LIIKKUMIS- KULTTUURIN MUUTOSDRAIVERIT
SISÄLTÖ 1. Liikkumisen tulevaisuus 2. Liikkumisen muutosdraiverit
1 Liikkumisen tulevaisuus
Autojen määrä vähenee radikaalisti Itseajavien autojen yhteiskäytön ja sujuvan joukkoliikenteen yhdistelmällä on mahdollista vähentää autojen määrä kymmenesosaan nykyisestä. ruuhkat vähenevät päästöt vähenevät onnettomuuden vähenevät taloudellisuus paranee OECD (2016). Urban Mobility System Upgrade. How shared self-driving cars could change city traffic. Paris: International Transport Forum PriceWaterhouseCoopers (2013). Look Mom, No Hands! Forging into a brave new (driverless) world. Corwin. S., Vitale, J., Kelly, E. ja Elizabeth, C. (2015). The future of mobility. How transportation technology and social trends are creating a new business ecosystem. New York: Deloitte University Press. Corwin, S., Jameson, N., Pankratz, D. ja Willigmann, P. (2016). The future of mobility: What s next? Tomorrow s mobility ecosystem and how to succeed in it. New York: Deloitte University Press.
Muodostuu ihmisten ja tavaroiden liikkumista yhdistävä joustava palvelu a) Raideliikenne runkona. Suurten massojen liikkumisen turvaaminen. b) Bussiliikenne mukautuu joustavasti todellisen tarpeen mukaan. c) Jaetut, itseajavat kulkuneuvot vastaavat busseja yksilöllisemmästä liikkumisesta d) Pyöräily ja jalankulku lisääntyy voimakkaasti alle 5 km:n matkoilla.
Haasteena käyttäytymisen muutos Hisseissä ei enää ole henkilökuntaa, mutta olisitko valmis jättämään lapsesi autonomisen ajoneuvon kyytiin?
2 Liikkumisen muutosdraiverit
Kestävä kehitys draiveri #1
Ihmisen toiminta kuormittaa maapallon luonnollisia toimintoja niin paljon, ettei planeetan ekosysteemeiden kestävyyttä voida enää taata tuleville sukupolville. Millennium Ecosystem Assessment (2005). Living beyond our means: natural assets and human wellbeing. Statement from the Board. Luettavissa: www.maweb.org/documents/document.429.aspx.pdf
86% nuorista samaa tai täysin samaa mieltä Tulevat sukupolvet joutuvat kärsimään, mikäli nykyinen ympäristön tuhoaminen jatkuu. Salonen, A. & Konkka, J. (tulossa). Kun tyytyväisyys ratkaisee. Teoksessa Sami Myllyniemi (toim.) Tulevaisuus, Nuorisobarometri 2016. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta ja Nuorisotutkimusverkosto.
Henkilöautojen käyttötapojen muutos on kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä. Henkilöautojen käyttöaste on tyypillisesti alle 10 prosenttia ajasta > epätaloudellisuus Liimatainen, H., Nykänen, L., Rantala, T., Rehunen, A., Ristimäki, M., Strandell, A., Seppälä, J., Kytö, M., Puroila, S. ja Ollikainen, M. (2015). Tarve, tottumukset, tekniikka ja talous. Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä. Helsinki: Ilmastopaneelin raportti Bates, J. & Leibling, D. (2012). Spaced Out. Perspectives on parking policy. London: RAC Foundation.
draiveri #2 Terveys ja turvallisuus
Vuonna 2015 tapahtui 5 164 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta Suomessa. 266 kuollutta 6 385 loukkaantunutta Itseajavien autojen yhteiskäytön ja joukkoliikenteen yhdistelmällä liikenneonnettomuudet vähentyisivät dramaattisesti. Tilastokeskus (2016).Tieliikenneonnettomuudet 2015. Luettavissa http://tieliikenneonnettomuudet.stat.fi/tieliikenneonnettomuudet_fi.html Singh, S. (2015). Critical reasons for crashes investigated in the National Motor Vehicle Crash Causation Survey. Traffic Safety Facts Crash-Stats. Report No. DOT HS 812 115. Washington, DC: National Highway Traffic Safety Administration.
Ilmansaasteet aiheuttivat 1,37 miljoonan ihmisen ennenaikaisen kuoleman Kiinassa vuonna 2013 Liu, J., Han, Y., Tang, X., Zhu, J., & Zhu, T. (2016). Estimating adult mortality attributable to PM2.5 exposure in China with assimilated PM2.5 concentrations based on a ground monitoring network. Science of The Total Environment, 568, 1253 1262
I Kävely ja pyöräily II Joukkoliikenne ja jakaminen III Yksin omalla autolla
Muutos Espoossa 2005-2015 välisenä aikana + 70 % kävely keskusta-alueilla + 71 % Espoon keskusten välinen pyöräily + 28 % joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä Liikenne Espoossa 2015. Espoon kaupunki: Kaupunkisuunnittelukeskus. Luettavissa https://issuu.com/espoonkaupunki/docs/liikenne_espoossa_2015_kaupunkisuun
draiveri #3 Poliittinen ohjaus
Sähköautoja on nyt Suomessa noin 1000, mutta vuonna 2030 100 200 kertaa enemmän. Nylund, N., Tamminen, S., Sipilä, K., Laurikko, J., Sipilä, E., Mäkelä, K., Hannula, I., ja Honkatukia, J. (2015). Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Käyttövoimavaihtoehdot ja niiden kansantaloudelliset vaikutukset. Helsinki: VTT
Likaisesta käyttövoimasta puhtaaseen Sähköauto saastuttaa elinkaarensa aikana enemmän kuin polttomoottoriauto jos sen sähkö tuotetaan kivihiiltä polttamalla. > ilman tulta tuotetun käyttövoiman maksimointi Hawkins, t., Singh, B., Majeau-Bettez, G., Hammer Strømman, A. (2012). Comparative Environmental Life Cycle Assessment of Conventional and Electric Vehicles. Journal of Industrial Ecology. DOI: 10.1111/j.1530-9290.2012.00532.x
Osuus, joka täytyy jättää polttamatta jos halutaan, ettei ilmasto lämpene yli 2 C esiteolliseen aikaan verrattuna Kivihiili Kaasu Öljy McGlade, C., & Ekins, P. (2015). The geographical distribution of fossil fuels unused when limiting global warming to 2 C. Nature 517, 187 190.
draiveri #4 Arvojen hiljainen vallankumous
MATERIAALINEN HYVINVOINTI olen kuluttaja bruttokansantuote osakemarkkinoiden kehitys kuluttajien luottamus vaurauden maksimointi rajallinen materiaalinen kasvu AINEETON HYVINVOINTI olen ihminen arvokas ihmisyys itsensä toteuttaminen/ aikaansaaminen yhteys muihin ihmisiin tarve tulla osaksi jotakin suurempaa rajaton aineettoman pääoman lisääntyminen Salonen, A. & Rouhinen, S. (2015). Vastuullinen maailmasuhde tulevaisuuden toivoa säilyttävän kulttuurievoluution suunnannäyttäjä. Tiedepolitiikka 3(40), 7-16. Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4), 374-393. Salonen, A. & Konkka, J. (2015). An Ecosocial Approach to Well-Being: A Solution to the Wicked Problems in the Era of Anthropocene. Foro de Educación 13(19), 19-34. Salonen, A. & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 1/2015. Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2014. Suomen sosiaalipedagoginen seura, 32-62.
Omistamisen merkitys vähenee Käyttöoikeuden ja saatavuuden merkitys lisääntyy
Tukholmassa enää joka kymmenes 18 vuotta täyttävä nuori ajaa ajokortin. > Helppo ja huoleton liikkuminen on oleellisempaa kuin kulkuvälineiden omistamisen antama status. Aretun, Å. (2014). Developments in driver s licence holding among young people. Potential explanations, implications and trends Linköping: VTI rapport 824A
Kiitos! @artoosalonen artosalonen.com arto.salonen@metropolia.fi