SATAKUNNASTA - SIKSES PARASTA HANKKEEN UUTISKIRJE HELMIKUU / 2017 EI PELKÄSTÄÄN SE HUNAJA Suomalaiset käyttävät keskimäärin 700 g hunajaa vuosittain. Kulutus on ollut viime vuosina nousussa. Syitä kasvuun on löydetty mm. lähiruoan hyvästä näkyvyydestä. Hunajan tuottamiseen tarvitaan sekä mehiläisiä että mehiläistarhaajia. Mehiläiset keräävät meden, levittävät sen pesissään hunaja-kennoihin ja prosessoivat sen rauhasissaan tuottamien entsyymien avulla hedelmä- ja rypälesokeriksi. Lue lisää sivuilta 4-5. TULEVA KESÄ ON TAPAHTUMIA TÄYNNÄ! Satakunnasta Sikses parasta hanke osallistuu tulevan kesän aikana moniin tapahtumiin ja tilaisuuksiin tuoden samalla esille satakuntalaisten pientuottajien osaamista ja tuotteita. Tiedossa on jo 18.8. Porin Mikkolassa järjestettävä 100 syytä lähiruoalle tapahtuma, jonne tuottajat ovat tervetulleita myymään tuotteitaan sekä esittelemään toimintaansa ja tuotantomenetelmiään. Mikäli olet kiinnostunut kyseisestä tapahtumasta, otathan yhteyttä Ansa Jokirantaan, p. 044 034 4066 tai ansa.jokiranta@pji.fi. MIKÄ ON MIELESTÄSI SIKSES PARASTA? Joko olet osallistunut vuoden 2017 Sikses parhaaseen äänestykseen, missä Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa? Äänestyksen pääroolissa ovat Satakunnan lähiruokaan liittyvät teemat ja kategoriat ja viimeiseen kysymykseen olemme antaneet vapaan sanan, kunhan vastauksesi on osa satakuntalaista lähiruokakulttuuria. Eniten ääniä saaneet tulemme palkitsemaan 6.10.2017 fanfaarien kera! Kaikkien äänestykseen osallistuneiden kesken arvomme satakuntalaisia lähiruokatuotteita. Äänestää voi 31.8.2017 asti. Äänestyksestä vastaa Satakunnasta - Sikses parasta -hanke. Tästä äänestämään!
Häälahjasta se lähti! Mehiläistarhaaja Marja Koskenkorva on miehensä kanssa hurahtanut hunajan tuottamiseen - Kauppojen hyllyt alkavat olla melko tyhjiä kotimaisen hunajan osalta ja kuukauden päästä myydään jo ei oota aprikoi mehiläistarhaaja Marja Koskenkorva. Hurahtaminen hunajan tuotantoon tapahtui vuonna 1998, kun Koskenkorvat saivat häälahjaksi yhden tyhjän pesän, johon he parin viikon sisällä hankkivat mehiläiset. Luontoon liittyvät harrastukset ovat olleet molemmille aina tärkeitä ja mehiläistarhaus sopi hyvin muun muassa marjastamisen kaveriksi. MM Koskenkorvan tuotevalikoimaan sisältyy hunajaa, hunajaisia marjavalmisteita ja Biolinin kanssa yhteistyössä valmistettuja HaniLintuotteita. Mikroyrityksiin lukeutuvan MM Koskenkorvan vuosittainen hunajasato liikkuu 1 0003 000 kilon välillä kesästä riippuen. Pesiä yrittäjällä on nykyään 30-40 kappaletta ja yksi pesä voi parhaimmillaan kattaa 80 000 mehiläistä. Koskenkorvan tarhat sijaitsevat Eurajoella. Mehiläistarhauksessa ja hunajan tuotannossa yritys noudattaa Suomen Mehiläishoitajain Liiton laatimaa Hyvän käytännön ohjeistusta. Hunajan käsittely tehdään pihapiirissä sijaitsevassa elintarviketilassa. - Meillä on Hyvää Suomesta -merkin käyttöoikeus ja hunajaiset marjatuotteet valmistan itse poimituista tai tunnetuilta paikallisilta poimijoilta (hilla ja tyrni) hankituista luonnon- tai puutarhamarjoista. Makuhunajavalmis-teissa käytän luomulaatuista raakakaakaota, inkivääriä ja aitoa vaniljaa. Chilihunajia maustavat chilit hankin Paimiosta Heinän Puutarhalta, kertoo Marja. Työskentely mehiläisten kanssa on Koskenkorvan mukaan hyvin mielenkiintoista ja hänen osaltaan voidaan puhua jopa hurahtamisesta. Luonnossa liikkuminen ja marjastaminen ovat kuuluneet mikroyrittäjän arkeen aina ja nyt sitä saa tehdä myös työkseen. - Mehiläiset ovat luonnon kannalta hyvin tärkeitä, sillä niiden pölyttäminen vaikuttaa luonnollisesti myös marjasatoihin ja kasvien kukintoihin. Mielenkiintoista on myös se, miten eri kasvit vaikuttavat hunajien makuun, väriin ja koostumukseen. - Tuottamamme hunaja on monikukkahunajaa, mutta lingotessa voi tuoksusta ja hunajan väristä päätellä, mikä on ollut lingottavien kakkujen pääsatokasvi. Jos se esimerkiksi on ollut voikukka, hunaja on väriltään vahvan keltaista, kun taas valkoapilasta syntyvä hunaja on vaaleaa ja linkoomossa leijuu ihana valkoapilan tuoksu. Horsmahunaja on puolestaan lähes väritöntä ja lingottaessa hyvin juoksevaa sekä maultaan mietoa, kun taas puolukkahunaja on kauniin pronssiin vivahtavaa väriltään ja maultaan kirpeähköä. Metsätarhoilla villivadelma tuottaa pääsadon ja hunaja on vaaleaa ja maistuu hyvin makealta. Vuoden 2015 hunajasato toi Koskenkorvalle yllätyksen. - Pari kesää sitten saimme ensimmäisen ja tähän asti ainoan kerran kanervahunajaa ja se olikin erikoista. Väri oli hyvin tumma, lingottaessa koostumus hyytelömäistä ja maku voimakas varpumaisen aromikas, mutta asiakkaat tykkäsivät! Parasta tässä työssä on kotipihalla kesäpäivänä kuunnella surinaa, kun mehiläiset ovat bonganneet jonkun hyvän mesilähteen ja sankoin joukoin lentävät edestakaisin kuljettaen mettä pesälle, päättää Koskenkorva.
Ei pelkästään se hunaja Suomalaiset käyttävät keskimäärin 700 g hunajaa vuosittain. Kulutus on ollut viime vuosina nousussa. Syitä kasvuun on löydetty mm. lähiruoan hyvästä näkyvyydestä. Hunajan tuottamiseen tarvitaan sekä mehiläisiä että mehiläistarhaajia. Mehiläiset keräävät meden, levittävät sen pesissään hunajakennoihin ja prosessoivat sen rauhasissaan tuottamien entsyymien avulla hedelmä- ja rypälesokeriksi. Tämän jälkeen mehiläiset haihduttavat vettä kennoista, ja lopulta peittävät kennon vahalla. Sadonkorjuun aikaan mehiläistarhaajat keräävät hunajakennot pesistä ja poistavat vahat kennojen päältä. Tämän jälkeen hunaja poistetaan kennoista linkoamalla ja lingottu hunaja siivilöidään. Jos hunajaa ei poisteta kennoista, syntyy ns. kennohunajaa, jota voi syödä sellaisenaan. Hunaja kiteytyy ennen pitkää. Kiteytymisnopeus riippuu kasveista, mistä mesi on kerätty. Esimerkiksi maitohorsmasta kerätty hunaja säilyy juoksevana pidempään. Kiteytyneen hunajan saa juoksevammaksi esimerkiksi lämmittämällä purkkia kädenlämpöisessä vedessä. Hunajia on kasvista riippuen erivärisiä ja -rakenteisia (Kuva Hunaja.net). Päätoimisia mehiläisten ammattitarhaajia Suomessa on noin sata. Tuottavia mehiläispesiä ammattitarhaajilla ja pienemmillä tuottajilla maassamme on noin 50 000. Keskimäärin mehiläispesä tuottaa noin 39 kg hunajaa kesässä. Hunajantuotanto vaihtelee kuitenkin vuosittain. Kesä 2016 oli huono hunajakesä; kevät oli viileä, jolloin mehiläispesät eivät vahvistuneet tarpeeksi keräämään alkukesän satoa, kun kasvit kukkivat liian nopealla rytmillä samanaikaisesti. Onkin ennustettu, että kotimainen hunaja loppuu nyt alkuvuodesta. Hunaja on usein miten monikukkahunajaa, mikä tarkoittaa sitä, että mehiläiset ovat keränneet mettä monista eri kasvilajeista. Lajihunajaa voidaan saada kerättyä alueilta, joissa jotakin tiettyä kasvilajia kukkii runsaasti. Kennohunajaa ei ole lingottu vahakennoista pois. Hunajakennoja voi syödä sellaisenaan tai pureskella kuin purukumia. Vahan voi pureskella purukumin lailla tai nielaista (Kuva Hunaja.net).
vaan myös pölytys Lajihunaja vaatii mehiläistarhaajalta suuremman työn, koska hunajasta tyhjät pesät on kuljetettava kukkivalle alueelle ja vastaavasti pois lingottavaksi, kun kukinta ohi. Satakunnassakin on iso lajihunajantuottaja, jonka tuotannosta merkittävä osa menee vientiin. Hunaja onkin potentiaalinen vientituote, mutta vientiä on muutamaa toimijaa lukuun ottamatta rajoittanut alituotanto. Tarhamehiläiset luovat arvoa hunajan lisäksi tuottamalla ekosysteemipalveluja pölyttäessään kasveja. Pölytys on näistä ylivoimaisesti tärkeämpi. Suomessa sen vuosittaisen arvon arvioidaan olevan yli 60 miljoonaa euroa koskien viljely-, kotipuutarhaja luonnonkasveja. Tämä on yli 11-kertainen hunajan arvoon verrattuna. Osa ruoantuotannossa olevista kasveista ja metsämarjoista tarvitsee pölytystä. Jos pölytys ei onnistu, ei muodostu satoakaan. Muun muassa pensasmustikka ja omena ovat lajeja, jotka tarvitsevat pölytystä tuottaakseen satoa. Tehokas pölytys lisää monen tärkeän viljelykasvin satoa merkittävästi. Pölytyksellä on merkitystä myös kasvien sadon laadulle. Mehiläinen töissään (Kuva Polytys.fi). Hunaja säilyy huoneenlämmössä ainakin pari vuotta. Myös pakastaminen on mahdollista. Hunajan terveelliset ominaisuudet säilyvät parhaiten, kun sitä ei lämmitä yli 40 asteiseksi. Tosin on osoitettu, että lämpimään teehen sekoitettu hunaja ei muutamassa minuutissa kadota kuin pienen osan hyödyllisistä entsyymeistä. Flunssaisena ja yskäisenä hunajaa kannattaa kokeilla yskään. Hunajaa voi käyttää sekä ruoanlaitossa että leivonnassa. Leivonnassa 1 dl kidesokeria vastaa 3/4 dl hunajaa. Perustietoa hunajasta ja mehiläistarhauksesta löytyy oheisista linkeistä: pölytys.fi hunaja.net (sisältää myös reseptejä) mehilaishoitajat.fi
KASVUHALUKKUUSKARTOITUS Pyhäjärvi-instituutti toteuttaa osana Satakunnasta - Sikses parasta -hanketta kasvuhalukkuuskyselyn Satakunnan ruokaketjulle. Hankkeessa ovat mukana Satakunnan keskeiset elintarvikealan kehittäjäorganisaatiot Pyhäjärvi-instituutti, Satafood Kehittämisyhdistys ry ja ProAgria Länsi-Suomi. Hankkeen rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Satakunnan ELY-keskuksen kautta. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa alan tulevaisuuden näkymiä ja tarpeita. Kysely on suunnattu pk-yrityksille ja toivomme vastauksia 10.3.2017 mennessä. Kiitos! Tästä vastaamaan.
Pyhäjärvi-instituutti Eura puh. (02) 838 0600 toimisto@pji.fi www.pyhajarvi-instituutti.fi Satafood Kehittämisyhdistys ry Huittinen puh. 040 183 9995 satafood@satafood.net www.satafood.net ProAgria Länsi-Suomi Pori puh. 020 747 2550 info.lansi@proagria.fi www.proagria.fi/lansi