Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

Transkriptio

1 Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 1

2 Tiiveys = pienemmät asunnot ja vähemmän yksityisautoilua = energiatehokkuutta? Periaatteessa näin, mutta Kuinka paljon tietty asumismuoto vaikuttaa asukkaiden käyttäytymiseen? Kuinka paljon asuinympäristö laajemmin vaikuttaa asukkaiden käyttäytymiseen? Asumisen ja liikkumisen kasvihuonekaasupäästöjen tai energiankulutuksen tarkastelu ei riitä antamaan kuvaa asukkaiden aiheuttamista päästöistä tai energiankulutuksesta Kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta tiiveys ei hyvä tai huono asia, se on aivan liian karkea indikaattori ollakseen käyttökelpoinen johtamisen apuväline

3 Näkökulma 1: Asumisen energiankulutus Asumismuoto vaikuttaa asukkaiden käyttäytymiseen rakennusten käyttäjinä ja tasoittaa merkittävästi teoreettisia eroja eri rakennustyyppien välillä

4 Näkökulma 2: Liikkumisen päästöt Tiiveys vähentää yksityisautoilua, mutta mitä tapahtuu kasvihuonekaasupäästöille? Entä muille liikkumismuodoille?

5 Näkökulma 2: Liikkumisen päästöt Tiiveys vähentää yksityisautoilua, mutta mitä tapahtuu kasvihuonekaasupäästöille? Entä muille liikkumismuodoille?

6 Näkökulma 3: Muun kulutuksen päästöt Asumisen energiankulutus ja liikkuminen antavat hyvin vajavaisen kuvan aiheuttamistamme kasvihuonekaasupäästöistä Tiiviimmillä alueilla omistetaan tai hallinnoidaan pienempää tilaa kuin väljemmillä, mutta kuinka paljon tilaa käytetään? Omaa asuntoa jatketaan käyttämällä kahvila- ja ravintolatiloja, baareja, harrastustiloja, leikkipaikkoja, hotelleja, kylpylöitä, pesuloita, kesämökkejä Asuinneliöt eivät välttämättä heijasta kovin hyvin todellista tilankäyttöä Jatkettu tilankäyttö tarkoittaa lähes aina myös muun kulutuksen lisääntymistä

7 Näkökulma 3: Muun kulutuksen päästöt Enemmän rahaa ja enemmän mahdollisuuksia käyttää sitä tuppaavat näkymään kulutustottumuksissa

8 Näkökulma 3: Muun kulutuksen päästöt Enemmän rahaa ja enemmän mahdollisuuksia käyttää sitä tuppaavat näkymään kulutustottumuksissa Hiilijalanjälki Helsingissä

9 Näkökulma 3: Muun kulutuksen päästöt Enemmän rahaa ja enemmän mahdollisuuksia käyttää sitä tuppaavat näkymään kulutustottumuksissa Keskimääräisen helsinkiläisen hiilijalanjälki Asumisen energiankulutuksen ja yksityisautoilun päästöt Helsingissä

10 Hiilijalanjälki Suomessa keskimäärin: 60% asumisesta ja liikkumisesta, 40% muusta kulutuksesta

11 Erot asumisen ja liikkumisen päästöissä eri aluetyypeissä Suomessa eivät lopulta ole kovin valtavia, joten erot muun kulutuksen päästöissä näkyvät nopeasti kokonaispäästöissä

12 Tulotaso vaikuttaa merkittävästi, mutta tasoitetuillakin tuloilla päädytään lähes identtisiin hiilijalanjälkiin

13 Rebound-efekti tekee hiilijohtamisesta entistä monimutkaisempaa: jos säästämme rahaa jostain, käytämme sen muualla

14 Lisäksi hyvin erilaiset perheet hakeutuvat asumaan erityyppisille asuinalueille

15 Näkökulma 4: Aikaperspektiivin huomioiminen saattaa muuttaa monia yleisesti hyväksyttyjä totuuksia Jukka Heinonen

16 Näkökulma 4: Aikaperspektiivin huomioiminen saattaa muuttaa monia yleisesti hyväksyttyjä totuuksia Jukka Heinonen

17 Näkökulma 4: Tulevaisuus ei liene lineaarinen, joten 40 vuoden päähän on syytä suunnitella varovaisilla laskelmilla

18 Lopuksi: Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet on asetettu vuosille mihin vähennykset nykytoimenpiteillä asettuvat?

19 Lopuksi: Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet on asetettu vuosille mihin vähennykset nykytoimenpiteillä asettuvat?

20 Ratkaisu: kunkin alueen erityispiirteet huomioivat matalahiilistrategiat Tiiviimmillä alueilla: Keskitetyn energiantuotannon hiili-intensiteetin alentaminen Tuplakulutuksen vähentäminen Kulutusvolyymin uudelleenkohdentaminen Matalahiiliset rakennusmateriaalit Kevyenliikenteen ja julkisen liikenteen ratkaisut Väljemmillä alueilla: Hajautetut uusiutuvan energian ratkaisut (mm. puu- ja lämpöpumppulämmitys) Matalahiiliset / hiiltä sitovat rakennusmateriaalit Vähäpäästöiset ajoneuvot Hajautetut palveluratkaisut Palvelutaso?

21 Kiitos! Muutamia lähteitä aiheesta: Heinonen, Jukka; Jalas, Mikko; Juntunen, Jouni; Ala-Mantila, Sanna; Junnila, Seppo (2013): Situated lifestyles: I. How lifestyles change along with the level of urbanization and what the greenhouse gas implications are a study of Finland, Environmental Research Letters, 8, Säynäjoki, Antti; Heinonen, Jukka; Junnila, Seppo (2012): A scenario analysis of the life cycle greenhouse gas emissions of a new residential area, Environmental Research Letters, 7 (3), Heinonen, Jukka; Säynäjoki, Antti-Juhani; Kuronen, Matti; Junnila, Seppo (2012): Are the Greenhouse Gas Implications of New Residential Developments Understood Wrongly?, Energies, 5 (8), Heinonen, Jukka; Junnila, Seppo (2011): Implications of Urban Structure on Carbon Consumption in Metropolitan Areas, Environmental Research Letters, 6,