Nuorten ympäristöasenteet ja osallisuus Arto O. Salonen, KT, dos. artosalonen.

Transkriptio

1 Nuorten ympäristöasenteet ja osallisuus Arto O. Salonen, KT, dos.

2 Tärkeintä elämässä on pärjätä taloudellisesti mahdollisimman hyvin > materiaalinen hyvinvointi löytää elämälle merkitys ja tarkoitus > henkinen hyvinvointi Myers, D. (2000). The funds, friends, and faith of happy people. American Psychologist 55(1),

3 Hyvinvointi on kuluttamisen maksimointia? Tarpeeksi on vähän enemmän? KIIRE

4 Vaikka juoksemme nopeammin ja nopeammin meistä tuntuu, ettemme saavuta sitä, mitä tavoittelemme?

5 Kapea olemassaolon ihanne tyhjentää elämän merkityssisällöt?

6 kiire nyt-hetken ohieläminen voimattomuus riittämättömyys merkityksettömyys mitättömyys myötätunnottomuus välinpitämättömyys radikalisoituminen?

7 Mitä jos kaikki on kaupan?

8 Nuorisobarometri 2016 alustavia tuloksia

9 1901 nuorta, haastattelut kevät-kesä vuotiaita 588 (31,0 %) vuotiaita 658 (34,6 %) vuotiaita 654 (34,4 %) 929 vastaajaa määritteli itsensä naiseksi ja 972 mieheksi. Asuinseutu n % Helsinki-Uusimaa ,4 Etelä-Suomi ,1 Länsi-Suomi ,2 Pohjois- ja Itä-Suomi ,4 yhteensä

10 Kuinka tyytyväinen olet nykyiseen elämääsi kaiken kaikkiaan kouluarvosanaasteikolla 4-10?

11 8,4

12 Ihmisen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on tosiasia.

13 85 % nuorista oli täysin samaa tai samaa mieltä

14 ilmastonmuutos on yli 97 % varmuudella antroposeeninen eli ihmisperäinen ilmiö ihmisen osuus on noin 74 % Cook, J., Nuccitelli, D., Green, S., Richardson, M., Winkler, B., Painting, R., Way, R., Jacobs, P. ja Skuce, A. (2013) Quantifying the consensus on anthropogenic global warming in the scientific literature. Environmental Research Letters 8(2), 1-7. Huber, M. & Knutti, R. (2012) Anthropogenic and natural warming inferred from changes in Earth s energy balance. Nature Geoscience 5: Randers, J. & Gilding, P. (2010). The one degree war plan. Journal of Social Responsibility 1(1), Randers, J. (2012) A global forecast for the next forty years. Vermont: Chelsea Green Publishing. Sachs, J. (2008). Common Wealth. Economics for a Crowded Planet. New York: Penguin Press.

15 Fossiilinen sähkö, lämpö ja liike-energia on rikos ihmiskuntaa kohtaan? Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (ppm) 400 ppm vuonna 2015 Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu vuoden aikana vuosi Petit, J. R., Jouzel, J., Raynaud, D., Barkov, N. I., Barnola, J.-M., Basile, I., Bender, M., et al. (1999). Climate and atmospheric history of the past 420,000 years from the Vostok ice core, Antarctica. Nature 399, Cook, J., Nuccitelli, D., Green, S., Richardson, M., Winkler, B., Painting, R., Way, R., Jacobs, P. ja Skuce, A. (2013). Quantifying the consensus on anthropogenic global warming in the scientific literature. Environmental Research Letters 8(2), 1-7. Marcott, S., Shakun, J., Clark, P., Mix, A. (2013). A Reconstruction of Regional and Global Temperature for the Past 11,300 Years. Science 339(6124), IPCC (2013). Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Geneva: Intergovernmental panel of climate change.

16 Tulevat sukupolvet joutuvat kärsimään, mikäli nykyinen ympäristön tuhoaminen jatkuu.

17 85,9 % nuorista oli samaa tai täysin samaa mieltä

18 Ihmisen toiminta kuormittaa maapallon luonnollisia toimintoja niin paljon, ettei planeetan ekosysteemeiden kestävyyttä voida enää taata tuleville sukupolville Millennium Ecosystem Assessment (2005). Living beyond our means: natural assets and human wellbeing. Statement from the Board. Luettavissa:

19 Tuotantoa ja kulutusta tulee vähentää ympäristösyistä.

20 66,5 % täysin samaa tai samaa mieltä

21 Minun ei ole järkevää toimia ympäristön puolesta, jos muut eivät toimi samoin.

22 78,1 % vastaajista oli eri mieltä tai täysin eri mieltä

23 Olen vähentänyt kuluttamistani ympäristösyistä.

24 41,6 % samaa ta täysin samaa mieltä

25 Hyvän elämän tavoittelun tavat muuttuvat 37 % nuorista tai nuorista aikuisista on tietoisesti vähentänyt kuluttamistaan Suomessa. Komonen, P. & Leminen, E. (2014). Kansallinen nuorisotutkimus uusi kuluttaja. Helsinki: 15/30 Research Oy.

26 Ekologisen jalanjäljen pitäisi reiluuden takia jakautua tasaisemmin eri maiden kesken.

27 59 % nuorista oli samaa mieltä tai täysin samaa mieltä

28 Materiaalijalanjälki paljastaa meidät? 40 tonnia/ asukas/ vuosi 20 Metallit Fossiiliset energianlähteet - kivihiili - öljy - kaasu Rakennusmateriaalit 0 Suomi 31 tonnia Yhdysvallat 27 tonnia Ruotsi 25 tonnia Biomassa - vilja - karja - puu, puukuitu Wiedmann, T., Schandl, H., Lenzen, M., Moran, D., Suh, S., West, J. ja Kanemoto K. (2013). The material footprint of nations. PNAS. Luettavissa:

29 Väite ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun jakaa koko Suomen väestön kahteen samansuuruiseen leiriin. 38 % yhtyy väitteeseen 39 % on eri mieltä Mitä vanhempi vastaaja, sitä selvemmin talouskasvua pidetään hyvinvoinnin ehtona. Apunen, M., Haavisto, I., Sipola, J. & Toivonen, S. (2015). Ken on maassa jämäkin? EVAn Arvo- ja asennetutkimus Helsinki: EVA.

30 Ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun

31 46,2 % oli täysin eri mielt tai eri mieltä 15,1 % oli täysin samaa ta samaa mieltä

32 Jatkuvasti kasvava talous on mahdottomuus maapallon rajallisuuden vuoksi.

33 57,6 % oli samaa tai täysin samaa mieltä Vain 14,7 % eri mieltä tai täysin eri mieltä

34 Kun nälkä, kulkutaudit ja sodat on saatu kuriin, mitä sitten?

35 Bruttokansantuote kolminkertaistui Suomessa Ihmisten kokemus elämän merkityksellisyydestä ei parantunut MITÄ PITÄISI TAVOITELLA? MITÄ ON EDISTYS? Vaarama, M., Moisio, P. Karvonen, S. (2010) Johdanto. Teoksessa M. Vaarama ym. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi Helsinki: THL.

36 Itsemurhien määrät ( asukasta kohden) vahvoina talouskasvun vuosikymmeninä ( ) WHO. Evolution of global suicide rates World Health Organization Luettavissa:

37 Hyvinvointi ei enää lisäänny materiaalista vaurautta kasvattamalla

38 Palataan ihmisyyden ydinkysymyksiin Miksi olemme olemassa? Mikä tekee elämästä elämisen arvoista?

39 Sivistynyt ihminen löytää elämäänsä merkitysnäköaloja, jotka voimistavat tämän hetken täyteyttä ja ehkäisevät tarkoituksettomuuden kokemuksia.

40 Mihin kannattaisi satsata elämän parhaimmat voimat? MATERIAALINEN HYVINVOINTI olen kuluttaja bruttokansantuote osakemarkkinoiden kehitys kuluttajien luottamus vaurauden maksimointi rajallinen materiaalinen kasvu AINEETON HYVINVOINTI olen ihminen arvokas ihmisyys itsensä toteuttaminen/ aikaansaaminen yhteys muihin ihmisiin tarve tulla osaksi jotakin suurempaa rajaton aineettoman pääoman lisääntyminen Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4), Salonen, A. & Konkka, J. (2015). An Ecosocial Approach to Well-Being: A Solution to the Wicked Problems in the Era of Anthropocene. Foro de Educación 13(19), Salonen, A. & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 1/2015. Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja Suomen sosiaalipedagoginen seura,

41 Onko kukoistavan perheen, oppilaitoksen, työpaikan ja kansakunnan idea siinä, että paras meistä on se, joka saa muut loistamaan? onnistuja on se, joka saa muut yltämään omaan parhaaseensa tavoiteltavinta on saada muut kokemaan itsensä vahvoiksi

42 Sosiaaliset, kulttuuriset ja henkiset asiat voivat kasvaa rajattomasti, mutta materiaaliselle kulutukselle maapallo asettaa rajat.

43 artosalonen.com