mikäli rakenteissa todetaan edellä kuvattuja ongelmia, on syytä selvittää niiden syitä ja taustaa. Rakenteiden puutteet voivat johtua ikääntymisilmiöstä, joita ei ole havaittu eikä niihin ole puututtu. Tällöin on ylläpidossa ja huollossa ollut puutteita tai jopa laiminlyöntiä. Ylläpito-organisaation tulee myös huolehtia siitä, että olosuhteiden muuttumista vaativammaksi tai rasitusten kasvattamista suunnitteluvaiheen lähtökohdista ei sallita ilman rakenneasiantuntijan toimenpide-ehdotusten noudattamista. Hankeprosessin puutteet voivat myös konkretisoitua rakenteiden virheisiin tai niiden korkeaan riskitasoon. Tämä voi näkyä esim. olla tärkeiden suunnitelmien puuttumisena sekä laadunvalvonnan tai muiden tärkeiden tehtävien laiminlyöntinä. Hankkeessa, jossa rakenteiden suunnittelun ja laadunvarmistuksen kannalta on havaittavissa aukkoja (esim. oleellisia suunnitelmia puuttuu) tai epäselvää osapuoli- tai vastuujakoa, on virheiden mahdollisuus normaalia suurempi. 4.3 Tarkastuksen organisointi Tarkastuksen käytännön organisointi on esitetty luvussa 7. 4.4 Tarkastusmenettelyn vaiheet Olemassa olevan rakennuksen tarkastusmenettely etenee kuvan 4.2 mukaisesti. Tarkastusmenettelyyn kuuluu kahdenlaista tarkastusta: ensimmäisenä tehty perustarkastus ja jatkossa tehtäviä seurantatarkastuksia.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 16 Tarkastuksen työkaluna on huoltokirjaan kuuluva tarkastuskirja, jossa esitetään oleelliset tiedot rakennuksista, tarkistettavat kriittiset kohdat sekä tarkastuksen tulokset. Tarkastuksen loppupäätelmä esitetään tiivistettynä tarkastustodistuksen muodossa. Todistus on määräaikainen. Valmistuvan rakennuksen tarkastusmenettelyn tarve arvioidaan viimeistään huoltokirjan laadinnan yhteydessä ja ennakoidaan tarvittaessa tulevia tarkastuksia (ks. kohta 4.4). Riskiarvio Omistajan tarve Viranomaisvelvoite Tarkastusmenettelyn organisointi/tilaus Rakennusvalvonta (opastus, yhteistyö) Perustarkastus 5-20 v. Tarkastuskirja Huoltokirja Seurantatarkastus Tarkastustodistus 5-20 v. Seurantatarkastus Rak. valvonta Kuva 4.2. Tarkastusmenettely osana rakennuksen ylläpito- ja huoltotoimenpiteitä.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 17 5. Perustarkastuksen toteuttaminen 5.1 Pääsisältö ja tavoitteet Perustarkastuksen tavoitteet Perustarkastus eli olemassa olevalle rakennukselle tehty ensimmäinen tarkastus tehdään kohteen edellyttämässä laajuudessa. Tarkastuksen tehtävänä on varmistaa, että rakenteelliseen turvallisuuteen liittyvät kaikki tärkeimmät rakenteet ovat kunnossa ja toimivat suunnitellusti. Perustarkastus jatkaa riskiarvion laadinnan yhteydessä kerätyn aineiston pohjalta. Perustarkastus tehdään vain kerran, aikaisintaan 5-10 v. vuotta rakennuksen valmistumisesta. Tarkastus on syytä tehdä takuuaikojen sisällä siten, että eri osapuolten sopimusten mukaiset vastuut ovat vielä voimassa (esim. takuutarkastuksen osana). Tarkastuksen tekijä ja ohjeet Tarkastuksen tekee rakenteiden toimintaa hallitseva rakennusalan ammattilainen (yleensä rakennesuunnittelijatausta). Pätevyys, ks. kohta 7.2. Kun kohde on laaja tai muusta syytä on tarvetta käyttää laajaa asiantuntijuutta, voidaan tarkastuksiin liittyvät tehtävät jakaa eri henkilöille (esim. rakenteiden tarkastus ja laskelmien tarkastus.). Kokonaisvastuu tarkastuksista kuuluu kuitenkin vain yhdelle vastuulliseksi tarkastajaksi nimetylle henkilölle (ks. kohta 7). Tarkastuksessa käytetään tämä ohjeen lisäksi yleisiä eri rakenteiden kuntotarkastusohjeita /3-7,9/. Perustarkastuksen sisältö Perustarkastuksen päätehtävät ovat (kuvat 5.1): - kerätä tarvittava informaatio ja tutustua rakennukseen - tutustua rakennusta ja rakenteita kuvaaviin asiakirjoihin - tutustua rakennesuunnitelmien sisältöön ja tehdä tarvittavia tarkastuksia sekä mahdollisesti täydennyksiä ja varmistuksia - selvittää tarvittaessa hankeprosessin kulun vaikutus rakenteiden turvallisuuteen - tarkastaa riittävässä laajuudessa kuormia kantavien rakenteiden kunto ja toiminta - huolehtia siitä, että ryhdytään tarpeellisia kuntotutkimuksiin tai muihin toimenpiteisiin turvallisuuden tätä edellyttäessä - arvioida huollon ja ylläpidon taso liittyen kantavien rakenteiden toimintaan - raportoida tuloksista ja tarvittavista toimenpiteistä rakennuksen omistajalle ja ylläpitohenkilökunnalle sekä tarvittaessa rakennusvalvontaviranomaisille - tarkistaa vaadittujen ja toteutuneiden korjaustoimenpiteiden riittävyys - laatia tarkastustodistus sekä määritellä sen voimassaoloajan eli seurantatarkastuksen ajankohta - suositella rakennuksen omistajille ja ylläpitohenkilökunnalle rakenteellista turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 18 Perustarkastuksen ja siihen liittyvän tiedonhallinnan työkaluna toimii tarkastuskirja, johon kerätään mm. tarkastettavat kohdat ja tarkastusten tulokset. Sisältö on kuvattu tarkemmin kohdassa 5.6. Tarkastuskirja liitetään osaksi huoltokirjaa. Vaiheet: 1. Rakennuksen tietojen hankinta Perustarkastus Dokumentointi/tarkastuskirja: 1. Tarkastuskirjan rungon laadinta 2. Asiakirja-tarkastus (mm. laskelmat, rakennesuunnitelmat, toteutusasiakirjat) 3. Rakenteiden kuntotarkastus (kuntoarvio/-tutkimus ) 2. Tarkastuskohteiden määrittely (tarkastuslomakkeet) 3. Tarkastushavaintojen dokumentointi (tarkastusraportti) Rakennusvalvonta 5. Raportointi 4. Tarkastuskirjan viimeistely 6. Seuraavan tarkastuksen määrittely 5. Tarkastustodistus Huoltokirja Kuva 5.1. Perustarkastuksen vaiheet ja tarkastuskirja. Yhteistyö viranomaisten kanssa Tarkastus voi olla hyödyllistä toteuttaa yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Yhteistyön laajuus ja menettelytavat riippuvat kohteen luonteesta sekä tarkastuksen perusteista. Viranomaisilta voivat tilaaja ja tarkastaja saada arvokasta tietoa ja tukea tarkastuksen toimittamiseen. Viranomaisperusteisessa tarkastuksessa ovat viranomaiset aina mukana. Mikäli vaadittavat korjaustoimenpiteet ovat laajat, voivat ne olla rakennusluvan alaisia. Tällöin tulee omistajan hakea ao. rakennuslupa ja selvittää korjaussuunnitelmien laajuuden tarve, tarvittavat tarkastukset, jne. yhteistyössä viranomaisten kanssa. Myös muiden tärkeiden jatkotoimenpiteiden osalta on omistajan syytä toimia yhteistyössä viranomaisten kanssa. Voi esim. olla mahdollista, että rakenteen vahvistaminen puutteellisen lumikuorman kantokyvyn takia voidaan erityistapauksissa korvata dokumentoidulla ja automaattisesti useampaan kohtaan hälyttävällä lumikuorman varoitusjärjestelmällä. Järjestelmää tulee säännöllisesti testata ja huoltaa ja siihen tarvitaan aina viranomaisten suostumus.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 19 5.2 Tiedon hankinta ja tutustuminen kohteeseen Perustarkastuksen aloitustehtäviä ovat tutustuminen kohteeseen ja tietojen hankinta, mm. - rakennuksen perustietojen kerääminen - tarvittavien rakennuksen rakenteita kuvaavien asiakirjojen kerääminen - ko. rakennustyyppien ja rakenteiden yleisten ongelmien selvittäminen etukäteen - rakennusten käyttäjien ja ylläpidosta vastaavien henkilöiden haastattelu. Perustiedot ja kuvaus asiakirjojen saatavuudesta merkitään tarkastuskirjaan, ks. kohta 5.6. Asiakirjat Kantavien rakenteiden sekä muiden rakenteiden toimivuuden tarkastusta varten ovat mm. seuraavat asiakirjat tärkeät: - rakennesuunnitelmat eli piirustukset ja rakenteita kuvaavat työselostukset (toteutuseritelmä) - rakennelaskelmat - rakennusvaiheen laadunvarmistusasiakirjat kuten riskiarviot ja -analyysit, tarkastuspöytäkirjat (esim. hitsaus-, maalaus-, palosuojaus- ymv.) - toteuttajien luovuttamat asiakirjat (as-built piirustukset, käyttöohjeita jne.). - tehtyjen kuntotarkastusten raportit - huoltoa ja ylläpitoa kuvaavat asiakirjat (käyttö ja huolto-ohje eli huoltokirja) Erityisen tärkeät ovat rakennesuunnitelmat ja rakennelaskelmat. Valmistuvissa rakennuksissa ne tulee ehdottomasti omistajan taholta arkistoida tulevaa käyttöä varten. Hyödyllisiä asiakirjoja voivat myös olla työmaan tarkastusasiakirja sekä muut yleisten sopimusehtojen määrittelemät luovutusasiakirjat. Vanhojen rakennusten rakennesuunnitelmia voi löytyä omistajalta, valvontaviranomaisilta, vastaavalta rakennesuunnittelijalta tai tuoteosavalmistajalta. Rakennelaskelmia arkistoi yleensä mm. vastaava rakennesuunnittelija, tuoteosasuunnittelija, tuoteosavalmistaja ja joissakin kunnissa rakennusvalvontaviranomainen. Eri rakennustyyppien tyypilliset ongelmat Rakennusten ja rakenteiden yleisten ongelmien selvittämisessä ovat lähteenä mm. alan julkaisut (ks. lähdekirjallisuus), FISE Oy:n ylläpitämä rakennusten virhekortisto (www.fise.fi) sekä onnettomuustutkintakeskuksen raportit (www.otkes.fi). Myös rakennusvalvontaviranomaisilta voi saada yleistä tietoa eri rakennusten tyyppivioista esim. kehitteillä oleva viranomaistietokannan kautta. Hankeprosessin vaikutus rakenteiden turvallisuuteen Tarkastuksen alkuvaiheessa voi olla syytä selvittää missä määrin hankeprosessi mahdollisesti on voinut vaikuttaa rakenteiden toimivuuteen ja turvallisuuteen. Erityisesti tulee tarkistaa, että kantavien rakenteiden osalta - osapuoli-, tehtävä- ja vastuujako on ollut selkeä ja kaikki hankkeen normaalit tehtävät on ollut jonkun asiantuntevan osapuolen vastuulla. Mikäli mahdollista, tulee myös varmistaa, että kriittisten tehtävien hoitoon on ollut varattuna riittävästi resursseja.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 20 - tiedonvaihto päärakennesuunnittelijan ja tuoteosasuunnittelijan ja/tai valmisosasuunnittelijan välillä on kaikin puolin toiminut. Hankeprosessin epäselvyydet ja tärkeiden tehtävien laiminlyönnit tai puutteet antavat tarkastajalle syitä epäillä, että toteutuneissa rakenneratkaisuissa on rakenteen turvallisuutta vaarantavia piirteitä. Tietoja organisaatiosta löytyy mm. omistajalta ja rakennusvalvonnaltaviranomaisilta. 5.3 Asiakirjojen tarkastus ja kantavien rakenteiden kuntotarkastus 5.3.1 Yleistä Rakenteiden toimivuuden ja rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen edellyttää rakennesuunnitelmien ym. asiakirjojen ja rakenteiden kunnon tarkastamista kokonaisuutena. Tarkastustoimenpiteitä kohdistetaan erityisesti rakennekohtaisiin tunnettuihin kriittisiin kohtien. Kantavien rakenteiden rakennesuunnitelmien tarkastuksen ja kuntotarkastuksen kohteena ovat mm. - rakennuksen rakenteellinen toiminta kokonaisuutena - erilliset rakennekokonaisuudet (tuoteosatoimitukset) - kantavien pystyrakenteiden kriittiset kohdat - kantavien vaakarakenteiden kriittiset kohdat - kriittiset stabiloivat rakenteet - kriittiset liitokset (suuret voimat, monimutkaisuus) - ripustetut kantavat rakenteet - poikkeavien kuormien vaikutus - muihin mahdollisesti riskillisenä pidettävät kuormitetut rakenteet, kuten esim. o lasirakenteet o ripustetut alakatot o katokset o julkisivurakenteet. Kantavien rakenteiden kuntotarkastuksen yhteydessä voi myös rekisteröidä muita rakenteisiin liittyviä selvästi havaittavissa epäkohtia (kosteus, home, lämpövuotoja, sisäilma- ja paloturvallisuuspuutteita ymv.), vaikka ne eivät suoranaisesti kuulukaan tämän tarkastusmenettelyn piiriin. 5.3.2 Rakennesuunnitelmien ym. asiakirjojen tarkastus Rakennesuunnitelmat Hankeasiakirjoista ovat tärkeät erityisesti rakennesuunnitelmat (piirustukset, laskelmat, tekstiasiakirjat). Tarkastajan tehtävänä on varmistaa, että rakennelaskelmat ovat riittävän kattavia ja pääkohdiltaan kunnossa ja että niiden perusteella laaditut suunnitelmat ovat asiallisia. Suunnitelmat vertaillaan myös toteutuneisiin rakenteisiin rakenteiden kuntotarkastuksen yhteydessä. Jos suunnitelmia tai rakennelaskelmia ei löydy, voi olla tarpeen rakenteiden toimivuuden selvittämiseksi erillistehtävänä laatia uusia suunnitelmia/laskelmia rakenteiden pääkohdista.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 21 Piirustusten ja laskelmien tarkastus kohdistetaan pääasiassa seuraaviin seikkoihin: 1. Suunnitteluperusteet 2. Rakennuksen rungon mallinnus ja toimintaperiaate 3. Rakenneosien kuormitukset - murtorajatilamitoitus 4. Rakennuksen rungon jäykistysjärjestelmän tarkastus - rakenteiden mitoitus 5. Rakenneosien liitokset rakennuksen rungossa ja liitosten mitoituksessa sovelletut menettelyt 6. Rakenteiden mitoituskaavojen voimassaolo geometriset ehdot 7. Käyttörajatila taipumat ja muut toiminnalliset ehdot (jos on määrätty) 8. Jatkuvan sortuman estäminen 9. Materiaalimäärittelyt 10. Rakenteiden luokkavaatimukset (seuraamusluokat, paloluokat) 11. Säilyvyysmäärittelyt Mikäli suunnitteluperusteissa, rakennepiirustuksissa tai rakennelaskelmissa huomataan selkeitä puutteita tai virheitä, tulee panostaa kuntotarkastukseen erityisen perusteellisesti ja ennakoida mahdollisia korjaustoimenpiteitä. Suunnitelmien ym. asiakirjojen perusteella määritellään rakennuskohteessa tarkastettavat rakenteet ja yksityiskohdat, jotka kirjataan tarkastuskirjan tarkastuslomakkeisiin (ks. kohta 5.6 ja liite 4). Laadunhallinta-asiakirjat Tärkeä asiakirjaryhmä ovat suunnittelun ja toteutuksen laadunhallinta-asiakirjat (riskiarviot ja - analyysit, tarkastuspöytäkirjat, hitsauksen, korroosiomaalauksen ja palosuojauksen laadunvalvontaasiakirjat ymv.). Niiden perusteella saa kuvan, miten laajasti, perusteellisesti ja luotettavasti suunnitelmien edellyttämät rakenteet ja niiden ominaisuudet on käytännössä toteutettu ja laadunhallintatoimenpitein varmistettu. Jos laadunhallintatoimenpiteistä on hyvin puutteellista dokumentaatiota, voi tämä antaa aihetta suhtautua kuntotarkastuksen yhteydessä kriittisesti toteutettuihin rakenteisiin. Havaintojen kirjaaminen Suunnitelmiin ym. asiakirjoihin liittyvät havainnot kirjataan tarkastuskirjaan mm. tarkastuslomakkeita käyttäen ja yleisiä tarkastusohjeita noudattaen (ks. lähdekirjallisuutta). 5.3.3 Rakenteiden kuntotarkastus Yleistä Kantavien rakenteiden kunnon ja toimivuuden tarkastus (rakenteiden kuntotarkastus) tehdään yleisiä tarkastusohjeita ja käytäntöjä noudattaen. Tarkastettavat kohteet (ks. kohta 5.3.1) määritellään tarkastuksen alussa tarkastuskirjan tarkastuslomakkeissa (kohta 5.6 ja liite 4). Tarkastuksen kohteet joita voidaan työn aikana tarkentaa. Tehtävänä on - tunnistaa rakennuksen ja rakenteiden vikoja ja virheitä, rappeutumista, kulumista ymv.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 22 - tunnistaa sekä ympäröivässä tilassa kriittisiä olosuhteita, jotka vaativat toimenpiteitä - arvioida huolto- ja ylläpitotoimenpiteiden riittävyys suhteessa rakenteiden vaativuuteen - määrätä tarvittaessa korjaus- tai lisätarkastustoimenpiteitä. Tarkastustoimenpiteisiin vaikuttaa mm. - rakennustyyppi ja sen tunnetut kriittiset kohdat - rakennuksen käyttötarkoitus - käytetyt rakenneratkaisut - rakennuksen ikä ja yleiskunto - ympäristöolosuhteet - rakennesuunnitelmien laajuus ja taso - toteutusmuoto - tehtyjen huoltotoimenpiteiden ja ylläpidon taso - aikaisemmin tehdyt tarkastukset ja korjaukset. Taulukossa 5.1 on tehtyjen tutkimusten perusteella löydetyt tyypilliset puu- ja teräsrakenteiden viat tai puutteet. Taulukko 5.1. Puu- ja teräsrakenteiden tyyppiviat 1985 2005 (VTT/6/) Puurakenteet (44 kohdetta) Sivuttaistuennan puute 17 Asennusaikainen tuenta 3 Muu valmistus/asennusvirhe 7 Suunnitteluvirhe 10 Yksityiskohtien mitoitusvirhe 5 Liitosvirheet 11 Ylikuorma 2 Jatkuva sortuma 14 Muu vaurioituminen 5 Kuivumishalkeamat 4 Lahovaurio 2 Teräsrakenteet (20 kohdetta) Hitsausvirhe 6 Suunnitteluvirhe 14 Yksityiskohtien mitoitusvirhe 5 Muu valmistusvirhe 3 Kuormituspuute 4 Jatkuva sortuma 8 Muu virhe tai puute 4 Runkorakenteiden yleiset tarkastusohjeet Rakennuksen osien säilyvyyden varmistamiseksi on puu- ja teräsrakenteisiin halleihin laadittu kolmijakoiset kuntotarkastusohjeet (RIL 246 Puu- ja terärunkoisten hallien kuntotarkastus /3/), jonka mukaan tarvittavat toimenpiteet jaetaan - peruskuntotarkastukseen - jaksotettuihin seurantakuntotarkastuksiin (ehdotettu 5 10 v. välein) ja - jatkuvaan seurantaan. Perustarkastukseen kuuluvat peruskuntotarkastustoimenpiteet, seurantatarkastukseen kuuluvat em. ohjeen määrittelemät jaksotetut kuntotarkastukset. Jatkuva seuranta kuuluu oman ylläpitohenkilökunnan tehtäviin rakennuksen muiden huoltotoimien yhteydessä.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 23 Muiden rakenteiden tarkastus Tarkastusta voidaan myös kohdistaa ei-kantaviin vaipparakenteisiin (julkisivu, kattorakenteet) ja niiden mitoitukseen. Niiden kunto ja kiinnitykset tulee tarkistaa, koska ne voivat antaa viitteen rungon toiminnan puutteista tai paikallisista vaurioista. Myös ei-kantavien rakenteiden sortuminen voi aiheuttaa vakavia henkilö- tai omaisuusvahinkoja. Tarkastuskeinot Tarkastus etenee kuntoarviosta mahdollisesti tarvittaviin kuntotutkimuksiin. Tarkastusten lähtökohta on rakenteiden lähietäisyydeltä tapahtuva systemaattinen silmämääräinen tarkastelu. Havaittaessa silmämääräisesti vaurion mahdollisuutta, määritetään tarpeen mukaan kokeita ja mittauksia (perustuen ohjeistukseen vauriotyypeistä ja niiden havaitsemistavoista rakennekohtaisesti). Muita tarkastustapoja ovat esim. koekuormitus. Kuntotarkastuslomakkeet ja tulosten kirjaaminen Kuntotarkastusta varten laaditaan kohdekohtaiset tarkastuslomakkeet käyttäen apuna liitteen 4 materiaalikohtaisia perustarkastuslomakkeita sekä yleisiä tarkastusohjeita (mm. RIL 246 /3/). Tarkastuskirjan tulosraportoinnissa esitetään arvio rakenteiden kunnosta sekä mahdollisesti havaitut puutteet ja niihin määrätyt korjaustoimenpiteet. Tarkastuksen tulos muodostuu täytetyistä tarkastuslomakkeista sekä niiden ja muun tiedon perusteella laaditusta yhteenvedosta. Esitettävät tiedot ovat mm. tarkastuslomakkeessa esitetyt tulokset sekä tarvittavat lisäselvitykset: - arvio rakennuksen yleiskunnosta - arvio eri kantavien rakenteiden kunnosta (vaaka-, pysty- ja jäykistävät rakenteet) ja niihin liittyvä riskiarvio - arvio muiden rakenteiden kunnosta (mm. ripustetut rakenteet ja julkisivurakenteet) ja niihin liittyvä riskiarvio - arvio olosuhteista ja niiden mahdollisista muutoksista suunniteltuun tilanteeseen (kuormat, reiät, ripustukset, kosteus) - arvio rakennusten käytön aikaisten muutosten ja jälkiasennusten vaikutuksista - arvio kuormituskestävyydestä (erityisesti lumen poiston kannalta) - havaitut puutteet sekä niihin määrätyt toimenpiteet - mahdollisen jälkitarkastuksen ajankohta - suosituksia toimenpiteistä rakenteellisen turvallisuuden tai rakennuksen muun ominaisuuden parantamiseksi - tarkastustodistuksen voimassaoloa ja seuraava tarkastusajankohta. Erikseen laaditut kuntotutkimusraportit liitetään osaksi tarkastuskirjaa. Tarvittavat korjaustoimenpiteet ja lisätarkastustoimenpiteet Mikäli tarkastuksessa määritellään korjaustoimenpiteitä, tulee tehtyjen korjausten toimivuus varmistaa kohtuullisen ajan kuluttua tapahtuvalla jälkitarkastuksella. Tällöin tulee olla käytettävissä laaditut korjaussuunnitelmat.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 24 Voi myös olla tarpeen määritellä lisätarkastustoimenpiteitä, jos puutteen tai vian laatua tai vakavuutta on tarpeen selvittää muilla kuin käytössä olevin keinoin. 5.4 Muut tarkastukset Tarkastuksessa voidaan myös arvioida yleisesti rakenteiden huollon ja kunnossapidon tasoa ja annetaan tarvittaessa siihen liittyviä kehittämissuosituksia ja ohjeita. Mikäli rakennuksella ei ole huoltokirjaa, voidaan sellainen laatia erillistehtävänä rakenteiden osalta. Tarkastuksen yhteydessä rakennusfysikaalisia puutteita (lämpövuotoja, kosteusongelmia, hometta) selvitetään ja rekisteröidään aina myös ja erityisesti, jos ne liittyvät rakennusten rakenteelliseen turvallisuuteen. Tällaisia tapauksia ovat esim. ylimääräisen kosteuden mahdollisesti aiheuttama kantavien puurakenteiden lahoaminen tai terästen korroosio. Myös palontorjuntaan liittyvät mahdollisesti esille tulleet puutteet on syytä dokumentoida. Rakennuksen käyttöön ja kunnossapitoon liittyvä yleinen toiminta rekisteröidään ja arvioidaan kun niillä on merkitys kantavien rakenteiden toimivuudelle. 5.5 Tulosten kirjaaminen ja raportointi Tarkastuksen tulokset ja havainnot kirjataan tarkastuskirjaan, kuten edellä on kuvattu. Mahdolliset tutkimusraportit ymv. kootaan liitteiksi. Tarkastuskirjassa tulee maininta, mihin tietoihin (havainto, selvitys, tutkimus, jne.) annetut arviot perustuvat. Hyväksytyn tarkastuksen perusteella tarkastaja laatii tarkastustodistukseen (lomake, liite 3). Tarkastuskirja ja tarkastustodistus toimitetaan omistajalle ja/tai hänen edustajalleen sekä viranomaisille, mikäli näin on sovittu. Mikäli tarkastuksen tulos antaa aihetta epäillä rakennuksen tai rakenteiden kunnon olevan kantavuuden kannalta kriittinen, toimitetaan ilmoitus tilanteesta myös rakennusvalvontaviranomaisille (esim. tarkastuskirja tai sen päätiedot). Viranomaiset ottavat kantaa rakennukseen liittyviin mahdollisiin käyttörajoitus- ym. toimenpiteisiin riippuen tilanteen vakaavuudesta. Tavoitteena tulisi olla, että tarkastuksen tulokset toimitetaan sopivassa laajuudessa ja muodossa myös yleisen käyttöön mahdollisten samanlaisten ongelmien havaitsemiseksi tai välttämiseksi vastaavissa muissa rakennuksissa. 5.6 Tarkastuskirjan sisältö ja laadinta Yleistä Tarkastuskirja on tarkastustoimenpiteitä kokoava asiakirja. Siinä esitetään mm. rakennuksen yleistiedot ja rakenteiden yleiskuvaus sekä tarkistettavat kohteet. Tarkastuskirjaan tallennetaan tarkastuksen tulokset ja havainnot.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 25 Perustarkastuksen alussa (tai rakennuksen valmistusvaiheessa) laaditaan tarkastuskirjan runko. Pohjana käytetään liitteen 2 mallia. Tarkastuskirja täydentyy tarkastuksen aikana ja liitetään osaksi rakennuksen huoltokirjaa. Tarkastuskirjan laadinta ja täyttö etenee tarkastusvaiheiden kanssa rinnan, ks. kuva 2.3. Tarkastuskirjan sisältämät tiedot Tarkastuskirja sisältää (kuva 4.4): - rakennuksen oleelliset yleistiedot - arvio lähtötilanteesta (suunnitelmat, jne.) - kuntotarkastusten kohteet ja tarkastustavat, jonka perusteella on laadittu tarkastuslomake - tarkastuksen kaikki tulokset (Tarkastusraportti) - yhteenveto tuloksista (Tarkastustodistus) - seuraavan tarkastuksen ajankohdan määrittely. Tarkastuskirjan sisältö A. Yleistiedot B. Tarkastettavat kohdat ja tarkastustavat Tarkastuslomakkeiden laadinta C. Tarkastuksen tulokset Täytetyt tarkastuslomakkeet Havainnot ja tulokset Suositukset, jatkotoimenpiteet Tarkastustodistus Kuva 4.4. Tarkastuskirjan sisältö A. Rakennuksen ja rakenteiden tiedot Tarkastuskirja sisältämät rakennuksen ja rakenteiden tiedot ovat - yleistiedot rakennuksesta o omistaja o rakennustyyppi o rakennusvuosi o koko o rakennuksen käyttötarkoitus

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 26 o rakennuksen erityisolosuhteet o erityismenettelyn (ks. kohta 8) noudattaminen suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa - hanke- ja ylläpito-organisaation tiedot o rakennuttaja o hankemuoto (osapuolten vastuu- ja tehtäväjako) o tärkeimmät urakoitsijat o tuoteosatoimittajat o suunnittelijat (PS, ARK, RAK) o rakennesuunnittelun tehtäväjako ja vastuutahot o ylläpito-organisaatio - rakennejärjestelmän kuvaus o käytetty suunnittelujärjestelmä o staattinen malli (rakennemalli) o mitoituskuormat o perustustapa o kantavat vaaka- ja pystyrakenteet o stabiloivat pystyrakenteet ja jäykistävät vaakarakenteet o kattorakenteet o julkisivut o ripustetut rakenteet (katokset, alakatot) - tietoa olemassa olevista hankeasiakirjoista sekä suoritetuista tarkastus- ja ylläpitotoimenpiteistä o arkkitehtisuunnitelmat o rakennesuunnitelmat vastaavan rakennesuunnittelijan rakennelaskelmat vastaavan rakennesuunnittelijan rakennepiirustukset tuoteosasuunnittelijan rakennelaskelmat tuoteosasuunnittelijan rakennepiirustukset o erityismenettelyn asiakirjoja (ks. kohta 8) riskiarvio riskianalyysi o rakennusvaiheen laadunvalvonta-, tarkastus- ja katselmusasiakirjat (viralliset, rakennuttajan omat) o as built -piirustuksia o käyttövaiheen dokumentoidut tarkastus- ja ylläpitotoimenpiteet (esim. huoltokirjasta) B. Tarkastusten kohteet ja tarkastustavat Tarkastuskirjassa määritellään tarkastuslomakkeiden avulla kohdekohtaisesti - rakennesuunnitelmien tarkastuksen sisältö - kantavien rakenteiden kuntotarkastuksen sisältö - tarvittaessa täydentävien rakenteiden kuntotarkastuksen sisältö. Liitteen 4 esimerkkilomakkeet muodostavat pohjan rakennuskohtaisen tarkastuslomakkeiden laadinnalle. Lomakkeita muokataan ja täydennetään perustarkastuksen yhteydessä. Täytetyt lomakkeet ovat osa tarkastuksen tuloksia. Tarkastuslomakkeiden laadinnassa voidaan hyödyntää mm. RIL 246 /3/.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 27 Rakennesuunnitelmia varten laaditaan rakennesuunnitelmien tarkastuslomake. Lomake laaditaan kohdekohtaisesti ja pohjana käytetään liitteessä 4 esitettyä esimerkkilomaketta no. 1. Esimerkkilomakkeen kohtia voidaan käyttää sellaisenaan, lisätä rakennuskohtaisia erityispiirteitä ja poistaa epärelevantteja kohtia. Rakenteiden kuntotarkastuksia varten laaditaan rakenteiden kuntotarkastuslomake. Rakennesuunnitelmien läpikäynti (ks. edellä) antaa pohjaa kuntotarkastuslomakkeen laadinnalle Lomake laaditaan kohdekohtaisesti ja pohjana käytetään liitteessä esitettyjä runkomateriaalikohtaisia esimerkkilomakkeita 2-4. Esimerkkilomakkeen kohtia voidaan käyttää sellaisenaan, lisätä rakennuskohtaisia erityispiirteitä ja poistaa epärelevantteja kohtia. Lomakkeen kohtia täydennetään tarvittaessa kuntotarkastuksen aikana. Tarkastuslomakkeiden laadinnassa ja täytössä voidaan hyödyntää RTA 05 Rakennesuunnitelmien ja rakenteiden tarkastustoiminnan tehtäväluetteloa / 9/. C. Tarkastusten tulokset Suunnitelma- ja kuntotarkastuksen sekä muiden tarkastusten tulokset (täytetyt tarkastuslomakkeet ja mahdolliset erilliset raportit) sekä päätelmät kerätään tarkastuskirjaan. Tämän pohjalta laaditaan arvio rakennuksen kunnosta, toiminnasta sekä huolto- ja ylläpitotavasta. Tuloksissa kirjataan myös seuraava tarkastusajankohta sekä suosituksia ja ohjeita rakennuksen omistajalle rakenneturvallisuuden parantamiseksi. Tarkastuskirja päivitetään ja täydennetään muiltakin osin toteutettujen tarkastusten perusteella. Tarkastustodistus (liite 3) liitetään tarkastuskirjaan.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 28 6. Seurantatarkastuksen toteuttaminen Yleistä Seurantatarkastus on perustarkastuksen jälkeen tehtävä tarkastus (esim. 5 20 v. välein). Ensimmäisen seurantatarkastuksen ajankohta määritellään perustarkastuksen yhteydessä. Seurantatarkastuksen yleinen tavoite on sama kuin perustarkastuksen, mutta on työmäärältään ja sisällöltään suppeampi kuin perustarkastus. Perustarkastuksen yhteydessä on rakennuksen erityisseurattavat riskilliset kohdat määritelty ja suunnittelun/toteutuksen mahdolliset puutteet havaittu ja korjattu. Tarkastus voi keskittyä tarkastamaan erityisseurattavien tai yleisesti tunnettujen kriittisten kohtien kuntoa (rappeutumista, korroosioita jne.) ja toimivuutta. Lisäksi seurantatarkastuksessa otetaan erikseen huomioon: - tehdyt rakennuksen laajennukset ja muutokset (luvanvaraisia tai ei-luvanvaraisia) - käyttöolosuhteiden tai käytön muutokset - ko. rakennukseen tai rakenteisiin liittyviä muualta saatuja tärkeitä kantavuuteen liittyviä tietoja. Seurantatarkastus etenee vaiheittain (kuva 6.1) samalla tavalla kuin perustarkastus. Tehtävä on - tutustua rakennukseen yleisesti - tutustua perustarkastuksessa laadittuun tarkastuskirjaan - tutustua tarkastuskirjassa kuvattuihin perustarkastuksen sekä edellisten seurantatarkastusten tuloksiin - tutustua rakenteita kuvaaviin suunnittelu- ja toteutusasiakirjoihin (lähinnä piirustuksiin) ja - tarkastaa tarvittavassa ja riittävässä laajuudessa kantavien ym. tarpeellisten rakenteiden kunto perustuen edellisten tarkastusten tuloksiin - tarkastaa erityisesti rakennuksessa tai rakenteissa tehtyjä laajennuksia tai muutoksia - raportoida tuloksista ja toimenpiteistä rakennuksen omistajalle ja ylläpitohenkilökunnalle ja erikseen sovittaessa viranomaisille - tarkistaa tarkastuksen yhteydessä vaadittujen korjaustoimenpiteiden toteutuminen - suositella rakennuksen omistajille ja ylläpitohenkilökunnalle rakenteellista turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä - laatia tarkastustodistus sekä määritellä sen voimassaoloajan eli seuraavan seurantatarkastuksen ajankohdan.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 29 Seurantatarkastus 1. Tutustuminen kohteeseen 2. Kuntotarkastus 2. Jälkitarkastus 4. Raportointi 5. Seuraavan tarkastuksen määrittely Kuva 6.1. Seurantatarkastuksen vaiheet. Tarkastukset, tulokset ja raportointi Tarkastukset sekä tulosten esittäminen ja raportointi tehdään tarvittavassa laajuudessa kohdan 5.5 mukaisesti. Syvällinen hanke- ja suunnitelma-analysointi ei ole tarpeen, kun perustarkastuksessa nämä asiat on asianmukaisesti hoidettu. Seurantatarkastuksessa käytetään näin ollen erityisesti rakenteiden kuntotarkastuksiin liittyvät tarkastuslomakkeet. Rakennelaskelmien tarkastus on yleensä tarpeen vain jos rakennuksessa on tehty merkittäviä muutoksia tai kuormituksia on lisätty. Seurantatarkastusten ajallinen väli Tarkastuskirjassa määritellään seurantatarkastuksen väli. Väli vaihtelee 5 20 v riippuen - rakennuksen iästä - runkorakenneratkaisusta ja materiaalista - rakenteiden kunnosta - tehdyistä korjaustoimenpiteistä - olosuhteista - erityisseurattavista kohteista. Yleinen suositus seurantatarkastukselle on seuraava: - väli 10-20 v: o rakenteiden on tarkastuksessa todettu toimivan hyvin suunnitelmien mukaan o olosuhteet (lumi, kosteus, ym.) eivät ole suunniteltua vaativammat eikä muutoksia ole tulossa

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 30 o rakenteisiin ei ole tulossa tulevia merkittäviä muutoksia o kantavat rakenteet ovat tyypiltään sellaisia, ettei niissä yleensä ole todettu olevan riskillisiä kohtia - väli 5 v: o tarkastuksessa on todettu rakenteiden vanhenemista/kulumista tai muita mahdollisesti tulevia puutteita, joiden tarkempi seuranta on tarpeen o kantavat rakenteet on yleisesti todettu sisältävän kriittisiä kohtia, joiden tarkempi jatkuva seuranta on tarpeen.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 31 7. Osapuolet ja tarkastuksen organisointi 7.1 Yleistä Tarkastusmenettelyn osapuolia ovat erityisesti - rakennuksen omistaja/haltija - ylläpitohenkilökunta - tarkastuksesta vastaava henkilö (kuntotarkastaja) - muuta tarkastusta suorittavat henkilöt - kuntotutkijat. Kohdekohtaisesti voivat myös osallistua - rakennuksen suunnittelijat tarvittavassa laajuudessa - toteuttajat ja tuoteosatoimittajat tarvittavassa laajuudessa. Rakennusvalvontaviranomainen osallistuu erikseen sovittaessa ja sovitussa laajuudessa. Osallistuminen tulee aina kyseeseen jos tarkastus perustuu viranomaiseen aloitteeseen tai tarkastus johtaa rakennuslupaa vaativaan korjaukseen. 7.2 Tarkastuksen osapuolet sekä niiden tehtävät ja vastuut Rakennuksen omistaja Rakennuksen omistaja vastaa rakennuksen turvallisuudesta ja terveellisyydestä (MRL 166, ks. liite 6). Vapaaehtoisessa tarkastusmenettelyssä omistajan tehtävänä on selvittää, onko rakennus tarpeen liittää tarkastusmenettelyn piiriin. Tämän tehtävän hän hoitaa määrittelemällä kuuluko hänen rakennuksensa riskiryhmään ja tilaamalla erityisasiantuntijalta rakennuksen riskitason arvioinnin (ks. luku 3.). Omistajan tulee huolehtia siitä, että - riskitason arviointi ja mahdollinen tarkastusmenettely toteutetaan riittävän kattavasti asiantuntijoita käyttäen - riskiarvion laatijalle ja tarkastajalle toimitetaan tarvittavat suunnittelu- ja toteutusasiakirjat (rakennesuunnitelmat ymv.), - ylläpitohenkilökuntaa on riittävässä määrin käytettävissä - tarkastustilaisuudessa on käytössä tarvittavat nostovälineet ja turvallisuustoimenpiteet ovat työturvallisuuslain mukaisia - tarkastukset on muutenkin mahdollista tehdä (esim. peitetyt rakenteet avataan tarpeen mukaan ja tilojen käyttö ei häiritse). - yhteydenpito rakennusvalvontaviranomaisiin toimii tarvittavassa laajuudessa. Omistajan on ryhdyttävä tarkastusraportin edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin esitetyn aikataulun mukaisesti. Tarkastukseen liittyvät asiakirjat (tarkastuskirja liitteineen) tulee arkistoida tulevia tarkastuksia varten käyttö- ja huolto-ohjeen (huoltokirjan) osana.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 32 Ylläpitohenkilökunta Tarkastus toimitetaan ylläpitohenkilön avustamana. Kulkureittien tulee olla kunnossa ja esteet rakenteiden näkemiselle tulee olla riittävässä määrin poistettuja. Tilojen käyttö tarkastuksen aikana tulee välttää ja kaikkia työturvallisuustoimenpiteitä tulee noudattaa. Riskiarvion laatija Riskiarvion laatijalla tulee olla sama pätevyys kuin kuntotarkastajalla. Rakenteiden tarkastaja Tarkastusmenettelyn ohjeiden mukaisen tarkastuksen tekee tarkastaja (rakenteiden tarkastaja, kuntotarkastaja) hyvässä yhteistyössä omistajan, ylläpitohenkilöstön, viranomaisten sekä muiden osapuolten kanssa. Tarkastaja johtaa tarkastusta ja raportoi tuloksista eri osapuolille sovitun menettelyn mukaisesti. Tarkastuksen tekevä henkilö tulee olla tehtävän hoitamiseksi riittävä pätevyys (koukutus ja kokemus). Henkilöllä tulee kokemusta paitsi rakenteiden toiminnasta myös kokemusta kuntotarkastusten toimittamisesta ja tarkastusmenettelysystematiikan asiantuntemus. Tarkastuksen voi tehdä useampi henkilö (samasta tai eri organisaatiosta), esim. kun kohde on laaja tai vaaditaan tietyissä kohdissa erityisasiantuntijuutta. Tällöin yksi henkilö toimii vastaavana tarkastajana. Tarkastajalla tulee yleensä olla - AA-tason rakennesuunnittelijan pätevyys ao. rakenteen suunnittelusta (betoni-, puu-, teräsrakenne) ja rakennusfysiikan A-pätevyystaso tai - muulla tavoin todettavissa oleva riittävä asiantuntijuus esim. tutkimusalalta sekä - kokemus korjausrakentamisen suunnittelusta. Vaativissa kohteissa voi uudisrakentamiseen liittyvä FISE Oy:n rakenteiden tarkastajapätevyys olla tarpeen, etenkin suunnitelmien tarkastustehtävissä. Tarkastajan vastuu rajoittuu siihen, että hän ammattitaitoisesti toimittaa tehtävänsä tunnollisesti, jotta rakenteissa mahdollisesti olevat puutteet havaitaan. Tarkastajan tulee tarkastuskirjassa kuvata millä menetelmillä hän on rakenteiden kantokykyä ja turvallisuutta arvioinut. Tarkastuksesta huolimatta on vastuu rakenteiden toimivuudesta aina omistajalla. Havaituista puutteista tulee aina ilmoittaa omistajalle sekä viranomaisille erityisesti silloin, kun virhe on vakava ja vaaditaan korjaukseen lupaa. Kuntotutkijat Rakenteiden kuntoa syvällisemmin selvittävät kuntotutkijat osallistuvat tarvittaessa tarkastajan ehdotuksesta. Kuntotutkijalla tulee olla ko. tehtävään riittävä koulutus ja kokemus. Kohteen suunnittelijat

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 33 Kohteen rakennesuunnittelijat (vastaava rakennesuunnittelija, muut rakennesuunnittelijat) osallistuvat tarvittavassa laajuudessa antamalla rakennuksesta tarpeellista informaatiota mm. toimittamalla tarvittavia asiakirjoja (rakennesuunnitelmia, laskelmia, ym.). Kohteen urakoitsijat Kohteen urakoitsijat osallistuvat tarvittavassa laajuudessa antamalla rakennuksesta tarpeellista informaatiota mm. toimittamalla tarvittavia asiakirjoja. Kohteen tuoteosatoimittajat Kohteen tuoteosatoimittajat osallistuvat tarvittavassa laajuudessa antamalla rakennuksesta tarpeellista informaatiota mm. toimittamalla tarvittavia asiakirjoja. Rakennusvalvontaviranomainen Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen toimivaltainen viranomainen rakennuskohdetta koskevissa asioissa. Kunnan rakennustarkastaja neuvoo ja opastaa rakentamista koskevissa asioissa. Valvontaviranomaisiin voi olla syytä ottaa aikaisessa vaiheessa yhteyttä, jotta saadaan tukea ja hyödyllistä tietoa tarkastusten toteuttamiseen. Rakennusvalvontaviranomainen voi perusteesta edellyttää rakennuksen turvallisuuden ja terveellisyyden osalta tarvittavia selvityksiä kiinteistönomistajan kustannuksella (MRL 166 ). 7.3 Riskiarvion ja tarkastuksen työmäärä Riskiarvion ja tarkastuksen työmäärä on riippuvainen mm. - rakennuksen tyypistä - rakennuksen koosta - rakennejärjestelmästä ja - materiaalista - rakennuksen ja rakenteiden iästä ja kunnosta - asiakirjojen saatavuudesta - rakenteiden saavutettavuudesta. Riskiarvion laadinnan työmäärä voidaan arvioida kestävän yleensä 2-3 päivää. Perustarkastus etenee vaiheittain ja toimenpiteiden laajuudesta päätetään eri vaiheessa ilmenneiden tietojen ja seikkojen perusteella. Työmäärän suuruus on yleensä n. viikosta useampaan viikkoon riippuen laajuudesta ja vaativuudesta. Tarkastuksen alussa on syytä laatia työmääräarvio, jossa eritellään eri vaiheina mm. - aloitustoimenpiteet - asiakirjatarkastus - tarkastuskirjan laadinta - rakenteiden kuntotarkastus - tulosten dokumentointi ja jakelu

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 34 Lisäksi tarkastukseen kuuluu tarvittaessa erikseen toimitettavat kuntotutkimukset ym. erillistoimenpiteet, joiden laajuus selviää vastaa tarkastuksen edetessä. Tarkastustoimenpide on näin ollen yleensä tilattava aikaveloitusperiaatteella ja tarkastajan antaman tuntiarvion pohjalta.

RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 35 8. Uudisrakentaminen ja tarkastusmenettelyn ennakointi Valmistuvassa rakennuksessa ei tarvita tarkastusmenettelyä. Vaativassa kohteessa voidaan kuitenkin todeta, että tarkastusmenettelyn käyttö on tulevaisuudessa tarpeen. Tällöin laaditaan tarkastuskirjan runko huoltokirjan laadinnan yhteydessä (kuva 8.1). Tässä vaiheessa tarkastuskirjan tarvitsemat yleistiedot, suunnitelmat ym. oleelliset tiedot ovat hyvin käytettävissä. Erityisesti täytetään seuraavat kohdat: - rakennuksen yleistiedot - tarkastettavat kohdat ja tarkastustavat (tarkastuslomakkeiden laadinta). Mahdollinen erityismenettely Huoltotoimenpiteiden määrittely (huoltokirja) Valmistuva rakennus Omistajan tarve Viranomaisvelvoite Tulevan tarkastusmenettelyn tarpeen arviointi (k/e) Kyllä Tarkastuskirjan rungon laadinta Huoltokirja 5 15 v. Rakennusvalvontaviranomainen (opastus, yhteistyö) Perustarkastus 5-20 v. Seurantatarkastus 5 20 v. Seurantatarkastus Tarkastustulos Tarkastustulos Tarkastustulos Rak. valvonta Kuva 8.1. Valmistuva rakennus ja tarkastuksen ennakointi. Käyttö- ja huolto-ohje (huoltokirja) Kun RakMk:n osan A4 mukainen käyttö- ja huolto-ohje (huoltokirja) on asianmukaisesti laadittu, sisältää se suunnittelijan toimesta määriteltynä tarvittavia huolto- ja tarkastustietoja: - rakennuksen suunniteltu käyttöikä. - rakenteiden ja rakennusosien käyttöikätavoitteet (suunniteltu käyttöikä) - tarkastettavat kohdat (kriittiset rakenteet) ja tarkastusväli - huoltoväli (kunnossapitojaksot) - rakenteiden arvioidut huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet - rakenteen toimintaan liittyviä erityishuomioita ja ohjeita.