Kuinka tukea muutos ja siirtymätilanteita? Arto O. Salonen

Transkriptio

1 Kuinka tukea muutos ja siirtymätilanteita? Arto O. Salonen

2 SISÄLLÖT 1. Ajan kuva 2. Kolme tietä tyytyväisyyteen 3. Vahvistumassa olevat arvot ja ihanteet tulevaisuuden suunnannäyttäjänä 4. Millaista osaamista siirtymien tukemisessa tarvitaan? 5. Kuinka tuetaan oman elämän tekijäksi tulemista? 6. Nuorten kanssa tehtävän työn luovuttamattomat periaatteet

3 Ajan kuva

4 Tärkeintä elämässä on pärjätä taloudellisesti mahdollisimman hyvin > materiaalinen hyvinvointi löytää elämälle merkitys ja tarkoitus > henkinen hyvinvointi Myers, D. (2000). The funds, friends, and faith of happy people. American Psychologist 55(1),

5 Hyvinvointi on kuluttamisen maksimointia? Tarpeeksi on vähän enemmän? KIIRE

6 Yltäkylläisyyden ajan suurin vihollinen on elämän tarkoituksettomuus - keskinäinen kilpailu on kiristynyt - yksilökeskeisyys on lisääntynyt - suorituskeskeisyys on vallannut alaa - ihmissuhteet ovat välineellistyneet merkityksettömyys, arvottomuus, mitättömyys

7 Mitä on edistys? Bruttokansantuote kolminkertaistui Suomessa Ihmisten kokemus elämän merkityksellisyydestä ei parantunut Bruttokansantuote nelinkertaistui Yhdysvalloissa Ihmisten kokemus elämän merkityksellisyydestä ei parantunut Vaarama, M., Moisio, P. Karvonen, S. (2010) Johdanto. Teoksessa M. Vaarama ym. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi Helsinki: THL. Diener, E. & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1 31.

8 Vaikka juoksemme nopeammin ja nopeammin meistä tuntuu, ettemme saavuta sitä, mitä tavoittelemme?

9 Palataan ihmisyyden ydinkysymyksiin Mikä tekee elämästä elämisen arvoista? Mitkä asiat antavat syyn herätä uuteen päivään?

10 Kolme tietä tyytyväisyyteen

11 Arvioi väitettä olen tyytyväinen elämääni asteikolla tyytymätön tyytyväinen

12 Masait ovat kulttuuristaan ylpeä alkuperäiskansa. He asuvat lehmänlannasta, mullasta ja ohuista puunrungoista tehdyissä asunnoissa. Heillä ei ole sähköä, hanavettä tai muita mukavuuksia käytössään, mutta paimentolaisuus on näihin päiviin saakka turvannut heidän toimeentulonsa.

13 Olen tyytyväinen elämääni (asteikko 1-7) Forbes-lehden listaamat 400 vaurainta amerikkalaista 5,8 Itä-Afrikan masait 5,7 Suomalaiset vuotiaat nuoret 5,4 Diener, E., & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), Salonen, A. & Konkka, J. (2017). Kun tyytyväisyys ratkaisee. Nuorten suhtautuminen globaaleihin haasteisiin, käsitykset ihanneyhteiskunnasta ja toiveet omasta tulevaisuudesta. Teoksessa Sami Myllyniemi (toim.) Katse tulevaisuudessa, Nuorisobarometri Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto ja Nuorisotutkimusverkosto,

14 Vahvistuvat arvot ja ihanteet tulevaisuuden suunnannäyttäjinä

15 vuotiaiden ympäristöasenteet kesällä 2016 huomiota herättäviä Salonen, A. & Konkka, J. (2017). Kun tyytyväisyys ratkaisee. Nuorten suhtautuminen globaaleihin haasteisiin, käsitykset ihanneyhteiskunnasta ja toiveet omasta tulevaisuudesta. Teoksessa Sami Myllyniemi (toim.) Katse tulevaisuudessa, Nuorisobarometri Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto ja Nuorisotutkimusverkosto,

16 Minun ei ole järkevää toimia ympäristön puolesta, jos muut eivät toimi samoin. Salonen, A. & Konkka, J. (2017). Kun tyytyväisyys ratkaisee. Nuorten suhtautuminen globaaleihin haasteisiin, käsitykset ihanneyhteiskunnasta ja toiveet omasta tulevaisuudesta. Teoksessa Sami Myllyniemi (toim.) Katse tulevaisuudessa, Nuorisobarometri Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto ja Nuorisotutkimusverkosto,

17 78,1 % vastaajista oli eri mieltä tai täysin eri mieltä

18 Olen vähentänyt kuluttamistani ympäristösyistä. Salonen, A. & Konkka, J. (2017). Kun tyytyväisyys ratkaisee. Nuorten suhtautuminen globaaleihin haasteisiin, käsitykset ihanneyhteiskunnasta ja toiveet omasta tulevaisuudesta. Teoksessa Sami Myllyniemi (toim.) Katse tulevaisuudessa, Nuorisobarometri Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto ja Nuorisotutkimusverkosto,

19 41,6 % samaa tai täysin samaa mieltä

20 Elämme murroksessa Elintaso, materialismi Elämänlaatu, jälkimaterialismi Inglehart, R. (2008). Changing Values among Western Publics from 1970 to West European Politics, 31(1-2), Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja Suomen sosiaalipedagoginen seura, Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4) Welzel, C. & Inglehart, R. (2010). Agency, Values, and Well-Being: A Human Development Model. Social Indicators Research 97(1), 3-63.

21 Vanhat ihanteet korostivat elintasoa Uudet ihanteet korostavat elämänlaatua kuluttaja aktiivinen verkottunut kansalainen bruttokansantuote arvokas ihmisyys, luonnon elinvoimaisuus ja yhteisvauraudet osakemarkkinoiden kehitys yhteiskehittelyyn ja jakamiseen perustuvat toimintatavat kuluttajien luottamus ihmisiä yhteen liittävät luottamusverkostot raha riittävyyden ja aika riittävyyden ja mahdollisuuksien mittana mahdollisuuksien mittana aineellisen vaurauden mahdollisuus liittää omaa elämää osaksi jotakin maksimointi itseä suurempaa rajallinen materiaalinen kasvu rajaton aineettoman hyvinvoinnin lisääntyminen Salonen, A. & Joutsenvirta, M. (tulossa). Mitä yltäkylläisyyden ajan jälkeen? Vauraus ja sivistys jälkimateriaalisessa yhteiskunnassa. Salonen, A. & Konkka, J. (2017). Kun tyytyväisyys ratkaisee. Nuorten suhtautuminen globaaleihin haasteisiin, käsitykset ihanneyhteiskunnasta ja toiveet omasta tulevaisuudesta. Teoksessa Sami Myllyniemi (toim.) Katse tulevaisuudessa, Nuorisobarometri Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto ja Nuorisotutkimusverkosto, Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4), Salonen, A. & Konkka, J. (2015). An Ecosocial Approach to Well-Being: A Solution to the Wicked Problems in the Era of Anthropocene. Foro de Educación 13(19), Salonen, A. & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 1/2015. Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja Suomen sosiaalipedagoginen seura,

22 Onnellisuus on onnistumista riittävyyden tarkastelussa Onnellisuus = Mitä minulla on Mitä minä haluan

23 Merkitys syntyy suhteessa Tästä minä nautin johonkin itselle arvokkaaseen merkitys arvokas tarkoitus

24 Tästä minä nautin merkitys arvokas tarkoitus flow

25 Millaista osaamista siirtymien tukemisessa tarvitaan?

26 Passiivisesta kohteesta aktiiviseksi toimijaksi Miltä tuntuu olla Potilas? Kohde, kohderyhmä? Käyttäjä? Asiakas? Kuluttaja? Hyödynsaaja? Kansalainen? Ihminen?

27 Kohtaamisosaaminen Dialogisuus kohtaava läsnäolo jaettu ymmärrys moniäänisyys vastavuoroisuus yhdessä ajatteleminen Asiakaskeskeisyys Asiantuntijakeskeisyyss minä - se MINÄ - SINÄ minä - se

28 jaettu ymmärrys, moniäänisyys, kohtaava läsnäolo Hän on pelissä liikkuva pala, joka saa muut ylittämään itsensä. Hänellä on hyvä pelinlukutaito. Hän on aina tietoinen suunnasta, muiden paikasta, liikkeistä ja hän mukauttaa oman toimintansa siihen. Kuningas Litmanen 2012, ohjaus Arto Koskinen

29 Voimauttavat kohtaamiset Timo Pajunen jaettu ymmärrys moniäänisyys kohtaava läsnäolo

30 Onko kukoistavan ihmisyhteisön idea siinä, että paras meistä on se, joka saa muut loistamaan? onnistuja on se, joka saa muut yltämään omaan parhaaseensa tavoiteltavinta on saada muut kokemaan itsensä vahvoiksi

31 Kuinka tuetaan oman elämän tekijäksi tulemista?

32 Itsearvostuksen teoria Arvokkaaksi ihmiseksi itsensä kokeminen Hyväksytyksi tuleminen Itsensä tarpeelliseksi kokeminen Covington, M. (1992). Making the grade: A self-worth perspective on motivation and school reform. New York: Cambridge University.

33 Päämääräteoria Selkeät ja sopivan haastavat tavoitteet saavat ihmisen ottamaan omaa elämää haltuun. Kannustava palaute lisää motivaatiota. Locke, E. A., Cartledge, N., & Koeppel, J. (1968). The motivational effects of knowledge of results: A goal-setting phenomenon? Psychological Bulletin, 70,

34 Odotusarvoteoria tärkeiksi koetut asiat saavat ihmisen liikkeelle hyötyjen korostaminen Wigfield, A. & Eccles, J. (2000). Expectancy-value theory of achievement motivation. Contemporary Educational Psychology 35,

35 Älykkyysteoriat Älykkyyden muuttumiseen uskominen ennustaa oman elämän tekijäksi tulemista. Dweck, C. (2002). The development of ability conceptions. In: Wigfield, A. & Eccles, J. (eds.). San Diedo: Academic Press, 5

36 Maksimoidaan sisäinen motivoituminen

37 Autetaan nuorta kokemaan haltioitumista, ilahtumista ja kukoistamista A B C Kokemus omaehtoisuudesta Kokemus pystyvyydestä Kokemus yhteenkuulumisesta Deci, E. L., Ryan, R. M., & Guay, F. (2013). Self-determination theory and actualization of human potential. Teoksessa D. McInerney, H. Marsh, R. Craven, & F. Guay (Eds.), Theory driving research: New wave perspectives on self processes and human development. Charlotte, NC: Information Age Press Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2012). Self-determination theory. Teoksessa P. A. M. Van Lange, A. W. Kruglanski, & E. T. Higgins (Eds.), Handbook of theories of social psychology: Vol. 1. Thousand Oaks, CA: Sage Deci, E. & Ryan, R. (2008). Self-Determination Theory: A Macrotheory of Human Motivation, Development, and Health. Canadian Psychology 49(3), Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2000). The 'what' and 'why' of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. Psychological Inquiry, 11, Deci, E., & Flaste, R. (1995). Why We Do What We Do. Understanding Self-Motivating. New York: Penguin. Ryan, R. M., & Deci, E. L. (2000). Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American Psychologist, 55,

38 A Kokemus omaehtoisuudesta a) Omanäköisyyden säilyttäminen b) Valinnanvapaus ja toimintavapaus c) Hallinnan tuntu

39 B Pystyvyyden kokemus a) Voimavarojen tunnistaminen b) Itseilmaisumahdollisuudet c) Kokemus aikaansaamisesta d) Mahdollisuus uppoutua sopivan haastavaan tekemiseen

40 C Kokemus yhteenkuulumisesta a) Yhteys muihin ihmisiin b) Omanäköinen tila ja paikka yhteisössä c) Vaikuttamismahdollisuudet

41 Sisäisen motivaation maksimi pystyvyys omaehtoisuus yhteenkuuluminen

42 Nuorten kanssa tehtävän työn luovuttamattomat periaatteet

43 Korostetaan vahvuuksia ja erinomaisuuksia Jokaisessa ihmisessä on heikkoutta ja vahvuutta.

44 Luodaan erinomaisuuksia esiinkutsuva ilmapiiri arvostus vs. mitättömyys rohkeus vs. pelko luovuus vs. tottumus

45 Vahvistetaan periksiantamattomasti nuoren kokemusta hänen arvokkuudestaan Työssä on onnistuttu täydellisesti jos nuori kokee itsensä entistä arvokkaammaksi ihmiseksi.

46 LOPUKSI

47 Toisen asemaan asettumisen taito on avain kaikkeen edistykseen moraalin perusta kaiken toisenlaisen lähtökohta merkityksellisyyden lähde

48 Nuoren unelmana on saada olla ylpeästi erityinen, ainutlaatuinen ja osallinen. Ihmisarvo perustuu ihmisyyteen, eikä siihen mitä ihminen on saavuttanut tai tehnyt elämänsä aikana.

49 Kiitos!