Vapaaehtoinen välittää Vaparit vapaaehtoisvastaavan käsikirja



Samankaltaiset tiedostot
VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

Voiko vapaaehtoistyötä johtaa? Suvi-Tuuli Porkka

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Finfami unelmien työpaikka ja järjestö omaisten asialla. Yhdessä enemmän.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

Vapaaehtoistoiminnan periaatteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Koulutuksen rooli MLL:n toiminnassa

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O

AKTIIVISESTI KOTONA 2

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Järjestöjohtaminen. TYYn järjestöt. Rauli Elenius, pääsihteeri

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Plan Be: Aktiiviset seniorivapaaehtoiset PT01-KA OHJELMAN ESITTELY

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

Vapaaehtoistoiminnan käsikirja vapaaehtoisille ja ammattilaisille

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Marttojen vertaismarttatoiminta. Ritva Ikonen, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! Yhteiset palvelut/jhaa 1

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Normeista sopiminen Ryhmäläisten kesken vuorovaikutus on lisääntynyt. Me-henki on muodostunut. Ryhmäläiset viihtyvät, ja tavoite välillä unohtuu.

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

Yhdistyksen toiminnan esittely

MLL. Tukioppilastoiminta

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

VARHAINEN PUUTTUMINEN

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

TUL:n Seurapäivät Turku

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana

Teema 2. työpaja Opiskelija vapaaehtoisena - opiskelijavapaaehtoisen polku

Pidämme puolta pidämme huolta

Tuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle

Ihmisten kokoisia vapaaehtoistehtäviä -opinnäytetyö

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

TOIMINTALINJA RATSUTEAM

VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen Humap Oy, sivu 1

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

Muutoksessa elämisen taidot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

- Monipuolinen kokemus vapaaehtoistoiminnan tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja käytännön kentästä.

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

OPINTOTOIMINTA 2017 TA I TO AVA I M E T, H A R R A S T U S M E R K I T J A O S A A J A PA S S I T

Plan Be: Aktiiviset seniorivapaaehtoiset PT01-KA KOULUTUSOHJELMA

Opetushenkilöstö Punkaharju

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?

Uusi Seelanti.

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Järjestäminen. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke

Toimiva työyhteisö DEMO

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille klo TERVETULOA!

Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Mauno Rahikainen

Koulutuspäivän tavoite

Transkriptio:

Vapaaehtoinen välittää Vaparit vapaaehtoisvastaavan käsikirja

Vapaaehtoiset ovat hyvin toimivan yhdistyksen ja kerhon tärkein voimavara. Tämän opaslehtinen on tehty Parkinson-liiton ja OK-opintokeskuksen yhteisen Vaparit-hankkeen pohjalta. Lehtisen ideat ja kehittämisehdotukset ovat syntyneet hankkeen pilottikoulutuksissa Parkinson-yhdistyksille ja -kerhoille vuosina 2010 2011. Vaparit vapaaehtoisvastaavan käsikirja 2011 Kirjoittajat: aluetyöntekijät Jari Hartikainen ja Hanna Mattila Toimitus: tiedottaja Arja Pasila Ulkoasu: atk-assistentti Päivi Niemi 2

Johdanto Parkinson-liiton jäsenyhdistyksien toiminta perustuu pääosin vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan. Vapaaehtoistyötä yhdistyksissä tekevät usein itse sairastavat ja heidän läheisensä, joille toiminta yhteisten päämäärien hyväksi tarjoaa mielekkään tavan löytää elämään uusia merkityksiä. Lukuisat innostuneet vapaaehtoiset ovatkin yhdistysten ja kerhojen tärkein voimavara. Toivomme, että tämän opaslehtinen auttaisi kerhoissa ja yhdistyksissä vapaaehtoistyötä organisoivia ja siitä vastaavia. Myös yhdistysten ja kerhojen luottamushenkilöt, kerhonvetäjät, ja vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet jne. löytävät pienestä lehtisestämme hyödyllisiä vinkkejä. Vapaaehtoistyöstä on kirjoitettu monia oppaita. Tämä lehtinen on tarkoitettu työkirjaksi ja muistilistaksi helpottamaan Parkinson-liiton jäsenyhdistysten vapaaehtoistoiminnan suunnittelua. Kirjasen tekemisen on mahdollistanut OKopintokeskuksen kanssa yhteistyössä vuosina 2010 2011 toteutettu Vaparit-vapaaehtoisvastaavat jäsenyhdistyksiin -hanke. Liiton seitsemässä yhdistyksessä ja kahdessa kerhossa pilotoitiin hankkeen koulutusohjelmaa, jonka pohjalta luotiin malli sekä koulutukseen että vapaaehtoisten ohjaamiseen Vaparin tehtävänkuva. Hankkeen aikana kerättiin myös tietoa liiton jäsenyhdistysten ja niiden kerhojen vapaaehtoistyöstä. Mihin tarkoitukseen ja miten käytän tätä kirjasta? Tätä Vaparit-vapaaehtoisvastaavan tueksi ja avuksi tehtyä kirjasta voit käyttää käsi-/työkirjana, vinkkilistana ja keskustelun avaajana, kun pohdit, mitä vapaaehtoistoiminta omassa yhdistyksessä/kerhossa on. Yhdistyksen ja kerhojen vapaaehtoistoimintaa ja sen pelisääntöjä kannattaa suunnitella yhdistyksen hallinnossa. Omaan toimintaan soveltuvan vapaaehtoistyömallin jokainen yhdistys voi suunnitella itse. Toiminta yhteisten päämäärien hyväksi luo elämään uusia merkityksiä. 3

Mikä on Vapari vapaaehtoisvastaava? Parkinson-liitto kunnioittaa vapaaehtoistoiminnan periaatteita eikä ole pyrkinyt ohjaamaan yhdistysten ja kerhojen toimintaa minkään tietyn mallin mukaisesti. Vaparit-hanketta käynnistäessämme havaitsimme, ettei liiton jäsenyhdistyksissä ollut nimettyjä henkilöitä, joiden tehtävänä olisi erityisesti vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen ja kehittäminen. Lukuisten yhdistystoiminaan liittyvien tehtävien hoitamisesta vastaavat usein puheenjohtajat ja sihteerit, monesti myös vapaaehtoistehtävät kasautuvat samojen harvojen ihmisten hoidettavaksi. Yhdistyksissä ei myöskään ole ollut aikaa miettiä vapaaehtoistehtävien luonnetta ja sisältöä eikä sitä, mistä saada uusia vapaaehtoisia. Vapaaehtoisten ohjaamiseen, heidän tarvitsemansa tietotaidon sisältöön ja siihen, miten heitä voisi palkita tehdystä työstä, pitäisi myös paneutua toimintaa kehitettäessä. Uusia vapaaehtoisia yhdistykset tarvitsevat jatkuvasti. Vapaaehtoisten tai vapaaehtoistoiminnasta vastaavan ei voi kuitenkaan odottaa sitoutuvan tehtäviin loppuiäksi. Mitä pienempiä tehtäväkokonaisuuksia yhdistys pystyy vapaaehtoisille tarjoamaan, sitä helpommin löytyy tekijöitä. Jakamalla ja kierrättämällä tehtäviä varmistetaan ja vahvistetaan vapaaehtoistoiminnan jatkuvuus. Kun tehtävät jaetaan useamman kuin yhden vastuulle, säilyy myös jaksamisen voimavarana tarvittava vapaaehtoistyön ilo. Yhdistyksen hallitus ja Vapari, koulutettu vapaaehtoinen, sopivat yhdessä siitä, millainen Vaparin toimenkuva yhdistyksessä on. Nimensä mukaisesti Vapari (vapaaehtoisvastaava) on koordinoija ja koollekutsuja. Tehtävää voi myös luonnehtia ohjaajan, johtajan ja järjestelijän nimikkeillä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Vapari tekisi yksin ja yksinään kaiken. Tehtävien ja vastuun jakaminen sekä toisten kuuleminen kuuluvat hyvään vapaaehtoisten johtamiseen. 4

Vaparin toimenkuvaa voi kuulua esim. yhteydenpito kerhonvetäjiin/ -ohjaajiin yhdistysten ja kerhojen vapaaehtoisten toiveiden ja odotusten kuunteleminen esitysten tekeminen yhdistyksen hallitukselle liittyen vapaaehtoistoimintaan yhdistysten hallitusten vapaaehtoistyöhön liittyvien päätösten käytäntöön saattaminen koulutus- ja virkistyspäivien järjestäminen vapaaehtoisille uusien vapaaehtoisten rohkaiseminen mukaan toimintaan oikean ja sopivan tehtävän löytäminen vapaaehtoiselle, yhdistyksellä on luettelo vapaaehtoistehtävistä yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan suunnitteleminen, seuraaminen ja arvioiminen yhdessä yhdistyksen hallituksen kanssa vapari on perehdyttäjä, etsijä, innostaja, kannustaja Vaparin toimenkuvaksi voi muodostua erilaisia tehtäviä yhdistyksestä riippuen. Vapari saa apua tehtävässään Parkinson-liiton aluetyöntekijältä. Parkinson-liiton aluetyöntekijät järjestävät kerran vuodessa Vapareille valtakunnallisen Vapari-päivän. Jakamalla ja kierättämällä tehtäviä varmistetaan ja vahvistetaan vapaaehtoistoiminnan jatkuvuus. Vaparin tehtävät omassa yhdistyksessä Onko Vaparin tehtävistä sovittu? Muistiinpanoja Millaisia tehtäviä Vaparille on yhdistyksessäni annettu? Onko vastuista sovittu selkeästi? 5

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytykset ja eettinen toimintatapa Toimiakseen hyvin Vaparin työlle ja muulle vapaaehtoistoiminnalle pitää luoda selkeät rakenteet yhdistyksen arvostus ja tuki Vaparille ja muulle vapaaehtoistyölle Vaparin peruskoulutus Vaparin tietojen/taitojen ylläpidosta huolehtiminen (päivityskoulutukset kerran vuodessa) säännöllinen työnohjaus kriisitilanteiden hallinta aluetyöntekijän tuki Vapaaehtoiset toimivat ilman palkkaa ja ovat yhteiskunnassamme tärkeä voimavara. Vapaaehtoiset osallistuvat toimintaan tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Vapaaehtoistyöhön sovelletaan samoja pelisääntöjä ja eettisiä periaatteita kuin työelämässä muutoinkin. vapaaehtoisuuden arvostaminen ihmisarvon kunnioittaminen ja tasa-arvo luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri rakentava vuorovaikutus kokemustiedon ja vertaistuen voimaan luottaminen oman ja toisen työn arvostaminen erilaisuuden mieltäminen vahvuudeksi salassapito (muiden henkilökohtaisista asioista ei puhuta ulkopuolisille) hyvä käytös palautteen antamisen tärkeyden ymmärtäminen (huomioiden missä ja miten) sitoutuminen (vapaaehtoinen ilmoittaa esteestä saapua hoitamaan tehtäväänsä) päihteettömyys Parkinson-liiton aluetyöntekijät tukevat Vaparikoulutetun sekä muiden vapaaehtoisten toimintaa. 6

Vaparin muistilista toiminnan perusedellytyksistä ja eettisestä toiminnasta Onko yhdistyksessä pohdittu ja kirjattu toiminnan eettisiä periaatteita? Ovatko yllämainitut eettiset periaatteet yhdistyksen hallitukselle ja kaikille vapaaehtoistoimijoille tuttuja? Onko sovittu vapaaehtoistyössä tapahtuvien haastavien tilanteiden jälkihoidosta? Onko Vaparin työnohjauksen järjestämisestä sovittu? Muistiinpanoja Psykologinen sopimus ja vapaaehtoisten johtaminen Vapaaehtoistyö perustuu psykologiseen sopimukseen. Psykologinen sopimus sisältää molemminpuolisia ja usein ääneen lausumattomia odotuksia siitä, mitä vapaaehtoistyöntekijä ja yhdistys olettavat saavansa tai voivansa antaa toisilleen. Se muodostaa perustan, jolle motivaatio ja sitoutuminen rakentuvat. Sen pitävyydellä tai rikkoutumisella on selkeä yhteys vapaaehtoistyössä koettuun mielekkyyteen ja siihen, jääkö vapaaehtoinen mukaan toimintaan. Perinteisen psykologisen sopimuksen ajatus pitkän yhteistyösuhteen ja lojaalisuuden vaihdosta näkyy vapaaehtoisten vahvana samaistumisena yhdistykseen, erityisesti ikääntyneiden toimijoiden joukossa ja maaseudulla. Vapaaehtoistyössä on kuitenkin yhä tavallisempaa, että mukaan tullaan vain lyhyeksi ajaksi ja pyyteettömän auttamishalun ohella kannustimena toimii mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä tehtävässä (Hokkanen Puohiniemi Yeung). 7

Yhdistystoiminnassa ollaan palkkatyötä selkeämmin omalla ja yhteisellä asialla. Ajatus siitä, että yhdistys olemme me, lisää vapaaehtoistyöntekijöiden luottamusta yhdistyksen odotusten oikeutukseen. Vapaaehtoistyöntekijät asettavat usein itselleen jopa suurempia vaatimuksia kuin yhdistyksensä. Vapaaehtoistyön johtamisen erityisenä haasteena on psykologisen sopimuksen merkityksen ymmärtäminen; pitävä psykologinen sopimus on vapaaehtoisen palkkaa. Se on myös hyvin henkilökohtainen. Tukea tai arvostusta osoittavat asiat ovat eri ihmisille erilaisia, ja esimerkiksi ohjausta voidaan pitää riittävänä tai riittämättömänä. Psykologisen sopimuksen pitävyydestä huolehdittaessa onkin tärkeää säilyttää jatkuva keskusteluyhteys jokaiseen vapaaehtoiseen. Vapaaehtoisen on voitava kokea, että hän tulee kuulluksi ja että juuri hänen odotuksensa otetaan huomioon. Vapaaehtoistyön koordinoijana Vaparilla on oma vastuunsa siitä, että yhdistykseen vapaaehtoistyöhön tulevat henkilöt tietävät, mitä yhdistys heiltä odottaa ja toisaalta mitä yhdistyksellä on heille annettavaa. Vapaaehtoistyötä teettävä yhdistys toivoo ja odottaa saavansa toimijoikseen henkilöitä, jotka hyväksyvät yhdistyksen eettiset periaatteet, ovat valmiita noudattamaan yhdistyksen toimintatapoja ja suhtautuvat vastuullisesti ja asiallisesti tehtäväänsä. Vapaaehtoistyöntekijöiltä voidaan odottaa aloitteellisuutta, itsenäistä työotetta, energisyyttä, yhteistyökykyä ja lukuisia muita avuja. Odotukset ovat sisäänrakennettuina yhdistyksessä vallitsevaan kulttuuriin ja niiden perusta on yhdistyksen historiassa ja toiminnan laadussa. Vaikka odotuksista ei aina puhuta, uudet vapaaehtoiset oivaltavat niiden olemassaolon tutustuttuaan toimintaan ja yhteisöön. Yhtä selväksi pyritään tekemään myös se, mitä yhdistys voi tarjota vapaaehtoisilleen, esimerkiksi mielekkään tehtävän, siihen tarvittavan koulutuksen ja tuen sekä mahdollisuuden kuulua yhteisöön ja saada äänensä kuuluviin. Yhdistyksessä kannattaa 8

pohtia sitä, mitä vapaaehtoiset voivat tarjota yhdistykselle ja mitä yhdistys voi tarjota heille. Asiaa voi lähestyä seuraavien kysymysten kautta: mitä vapaaehtoistyöntekijät odottavat yhdistykseltä, mitä vapaaehtoistyöntekijät tarjoavat yhdistykselle, mitä yhdistys odottaa vapaaehtoistyöntekijöiltä ja mitä yhdistys tarjoaa vapaaehtoistyöntekijöilleen. (Vapaaehtoistyön hiljaiset sopimukset. Suvi-Tuuli Porkka) Vuorovaikutustaidot Vapari kohtaa tehtävässään koulutukseltaan, kokemukseltaan, tiedoiltaan ja taidoiltaan hyvin erilaisia ihmisiä. Vaparin pitää pystyä saavuttamaan muiden vapaaehtoisten luottamus ja kunnioitus pyrkiä yhteiseen ymmärrykseen. Onko yhdistyksessäsi keskusteltu Vaparin roolista? Mitä Vapari odottaa yhdistykseltä? Muistiinpanoja Mitä Vapari tarjoaa yhdistykselle? Mitä yhdistys odottaa Vaparilta? Mitä yhdistys tarjoaa Vaparille? Muiden vapaaehtoisten osalta? Onko keskusteltu Vaparin toimenkuvasta ja tehtävistä? Onko keskusteltu Vaparin vastuista ja vapauksista? Onko sovittu Vaparin ja hallituksen yhteistoiminnasta? 9

Dialogilla tarkoitetaan keskustelua, jossa kuunnellaan toista osapuolta. Turhan usein keskustelussa pyritään voittamaan toinen. Tämä johtaa siihen, että toisen puhuessa mietimme omaa vastaustamme emmekä kuuntele, mitä vastapuolella on sanottavana. Dialogia käydään kaikkia osapuolia arvostavassa ja kunnioittavassa ilmapiirissä. Sen avulla on mahdollisuus löytää tuoreita näkökulmia. Tämä edellyttää dialogiin lähdettäessä avoimuutta, vastaanottavaisuutta uusille ratkaisuille ja myös omien käsitysten kyseenalaistamista. Dialogissa minä, sinä ja me puhumme yhdessä. Dialogia ei synny, jos vain itse puhumme ja keskitymme viemään läpi omia suunnitelmiamme ja ajatuksiamme tai vaadimme muita ymmärtämään vain omia näkemyksiämme. Aito dialogi näkyy esimerkiksi seuraavanlaisena keskustelussa ilmenevänä kommenttina: Niinpä en ole ajatellut asiaa tuolta kantilta. Keskustelujen tavoitteena yhteinen ymmärrys. Vaparin muistilista dialogiseen keskusteluun Kunnioita kumppanisi mielipidettä, vapaudu ennakkoasenteistasi. Pyri tuomaan näkemyksesi selkeästi esille, mutta älä pyri voittamaan keskustelukumppaniasi. Etsi yhteistä ymmärrystä. Muistiinpanoja Kuuntele! Kysy! 10

Tiedottaminen Vaparin tehtäviin kuuluu myös yhdistyksen sisäinen ja ulkoinen tiedotus eri tapahtumista, toiminnoista ja ryhmistä. Nopea massatiedottaminen on nykyaikana mahdollista sähköpostin ja tekstiviestien avulla. Vaparin onkin hyvä kerätä yhdistyksen eri tapahtumiin ja toimintoihin osallistuvilta sekä Vaparin muistilista tiedottamisee sähköpostiosoitteet että puhelinnumerot. Näistä voi tehdä myös omia postituslistaryhmiä eri tarpeisiin. Kaikessa tiedottamisessa on asiallista pyytää lupa postin ja tekstiviestien lähettämiseen. Yhdistys tukee Vaparin toimintaa hankkimalla hänelle Vapari-toimintaa varten puhelimen. Muistiinpanoja Sähköpostilistat käytössä Tekstiviestit käytössä Yhdistyksen puhelin käytössä Vapaaehtoisten huomioiminen Vapaaehtoistyö on luonteeltaan nimensäkin mukaisesti vapaaehtoista. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei hyvin tehtyä vapaaehtoistyötä pitäisi huomioida ja tekijöitä kiittää sekä palkita. Yhdistyksen on varattava Vaparin käyttöön varoja, joiden avulla hän voi tuottaa yhdistyksen vapaaehtoisten virkistystoimintaa. Palkitsemisessa ei useinkaan tarvita rahaa. Sen sijaan tehdyn työn huomioimisen ja siitä kiittämisen pitäisi olla hyvä tapa kaikessa vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoisista huolehtimiseen kuuluu myös huomioiden tekeminen omasta ja muiden jaksamisesta. Jaksamiseen ja terveyteen liittyvät havainnot 11

herättävät kuitenkin usein tunteita, ja niistä pitää pystyä puhumaan hienotunteisesti. Jos joku vapaaehtoisista ei pysty niihin tehtäviin, joihin haluaa osallistua, kuuluu Vaparin tehtäviin vapaaehtoistyön ja vapaaehtoisten koordinaattorina puhua asiasta ja miettiä siihen ratkaisuja. Vaparin muistilista vapaaehtoisten huomioimiseen Muistiinpanoja Arvostetaanko yhdistyksessäsi vapaaehtoisten työpanosta? Miten se näkyy? Onko yhdistys varannut varoja virkistäytymiseen? Onko vapaaehtoistyöntekijöiden virkistyspäiviä pidetty? Onko ns. kehityskeskusteluille ollut tarvetta? Miten yhdistyksen vapaaehtoiset jaksavat? Innostus vai lamaannus? Miten itse jaksat? Vaparin yhteistyökumppanit Yhdistyksen hallitus asettaa Vaparin tehtäväänsä ja määrittelee hänen tehtävänsä. Yhdistyksen hallitus ja puheenjohtaja (tai muu nimetty hallituksen jäsen) ovatkin Vaparin läheisimpiä yhteistyökumppaneita yhdistyksessä. Vaparilla täytyy olla vapaaehtoistoimintaa organisoidessaan ja yhdistyksen toimintaan liittyviä verkostoja ylläpitäessään suora keskusteluyhteys yhdistyksen hallitukseen ja tieto sen tekemistä päätöksistä. Vaparin kannattaa oman osaamisensa ja ideointinsa 12

tueksi pyrkiä verkostoitumaan muiden järjestöjen vastaavien vapaaehtoisten kanssa. Eri järjestöjen vapaaehtoisten tapaamiset ovat parhaimmillaan työnohjauksellisia tapahtumia, joista saa uusia ideoita ja näkökulmia omaan toimintaan. Verkostoitumalla saat uusia ideoita Minun verkostoni Muistiinpanoja Yhdistys: Yhteyshenkilö: Nro: Sähköposti: Yhdistys: Yhteyshenkilö: Nro: Sähköposti: Yhdistys: Yhteyshenkilö: Nro: Sähköposti: Yhdistys: Yhteyshenkilö: Nro: Sähköposti: Yhdistys: Yhteyshenkilö: Nro: Sähköposti Yhdistys: Yhteyshenkilö: Nro: Sähköposti 13

Työnohjaus ja vapaaehtoistyön tuki Vapari kohtaa työssään paljon ihmisiä ja joutuu todennäköisesti toimimaan ajoittain myös ukkosenjohdattimena yhdistyksen ja jäsenten välillä. Ajanoloon työ kasvattaa henkistä taakkaa, jota pitää pystyä purkamaan tehtävästä suoriutuakseen. Vapari tarvitseekin työssä jaksaakseen tukea ja työnohjausta. Työnohjauksella vapaaehtoista autetaan löytämään oma ainutlaatuinen tapansa toimia toisen ihmisen tukena. Työnohjauksen avulla vapaaehtoinen oppii tuntemaan omat voimavaransa, mahdollisuutensa ja rajoituksensa (Nyholm ja Saarelainen, Suomen Mielenterveysseura). Yhdistys voi hankkia vapaaehtoistyöntekijöilleen joko ryhmätyönohjauksen tai yksilöllisen työnohjauksen. Työnohjaajan pitäisi tuntea vapaaehtoistyötä. Työnohjaajana voi toimia liiton aluetyöntekijä. Vaparin muistilista työnohjauksen järjestämisestä Miten yhdistyksessäni on huomioitu Vaparin ja muiden vapaaehtoisten jaksaminen? Kenelle kerron, jos tehtäviä alkaa olla liikaa. Onko minulla jaksamista tukevia verkostoja käytössäni? Miten työnohjaus on järjestetty? Muistiinpanoja 14

Vaparien valtakunnallinen yhteydenpito ja tietojen/ taitojen päivittäminen Liiton kouluttamat Vaparit ovat ainutlaatuinen joukko, joiden osaamisen päivittämisestä liitto pitää huolta kerran vuodessa järjestettävillä Vaparien jatkokoulutuspäivillä. Vapareita myös kannustetaan omatoimisesti pitämään yhteyttä toisiinsa ja jakamaan kokemuksiaan. Hyödyllisiä linkkejä: www.parkinson.fi www.kansalaisareena.fi www.tuntitili.fi www.kansalaisfoorumi.fi www.punainenristi.fi www.ok-opintokeskus.fi Vaparien yhteystiedot Vapari Yhdistys Puhelin Sähköposti 15

Vapaaehtoinen välittää PL 905, 20900 Turku Käyntiosoite: Suvilinnantie 2, 20900 Turku Puh. (02) 2740 400, Fax (02) 2740 444 Sähköposti: parkinson-liitto@parkinson.fi Kotisivu: www.parkinson.fi Aluetoimistot Helsinki puh. 040 085 6005 Kuopio puh. 040 039 1853 Oulu puh. 040 085 6004 Tampere puh. 040 092 4032 Turku puh. 040 512 2352 Painotalo Painola 2011