S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE Kaavaselostus KVALT pp.kk.201v xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P181-P18152
Kaavaselostus Savolainen Lilian SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaava... 2 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.3 Kulttuuriympäristö... 10 3.1.4 Liikenne... 10 3.1.5 Maanomistus... 10 3.1.6 Ympäristöhäiriöt... 10 3.1.7 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset... 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 14 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet... 14 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 14 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 14 4.3.1 Osalliset... 14 4.3.2 Vireilletulo... 14 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 14 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 15 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 5.1 Kaavan rakenne... 16 5.1.1 Mitoitus... 16 5.1.2 Palvelut... 16 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 16 5.3 Aluevaraukset... 16 5.3.1 Korttelialueet... 16 5.3.2 Muut alueet... 17 5.3.3 Kulttuuri- ja luonnonympäristö... 18 5.3.4 Kunnallistekniikka... 18 5.4 Kaavan vaikutukset... 18 5.4.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin... 18 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen... 19
Kaavaselostus Savolainen Lilian 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 19 5.4.4 Yhdyskuntavaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset... 19 5.4.5 Taloudelliset vaikutukset... 19 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 20 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 20 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 20 6.3 Toteutuksen seuranta... 20 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ajantasa-asemakaava Asemakaavan seurantalomake Luonnosvaiheen lausunnot ja vastine Ehdotusvaiheen lausunnot ja vastine (liitetään myöhemmin) Kaavakartta ja merkinnät
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (20) TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 30.4.2013 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9-18, 43, 44, 89, puisto-, lähivirkistys-, urheilu-, maa- ja metsätalous- sekä katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 9-18, 43, 44, 89, puisto-, lähivirkistys-, urheilu-, maa- ja metsätalous- sekä katualueet. Suunnittelualue sijaitsee hautausmaan koillispuolella. Pohjoispuolella alue rajoittuu Kulajoen rantaan, itäpuolella Ruokosen järveen, länsipuolella Jokitieheen. Alueiden sijainti näkyy seuraavassa kuvassa. Kuva 1: Suunnittelualue (punainen kolmenpisteen katkoviiva) maastokartalle rajattuina.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (20) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunta on laittanut asemakaavaprosessin liikkeelle ajantasaistaakseen asemakaavaa sekä samalla kaava siirretään uudelle pohjakartalle. Kaavatoimikunta hyväksyi konsulttisopimuksen FCG:n kanssa 6.2.2012. Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä 1.7.- 16.8.2013 välisen ajan. TÄYTETÄÄN PROSESSIN EDETEESSÄ Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.20vv välisen ajan. 2.2 Asemakaava Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 20,08 ha. Asemakaavalla ei ole muutettu nykyistä taajamarakennetta. Kaavamuutos koskee seuraavia alueita: - Ruohorannantien ja Ylätien väliset korttelit 17 ja 15: - Rakentamattomien rakennuspaikkojen ohjeellinen tonttijako tarkistettu ja rakennuspaikkoja on suurennettu sekä kadun rajaukset tarkennettu. - Rakennusoikeudet ja kerrosluvut on tarkistettu. - Pikkupuiston leikkialueen rajat on tarkistettu ja merkitty osaalueena. - Korttelien 17 ja 15 väli on muutettu katualueesta jalankululle ja polkupyöräilylle tarkoitetuksi kaduksi, jolla tontille/rakennuspaikalle ajo on sallittu. - Jokitien ja Ylätien risteys - Rakentamattomalle tontille on osoitettu lähivirkistysalue VL. - Leppäniementie / kortteli 11 ja 12 - Korttelissa 11 uuden tonttijaon mukaiselle rakennuspaikalle 4 on osoitettu ajoyhteys tontille 5. - Ranta-alueella olevat tontit on muutettu rantarakennuspaikoiksi. - Kalliotie / kortteli 12 - Ranta-alueella olevat tontit on muutettu rantarakennuspaikoiksi - Tila 14:179 on muutettu osin lähivirkistysalueeksi ja osin katualueeksi - Välitie / korttelit 13 ja 14 - Alueelle ei ole tehty muutoksia. - Ruohorannantie /korttelit 9 ja 10
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (20) - Rakentamattomien rakennuspaikkojen ohjeellinen tonttijako tarkistettu ja rakennuspaikkojen koot on suurennettu sekä kadun rajat tarkennettu. - Korttelit on yhdistetty yhdeksi kortteliksi numero 9. - Rakennusoikeudet ja kerrosluvut on tarkistettu. - Kulajoen rannan alue - Tilalle 14:305 (nykyinen M-alue) on osoitettu erillispientalojen korttelialue numero 10 (kuva 2). - Rakennusoikeudet ja kerrosluvut on tarkistettu. Kuva 2: Kulajoen rannalla sijaitseva omakotitalo (14:305). - Ruokojärven rannan alue - Ruokojärven rannalle on osoitettu rantatontteja nykyisen rakennettuun tilanteen mukaisesti (kuva 3). - Rakennusoikeudet ja kerrosluvut ovat tarkistettu.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (20) Kuva 3: Kulajoen/Ruokojärven ranta-alue. - Ylätie / korttelit 16, 18, 43 - Alueiden rakennusoikeus tarkennettu ja AR-alueen pinta-ala on suurennettu olevan rakennetun tilanteen mukaisesti. - Korttelin 18 rakentamaton rakennuspaikka 2 jaettu tasapuoleisesti naapuritontien kesken ja osa rakennuspaikasta on muutettu lähivirkistysalueeksi (VL). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voi toteuttaa kaavan astuessaan lainvoimaan. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alueen rakennuskanta on suurimmalta osin 70 luvulta. Alue on omakotitalovaltainen ja melko väljästi rakennettu ja rakennuspaikkojen välisillä alueilla on puisto ja metsäaluetta. Luonnonympäristö Suunnittelualue on lähes kokonaisuudessaan rakennettua aluetta. Laajemat rakentamattomat alueet sijoittuvat alueen pohjoisosaa, Ruohorannatien varteen sekä Ylätien ja Välitien risteykseen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (20) Alueen luonnonarvot on selvitetty Tuusniemen kirkonkylän yleiskaavan laadinnan yhteydessä. Alueeseen ei kohdistu erityisiä luontoarvoja. Tuusniemen I (0885703) pohjavesialue sijoittuu muutosalueen eteläosaan. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Alue sijoittuu taajamarakenteeseen. Koko kaava-alue on osittain rakennettua ympäristöä. Katu-alueet ovat toteutuneet. Asuinrakentaminen on eri-ikäistä. Alueella on puolitoistakerroksisia rintamamiestaloja (kuva 8, 12) sekä uudempia yksikerroksisia omakotitaloja (kuvat 10, 11). Alueella on kaksi 20- ja 30 luvulla rakennettua asuinrakennusta, 40- ja 50- luvulta rakennettuja rintamamiestaloja on 17 kappaletta. 70-luvulla alueelle on rakennettu 23 asuinrakennusta. Uudempi rakennuksia on 7 kappaletta. Rakennettu ympäristö ilmenee seuraavasta ortokuvasta (kuva 4). Kuva 4: Ortokuva vuodelta 2011. Suunnittelualue rajattuna punaisella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (20) Muutosalueen kaksi hirsistä hyvin säilyneitä 1920-luvulta pienasuinrakennusta on yleiskaavassa merkitty suojelukohteiksi (kuvat 5-7). Kuva 5: Kulajoki sr/9 (OYK KV11.10.2006 29). Kuva 6: Kulajoki sr/9 (OYK KV11.10.2006 29). 1920-luvun hirsinen 1-kerroksinen asuinrakennus. Pihapiiriin kuluu myös navetta ja aitat.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (20) Kuva 7: Montola sr/11 (OYK KV11.10.2006 29). Kesäasunto: käytössä oleva 1920-luvulla hirsinen asuinrakennus. Pihapiiriin kuuluu myös nukkuma-aitta ja puuvaja. Kuva 8: Ylätien varrella oleva vanhaa omakotitaloasutusta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (20) Kuva 9: Ylätien varrella oleva vanhaa omakotitaloasutusta. Kuva 10: Alueen uudempaa rakentamista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (20) Kuva 11: Ruohorannantien ja Jokitien risteyksessä oleva omakotilo. Kuva 12: Leppäniementien vanha ja uusi rakennuskanta (näkyy osittain kuvassa).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (20) 3.1.3 Kulttuuriympäristö 3.1.4 Liikenne 3.1.5 Maanomistus 3.1.6 Ympäristöhäiriöt Asemakaava-alueelle sijoittuvat 2 arvokasta rakennusta, jotka on kirkonkylän yleiskaavassa merkitty suojeltaviksi kohteiksi (kuvat 6-8). Kadut ovat rakennettuja. Kadut ovat osin päällystettyjä. Suunnittelualueen maanomistusolot ovat hajanaiset. Alueet suurimmilta osin ovat yksityisessä omistuksessa. Jokitien melualueen rajat (ennustetilanne) on selvitetty melulaskelman perusteella FCG Suunnittelu ja tekniikka 13.6.2012 (Kuva 13 ja 14). Kuva 13: Melukartta: yö. (Keltainen vyöhyke 45-50 db) Kuva 14: Melukartta: päivä. (Tumman vihreä 50 55 db) Suunnittelutilanne 3.1.7 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Savon maakuntakaava (kuva 15). Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 7.12.2011. Pohjois-Savon maakuntakaavassa asemakaavamuutosalue on A1 001 Taajamatoimintojen alue.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (20) Kuva 15: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta. Pohjois-Savon maakuntakaavassa suurin osa suunnittelualueesta on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi Tuusniemen keskustan kulttuuriympäristö (MA1-001). Kuva 16: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030 Taajamien kulttuuriympäristöt - liitteestä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (20) Yleiskaavat Alueilla on voimassa Tuusniemen kirkonkylän osayleiskaava, jota on Tuusniemen kunnanvaltuusto hyväksynyt 11.10.2006 29. Alue on yleiskaavassa osoitettu AP-alueeksi ja VL-alueeksi. Kaksi suojeltua rakennuskohdetta ja kaavamuutosalueen eteläpuolella on pohjavesialuetta (kuva 17). Kuva 17: Ote yleiskaavasta ja suunnittelualueen rajaus punaisella kolmenpisteenkatkoviivalla. Asemakaava Alueen voimassa oleva asemakaava ilmenee oheisesta kuvasta (kuva 18). Asemakaava on myös liitteenä. Suunnittelualue on erillispientalojen (AO) ja maa- ja metsätalousaluetta (M).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (20) Kuva 18: Ote ajantasa-asemakaavasta. Tehdyt ja tehtävät suunnitelmat - Luonnonselvitys on tehty yleiskaavan yhteydessä - Kulttuuriympäristöselvityksen päivittäminen - Jokitien kevyenliikenteen suunnitelma on tehty FCG Finnish Consulting Group 2011 - Meluselvityksen on tehty FCG Suunnittelu ja tekniikka 13.6.2012
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (20) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Kunnan tavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa nykyisen tilanteen mukaisesti. Samalla kaava siirretään uudelle pohjakartalle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus päätti ryhtyä laatimaan asemakaavan pp.kk.20vv/ xx. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Maanomistajat, asukkaat Viranomaiset Kunnan hallintokunnat - asukkaat - yritykset ja yrittäjät - maanomistajat - Pohjois-Savon ELY-keskus, Liikenne ja infrastruktuuri- sekä ympäristö ja luonnonvarat vastuualueet - Pohjois-Savon liitto - Kuopion kulttuurihistoriallinen museo - Tekninen lautakunta - Sivistyslautakunta - Sosiaalilautakunta 4.3.2 Vireilletulo Kts. edellä kohta 3.2. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osalle maanomistajille oli lähetetty kirje 24.09.2012. Ennakkokuulumisen pohjalta alustava luonnos on muutettu seuraavasti: - ajoyhteys tilasta 14:124 on muutettu toiseen paikaan - VL on poistettu tilan 14:127 alueelta, koska vanha yhteinen tie on lakannut ja tilaa ei rasita tieoikeus - ajoyhteys tilalla 14:57 on siirretty sähköjohtojen alle tilan reunalle - tilan 14:200 rajaus on muutettu ja rajattu olevan tien mukaisesti.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (20) 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä valmisteluaineisto olivat nähtävillä 1.7.-16.8.2013. Luonnoksesta saatiin 3 muistutusta, jotka koskivat Leppäniementien kääntöpaikkaa sekä korttelien 11 ja 12 välistä puistokaistaa, jotka haluttiin voimassa oleva kaavan mukaisesti merkittäväksi. Kaavaluonnosta on muutettu esitetyllä tavalla. Maanomistajan esityksestä Kumputien päässä oleva SR-merkintä on poistettu, koska rakennuksen korjauksen yhteydessä selvisi se, että rakennus on kärsinyt vesivahingosta. Tehdyn kuntoselvityksessä todettiin, että yläpohja sekä yksi seinä ovat lahonneet ja rakennus on homeessa. Rakennus ei ole enää korjauskelpoinen. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.20vv välisen ajan. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 18.2.20113. Kaavaluonnokseta saatiin neljä lausuntoa. ELY-keskus esitti lausunnossaan mm.: - Asemakaavan suhdetta yleiskaavaan on syytä kuvailla tarkemmin kaavaselostuksessa. - Korttelin 10 tontille 1 pääsyä ei ole selvitetty kaavassa. Tuusniemen kunta, tekninen lautakunta esittää lausunnossaan, että AO-1 merkintä tulee muuttaa sellaiseksi, että tontille saa rakentaa 30 k-m2:n suuruisen rantasaunarakennuksen, joka sijaitsee vähintään 15 m päässä rantaviivasta ja se on liitettävä jätevesiviemäriin. Siilinjärven ympäristöterveyspalveluilla ei ole huomautettavaa. PKS Sähkönsiirto Oy esittää merkittäväksi keskijännitemaakaapelivaraukset kaavakarttaa sekä olevat ilmajohdot muuntamoineen. Lausuntojen perusteella kaavaselostusta on tarkennettu, AO-1 määräystä on muutettu ja maakaapelit ja puistomuuntamot on osoitettu kaavassa. Kaavasta pyydetään tarpeelliset lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (20) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 20,08 ha. Kaava-alueelle on osoitettu yhteensä 25828 k-m² rakennusoikeutta. Aluetehokkuus on 0,13. Alueelle ei ole osoitettu palveluita eikä kaavassa ole osoitettu sellaista uutta maankäyttöä, joka vaatisi uusien palveluiden osoittamista. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Eri maankäyttömuotojen rajausten muutoksilla on laillistettu nykyinen tilalle. Rajausten muutokset eivät vaikuta viheryhteyksiin tai muutoinkaan muuta ympäristön laatua. Korttelialueiden ja eri maankäyttö muotojen pinta-alat ja rakennusoikeudet ilmenevät oheisesta taulukosta. Käyttötarkoitus Pinta-ala, ha Rakennusoikeus m² Tehokkuus (e) AO 11,3402 18834 0,17 AO-1 3,3919 6105 0,18 AR 0,4471 894 0,20 M 2,2747 0 0,00 Katu 1,6933 0 0,00 VL 0,3389 0 0,00 VP 0,5199 0 0,00 pp 0,0307 0 0,00 pp/t 0,0439 0 0,00 Yhteensä 20,0806 25828 0,13 5.3.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO). Olevat omakotitalot on merkitty AO-korttelialueiksi. Rakennuspaikkojen tehokkuus 0,20. Rakennukset 1½-kerroksisija. AO-alueen kokonaispinta-ala on 11,34 ha ja rakennusoikeutta yhteensä 18834 k-m2. AO-alueen kokonaispinta-ala väheni 0,74 ha ja siirtyi AO-1 -alueelle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (20) Erillispientalojen korttelialue (AO-1). Rakennusalueen ulkopuolelle saa rakentaa enintään 30 k-m2 suuruisen saunarakennuksen. Saunarakennus on sijoitettava vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Jätevedet on pumpattava viemäriin. Rannalla sijaitsevat omakotitalot on osoitettu AO-1 merkinnällä. Rantaalueelle saa rakentaa I½-kerroksisia yksittäisiä asuinrakennuksia. Asuinalueiden tehokkuus ranta-alueella on 0,18. Aluetta on yhteensä osoitettu 3,39 ha. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR). Korttelin 18 rakennuspaikka 1 on AR-aluetta olemassa olevan asemakaavan ja tilanteen mukaisesti. Alueen pinta-ala kasvoi 287 m2. 5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Lähivirkistysaluetta on osoitettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti korttelin 14 ja 13 väliin. Uutta VL-aluetta on osoitettu Kalliotien päädystä rantatonttien asti ja kortteliin 17 Jokitien ja Ylätien risteykseen, kortteliin 44 etelänurkkaan ja korttelin 18 rakennuspaikkojen 3 ja 4 eteläpäätyyn. Alueen pinta-ala pieneni 0,73 ha:sta 0,39 ha:ksi. Puisto (VP) Pikkupuiston alue on osoitettu VP-alueeksi voimassa oleva kaavan mukaisesti. Alueen pinta-ala on noin 0,52 ha. Alueen pinta-alaan ei tullut muutoksia. Pikkupuistolle on osoitettu leikkialue (le) sekä ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu osa-alue olevan tilanteen mukaisesti. Katualueet Katualueiden rajat ovat tarkistettu korttelin 17 rakennuspaikkojen 9-12 kohdalla (uusi tonttinumerointi). Rajat ovat myös tarkennettu raja-aineiston mukaisesti Leppäniementien-alueella. Uutta katu-aluetta on osoitettu Leppäniementien päädystä rantatonttien asti 419 m2. Katu-alueiden kokonaispinta-ala 1,69 ha. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie (pp). Korttelien 89 ja 13 väli on jätetty pp- alueeksi voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Alueen pinta-ala on 0,03 ha. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla tontille/rakennuspaikalle ajo on sallittu (pp/t).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (20) Korttelien 17 ja 15 väli on muutettu katualueesta pp/t-alueeksi. Alueen pintaala on 0,04 ha. Maa- ja metsätalousalue (M) Kulajoen rannan alueelle on jätetty noin 2,27 ha M-aluetta. Alueen pinta-ala pieneni noin 2,56 ha. 5.3.3 Kulttuuri- ja luonnonympäristö km MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIYMPÄRISTÖ. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava kulttuuriympäristön vaaliminen, kulttuuriarvojen turvaaminen ja ominais-piirteiden säilyttäminen. Maakuntakaavan mukainen Tuusniemen keskusta kulttuuriympäristö on osoitettu km-merkinnällä. Alue käsittää suurimman osan kaava-alueesta. Muutosalueen yksi hirsinen hyvin säilynyt pienasuinrakennus 1920-luvulta on asemakaavassa merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr-2) (kuvat 5-6). Merkinnän selitys on seuraava: Suojeltava rakennus (sr-2). Kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvan kannalta arvokas rakennus, jonka ominaispiirteet ja luonne tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. 5.3.4 Kunnallistekniikka Korttelit 14 ja 44 sijoittuvat Tuusniemen I (0885703) vedenhankinnaltaan tärkeälle pohjavesialueelle (pv-1). Muita paikallisesti arvokkaita rakennuksia alueella ei ole ja alueen kattava km-varaus turvaa riittävästi rakennettuun ympäristöön kohdistuvat arvot. Alue on vesi- ja viemäriverkostoon piirissä. Alueella olevat 20 kv sähkölinjat on osoitettu kaavassa. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Asemakaavalla edistetään yhdyskuntarakenteen eheyttämistä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (20) Asutusten määrä on vähennetty nykyisen asemakaavan mitoituksesta. Asutus on osoitettu siten, että se ei sijoitu tulvariskialueelle. Myöskään sade- ja sulamisvedet eivät tule tuottamaan ongelmia sadevesiviemäröinnin sekä osin laajojen uusien tonttien ansiosta. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaava ei vaaranna kulttuuri- tai luonnonarvojen olemassa oloa, koska kaava toteaa oleva tilannetta ja arvokkaimmat rakennuskohteet on huomioitu kaavassa omilla merkinnöillä. 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuleva vähäinen rakentaminen tapahtuu rakennetun alueen sisällä täydentäen olevaa rakennetta ja käyttää hyväkseen olevia yhteyksiä ja kunnallistekniikkaa. Kaavamuutos ei edellytä olevien rakennusten välitöntä purkamista tai olevan tieverkon muutoksia. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta myöskään liikenneturvallisuuteen. Asemakaava on Kirkonkylän yleiskaavan tavoitteiden ja periaatteiden mukainen. Pienet poikkeukset ovat Kulajoen rannalla, missä olevat rakennuspaikka on osoitettu AO-alueeksi. Yleiskaavassa alue on osoitettu osin lähivirkistysalueeksi. Asemakaavassa viheralue on hiukan eripaikassa ja hiukan pienempi. Kulajokeen rajoittuva VL-alue hiukan suurempi kuin yleiskaavassa ja Korttelin 10 rakennuspaikka on rajattu hiukan toisin yleiskaavassa. Toinen yleiskaavan SR-kohde on poistettu kaavasta, koska se rakennus on korjauksen yhteydessä todettu homeiseksi ja lahonneeksi. 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueelta ei ole tavattu uhanalaisia tai harvinaisia kasveja tai eläimiä. Rakentaminen ei syrjäytä luonnontilaisen kaltaisia alueita. Rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta luonnon oloihin, eikä kaava heikennä luonnon monimuotoisuutta. Kaavalla ei ole otettu uusia alueita rakentamisen piiriin verrattuna olevaan kaavaa. 5.4.4 Yhdyskuntavaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset 5.4.5 Taloudelliset vaikutukset Tuusniemen kunnan tavoitteena on kehittää kirkonkylästä viihtyisä asumiskokonaisuus kuntalaisille. Kaavalla ei ole vaikutusta alueen ihmisten toimeentuloon. Asuinympäristönlaatu ei heikkene, koska olevaa tilannetta ei oleellisesti kaavalla muuteta. Jokitien varrella kortteliin 9 (osa) ja 17 (osa) on osoitettu asuinpientalojen korttelialue (AP). Liikenteen melusta ei ole haittaa uudelle asutukselle. Taloudelliset vaikutukset ovat pienet, koska alue on jo pääsääntöisesti toteutettu. Kalliotien loppupään rakentamisesta tulee kustannuksia kunnalle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (20) 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista ohjaavat asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Alueen toteutusta ohjataan normaalin rakennuslupakäytännön avulla. Kuopiossa 14. päivänä marraskuuta 2013. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Timo Leskinen aluepäällikkö, DI