Varallisuus kasautuu yhä harvemmille, näkyykö kapitalismin murros Suomessa? Matti Tuomala Espoo

Transkriptio

1 Varallisuus kasautuu yhä harvemmille, näkyykö kapitalismin murros Suomessa? Matti Tuomala Espoo

2 Miten tähän on tultu? Kehittyneen maailman lyhyt sosiaali/taloushistoria Työn nousu ja pääoman perääntyminen kesti 1970 luvun loppuun (Länsi-Eurooppa, USA) Pääoman nousu ja työn perääntyminen käynnistyi 1980-luvun alusta lähtien (Reagan USA, Thatcher UK). Säätelyn purkamista, erityisesti rahoitussektorilla Pohjoismaat: Demarien rooli kapitalismin kesyttämisessä heikentynyt

3 Miksi Suomessa?1990-luvun alun lama vai politiikan muutos Pyrkimys kohti pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Suomessa markkinatuloeroja tasoitettiin menestyksekkäästi aina 1990-luvun alkuun asti Sen jälkeen kasvun hedelmät jaettu epätasaisesti; tuloerot ja suhteellinen köyhyys ovat kasvaneet. Suomessa ja muissa pohjoismaissa eriytetty tuloverotus tärkein suurten tulojen kasvun syy (Syntyi EU-innossa ja verokilpailun pelossa). Kuitenkin se on ollut lähes vaiettu asia. Luovuttiinko kapitalismin kesyttämisestä?! trickle down economics- sovellus (Reagan)!

4 Käytettävissä olevien ekvivalenttitulojen kehitys ylimmässä yhdessä prosentissa, prosentissa ja tulokymmenyksessä, euroa 2013 hinnoin Lähde: Riihelä, Sullström, Tuomala (2010): VATT Tutkimuksia 157, päivitetty versio.

5 Käytettävissä olevien tulojen kasvu ja , käytettävissä olevien tulojen desiileissä ja ylimmässä 1%

6 Tuotannontekijätulojen kasvu ja , käytettävissä olevien tulojen desiileissä ja ylimmässä 1%

7 Tulo-osuus ja veroaste Ylimmän yhden prosentin keskimääräinen veroaste ja pääomatulo-osuus Pääomatulo-osuus Veroaste

8 Uudelleenjakovaikutus, % Tulon uudelleenjako (prosentteina) vuosina ; välittömien verojen ja tulonsiirtojen uudelleenjakovaikutus Saatujen tulonsiirtojen vaikutus Välittömien verojen vaikutus 0

9 Entä tulevaisuus? Piketty (2014) karkeasti kuvattuna; Varallisuus kasvaa nopeammin kuin kansantalous kokonaisuudessaan. Ts. sijoitettu varallisuus pörssiosakkeisiin, kiinteistöihin, maahan jne. kasvaa nopeammin kuin kansantulo. Tästä eivät kärsi (ainakaan suhteellisesti) vain pienituloiset vaan myös kaikki, joilla ei ole varallisuutta. Tulo- ja varallisuuserot eivät täten synny työmarkkinoilta vaan alkuvarallisuudesta (ml. peritystä varallisuudesta). Ts. jotta voisi sijoittaa, täytyy olla jo varallisuutta. Toteutuuko Pikettyn ennuste?

10 Entä empiirinen näyttö? Tiedämme myös, että Suomessa sekä varallisuus- että tuloerot ovat kasvaneet. Ainakin keskimäärin varallisuuden tuotto on ollut jaksolla suurempi kuin käytettävissä olevien tulojen kasvu. Tuloerot kasvoivat finanssikriisin asti, 2007/8,pysyneet uudella korkeammalla tasolla koko taantuman ajan.

11 Tuloerojen kehitys lyhyen ja pitkän aikavälin (keskimääräisillä) tuloilla Lähde: Riihelä et al. (2012) ja paneeliaineisto

12 Nettovarallisuuden jakaantuminen väestön ylimmän 1 prosentin, seuraavan ylimmän 9 prosentin ja alimman 90 prosentin kesken Varallisuustutkimus. Vuosi 1987 Vuosi ,5 13,0 27,3 64,3 31,1 55,9 Alin 90 % Ylin Ylin 1 %

13 Varallisuusaineistosta tulojen ja varallisuuden vuotuinen kasvu vuodesta 1987 vuoteen Ryhmitys luokkiin nettovarallisuuden mukaan. Lähde: Varallisuustutkimus/TK , ,8 3,3 1,9 1,5 6,5 4,4 2,5 1,9 5,6 5,0 4,2 6,5 5,8 3,8 2,8 2,0 1,7 1,8 1,4 0 Alin 90 % Ylin Ylin 1 % Keskiarvo Mediaani Nettovarallisuus Käytettävissä olevat tulot Bruttotulot Pääomatulot

14 Nettovarallisuuden (W) suhde käytettävissä olevaan tuloon (Y), W/Y, Suomessa vuosina 1987, 1988, 1994, 1998, 2004, 2009 ja 2013, %. Lähde: Tilastokeskus, Varallisuustutkimus

15 Pikettyn ennuste,tuleva kasvu ja teknologinen kehitys Olemme ns. sekulaarisessa stagnaatiossa eli pysyvämmässä matalan kasvun vaiheessa laman jälkeen (Hansen 1938, Summers, 2014). Teknopessimismi: Pitemmän aikavälin talouskasvu hiipuu. Gordon (2012). pesukone sai aikaan suuremman kasvusysäyksen kuin internet Tekno-optimismi: Brynjolfsson-Mcafee (2014): Koneiden uusi tuleminen. digitaalisen teknogian, keinoälyn,ja robottien mahdollisuuksilla ei rajoja

16 Miksi ekonomistien teknologisen kehityksen ennusteet ovat epäonnistuneet? Teknologinen työttömyys, Keynes 1930). I do not see that new industries can employ everybody who wants a job, Leontief 1952). Miksi nyt olisi toisin? (1) Jatkuvasti töitä on korvattu koneilla, mutta samalla on myös luotu uusia töitä (2) Uudet työmahdollisuudet ovat syntyneet tehtäviin missä ihmisillä on etu suhteessa koneisiin.

17 Tulevaisuudessa(kin) tulemme näkemään kilpajuoksua näiden kahden teknologisen muutosvoiman kesken. Automaatio koneiden puolella, ja uusien monimutkaisempien työtehtävien luonti ihmisten puolella.

18 Kumpi voima voittaa kisan? Jos (1) voittaa, syntyy Keynesin kutsumaa teknologista työttömyyttä ja pääoman osuus kansantulosta kasvaa. Jos taas (2) voittaa, työn kansantulo-osuus kasvaa. Polarisoituvatko työmarkkinat? Liittykö mahdollinen polarisoituminen yrityksen tasolla siihen kuinka paljon se käyttää uutta teknologiaa, erityisesti tietokonepohjaisia teknologioita tuotannossaan? Miten polarisoituminen ilmenee yksilötasolla?

19 Automaatio ja eriarvoisuus Meade (1964):tuotannon automaatio väistämättä kasvattaisi pääoman tuottoa ja leikkaisi palkkoja. Ilman radikaalia talouden reformia työntekijöiden tilanne tulisi ratkaisevasti heikkenemään. Meaden kirja on kuitenkin perimmiltään optimistinen. Hänellä oli joukko ideoita, miten vältettäisiin Brave New Capitalists Paradise. Yksi idea oli, property-owning democracy,eli omistuksen demokratisointi. Tällöin kaikki yhteiskunnan ryhmät tulisivat myös osallisiksi pääomatuloista Fiskaalinen uudelleenjako ei riitä.on puututtava myös markkinatulojen muodostukseen. Rawls (2001) pohti edelleen Meaden ideaa; propertyowning democracy

20 Teknologian suuntaaminen Teknologista kehitystä ei pidä syyllistää eriarvoisuuden kasvusta (Atkinson 2015). Sitä vastoin politiikan pitää huolehtia teknologisen kehityksen suunnasta ja suosia niitä innovaatioita, jotka parantavat ihmisten työllistettävyyttä ja painottavat inhimillistä tekijää palveluiden tarjonnassa. Pelkkä työvoiman korvaaminen koneilla ei aina ole suotavaa laajemmasta, yleisen edun näkökulmasta. Meaden tavoin Atkinsonin mielestä viimeaikainen tuloerojen kasvu on ollut (ainakin Britanniassa) niin suurta, ettei kehityksenkorjaamiseen riitä pelkkä vero- ja tulonsiirtopolitiikan välineiden käyttö.

21 Meaden tavoin Piketty (vahvaa liberaalin yhteiskunta-ajattelun perinnettä seuraten) osana verojärjestelmän kokonaisuutta kannattaa varallisuuden ja perityn varallisuuden verotusta varallisuuden demokratisoinnin ohella Meade raportti (1978) ja Mirrlees Review(2011). Tunnettu libertaari J.Buchanan ehdotti 100% perintöveroa. Perintövero jarruttaa perintöihin perustuvan (patrimoniaalisen) yhteiskunnan syntyä

22 Pääoman (varallisuuden) verotus Jarruttaa kapitalismin luonnollista tendenssiä kasvattaa taloudellisia eroja. Globaali pääoman (varallisuuden) progressiivinen verotus painaa varallisuuden tuoton, r:n, kansantulon kasvun, g:n alapuolelle. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvassa progressiivisessa varallisuusverossa tärkeintä ei olisi veron tuotto vaan pääoman keskittymisen hillintä, tiedonsaanti varallisuudesta ja yhteiskunnan avoimuus ja läpinäkyvyys

23 Atkinson: kansalaisperintö Valtio tarjoaisi (tiettyyn ylärajaan asti) säästöobligaatioita, joille taataan positiivinen reaalituotto. Aikuisiän kynnyksellä kaikille annetaan pääomaa kansalaisperintönä. Tämä rahoitetaan (korvamerkitysti) perintöverotuksella ja olisi kooltaan tuntuva. Käyttötarkoituksia olisi säänneltävä sallien investoinnit asuntoon, koulutukseen, ammattiin ja omaan yritykseen. Lisäksi julkisen sektorin pääomanosuutta kansallisuusvarallisuudesta olisi kasvatettava erillisen rahaston avulla.

24 Politiikalla merkitystä Marx että Kuznets uskoivat että eriarvoisuuden kehitys seuraa jotakin determinististä mekanismia. Olivat väärässä. On vahvoja voimia, jotka vuoroin kärjistävät tai vähentävät taloudellisia eroja. Yhteiskunnan valitsemat instituutiot ja politiikka määräävät, mitkä voimat hallitsevat kehitystä.