KASVATUS- JA OPETUSTOIMI Lyhyt sanallinen analyysi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta tähän Toiminnassa on keskitytty lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen sekä kansallisen lainsäädännön ja normien edellyttämään uudistamiseen. Varhaiskasvatuslaki sekä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteet uudistuivat olennaisesti 1.8.2016 lukien. Kaupunginvaltuusto päätti ottaa käyttöön varhaiskasvatuslain mahdollistaman subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen 20 viikkotuntiin. Laajempana varhaiskasvatusta päätettiin järjestää vain, jos se on tarpeen huoltajien työssäkäynnin, opiskelun, yritystoiminnan tai vastaavan toiminnan takia. Lisäksi lapsella on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. Lapsen edun arviointia varten kehitettiin Eksoten kanssa yhteinen toimintamalli, jossa yhdessä perheen kanssa moniammatillisesti arvioidaan tuen määrän ja laadun tarvetta. Kaupunginvaltuusto linjasi, että varhaiskasvatuslain mahdollistamaa henkilöstömitoituksen tiukennusta ei oteta käyttöön muualla kuin vuorohoidossa. Kaupunginvaltuusto joutui tekemään talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2017-2018. Keskeisiä toimenpiteitä talouden tasapainottamisessa ovat varhaiskasvatusoikeuden edellä kuvattu rajaaminen sekä päiväkotien käytön tehostaminen. Päiväkotien käytön tehostaminen aloitettiin jo 1.8.2016 lukien ja lapsiryhmiin sijoitettiin enemmän lapsia kuin niissä on paikkoja. Koska huomattavalla osalla lapsista on kokoaikaista lyhyempi hoitoaika ja lapsilla on sairaus- ja muita poissaoloja, päivittäin ei kuitenkaan ole ollut läsnä niin paljon lapsia kuin heitä on sijoitettuina ryhmään. Toteutunut suhdeluku on osa-aikaisen hoidon ja poissaolojen vuoksi ollut toimintakaudella 2015-2016 keskimäärin 1:4,7. Tämän mukaan laskettu käyttöaste on ollut 67 %. Syksyllä suhdeluku on ollut keskimäärin 1:5,1. Lain mahdollistama suhdeluku on 1:8, mutta tehostamisvaatimuksen täyttämiseksi tavoitteena on suhdeluku 1:5,7, jolloin käyttöaste olisi noin 81 %. Varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrä on noussut vuoden 2016 aikana; alkuvuonna nousua oli vajaa 2 % ja loppuvuonna kasvua oli noin 3 % edelliseen vuoteen nähden. Vuoden aikana valmistui varhaiskasvatuksen kotisivulle palveluohjauskäsikirja, joka yhtenäistää toimintatapoja ja varmistaa systemaattisen, tasalaatuinen sekä asiakkaiden tarpeet huomioon ottavan varhaiskasvatuspalveluihin ohjauksen. Syksyllä aloitettiin avoin Voisalmessa kokeiluluontoisesti kerhotoimintaa, joka tarjoaa vaihtoehdon niille perheille, joissa joko molemmat tai toinen vanhemmista on kotona. Avoimien päiväkotien ja niiden avoin leikkitoiminta jatkui entiseen tapaan kolmessa toimipisteessä. Varhaiskasvatusmaksuja koskeva lainsäädäntöuudistus ei tullut voimaan vuoden aikana. Keväällä 2016 Lappeenrannan varhaiskasvatus sai 21 000 euron avustuksen HALUISIN JUOSTA ISOSTI JA KOVAA liikuntahankkeelle, jonka tavoitteena on mm. liikunnallisen elämäntavan edistäminen, liikuntasuositusten mukainen liikunta myös vanhempien kanssa ja toiminnallisen oppimisen lisääminen. Kaikki kunnalliset päiväkodit ovat mukana Ilo kasvaa liikkuen hyvinvointiohjelmassa (Valo ry). Kesällä toteutettiin varhaiskasvatuksen yksiköissä liikuntapajatoimintaa yhdessä paikallisten palloseurojen kanssa. Syksyllä käynnistyi Vasureivaus hanke, johon Opetushallitus myönsi 61 000 euron avustuksen. Hankkeessa keskitytään voimavara- ja ratkaisukeskeiseen toimintakulttuurin ja oppimisympäristön kehittämiseen. Kehittämisen keskiössä ovat lapsia ja vanhempia osallistava toiminnan suunnittelu, havainnointi, dokumentointi ja toiminnan arviointi sekä pedagogisten työtapojen ja oppimisympäristöjen kehittäminen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Yliopisto tuottaa kaksi koulutuskokonaisuutta, joista toinen tähtää pedagogisen muutoksen johtamiseen ja toinen tavoitteelliseen suunnitteluun ja se arviointiin. Suunnittelu ja arviointi sisältävät havainnoinnin ja dokumentoinnin. Lisäksi yliopisto tarjoaa asiantuntija-apua kehittämistoiminnan arviointiin. Kaikkien perusopetuksen koulujen opetussuunnitelmat uudistettiin 1.8.2016 lukien uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti mielekkään oppimisen ja kestävän tulevaisuuden suuntaan. Uudistus on merkittävä ja sitä edelsi laaja henkilöstön täydennyskoulutus. Opetussuunnitelmien valmistelussa osallistettiin myös oppilaita ja
huoltajia. Huoltajia varten laadittiin perusopetuksen kotisivuille Pureudu perusopetukseen opas, jossa esitellään miten uusi opetussuunnitelma muuttaa koulunkäyntiä. Perusopetuksessa on lukuisia kehittämishankkeita, joihin on saatu ulkopuolista rahoitusta esim. kerhotoiminnan kehittäminen, liikkuva koulu, koko Suomi koodaa, koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen, koulun toimintakulttuurin kehittäminen sekä joitakin henkilöstön täydennyskoulutukseen liittyviä hankkeita. Lukioiden opetussuunnitelmat uudistettiin myös 1.8.2016 lukien. Lukioiden opetussuunnitelmauudistus ei ollut niin olennainen kuin perusopetuksen uudistus, mutta pedagogiikka ja toimintakulttuuri muuttuvat myös lukioissa. Lukiokoulutuksen kotisivuilla oleva Lukio-opas uudistettiin. Syksyllä järjestettiin ensimmäiset ylioppilaskirjoitukset, joissa koe suoritettiin muutamassa aineessa digitaalisessa muodossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi selvitystä Imatran ja Lappeenrannan yhteisen Etelä-Karjalan IB-lukion toiminnan järjestämisestä. Kesällä kaupunki jätti IBopetusta koskeva täydentävän järjestämislupahakemuksen, johon ei ole vielä saatu päätöstä. Molemmat lukiot osallistuvat Opetushallituksen lukioiden kehittämisverkoston toimintaan sekä innovatiivisten oppimisympäristöjen edistämishankkeeseen. Uudet opetussuunnitelmat ja niiden täytäntöönpano ovat edistäneet toimialan tavoitetta eli yhteisen, myönteisen, lappeenrantalaisen kasvu- ja oppimiskokemusten jatkumon aikaansaamista lapsille ja nuorille sekä ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin omaksumista. Länsialueen palveluverkkoratkaisut tehtiin kahdessa osassa; kesäkuussa ratkaistiin päiväkotien, 1-6 vuosiluokkien, kirjaston ja nuorisotilojen sijoittuminen; marraskuussa päätettiin vuosiluokkien 7 9 sijoittumisesta. Ratkaisun myötä käynnistyi Sammonlahden nykyisen koulun yhteyteen rakennettavan Sammontalo-työnimellä kulkevan laajennuksen suunnittelu. Myllymäen päiväkoti ja alkuopetuksen uudet tilat valmistuivat Myllymäen koulun yhteyteen ja otettiin käyttöön 1.8.2016. Joutsenon vastaanottokeskuksessa on ollut turvapaikkaa hakevia lapsiperheitä. Kouluikäisille lapsille on järjestetty perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä esiopetusta. Oppilasmäärä on vaihdellut runsaasti vuoden aikana. VARHAISKASVATUS Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Kaikille lapsille voidaan tarjota päivähoitopaikka määräajassa ja ainakin 95%:lle perheistä kohtuullisesti saavutettavissa olevasta paikasta kysynnän muutoksista huolimatta Laaditaan asiakkaille ja henkilöstölle palveluohjauksen käsikirja ohjaamaan varhaiskasvatuksen palvelujen järjestämistä ja palvelujen piirin hakeutumista. Palveluohjauskäsikirja hyväksyttiin 13.6.2016 42 (kola). Varhaiskasvatuksen aloittamisen myöhentämisestä jouduttiin neuvottelemaan 60 perheen kanssa (5,4 % perheistä). Kahdelle prosentille perheistä jouduttiin varhaiskasvatuspaikka osoittamaan perheen kannalta huonosti saavutettavasta paikasta. Henkilöstölle tehdyn työhyvinvointikyselyn tulokset ovat keskimäärin entiset tai aiempaa paremmat Järjestetään täydennyskoulutusta uudistuvan varhaiskasvatuslain täytäntöönpanon tueksi. Syksyn aikana on järjestetty 13 kestoltaan 1-2 päivän koulutusta sekä kolme prosessikoulutusta. Henkilöstölle tehdyn työtyytyväisyys kyselyn tulokset ovat hieman parantuneet (+0,01) vaikka varhaiskasvatukseen tiedettiin jo keväällä kohdistuvan muutospaineita.
Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Monikulttuuristen lasten kielen kehittäminen Hankkeen aikana kehitetyt toimenpiteet ovat käytössä. Hankkeen aikana kehitetyt toimenpiteet ovat käytössä. Henkilöstön osaamisen kehittäminen kasvatusyhteistyössä Kasvatuskumppanuuskoulutuksia järjestetään suunnitelman mukaisesti. Kasvatuskumppanuuskoulutuksia järjestetään suunnitelman mukaisesti.
PERUSOPETUS Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Kaikki suorittavat peruskoulun oppivelvollisuusiän aikana ja 99 % heistä hakee oppivelvollisuutensa suoritettuaan välittömästi jatkoopintopaikkaa Järjestetään laadukasta ohjausta, perusopetusta ja tukea tarvitseville komiportaista tukea sekä ohjataan oppilas tarvittaessa oppilashuollon palveluiden piiriin. Oppilaille järjestettiin laadukasta perusopetusta, kolmiportaista tukea ja ohjausta. Oppilaiden kokema kouluhyvinvointi on vertailuaineistoa parempi. Päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo on vertailukaupunkien keskiarvoa parempi. Jatketaan koulun toiminnan kehittämistä pedagogiikan ja toimintakulttuurin osalta. Kehitetään fyysisiä oppimisympäristöjä. Järjestetään laadukasta perusopetusta ja tukea tarvitseville kolmiportaista tukea sekä ohjataan oppilas tarvittaessa oppilashuollon palveluiden piiriin. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön syksyllä 2016. Koulut ovat kehittäneet toimintaa pedagogiikan ja toimintakulttuurin osalta. Osassa vanhoja kouluja on toteutettu oppimisympäristöjen kehitysprojekteja sekä piha-alueella että sisätiloissa. Koulut järjestivät opetussuunnitelman mukaista opetusta ja perusopetuslain mukaista kolmiportaista tukea. Oppilaita ohjattiin tarpeen mukaan oppilashuollon palveluiden piiriin lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Opettajat kannustavat oppilaita onnistumaan ja menestymään koulussa. Vanhemmat kannustavat lapsiaan onnistumaan ja menestymään koulussa. Koulut lisäävät oppilaiden liikkumismahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. Opettajat rohkaisevat oppilaita ilmaisemaan mielipiteitään Kiinnitetään erityistä huomiota myönteisen palautteen antamiseen. Seurataan Wilman kautta annetun myönteisen palautteen määrää. Perehdytetään huoltajat myönteisen palautteen antamisen vaikuttavuuteen. Vakiinnutetaan Liikkuva kouluhankkeen aikana kehitetyt toimintamallit osaksi koulujen arkea. Kiinnitetään opetussuunnitelman valmistelussa erityistä huomiota oppilaiden osallisuutta edistäviin toimenpiteisiin. Kouluissa kiinnitettiin erityistä huomiota myönteisen palautteen antamiseen. Wilmaa uudistettiin siten, että myös se ohjaa myönteisen palautteen antamiseen. Wilmasta on saatavilla yhteenveto sitä kautta annetun myönteisen palautteen määrästä. Koulut perehdyttivät huoltajia opetussuunnitelman käyttöönoton yhteydessä siihen, mikä merkitys lapsen oppimiselle, kasvulle ja kehitykselle on pienistäkin onnistumisista annetulla palautteella. Koulut kirjasivat vuosisuunnitelmiin toimenpiteet, joilla edistävät oppilaiden fyysistä aktiivisuutta. Lappeenrannan kaupunki sai edelleen valtionavustusta Liikkuva koulu-toiminnan vakiinnuttamiseen ja toiminnan edelleen kehittämiseen. Koulut huomioivat oppilaiden osallisuuden edistämiseen liittyvät toimintatavat uudessa opetussuunnitelmassa. Opettajille
Opettajat ja rehtorit rohkaisevat huoltajia ilmaisemaan mielipiteensä. Opetussuunnitelman valmistelun yhteydessä kehitetään erityisesti osallistavaa pedagogiikkaa, jota tukee Itä-Suomen yliopiston asiantuntijoiden toteuttama DOPkoulutus. Kiinnitetään erityistä huomiota huoltajien osallisuutta edistäviin toimenpiteisiin. Tämä toteutetaan ensisijaisesti opetussuunnitelmien valmistelun yhteydessä. järjestettiin koulutusta esimerkiksi DOP-pedagogiikkaan, jossa oppilaat suunnittelevat itse ilmiöpohjaisen tutkimusprojektin. DOP-projektien toteuttamista ohjaa tutkimukseen perustuva malli projektin eri vaiheista. Huoltajilla oli keskeinen rooli uusien opetussuunnitelmien valmistelussa ja käyttöönotossa. Kaikille huoltajille valmisteltiin opas, josta he saivat perustiedot uudesta opetussuunnitelmasta.
LUKIOKOULUTUS Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat koko maan keskimääräistä tasoa tai paremmat Lukioiden hyvinvointiprofiilin tulokset (olosuhteet, sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttaminen) säilyvät tai paranevat Vahvistetaan opiskelijoiden korkeakouluvalmiuksia lisäämällä opiskelijoiden vastuuta ja opiskelijakeskeisiä työtapoja. Uudistetaan opetussuunnitelma ja järjestetään opettajille täydennyskoulutusta. Kehitetään kurssien aikaista arviointia oppimista tukevaksi ja opiskelijaa ohjaavaksi. Laaditaan kurssitarjotin monipuoliseksi. Ylläpidetään kannustavaa toimintakulttuuria. Osallistetaan opiskelijoita ja otetaan huomioon heidän palaute. Opetussuunnitelmat on uudistettu perusteiden mukaisiksi. Henkilöstö on osallistunut täydennyskoulutukseen. Arviointijärjestelmää on kehitetty uuden opetussuunnitelman mukaiseksi, kehitystyö ja uuden järjestelmän käyttöönotto jatkuu. Ylioppilaskirjoitusten tulokset olivat paremmat kuin maan keskiarvo, kevään tulosten suhdeluku 1,01 ja syksyn 1,06. Koko vuoden painotettu suhdeluku on 1,02. Hyvinvointiprofiilin tulokset ovat hieman heikommat kuin edellisenä vuonna, mutta kuitenkin paremmat kuin edeltävinä vuosina. Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Ilmiöpohjaiseen pedagogiikkaan liittyvien kurssikokonaisuuksien tarjonta Opinto-ohjausta ja erityistä tukea on tarjolla riittävästi Lukiolaisilla on mahdollisuus vaikuttaa lukion toimintakulttuuriin Tarjotaan kurssitarjottimella kiinnostavia ilmiöpohjaisia kursseja ja markkinoidaan niitä opiskelijoille. Suunnitellaan ja toteutetaan uuden opetussuunnitelman mukaisia teemaopintoja. Huolehditaan, että opinto-ohjausta ja erityistä tukea on tarjolla 4 opinto-ohjaajan ja 2 erityisopettajan työpanoksen verran. Myös ryhmäohjaajat ja aineenopettajat osallistuvat ohjaukseen ja tukeen. Lukiot käyvät vuoropuhelua opiskelijakunnan kanssa sekä luovat opiskelijoille tilaisuuksia vaikuttaa lukion toimintatapaan mm. kurssi- ja lukuvuosipalautteella. Opiskelijat osallistuvat lukuvuoden toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Ilmiöpohjaisia kursseja on tarjottu ja toteutunut keväällä 5 erilaista kurssia ja syksyllä myös 5. Teemaopintoja ei vielä toteudu kuluvan lukuvuoden aikana. Opinto-ohjausta ja erityisopettajan työpanosta on ollut tarjolla tavoitteen mukaisesti. Opiskelijoista 81 % koki, että saa ohjausta tarvittaessa ja 59 % koki, että saa erityistä tukea tarvittaessa. Vain 4 % koki puutteita erityisopetuksen saatavuudessa. Opiskelijoista 69 % koki, että opiskelijoiden mielipiteet otetaan huomioon oppilaitoksen kehittämisessä.
390TA Toimialan yhteiset Toimintatuotot 193 827 0 155 179 155 179 Toimintakulut -1 674 906-1 736 544-1 598 946 137 598 Toimintakate -1 481 079-1 736 544-1 443 767 292 777 394TA Avustukset Toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut -182 278-183 000-183 909-909 Toimintakate -182 278-183 000-183 909-909 400TA Varhaiskasvatus Toimintatuotot 4 691 561 4 780 000 4 818 104 38 104 Toimintakulut -39 596 404-41 321 106-39 948 949 1 372 157 Toimintakate -34 904 843-36 541 106-35 130 845 1 410 261 445TA Perusopetus Toimintatuotot 1 881 848 520 000 1 935 716 1 415 716 Toimintakulut -52 516 878-52 480 360-53 900 990-1 420 630 Toimintakate -50 635 030-51 960 360-51 965 274-4 914 495TA Lukiokoulutus Toimintatuotot 992 573 750 000 895 238 145 238 Toimintakulut -9 409 642-9 488 990-9 550 737-61 747 Toimintakate -8 417 069-8 738 990-8 655 499 83 491 400TO KASVATUS- JA OPETUSTOIMI YHTEENSÄ Toimintatuotot 7 759 809 6 050 000 7 804 237 1 754 237 Toimintakulut -103 380 108-105 210 000-105 183 531 26 469 Toimintakate -95 620 299-99 160 000-97 379 294 1 780 706 350TO KOTIKUNTAKORVAUKSET Toimintatuotot 559 236 563 000 537 060-25 940 Toimintakulut -2 793 228-3 140 000-2 892 768 247 232 Toimintakate -2 233 992-2 577 000-2 355 708 221 292