FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä , Timo Silvola, FK

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK"

Markku Ketonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä , Timo Silvola, FK

2 Taloudellisen turvallisuuden markkinat Lainsäädännön takaaman järjestyksen merkitys Yhteiskunnan kokonaan tai osittain kaikille rahoittamat palvelut Tulonsiirrot Julkinen, yhteisöjen ja yksityisten reaalivarallisuus Julkinen, yhteisöjen ja yksityisten finanssivarallisuus Kansantalouden kehittyminen ja uuden varallisuuden kertyminen Mikä on kakunjaon logiikka? Voimmeko luottaa rahastoimattomien julkisten palveluiden jatkuvuuteen nykytasoisina? Kuka maksaa kenen edut?

3 Mikä on taloudellisen turvallisuuden markkinoiden koko? Olisiko 1000 mrd. euroa? Josta kokonaiseläketurvan eläkevastuu (se määrä eläkkeitä, jotka eri eläkejärjestelmät ovat meille velkaa ) on n.400 mrd. euroa Reaalivarallisuus n.350 mrd. euroa (Jos arvostamme hyvinvointiyhteiskunnan meille antamat lupaukset terveyden ja sairauden hoidosta, lasten koulutuksesta, vanhusten hoidosta ym. palveluista samalle tasolle, eli n.300 mrd. euroon, niin suuruusluokka on oikea)!

4 Kansantalouden yli- ja alijäämien suhde hyvinvointiin Yksityistaloudet Yritykset Valtio ja kunnat (julkinen talous) Julkisella taloudella on raskas kestävyysvaje. Yritystalouden ylijäämät ovat varsin rajoitetusti käytettävissä julkisen talouden alijäämien kattamiseen, vaikka koko julkisen talouden rahoitus riippuukin yritystoiminnan tuloksellisuudesta. Yksityistalouksien on jatkossa osallistuttava entistä enemmän omalla rahoituksellaan omien sosiaali- ja terveyspalveluidensa rahoitukseen.

5 Taloudellisen turvallisuuden 4-portainen malli Itse / omaisuuteen ja sen tuottoon perustuva ei- sidottu Itse / vapaaehtoinen sidottu tai pitkäaikainen Työsuhde / lakisääteinen, työmarkkinasopimukseen tai työsopimukseen perustuva Asuminen / pakollinen lakisääteinen

6 Euroa/v Kulutus, ansiotulot ja lakisääteiset bruttoeläkkeet asukasta kohti iän mukaan 2004 (Risto Vaittinen, ETK ja Reijo Vanne, TELA) v 61 v Ansiotulot Kokonaiskulutus Yksityinen kulutus Bruttoeläke Ikä

7 Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle luo työvoimapulan Työmarkkinoille tulevat Eläkkeelle lähtevät Lähde: Työministeriö

9 Toimeentulon nelikenttä Kokonaiseläketurva Julkiset palvelut Toimeentulo korkeassa iässä Varallisuus ml. omistusasunto Toimintakyky ja läheisten antama apu

10 Keskimääräinen työeläkkeen korvausaste 63- ja 65-vuotiaana eläkkeelle jäävillä. Eläke suhteessa kolmen viimeisen työvuoden keskipalkkaan. % 100 Toivottu taso 65-70% Syntymävuosi 63-v. eläkkeelle jäävät 65-v. eläkkeelle jäävät Lähde: ETK (raportti 2005:4) ja TELA (Työeläkeasenteet-raportit 2004 ja )

11 Eläketurvan täydennystarve euroina Nykytila KOKONAISELÄKETURVAN VASTUU, lähes 400 Mrd n.19 mrd. Eläketoiveiden toteuttamiseksi tarvittaisiin Eläkemaksut - lakisääteinen eläketurva n.18 mrd./vuosi - lisäeläketurva n.1 mrd./vuosi n.105 mrd. Yli 250 mrd. Kokonaiseläketurvan rahastoimaton osuus Lakisääteisen eläketurvan rahastoitu osuus Vapaaehtoisen lisäeläketurvan rahastoitu osuus 100 mrd. lisäeläketurvaan jo syntyneen 20 %-yksikön eron kattamiseksi ja vuosittain 6-8 mrd. lisää lisäeläketurvaan

12 Public/Private - vastuunjako? Hallitusohjelmasta -2011: Julkisen ja yksityisen vastuun selkiyttäminen Ikääntymiseen varautumisen riittävyyden selvittäminen ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen hallituskaudella Pitkäaikaisen säästämisen verotuksen uudistaminen

13 Elinikäisen lisäturvan tarve Eläkeläiset tarvitsevat jatkossa yhä enemmän rahaa kulutukseen Kolmannen iän jälkeen eläkeläisen kuluprofiili muuttuu korkeassa iässä kustannuksia aiheutuu etenkin terveydenhoidosta ja hoivasta, mutta myös muun palveluntarpeen lisääntymisestä Eläkeläinen ei tiedä loppuelämänsä pituutta ja pyrkii korkeassa iässä edelleen säästämään (varovaisuussäästäminen) Yhteiskunta ja kansalaiset - erityisesti kuntatalous - tarvitsee julkista turvaa täydentävän järjestelmän, jonka avulla kansalainen voi käyttää säästämiskykyään ja omia varojaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti elintasonsa turvaamiseen Järjestelmän pitäisi sisältää kaksi vaihtoehtoa: 1. Mahdollisuus elinikäisen lisäeläkkeen hankkimiseen kertamaksulla 2. Sidottu (tavoite) säästäminen elinikäisen lisäeläkkeen hankkimiseksi

14 Elinikäinen eläke kertamaksulla Sidotun säästämisen vaihtoehtona olisi elinikäisen lisäeläkkeen hankkiminen kertamaksulla Eläkeiässä oleva kansalainen voisi käyttää varallisuuttaan, kuten asuntoaan, lisäeläkkeen hankkimiseen Varallisuutta voisi käyttää joko maksuna tai panttauksen avulla, jolloin elinikäisen lisäeläkkeen kustannukset vähentäisivät aikanaan maksettavan perinnön arvoa Yhteiskunta kannustaisi varallisuuden käyttämiseen elinikäisenä lisäeläkkeenä Kannuste voisi olla esim. lisäeläkkeen verottomuus Nykyisin kertamaksuisen eläkkeen verotus on sanktioiva, sillä kertamaksulla hankittua eläkettä verotetaan kokonaisuudessaan, vaikka sen vakuutusmaksu ei ole verovähennyskelpoinen

15 Sidottu säästäminen elinikäiseen eläkkeeseen Säästää voisi pankkitilille, sijoitusrahastoon tai henkivakuutusyhtiön tuotteeseen Palveluntarjoajaa voisi vaihtaa säästöaikana (säästöjen siirto-oikeus) Säästöt käytettäisiin elinikäisen lisäeläkkeen kustantamiseen, jonka vuoksi säästöt pitäisi siirtää viimeistään eläkeiässä eläkevakuutukseen Yhteiskunta kannustaisi sidottuun eläkesäästämiseen ja säästöjen käyttämiseen elinikäisenä lisäeläkkeenä Säästöt voisi vähentää verotuksessa Eläkettä verotettaisiin vastaavasti sitä nostettaessa

16 Muut turvavajeet? Eläketurva kaipaa siis täydennystä, mutta entä muu taloudellinen turva? Esimerkkinä VATT:in tutkimus 6/: Huoltajan kuolema jättää perheen talouteen turvavajeen, jonka suuruus on keskimäärin euroa nuorten huoltajien kotitalouksissa keskimäärin euroa Turvavajeen suuruus on kansantalouden tasolla yhden vuoden bruttokansantuotteen suuruinen Yksityinen henkivakuutusturva kattaa kuolemanvaraturvan tarpeesta keskimäärin vain 4 % Entä sairaanhoidon, hoivan, työkyvyttömyyden ym. kustannusten turvavajeet?

17 Taloudellisen turvallisuuden palvelut Jatkossa taloudellisen turvallisuuden suunnittelu on huomattavasti nykyistä kehittyneempää Tämä edellyttää uutta osaamista sekä aktiviteetin oikeaa suuntaamista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen (PPP) Lähtökohtana pitäisi olla realistinen käsitys julkisen säästämisen merkityksestä omalta kannalta (verot/ palvelut/turva) Vapaaehtoiset ratkaisut muodostavat taloudellisen turvallisuuden lisäarvopalveluiden kokonaisuuden (Life Management) Tarve Life Management-palveluihin johtaa Korkeatasoisten neuvontapalveluiden Kokonaispalveluiden (ml. liitännäispalveluiden) sekä Yksittäisten erillisten ratkaisujen kehittymiseen

Samankaltaiset tiedostot

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 1 LUOTTAMUS ON HYVINVOINNIN YTIMESSÄ 2 FINANSSIALAN MALLI, JOKA HYLÄTTIIN Säästäminen verokannustettua