Lukion 2. vuositason opiskelijoiden unen laatuun vaikuttavat tekijät

Lukion 2. vuositason opiskelijoiden unen laatuun vaikuttavat tekijät Lohjan Yhteislyseon Lukio Psykologia 7 Julkaisuaika: 5.2.2016 Tekijät: Jasmin Kyöstilä ja Tessa Toroskainen 1

Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tutkimusongelma 3 3. Tutkimusmenetelmät 4 4. Tutkimustulokset 4 18 4.1. Koehenkilöiden sukupuolijakauma 4 4.2. Keskimääräinen yöunen määrä 5 6 4.3. Unien näkeminen 6 8 4.4. Yöllä herääminen 8 9 4.5. Syyt Usein tai Kohtalaisen usein heräilyyn yöllä 10 11 4.6. Herääminen aamuisin 11 12 4.7. Unen laadun kokeminen 12 13 4.8. Unen laadun vaikutus opiskeluun 14 15 4.9. Koulusta aiheutuvan stressin vaikutus unen laatuun 15 16 4.10. Vapaa ajasta aiheutuvan stressin vaikutus unen laatuun 17 18 5. Tutkimustulosten arviointi 18 19 6. Yhteenveto 19 7. Lähteet 20 Liitteet 21 22 2

1. Johdanto Unen vaikutus opiskeluun on merkittävä, sillä päivän aikana opitut asiat siirtyvät unen aikana pintamuistista pitkäkestoiseen muistiin. Sen vuoksi riittävä unen saanti on erittäin tärkeää opiskelijoille. Hyvin nukutun yön jälkeen ihminen jaksaa prosessoida ja käsitellä asioita aktiivisemmin, joten oppiminen on tehokkaampaa, kuin huonosti nukutun yön jälkeen. Unen laatu vaikuttaa siis oleellisesti oppimiseen, jaksamiseen, mielentilaan ja sitä kautta jopa ihmisen terveyteen. Unen laatuun vaikuttavat lukuisat tekijät. Muun muassa stressi, yöllä herääminen, painajaiset ja myöhään valvominen ovat yleisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat negatiivisesti uneen. Ihminen pystyy kuitenkin joiltain osin vaikuttamaan oman unensa laatuun. Aivojen sopiva käyttäminen, liikunta, aikaisemmin nukkumaan meneminen, ulkoilma ja säännöllinen elämänrytmi ovat hyviä esimerkkejä siitä kuinka voi itse pyrkiä vaikuttamaan unen laatuun positiivisesti. Erään tutkimuksen mukaan 7 8 tunnin yöunien jälkeen ihmisen aivot toimivat parhaiten, joten lukiolaisten olisi hyvä nukkua keskimäärin tämän verran yössä. Nukuttujen tuntien määrä ei kuitenkaan ole oleellisin asia oppimisen kannalta vaan unen laatu. 2. Tutkimusongelma Tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää unen laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä sitä, miten hyvä tai huono unen laatu vaikuttaa opiskelijoiden elämään. Pyrimme myös selvittämään mistä negatiivisesti unen laatuun vaikuttavat tekijät tulevat. Hypoteesina oli oletus siitä, että painajaiset tai epämiellyttävien unien näkeminen vaikuttavat negatiivisesti unen laatuun ja määrään. Myös yöllä herääminen syystä riippumatta vaikuttaa negatiivisesti uneen, koska se katkaisee erityisesti aivojen kannalta tärkeän REM unen. Koulusta aiheutuva stressi esimerkiksi koeviikolla sekä vapaa ajalla harrastuksesta aiheutuva stressi, vaikuttavat negatiivisesti unen laatuun ja sitä kautta myös opiskeluun, kokeissa menestymiseen sekä yleiseen jaksamiseen. Tavoitteena oli saada käsitys opiskelijoiden unen laatuun vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten se vaikuttaa heidän elämäänsä ja erityisesti opiskeluun. Halusimme myös luoda vastakkainasettelun sukupuolten välille, nähdäksemme onko niiden välillä mahdollisia eroja. 3

3. Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelmä oli kenttätutkimuksena suoritettu kuvaileva tutkimus, joka toteutettiin kyselylomakkeilla. Kävimme etukäteen sovituilla Lohjan Yhteislyseon lukion toisen vuositason kursseilla jakamassa lomakkeita. Valitsimme kyseiset tutkimusmenetelmät, koska ne tarjosivat monipuolisen aineiston, jota oli helppo käsitellä ja analysoida. Lomakkeessa oli 10 kysymystä, joista jokaisessa valittiin omasta mielestä sopivin vaihtoehto. Kyselyssä pyrittiin saamaan laaja aineisto ja monipuolinen näkökulma unen laadusta. Kyselylomakkeen voi nähdä liitteenä tutkimusraportin lopussa. 4. Tutkimustulokset 4.1. Koehenkilöiden sukupuolijakauma Kaavio 1. Sukupuolijakauma prosentteina. Kyselylomakkeeseen vastasi 100 lukio opiskelijaa. Heistä 59 prosenttia oli poikia ja 41 prosenttia tyttöjä. 4

4.2. Keskimääräinen yöunen määrä Kaavio 2. Yöunen määrä prosentteina. Kaavio 3. Tyttöjen ja poikien yöunen määrä prosentteina. Vastanneista vain yksi poika nukkui keskimäärin 9 10 tuntia yössä. 12 prosenttia vastanneista kertoi nukkuvansa keskimäärin 8 9 tuntia yössä. Tästä 12 prosentista poikien ja tyttöjen osuus oli kummallakin 6 prosenttia. Suurin osa vastanneista nukkui keskimäärin 7 8 tuntia yössä. Yhteensä 41 prosenttia nukkui tämän verran ja heistä 25 prosenttia oli poikia ja 16 prosenttia tyttöjä. Toisiksi yleisin keskimääräinen 5

unen määrä yössä oli 6 7 tuntia, joka oli 32 prosenttia. Heistä 17 prosenttia oli poikia ja 15 prosenttia tyttöjä. 14 prosenttia vastanneista sanoi nukkuvansa keskimäärin vain 5 6 tuntia yössä. Poikien osuus heistä oli 11 prosenttia ja tyttöjen 3 prosenttia. Selvimmät erot tyttöjen ja poikien unen määrässä on 7 8 tunnin ja 5 6 tunnin kohdalla. Huomattavasti suurempi osa pojista, kuin tytöistä, nukkuu 7 8 tuntia yössä. Tämä on suhteellisen normaali unen tuntimäärä ja suurin osa vastanneista vastasikin kyseisen kohdan. Ainoastaan 5 6 tuntia nukkuvista suurin osa on poikia. Tämä voisi johtua muun muassa siitä, että moni poika pelaa videopelejä tai muita pelejä yöhön asti. Harvempi tyttö pelaa tällaisia pelejä, josta voisi päätellä että sen takia tytöt nukkuvat enemmän. Toisaalta syy vähäisiin uniin voi olla myös se, että unirytmi on sekaisin tai väsymys tulee vasta myöhään. Tuloksissa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että vastanneista henkilöistä poikia oli enemmän, kuin tyttöjä. 4.3. Unien näkeminen Kaavio 4. Unien näkeminen prosentteina. 6

Kaavio 5. Tyttöjen ja poikien unien näkeminen prosentteina. Ihminen näkee unia joka yö, mutta harvempi muistaa joka aamu nähneensä edellisenä yönä unta. Unet saattavat tuntua niin luonnollisilta, että ne vain yksinkertaisesti unohtuvat. Joskus saattaa käydä niin, että aamulla muistat nähneesi yöllä unta, mutta et kuitenkaan muista minkälainen se oli. Unet auttavat meitä analysoimaan, käsittelemään ja järjestelemään kuluneen päivän tapahtumia pitkäkestoiseen muistiin. Tunnetuin neuropsykologinen uniteoria on aktivaatio synteesiteoria. Sen mukaan REM unen aikana tietynlaiset aallot aktivoivat etuaivoja, jotka yhdistelevät näistä impulsseista satunnaisesti unimielikuvia säilömuistin sisällöistä. Muita uniteorioita ovat Sigmund Freudin 1900 luvun alkupuolella kehittämä psykodynaaminen uniteoria, jonka mukaan unet ovat portti ihmisen piilotajuntaan, tiedostamattomaan psyykkiseen todellisuuteen. Torjutut toiveet, halut, vietit ja pelot, jotka muuten jäisivät piiloon ja käsittelemättä, pukeutuvat unessa usein symboliseen muotoon. Toinen uniteoria on suomalaisen tutkija Antti Revonsuon evoluutiopsykologinen teoria. Hänen teoriansa mukaan unet valmistavat ihmistä kohtaamaan valve elämän tilanteita. Unet ovat siis todellisuutta jäljitteleviä tiloja, joissa ihminen voi harjoitella erilaisista tilanteista selviämistä. Hänen mukaansa erityisen tärkeää evoluution ja hengissä selviämisen kannalta on vaaratilanteiden jäljittely ja eri toimintatapojen harjoittelu niiden varalle. Vastaajista 24 prosenttia kertoo näkevänsä joka yö unia. Joka yö unta näkevistä 13 prosenttia oli tyttöjä ja 11 poikia. Kerran viikossa unta näkeviä oli kaikista eniten, 42 prosenttia, joista 22 prosenttia oli tyttöjä ja 20 prosenttia poikia. Pari kertaa kuukaudessa unta näki saman verran kuin joka yö, 24 prosenttia. Näistä vastaajista jopa 19 prosenttia oli poikia ja 5 prosenttia tyttöjä. Vain 10 prosenttia 7

vastaajista näkee unia kerran kuussa. Heistä 9 prosenttia oli poikia ja 1 prosentti tyttöjä. Selvimmät erot tyttöjen ja poikien välillä näkyi kohdissa: kerran kuussa ja pari kertaa kuukaudessa. Näissä erot olivat 14 ja 8 prosenttia. Tähän eroon vaikuttaa suurelta osin se, että suurin osa tytöistä yksinkertaisesti ilmoitti näkevänsä unta kerran viikossa tai joka yö. Poikien tulokset kuitenkin jakautuivat kohtalaisen tasaisesti kaikkien vastauskohtien kesken. Yksi syy voi myös olla se, että pojat eivät välttämättä välitä unista yhtä paljon kuin tytöt. Tytöille unilla voi olla monenlaista merkitystä, mutta pojat voivat ajatella, että ne ovat vain unia. Tuloksia tarkasteltaessa täytyy myös ottaa huomioon, että kyselyyn vastasi kokonaisuudessaan enemmän poikia kuin tyttöjä. 4.4. Yöllä herääminen Kaavio 6. Yöllä herääminen prosentteina. 8

Kaavio 7. Tyttöjen ja poikien yöllä herääminen prosentteina. Kyselyyn vastanneista ainoastaan 3 prosenttia kertoi heräävänsä usein öisin. Heistä kaikki ovat tyttöjä. Kohtalaisen usein herääviä on 22 prosenttia ja näistä 14 prosenttia on tyttöjä ja 8 prosenttia poikia. Suurin osa eli 39 prosenttia vastasi heräävänsä melko harvoin öisin. Heistä 24 prosenttia on poikia ja 15 prosenttia tyttöjä. Vastaajista 36 prosenttia kertoi, ettei herää koskaan öisin. Heistä 28 prosenttia oli poikia ja 8 prosenttia tyttöjä. Usein ja kohtalaisen usein heräävistä huomattavasti enemmistö on tyttöjä. Tähän syynä voisi olla, että tytöt ovat taipuvaisempia stressaamaan asioista. Stressi saattaa taas vaikuttaa huomattavasti uneen. Suuri osa pojista herää melko harvoin tai ei koskaan öisin. Tämä voisi johtua siitä, että pojat nukkuvat keskimäärin syvempää unta ja he eivät ole yhtä herkkiä heräämään erilaisiin ärsykkeisiin, kuin tytöt. 9

4.5. Syyt Usein tai Kohtalaisen usein heräilyyn yöllä Kaavio 8. Yöllä heräämisen syyt prosentteina. Kaavio 9. Tyttöjen ja poikien yöllä heräämisen syyt prosentteina. Tämä kysymys on jatkokysymys kysymykselle 4. Halusimme selvittää, mitkä olivat heräämisen syyt Usein tai Kohtalaisen usein herääville. Yleisimmäksi syyksi nousi WC käynti 44 prosentilla. Suurin osa heistä oli tyttöjä. Toisiksi yleisin syy, 28 prosentilla, oli herääminen johonkin ärsykkeeseen, kuten kovaan ääneen tai lemmikin häiritessä. Tässäkin kohdassa suurin osa 10

vastaajista oli tyttöjä. Kolmanneksi yleisin syy oli niin sanottu Muu:, jossa vastaaja pystyi itse lyhyesti kirjoittamaan syitä heräämiseen. Heitä oli 20 prosenttia. Tässä kohdassa yleisin vastaus liittyi aina jollakin tavalla siihen, että vastaaja herää vain syyttä. Neljäs vaihtoehto oli, että herää painajaiseen tai muuhun uneen. Tämän kohdan valitsi 8 prosenttia vastaajista. 4.6. Herääminen aamuisin Kaavio 10. Aamuisin herääminen prosentteina. Kaavio 11. Tyttöjen ja poikien aamuisin herääminen prosentteina. 11

Vastaajista 9 prosenttia kokee heräämisen todella vaikeaksi. Heistä 4 on poikia ja 5 tyttöjä. Heräämisen vaikeaksi kokee 29 prosenttia vastaajista. Heistä 21 prosenttia on poikia ja 8 prosenttia tyttöjä. Syitä heräämisen vaikeuteen voisi olla esimerkiksi myöhään valvominen, urheilu myöhään illalla, heräily yöllä tai stressi. Erityisesti pojat kokevat heräämisen vaikeammaksi, kuin tytöt. Tätä voisi selittää muun muassa myöhään pelaaminen tai energiajuomien juominen myöhään illasta, koska varsinkin moni poika tekee näitä asioita nykyään. Tuloksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että poikia osallistui kyselyyn enemmän. Kohtalaiseksi heräämisen tuntee 48 prosenttia vastaajista. Pojista 25 prosenttia ja tytöistä 23 prosenttia vastasi kyseisen vaihtoehdon. Helpoksi heräämisen kokee 14 prosenttia vastaajista ja heistä 11 prosenttia on poikia ja 3 prosenttia tyttöjä. Syitä heräämisen kokemiseen kohtalaiseksi tai helpoksi voisi olla esimerkiksi aikaisin nukkumaan meno, liikunnan harrastaminen päivällä tai alkuillasta tai muuten vain aamuvirkkuus. Heräämisen helppous on tietenkin hyvin positiivinen asia opiskelijoiden kannalta. Tällöin se tuntuu helpommalta ja jaksaa paremmin, kun herääminenkään ei ole hankalaa. 4.7. Unen laadun kokeminen Kaavio 12. Unen laatu prosentteina. 12

Kaavio 13. Tyttöjen ja poikien unen laatu prosentteina. Monet tutkimukset kertovat saman tarinan siitä, että unen määrää tärkeämpää on unen laatu. Vaikka tutkimusten mukaan aivot tarvitsevat 7 8 tuntia unta yössä toimiakseen parhaiten, määrä ei silti ratkaise. Kuusi tuntia hyvälaatuista unta on parempi kuin 8 9 tuntia huonolaatuista unta. Hyvälaatuisessa unessa uni ei katkeile ja sen rakenne on hyvä. Parhaimmassa tapauksessa unessa olisi viitisen syvän unen ja REM unen vaihetta noin 90 minuutin välein. Kysyimme oppilailta, millaiseksi he kokevat oman unen laadun ja saimme positiivisia tuloksia. Vastaajista 65 prosenttia kertoi unen laatunsa olevan hyvä. Heistä 36 prosenttia oli poikia ja 29 prosenttia tyttöjä. Erinomaiseksi unen laatunsa määritteli 13 prosenttia vastaajista. Näistä 12 prosenttia oli poikia ja vain yksi tyttö. 21 prosenttia vastaajista kertoi unen laatunsa olevan kohtalainen. Heistä 12 prosenttia oli poikia ja 9 prosenttia tyttöjä. Onneksi, vain yksi tyttö ilmoitti unen laatunsa olevan heikko. Unen laadun parantaminen on helppoa. Omaa unen laatua voi parantaa helposti kotikonsteilla, joten hetkellisestä unen laadun heikkenemisestä ei tarvitse hätääntyä. 7 kohdan vinkkilista: säännöllinen elämänrytmi, aivojen sopiva käyttö ja aktiivisuus, kohtuullisuus alkoholin käytössä, unitehokkuuden parantaminen eli nukkuu koko sängyssä vietetyn ajan, harrastaa liikuntaa nostaakseen kehon lämpötilaa, välttää runsasta juomista illalla WC hädän välttämiseksi lisäksi lämpimän kylvyn ottaminen ennen nukkumaan menoa nostaa kehon lämpötilaa ja rentouttaa. 13

4.8. Unen laadun vaikutus opiskeluun Kaavio 14. Unen laadun vaikutus opiskeluun prosentteina. Kaavio 15. Tyttöjen ja poikien unen laadun vaikutus opiskeluun prosentteina. Vastaajista 24 prosenttia kokee unen laadun vaikuttavan negatiivisesti opiskeluun. Heistä 8 prosenttia on poikia ja 16 prosenttia tyttöjä. Positiivisesti unen laatu vaikuttaa opiskeluun 38 prosentin mielestä vastaajista. Pojista 25 prosenttia ja tytöistä 13 prosenttia on tätä mieltä. Vastaajista 38 prosentin mielestä unen laatu ei vaikuta opiskeluun ollenkaan. Heistä 27 prosenttia on poikia ja 11 prosenttia tyttöjä. 14

Kysymyksen saattoi ymmärtää kahdella eri tavalla. Opiskelijat, jotka vastasivat, että unen laatu vaikuttaa opiskeluun negatiivisesti saattoivat ymmärtää kysymyksen niin, että unen laadun ollessa huonoa vaikuttaa se negatiivisesti opiskeluun. Ne opiskelijat, jotka taas vastasivat unen laadun vaikuttavan positiivisesti, luultavasti olettivat, että unen laatu on hyvä. Suurin osa opiskelijoista, ketkä vastasivat, että unen laatu ei vaikuta opiskeluun lainkaan, on poikia. Tähän voisi olla syynä se, että pojat eivät ole yhtä alttiita stressaamiselle, kuin tytöt. Stressin vaikutus unen laatuun onkin suuri, jonka vuoksi suurempi osa tytöistä kokee unen laadun vaikuttavan negatiivisesti. 4.9. Koulusta aiheutuvan stressin vaikutus unen laatuun Kaavio 16. Koulusta aiheutuvan stressin vaikutus unen laatuun prosentteina. 15

Kaavio 17. Tyttöjen ja poikien koulusta aiheutuvan stressin vaikutus unen laatuun prosentteina. Stressi heikentää opiskelijoiden unia. Hallinnassa pysyvä stressi voi kuitenkin jopa parantaa unta, sillä stressireaktioon kuuluu myös toipumismekanismi. Stressihormonit virkistävät ensin aivolisäkettä, mutta hajotessaan, hajoamistuotteet lisäävät sekä syvää unta että REM unta. Stressiä ollessa liikaa hormonit virkistävät enemmän, kuin hajoamistuotteet väsyttävät. Aivokuori pysyy yöllä vireänä, ja nukahtaminen ja unessa pysyminen vaikeutuvat. Seitsemääntoista tutkimukseen perustuvassa selvityksessä vuonna 2010 todettiin, että voimakas väsymys, heikentynyt unen laatu ja vähäinen unen määrä olivat yhteydessä heikentyneeseen koulusuoriutumiseen. Näistä päiväväsymyksen yhteys oli voimakkain. Unen laatu oli puolestaan voimakkaammin yhteydessä suoriutumiseen kuin unen määrä. Vastaajista 20 prosenttia kertoi koulun stressin vaikuttavan unen laatuun selvästi. Heistä 15 prosenttia oli tyttöjä ja 5 prosenttia poikia. Jonkin verran koulun stressi vaikutti 45 prosenttiin vastaajista. Näistä 20 prosenttia oli tyttöjä ja 25 prosenttia poikia. 35 prosenttia ei ole huomannut koulun stressin vaikuttavan unen laatuun lainkaan. Heistä 5 prosenttia oli tyttöjä ja 30 prosenttia poikia. Huomattavin ero tyttöjen ja poikien välillä oli Ei vaikuta kohdassa. Poikia vastasi tähän kohtaan 25 prosenttia enemmän kuin tyttöjä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että pojat stressaavat vähemmän koulua kuin tytöt. Tytöillä on luultavimmin enemmän suorituspaineita ja he vaativat enemmän itseltään. Tähän ei tietenkään voi leimata kaikkia poikia, mutta voimme todeta, että huomattava osa heistä ajattelee näin. Tätä väitettä tukee myös se, että Selvästi kohtaan vastasi 10 prosenttia enemmän tyttöjä kuin poikia. Tytöillä saattaa siis olla enemmän paineita koulussa menestymiseen kuin pojilla. 16

4.10. Vapaa ajasta aiheutuvan stressin vaikutus unen laatuun Kaavio 18. Vapaa ajasta aiheutuvan stressin vaikutus unen laatuun prosentteina. Kaavio 19. Tyttöjen ja poikien vapaa ajasta aiheutuvan stressin vaikutus unen laatuun prosentteina. 17

Vapaa ajasta voi myös löytyä monta eri syytä stressi tason nousemiselle. Harrastukset saattavat aiheuttaa monille stressiä, vielä koulusta syntyvän stressin päälle. Erilaiset kilpailut tai näytökset saavat tunteet pintaan ja voivat laittaa pään pyörälle. Myös vain tavallisen rennon vapaa ajan puute saattaa aiheuttaa stressiä. Jos tietää, ettei ehdi vain istua hetkeä paikoillaan ja hengittää syvään päivän aikana, saattaa ahdistua koko päivästä ja stressata jo heti aamusta. Vastaajista 58 prosenttia on sitä mieltä, että vapaa ajan stressi ei vaikuta unen laatuun. Heistä 42 prosenttia on poikia ja 16 prosenttia tyttöjä. Tyttöjen ja poikien välillä on merkittävä ero tämän suhteen. Pojat eivät stressaannu asioista niin herkästi, kuin tytöt. Tytöt ilmeisesti pohtivat stressaavia asioita enemmän, jolloin se vaikuttaa heidän unensa laatuun. Yhteensä 35 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että vapaa ajan stressi vaikuttaa unen laatuun jonkin verran. Pojista 16 prosenttia pojista on tätä mieltä ja tytöistä 19 prosenttia. Tässä kohdassa sukupuolten välillä ei ole merkittävää eroa. Vastaajista ainoastaan 7 prosenttia on sitä mieltä, että vapaa ajan stressi vaikuttaa selvästi unen laatuun. Pojista vain 2 prosenttia on tätä mieltä ja tytöistä 5 prosenttia. Tästäkin voi päätellä, että tytöt ovat alttiimpia ottamaan stressiä vapaa ajallakin tapahtuvista asioista. Voisi myös päätellä, että pojat osaavat ottaa vapaa ajalla tapahtuvat asiat rennommin, kuin tytöt tai he osaavat käsitellä niitä paremmin. 5. Tutkimustulosten arviointi Tutkimustuloksia oli melko helppo lukea ja analysoida. Analysointi vei aikaa, mutta onnistuimme kuitenkin saamaan järkevän kokonaisuuden vastauksista. Kyselylomakkeista löytyi yllättäviäkin vastauksia, jotka avarsivat meidän näkökulmaamme aiheeseen. Lomakkeessa oli yksi kohta, johon vastaaja pystyi kirjoittamaan oman vastauksensa, jos mikään muista kohdista ei tuntunut sopivalta. Oli mukava huomata, että tähänkin kohtaan oli muutama henkilö vastannut. Tämäkin toi monipuolisuutta tuloksiin. Yksi kysymyksistä saattoi olla hieman epäselvä ja siihen saimmekin erilaisia tuloksia, koska vastaajat ymmärsivät kysymyksen eri tavoilla. Kyselyn suorittaminen oli helppoa ja mukavaa. Oppilaat vastasivat mielellään kyselyymme, joka teki työstämme mielekkäämpää. Kyselyyn vastasi enemmän poikia, kuin tyttöjä, koska kävimme poika painotteisilla kursseilla. Oppilaat eivät myöskään välttämättä vastanneet kyselyyn täysin rehellisesti tai eivät keskittyneet kyselyyn. Tämä saattaa aiheuttaa virheitä tuloksiin. Hypoteesi piti paikkaansa ainakin jossakin määrin kyselystä saatujen tulosten kanssa. Koulusta ja vapaa ajalla aiheutuva stressi ei poikien mielestä vaikuttanut läheskään niin paljon unen laatuun, kuin tyttöjen mielestä. Tämä oli hieman yllättävä asia. Pojat käsittelevät asioita selvästi sellaisella tavalla, että stressi ei pääse 18

vaikuttamaan unen laatuun. Tytöt taas ovat merkittävästi alttiimpia stressaamaan asioista, joka vaikuttaa monen tytön unen laatuunkin. 6. Yhteenveto Jokainen lienee kuullut, että ihmisen täytyy nukkua vuorokaudessa 7 9 tuntia. Tämä on niin yleinen uskomus, että siitä on tullut melkeinpä yleinen totuus. Mutta mistä se on peräisin? Vuonna 1993 Yhdysvalloissa tehtiin tutkimus, jossa 16 vapaaehtoista sijoitettiin kuukauden ajan, 14 tunniksi, joka päivä pimennettyyn makuuhuoneeseen oleskelemaan ja tarkkailtiin heidän nukkumistaan. Aluksi useimmat nukkuivat keskimäärin 12 tuntia vuorokaudessa, mutta ajan myötä heidän kaikkien uni tasaantui keskimäärin kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa. Tästä tehtiin päätelmä, että kahdeksan tuntia on optimaalinen uniaika. Nykyään unitutkijat ovat kuitenkin yhä enemmän ja enemmän sitä mieltä, ettei mitään yleispätevää määrää ole ja että unentarve on hyvin yksilöllistä. Voidaan kuitenkin sanoa, että mitä paremmin nukumme, sitä vähemmän meidän tarvitsee nukkua. Kyse on siis enemmänkin unen laadusta, kuin määrästä. Parantamalla unen laatua olo on virkeämpi, vaikka unen määrää ei lisätty. Kyselyssä tulikin oletustemme mukaan ilmi, että oppilaan nukkuvat 7 8 tuntia yössä. Tämä on riittävä ja optimaalinen aika. Tutkimuksen toteutusalue oli suhteellisen pieni, joten tutkimustuloksia ei voi yleistää. Laajemman tutkimusmateriaalin ja mahdollisesti tarkempien tulosten saamiseksi tutkimus olisi kannattanut suorittaa internetissä. Otoksen suurempi koko olisi antanut enemmän analysoitavaa materiaalia ja tarkemman lopputuloksen. 19

7. Lähteet http://www.kauneusjaterveys.fi/terveys hyvinvointi/terveys/hyvan unen resepti, (11.1.2016) http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00046, (11.1.2016) http://www.kauneusjaterveys.fi/terveys hyvinvointi/terveys/hyvan unen resepti, (13.1.2016) http://yle.fi/tekstitv/arkisto/hyvinvointi/unenpuute_vaikuttaa_oppimiseen_7489.html, (13.1.2016) https://peda.net/oppimateriaalit/e oppi/ylakoulu/oppilaanohjaus S15/op/tietoa oppimi sesta/uvo, (15.1.2016) https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/84767/kyamk_b130_netti.pdf? sequence=1, (18.1.2016) http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/uusinnumero;jsessionid=929148f8724fe115 221058B11C851F5E?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&_Article_WAR_DL6_ Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo1 1307#s6, (20.1.2016) http://elaparemmin.fi/blogi/nain nukut paremmin paranna unesi laatua/, (22.1.2016) Kirja: Lukion psykologia 3 (Tekijät: Mira Karrasch, Sari Lindblom Ylänne, Raimo Niemelä, Tiina Maria Päivänsalo, Päivi Tynjälä)(Painopaikka: Otavan kirjapaino Oy Keuruu 2015), (22.1.2016) 20

Liitteet Unen laatu kysely Lukion 2. vuositason opiskelijoiden unen laatuun negatiivisesti vaikuttavat tekijät 1. Oletko tyttö vai poika? Tyttö Poika 2. Paljonko nukut keskimäärin yössä? 5 6 tuntia 6 7 tuntia 7 8 tuntia 8 9 tuntia 9 10 tuntia 3. Näetkö unia nukkuessasi? Kerran kuukaudessa Pari kertaa kuukaudessa Kerran viikossa Joka yö 4. Heräätkö öisin? Usein Kohtalaisen usein Melko harvoin En juuri koskaan Käännä! 5. Jos vastasin edelliseen "Usein" tai "Kohtalaisen usein", miksi? Käyn vessassa Käyn syömässä tai juomassa Näen painajaista tai muuta unta Jokin ärsyke esim. kova ääni tai lemmikki herättää Muu: 6. Millaiseksi koet yleensä heräämisen aamuisin? Helppoa Kohtalaista Vaikeaa Todella vaikeaa 7. Millaiseksi koet unesi laadun? Erinomainen Hyvä Kohtalainen 21

Heikko 8. Millä tavalla unen laatu vaikuttaa opiskeluun? Negatiivisesti Positiivisesti Ei vaikutusta 9. Vaikuttaako stressi koulussa esim. koeviikolla unen laatuusi? Selvästi Jonkin verran Ei vaikuta 10. Vaikuttaako stressi vapaa ajalla esim. tärkeässä harrastuksessa unen laatuusi? Selvästi Jonkin verran Ei vaikuta Kiitos vastauksistasi! 22