MATTI TUOMALA: JULKISTALOUS - Uudistettu painos v. 2009 HAL 23.3.2010 ALLA ON KIRJAN SISÄLLYSLUETTELO, JOHON ON MERKITTY LISÄKSI MUUTAMIA TÄYDENTÄVIÄ KOHTIA VIITTEINEEN LUENNOLLA KÄSITELLÄÄN LÄHINNÄ PUNAISELLA MERKITTYJÄ KOHTIA, TENTTIIN LUETAAN KOKO KIRJA (LISÄOHJEITA MYÖHEMMIN) OSA I PERUSTEITA Sisällys 1. JOHDANTO Mikä tai kuka on julkinen sektori? Yksityiset markkinat ja julkinen sektori resurssien kohdentajana Julkisen ja yksityisen sektorin ero Julkinen sektori reaktiona yksityisen sektorin tuottamiin pettymyksiin Markkinoiden epäonnistuminen Julkisen sektorin keinoista puuttua markkinoihin - LUE ITSE TÄMÄ LUKU 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA Julkiset menot kansantalouden tilinpidossa Julkisten menojen koostumus Suomessa ja eräissä OECD-maissa Pitkän aikavälin kehitystrendejä julkisissa menoissa Julkiset menot ja tulonjako Tuomalan esitystä täydennettään mm. seuraavan lähteen tiedoilla - www.vatt.fi > Talouden rakenteet, jossa tietoa julk. sektorista LISÄKSI otetaan esille (osin myöhemminkin) seuraavia teemoja SUOMEN VALTION SEKA KUNTIEN MENO- JA TULORAKENNE EU-MAIDEN PAIKALLINEN JULKINEN SEKTORI - Kuntarakenne, menorakenne, tulorakenne EU15 MAIDEN METROPOLIALUEIDEN PAIKALLINEN JULKINEN SEKTORI
2 3. HYVINVOINTITEORAN LÄHTÖKOHTIA Paretotehokkuus Kulutuksen tai vaihdon tehokkuus Tuotannon tehokkuus Tuotoksen ja kuluttajan valinnan tehokkuus Paretotehokkuus ja markkinamekanismi Miksi markkinat epäonnistuvat? Ulkoisvaikutukset Kilpailua ei esiinny Epätäydellinen informaatio, markkinoiden puuttuminen Epävakaa kokonaistaloudellinen kehitys Muita perusteita julkiselle puuttumiselle talouteen; uudelleenjako ja meriittihyödykkeet Markkinoiden epäonnistuminen ja second best-teoria 4. YHTEISKUNNALLINEN OIKEUDENMUKAISUUS JA JULKINEN VALTA Erilaisia näkemyksiä oikeudenmukaisuudesta ja julkisesta vallasta Oikeutusteoriat Yksimielisyys (Paretoparannukset) Utilitarismi Rawlsin periaate Ei-welfaristiset periaatteet LUE TÄMÄ LUKU ITSE!!! OSA II JULKISTEN MENOJEN TEORIAA 5. JULKISET MENOT JA MARKKINOIDEN EPÄONNISTUMISET 5.1. Julkishyödykkeiden tarjonta Julkishyödyke vs yksityishyödyke Tehokastarjonta ja tulonjako Vääristävä verotus ja tarjonnan tehokkuus Julkishyödykkeiden yksityisen tarjonnan tehottomuudesta Pois sulkeminen mahdollista mutta kallista
3 5.2. Julkisen sektorin tarjoamat yksityishyödykkeet Erilaisia säännöstelykeinoja julkisen vallan tarjoamille yksityishyödykkeille Mitkä hyödykkeet ovat soveliaat julkiseen tarjontaan Positiivinen vapaus ja hyödykkeiden jako Infrastruktuuri ja kiinteät kustannukset 5.3. Ulkoisvaikutukset Ulkoisvaikutusten seuraamuksia Keinoja markkinoiden epäonnistumisen korjaamiseksi Julkisen vallan keinoista; päästömaksuista (Pigou-veroista), julkisen vallan muista keinoista, kaupattavat päästömaksut Yksityisen sektorin keinoista ratkaista ulkoisvaikutukset Nevotteluratkaisu, Coasen tulos Päästömaksujen ja nevotteluratkaisun vertailua 6. KOLLEKTIIVINEN VALINTA 6.1. Kollektiivisen valinnan keinoja Lindahl-mekanismi Enemmistövaali - mediaaniäänestäjän rooli 6.2 Enemmistövaali ja tehottomuus 6.3 Kaupankäynti äänillä (lehmänkaupat) 6.4 Arrow n mahdottomuustulos 6.5 Miksi julkinen sektori tarjoaa yksityishyödykkeitä 6.6 Polittinen järjestelmä ja talous - byrokratian tehottomuus 6.7 Selityksiä julkisen sektorin kasvulle 6.8 Eturyhmät ja julkinen sektori - ks. myös K-L-T s. 13-15 (luku 6.3) julkisen sektorin kasvun syistä, samaa asiaa 7. JULKINEN TUOTANTO, YKSITYISTÄMINEN JA SÄÄTELY Miten julkista tuotantoa on perusteltu taloudellisesti Yksityistäminen Yksityinen versus julkinen omistus Ulkoistaminen versus julkinen tuotanto - kustannustehokkuus ja kannustimet
4 Yksityisen tai julkisen organisaation kannustinjärjestelmät Uskottava sitoutuminen heikkoihin kannustimiin Epätäydelliset sopimukset Julkinen tuotanto ja työllisyys Julkinen säätely Julkinen sektori ja rahoitusmamarkkinat 8. Kustannus-hyötyanalyysi Julkisten ja yksityisten investointihankkeiden yhteiset pulmat Yhteiskunnallinen kustannus-hyötyanalyysi Yhteiskunnallisen diskonttokoron valinta Tulonjakovaikutukset Epävarmuus ja riski KHA:ssa OSA III JULKISEN SEKTORIN RAHOITUS 9. Verotuksen perusteista 9.1. Verojärjestelmästä Verotuksesta Suomessa ja muualla Miksi verotetaan? Hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia 9.2. Verotuksen kohtaannosta Verotuksen kohtaanto kilpailevilla markkinoilla, ositt. tasapainoanalyysi Verotuksen kohtaanto ja työmarkkinat Verotuksen kohtaanto ja monopoli Arvovero ja kohtaanto Oligopoli ja verotuksen kohtaanto Veron kapitalisointi Yleisen tasapainon mallit ja kohtaanto 9.3. Verotus ja tehokkuus Verotus ja hyödykkeiden kysyntä Verotus ja työntarjonta Verotus ja säästäminen Tehokkuuskustannusten mittaaminen Tuloverotuksen aiheuttaman tehokkuuskustannuksen mittaaminen
5 Empiirisiä arvioita tehokkuuskustannuksista Miksi könttäsummavero ei käytetä? 10. Normatiivinen verotuksen teoria 10.1. Hyödykkeiden verottamisen periaatteista Ramseyn sääntö Yleistetty Ramseyn sääntö Tuotannon tehokkuus; tulisiko verottaa yritysten välisiä liiketoimia? Hyödykeverotus ja ulkoisvaikutukset, vihreä vero Ympäristövero ja kaksoisetu Verotus terveyspoliittisena keinona; alkoholin verotus Syntivero Julkisen liikelaitoksen hinnoittelu Marginaalinen hyödykeveroreformi 10.2. Tuloverotuksen periaatteista Lineaarinen tuloverotus Epälineaarinen tuloverotus Kahden ryhmän Mirrlees-malli suurituloisten rajaverot Muita näkökohtia Laffer-käyrä Tasavero 10.3. Hyödyke-ja tuloverotuksen sopivasta suhteesta 10.4. Yksityishyödykkeiden julkinen tarjonta ja valikoitumisrajoitus 10.5 Perusteluja julkiselle tarjonnalle 10.6 Informaatiolähestymistapa menopolitiikkaan 10.7 Vääristävä verotus ja julkishyödykkeiden tarjonta 10.8 Veronkierto 11. Perusturvajärjestelmät Vaihtoehtoisia järjestelmiä Tulosidonnaisen järjestelmän edelleenkehittäminen Sosiaaliturva - ja verojärjestelmien yhteensovittaminen; köyhyysloukut Kansalaispalkka-, perustulo- ja negatiivinen tuloverojärjestelmä Sosiaalivakuutus; perusmuoto
6 Erillisten asteikkojen järjestelmä Ei-welfaristiset tavoitteet ja toimeentulojärjestelmä Toimeentulojärjestelmä ja poliittiset tavioitteet 12. Pääomatulojen verotus Tarvitaanko pääomaverotusta Aikakonsistenssiongelma Menovero vs tulovero-keskustelu Pohjoismainen eriytetty järjestelmä Suhteellinen pääomatuloverotus Myyntivoittojen verotus Pääomaverotus ja investoinnit Asumisen verotus 13. Varallisuuden verotus Vuotuinen varallisuusvero Varallisuusjakauma Suomessa Perintö-ja lahjaverotus Perusteluja perintöverotuksen puolesta ja vastaan Perinnöt ja varallisuuden jakautuminen Perintöjärjestelmä ja kapitalismi 14. Yritysverotus Yritysveron kohtaanto Yritysverojärjestelmiä Yritysveron käyttäytymisvaikutukset 15. Julkisen sektorin velka ja budjetin alijäämä Velan suuruus Kuka velan maksaa? Velka-vai verorahoitus 16. Fiskaalinen hajakeskitys 16.1 Miksi hajakeskitystä tarvitaan? Oates in desentralisaatioteoreema. - Tuomala s. 291-293 16.2 Rahoitussuhteet ja kuntien valtionosuusjärjestelmä
7 MUUTA LISÄKSI - KUNTASEKTORIN EMPIIRISTÄ TARKASTEELUA - tehtävät, tulo- ja menorakenteet 16.A Paikalliset julkishyödykkeet ja Tiebout malli - kilpailevat kunnat, jaloillaan äänestäminen - klubiteoria 16.B Meriittihyödykkeet (hyvinvointipalvelut) 16.C Rahoitus: verot, valtionavut, käyttäjämaksut 7.3.1 Valtionaputeoria 7.3.2 Mikä taho on tuottaja, järjestäjä, rahoittaja 16.D Palvelutarjonnasta ja kunta/kaupunkikoosta 16. E Kunnan (ja/tai kaupungin optimikoko) - kaupungin optimikoko ja eksternaalivaikutukset (L-L luku 31.5) 16.F Mitä tiedämme kuntien palvelutarjonnan tehokkuuseroista - Loikkanen & Susiluoto: Paljonko verorahoilla saa (netissä www.kaks.fi sivuilla): lue yhteenvetoluku - Luoma & Moisio: Kuntakoko, kuntien menot ja palvelujen tuotannon tehokkuuserot, VATT-muistioita 69 (ks. www.vatt.fi) 16.G Kunnat, maankäyttö ja asuminen Yhteiskunnan ohjaus maankäytössä (L-L luku 16) Maankäytön suunnittelun instituutiot ja lainsäädäntö (L-L luku 17) Voiko asuntomarkkinoita ohjata (L-L luku 22) 16.H Kaupungistumisen ongelmat (L-L luku 30) 17. Verotuksen kansainvälisiä näkökohtia Verotus ja sisämarkkinat Hyödykeverotus ja talousliitto Harmonisointi kohdemaaperiaatteen tapauksessa Pääomatulojen verotus Pääomatulojen verotuksen harmonisointiehdotuksia EU:ssa Työvoiman liikkuvuus ja verotus
8 OSA IV HYVINVOINTIVALTIO JA TALOUDELLINEN ERIARVOISUUS 18. Hyvinvointivaltion peruspilarit 18.1. Sosiaaliturva Sosiaaliturvan ideasta Sosiaalivakuutus, yksityinen vakuutus ja markkinoiden epäonnistuminen Epäsymmetrinen informaatio ja vakuutus Adverse selection Moral hasard Muita näkökohtia sosiaalivakuutusohjelmien pakollisuuden perusteluun Eläkejärjestelmä Eläkejärjestelmien luokittelua: Siirtyminen täysin rahastoivaan yksityisten tai pakollisten tilien järjestelmään Tilijärjestelmä ja työmarkkinat Riski ja eläketurvan rahoitus Poliittinen järjestelmä ja eläkkeet Eläkkeet ja muut vanhuusmenot Millainen eläkejärjestelmän pitäisi olla Työttömyyskorvaus 18.2. Terveydenhuolto Julkisen sektorin rooli terveydenhuollossa Markkinoiden sopivuudesta terveydenhoitoon Markkinat ja julkinen sektori Julkinen sektori ja terveydenhuollon kustannukset 18.3. Koulutus Miksi koulutus on julkisen sektorin tarjoamaa ja rahoittamaa? Koulutuksen reformiehdotuksia
9 19. Tuloerot ja köyhyys Tulonjakauman esittäminen Tuloerot Suomessa 1966-2004 Miksi tuloerot ovat kääntyneet kasvuun? Ansiotuloerot ja teknologinen muutos Tulonsiirrot ja verot tulon uudelleenjakajina Markkinatuloerot ja verojärjestelmän uudelleenjakavuus Tuloerot ja ylimmät tulot Mitä tulonjakoaineisto kertoo? Ylimpien käytettävissä olevien tulojen tulo-osuudet 1966 2004 Tulojen koostumus ja ylimmät tulot Miksi näin on käynyt? Verojärjestelmämme rooli Miten tuloerojen kasvuun suhtaudutaan? Miten tuloerojen suotavuuteen tulisi suhtautua talouden menestymisen näkökulmasta? Onko tuloerojen kasvu väistämätöntä? Köyhyys Köyhyyden mittaaminen Köyhyys Suomessa 1971-2004 20. Hyvinvointivaltion tulevaisuus Hyvinvointivaltion tavoitteista Hyvinvointivaltion suorat budjettikustannukset Hyvinvointivaltio ja talouden kasvu Hyvinvointivaltio ja työmarkkinat Hyvinvointivaltio ja globalisaatio Hyvinvointivaltion uudistamisesta Kohdennettu sosiaaliturva Hyvinvointivaltio ja ihmisten rationaalisuus