Ekososiaalinen sivistys tulevaisuuden toivon vahvistamisessa. Arto O. Salonen

Transkriptio

1 Ekososiaalinen sivistys tulevaisuuden toivon vahvistamisessa Arto O. Salonen

2 Millainen maailma on vuoden päästä? Millainen maailman pitäisi olla? Tämänpäiväiset valintamme vaikuttavat tulevien sukupolvien elämään. Onko nykyisen kehityksen suunta hyvän elämän mahdollisuuksia edistävä? Mitkä asiat kannattelevat HYVINVOINTIA? Kaikki haluavat olla onnellisia? Mitä tarvitaan hyvään elämään ja mitä siihen ei tarvita? Siirrämmekö meille kuuluvaa vastuuta vielä syntymättömille ihmisille? Miten minä voin vaikuttaa? Pitäisikö nykyisen kehityksen suuntaa pyrkiä muuttamaan vai ei? Jos emme muuta suuntaa, päädymme sinne minne olemme kulkemassa. Jatkammeko siis kuten tähänkin saakka?

3 Kuinka olla kaikkea sitä, mitä omista lähtökohdista käsin voi parhaimmillaan olla?

4 Mitä jos kodeissa, työpaikoilla, kaupungeissa ja koko yhteiskunnassa olisi olosuhteet, joissa jokainen yltäisi omaan parhaaseensa? vapautuisi joka päivä ihmisen täysi potentiaali yhteiseen käyttöön?

5 Ekologiset huolet elämän edellytysten säilyminen, planetaariset rajat, luonnonvarat Hopwood, B., Mellor, M. & O Brien, G. (2005). Sustainable Development: Mapping Different Approaches. Sustainable Development 13(1), Kaikki tulevaisuuteen liittyvät haasteet palautuvat ekologisiin ja sosiaalisiin lähtökohtiin Sosiaaliset huolet ihmisoikeudet, arvokas elämä, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo

6 Sivistyksen tehtävänä on lisätä maailmaan - hyvyyttä - totuutta ja - kauneutta.

7 SISÄLTÖ 1. Ajan kuva 2. Muuttuva ihminen ja yhteiskunta 3. Toisenlaiseen kurkottaminen edistyksen edellytyksenä 4. Kohti täyttä ihmisyyttä 5. Sivistys kohottaa ihmisen täyteen mittaan

8 Ajan kuva

9 Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on poikkeuksellinen menestystarina Äärimmäinen köyhyys vielä 1940-luvulla Viimeinen sotakorvausjuna lähti 1952 Kuluttajat arvioivat kotitaloutensa rahatilanteen maaliskuussa 2018 paremmaksi kuin koskaan Suomen virallinen tilasto (2018). Kuluttajabarometri. Maaliskuu Helsinki: Tilastokeskus. Luettavissa

10 yhteinen näkymä päättäjät kansalaiset yritykset koulutusinstituutiot kansalaisyhteiskunta

11 Mistä suunta tulevaisuudelle? Mitä pitäisi tavoitella? Mitä tarvitaan lisää ja mitä vähemmän hyvän elämän elämiseksi?

12 ? 5G IoT VR Alustatalous AI

13 talouskasvu tehokkuus tuottavuus kilpailukyky 5G IoT VR Alustatalous AI

14 Mitä on edistys? Bruttokansantuote kolminkertaistui Suomessa Ihmisten kokemus elämän merkityksellisyydestä ei parantunut Bruttokansantuote nelinkertaistui Yhdysvalloissa Ihmisten kokemus elämän merkityksellisyydestä ei parantunut Vaarama, M., Moisio, P. Karvonen, S. (2010) Johdanto. Teoksessa M. Vaarama ym. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi Helsinki: THL. Diener, E. & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1 31.

15 Masennus vei yhdeksän ihmistä eläkkeelle joka päivä vuonna 2017 masennus suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeeseen Suomessa alle 30-vuotiaiden eläköityminen lisääntynyt 30% kymmenessä vuodessa mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 45 vuotta Eläketurvakeskus (2018). Suomen työeläkkeensaajat. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien työkyvyttömyyden syyt eroavat ikäryhmittäin Luettavissa:

16 Yltäkylläisyyden ajan ihmisen suurin vihollinen on elämän merkityksettömyys ja tarkoituksettomuus?

17 Muuttuva ihminen ja yhteiskunta

18 Mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemukset muodostuvat kytköksistä Tästä minä nautin johonkin itsen ulkopuolella olevaan arvokkaaseen Tämän minä osaan Tätä maailma tarvitse

19 Merkitykset syntyvät kytköksissä itseä ympäröivään maailmaan yksilökeskeisyys, eristyneisyys, irrallisuus liittyminen, kuuluminen, osallisuus

20 Arvojen hiljainen vallankumous Elintaso, materialismi Elämän laatu, jälkimaterialismi Salonen, A. & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus 38(2), Inglehart, R. (2008). Changing Values among Western Publics from 1970 to West European Politics, 31(1-2), Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja Suomen sosiaalipedagoginen seura, Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4) Welzel, C. & Inglehart, R. (2010). Agency, Values, and Well-Being: A Human Development Model. Social Indicators Research 97(1), 3-63.

21 Hyvinvointikäsitys Ihmisen rooli yhteiskunnassa Elämän tarkoitus VANHA YHTEISKUNTA materiaalinen, kulutuskeskeinen kuluttaja materiaalisen vaurauden maksimointi UUSI YHTEISKUNTA henkinen, ihmissuhdekeskeinen aktiivinen kansalainen arvokas ja merkitykselliseksi koettu elämä Politiikan päämäärä talouskasvun maksimointi vähäosaisuuden minimointi Talouden toimintaperiaate Maailman hahmottamisen tapa kilpailu, omistajien voittojen maksimointi atomistinen, yksityiskohtainen yhteistyö, yhteiskunnallisten epäkohtien korjaaminen systeeminen, ehyt ja kokonaisvaltainen Luonnonvarat kertakäyttöisyys kaikki kiertää Energia likainen energia puhdas energia Aika lyhyen aikavälin ajattelu pitkän aikavälin ajattelu Mahdollisuuksien ja riittävyyden mitta raha aika

22 Toisenlaiseen kurkottaminen edistyksen edellytyksenä

23 järki + tunne + mielikuvitus Kognitiivinen lähestyminen Asioiden tekeminen paremmin Metakognitiivinen lähestyminen Tehdään parempia asioita Transformatiivinen lähestyminen Määritellään ihmisenä olemista ja suhdetta ympäröivään todellisuuteen uudelleen

24 Vanhojen latujen parantelu lukitut käsitteet lukittu tapa hahmottaa ympäröivää todellisuutta hallinnan tuntu tiede rationaalisuus analyyttinen päättely Puuterilumelle uskaltautuminen uudistuvat käsitteet avoimuus uusille tulkinnoille ympäröivästä maailmasta keskeneräisyys taide leikki mielikuvittelu

25 Taide, mielikuvittelu ja leikki 1. Tuottaa havahtumisia 2. Saattaa toisenlaiseen 3. Täydentää ja uudistaa todellisuuskäsitystä (maailmankuvaa) 4. Tarjoaa merkityksiä olemassaololle 5. Ylevöittää mieltä 6. Vahvistaa myötätuntoa

26 Kohti täyttä ihmisyyttä

27

28 RAVIOLIN REITTI PÖYTÄÄNI TÖLKIN VALMISTUS Raviolitölkki valmistetaan tinapellistä. Tina saadaan avolouhoksesta Brasiliasta. Pelti on terästä, jota saadaan eri puolilta maailmaa rautamalmia louhimalla. Tölkkien sisäpinta suojataan lakalla syöpymisen estämiseksi. Lakka tehdään kemiantehtaissa. Tölkkeihin kiinnitetään paperiset etiketit. Etikettien paperi valmistetaan selluloosamassasta, joka on saatu puuta keittämällä. Puut on kaadettu eri puolilta maailmaa. Lähde: Säilöttyjä unelmia dokumenttielokuva. Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Joonas Berghäll ja Jarkko T. Laine. Ohjaus: Katja Gauriloff. Oktober Oy Grafiikka: Mira Visanto

29 Sosiomateristen systeemeiden tarkastelun tueksi Millainen ja miten pitkä on tämän perunan tie ruokapöytäämme? Mistä meidän vesi tulee? Mistä meidän sähkö tulee ja miten sitä tuotetaan? Miksi? Kuka kasvatti nämä appelsiinit? Miksi? Kuka tämän kalan pyydysti, perkasi ja valmisti? Miksi? Kuka tämän pippurin on kasvattanut? Miksi kaupassa myydään brasilialaista lihaa, vaikka asumme karjatilan lähellä? Mistä farkut on tehty ja ketkä ne ovat valmistaneet? Ketkä poimivat meillä juotavan kahvin pavut? Miksi? Ketkä lämmittävät meidän talon? Miksi? Onko olemassa suomalaista suklaata? Ketkä kaakaoviljelmillä työskentelevät? Miksi? Miksi on olemassa tavallisia ja reilun kaupan banaaneja? Mistä tämä kännykkä tulee? Ketkä sen valmistivat? Kuka louhii raaka-aineet? Onko olemassa ruokaa tai tuotetta, joka olisi kaikilta osin suomalainen? Onko olemassa ruokaa tai tuotetta, jonka tuottamisessa ei käytettäisi öljyä? Miksi?

30 Salonen, A. (2015). Vastuullinen maailmasuhde ja sen merkitys hyvän elämän tavoittelussa. UAS Journal 1/2015. Luettavissa:

31 Ihmiset Eläimet Hyönteiset Kasvit Eloton luonto K E S K I N Ä I S R I I P P U V U U S

32 Ihmiset Eläimet Hyönteiset Kasvit Eloton luonto K E S K I N Ä I S R I I P P U V U U S

33

34 Tyytyväisyys on onnistumista riittävyyden tarkastelussa Tyytyväisyys = Mitä minulla on Mitä minä haluan

35 Tunnista kulutusmotiiveja > todelliset tarpeet? > halut?

36 Yhteenkuulumisen, itsekunnioituksen, aikaansaamisen, rakkauden ja ilon tyydyttäminen materialla on mahdotonta.

37 D Timo Pajunen

38 Timo Pajunen jaettu ymmärrys moniäänisyys kohtaava läsnäolo

39 Köyhyyttä on se, ettei ole yhteyttä toisiin ihmisiin, joiden kanssa jakaa elämän iloja ja suruja.

40 Onko kukoistavan lähisuhteen, työyhteisön ja yhteiskunnan idea siinä, että paras meistä on se, joka saa muut loistamaan? onnistuja on se, joka saa muut yltämään omaan parhaaseen tavoiteltavinta on saada muut kokemaan itsensä vahvoiksi

41 Sivistys kohottaa ihmisen täyteen mittaan

42 Jokainen ihminen on arvokas siksi, että on syntynyt ihmiseksi. Ihmisarvo perustuu ihmisyyteen, eikä siihen mitä ihminen on saavuttanut tai tehnyt elämänsä aikana.

43 Toisen asemaan asettumisen taito on avain kaikkeen edistykseen? moraalin perusta kaiken toisenlaisen lähtökohta merkityksellisyyden lähde

44 EKOSOSIAALINEN SIVISTYSKÄSITYS Erillisyydestä yhteyksien tunnistamiseen ja toisen asemaan asettumiseen Vastuullisuus Kohtuullisuus Ihmistenvälisyys Salonen, A. & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus 38(2), Salonen, A. & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35(1), Salonen, A. & Konkka, J. (2015). An Ecosocial Approach to Well-Being: A Solution to the Wicked Problems in the Era of Anthropocene. Foro de Educación 13(19), Salonen, A. (2015). Vastuullinen maailmasuhde ja sen merkitys hyvän elämän tavoittelussa. UAS Journal 1/2015. Luettavissa: Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen sivistys kestävä hyvinvoinnin perusta. Natura 51(4), Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja Suomen sosiaalipedagoginen seura, Salonen, A. (2014). An Ecosocial Approach in Education. Teoksessa Rolf Jucker ja Reiner Mathar (toim.) Schooling for Sustainable Development: Concepts, Policies and Educational Experiences at the End of the UN Decade of Education for Sustainable Development. Berlin-Heidelberg: Springer, Salonen, A. (2013). Ekososiaalinen sivistys kulttuurin kulmakiveksi. Teoksessa Marja Laine ja Paula Toivanen (toim.) Kestävä kasvatus kulttuuria etsimässä. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 6, Luettavissa: Salonen, A. (2012). Sosiaalinen saneeraus tie ekososiaaliseen sivistykseen. Teoksessa Tuula Helne & Tiina Silvasti (toim.), Yhteyksien kirja Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla. Helsinki: Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto Luettavissa:

45 ILO Ilman iloa ei ole elämää, vaikka ihmisellä olisi kaksitoista autoa, kuusi hovimestaria, linna, yksityinen kappeli ja pommisuoja. Henry Miller

46 Kiitos! artosalonen.com