Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin

Transkriptio

1 Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Viivi Mäkeläinen 14A Derya Jäntti 13E Psykologia

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tutkimusongelma 4 3. Tutkimusmenetelmä 4 4. Tutkimustulokset Tutkimustulosten analysointi Yhteenveto Lähteet Liitteet

3 1. Johdanto Alkoholi on etanolia sisältävä juoma. Se toimii päihteenä, joka lamaannuttaa keskushermostoa. Sitä käytetään maailmanlaajuisesti jokaisessa kulttuurissa kunkin omalla tavalla. Yleensä käyttö tapahtuu juhliessa, tapahtumissa ja tärkeinä merkkipäivinä. Alkoholissa oleva etanoli aiheuttaa päihtymystilan eli humalan, jossa koordinaatiokyky heikkenee, reaktionopeus huonontuu, arvostelu ja tarkkaavaisuus heikkenevät. Voimakas humalatila voi heikentää suuresti muistia ja empatiakykyä ja lisää käytöshäiriöitä. Esimerkiksi pahemmassa tapauksessa muisti voi mennä koko edellisen illan tapahtumista. Juomisesta voi seurauksena olla myös sammuminen eli tajun menettäminen, joka johtuu alkoholin aiheuttamasta alkoholimyrkytyksestä. Vakavampia seurauksia ovat psykoosi ja muut mielensairaukset. Pahimmassa tapauksessa humalatila voi johtaa kuolemaan. Alkoholi voi aiheuttaa myös sosiaalisia ristiriitoja sekä kaveriporukassa että täysin vieraiden kesken. Havainnoinnin ja reaktiokyvyn heiketessä ihmiset ovat alttiina väärinymmärryksille, joista syntyy yleensä riitoja. Ne voivat kärjistyä jopa väkivallaksi. Alkoholin positiivisia vaikutuksia ovat eloisuus ja keveyden ja rentouden tunne. Alkoholi myös auttaa sosiaalisessa kanssakäymisessä ja voi auttaa unohtamaan epämiellyttävät arjen asiat yhdeksi illaksi, kuitenkin kohtuullisuuden määrissä. Alkoholilla on niin ikään monia sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia, mutta miten se vaikuttaa ihmissuhteisiin? 3

4 2. Tutkimusongelma Tutkimusongelmamme on alkoholin aiheuttama aggressiivisuus ja sen vaikutus ihmissuhteisiin. Hypoteesimme oli, että aggressiivisuus lisääntyyy ihmisten välisessä käytöksessä alkoholin alaisuudessa ja sen jälkeen. 3. Tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmämme oli kuvaileva kenttätutkimus. Jaoimme 100 kappaletta kyselylomakkeita satunnaisesti koulumme oppilaille, sekä tytöille että pojille ja kaiken vuositasoisille, vieraillen neljällä oppitunnilla. Ajattelimme tämän olevan helpoin ja nopein tapa kerätä tarvittava määrä vastauksia. Kyselylomakkeessamme oli 12 kysymystä liittyen jokaisen omiin juomatottumuksiin sekä oman itsen ja kavereiden aggressivisuuteen alkoholin alaisuudessa sekä arkitilanteissa. Lomakkeet olivat anonyymejä. 4

5 4. Tutkimustulokset Kuvio 1. Sukupuolijakauma prosentteina ilmaistuna. Tämä on testimme sukupuolijakauma josta nähdään, että enemmistö vastaajista oli naisia. Kuvio 2. Vuositasojakauma prosentteina ilmaistuna. Kaaviosta voimme todeta, että useimmat vastaajat ovat toisen vuositason opiskelijoita ja heitä on 41%. Ensimmäisen ja kolmannen vuositason opiskelijoita on molempia lähes 30%. 5

6 Kuvio 3. Alkoholin kulutus prosentteina ilmaistuna. Enemmistö (35%) juo harvemmin kuin kuukausittain. Kuukausittain ja ei ollenkaan juovia on kuitenkin lähes saman verran. Viikoittain juovia on vain 5% vastaajista. Vastauksista huomasi, että mitä korkeammalla vuositasolla ollaan, sitä useammin koehenkilöt juovat alkoholia. Ensimmäisen vuositason opiskelijoista suurin osa ei juo alkoholia ollenkaan ja muiden vuositasojen opiskelijat juovat joko kuukausittain tai harvemmin. Kuvio 4. Alkoholin vaikutus ihmissusteisiin prosentteina ilmaistuna. Reilun enemmistön (59%) mukaan alkoholilla ei ole vaikutusta heidän ihmissuhteisiinsa. Vaikutuksesta epävarmoja henkilöitä on 14%. Vaikutuksettomuus voi johtua siitä, että he eivät yksilönä ole aggressiivisia tai riidanhaluisia. Näin ollen he, jotka kokivat että alkoholilla ei olisi negatiivista vaikutusta heidän ihmissuhteisiinsa voivat olla humalatilassa esimerkiksi sosiaalisia ja vireämpiä. Näin he välttävät aggressiiviseksi tulemista ja välttyvät myös riidoilta. 6

7 Kuvio 5. Alkoholin vaikutus prosentteina ilmaistuna. Kaaviosta voidaan nähdä, että suurin osa (70%) kyselyyn vastanneista kokee alkoholin vaikuttavan heidän ihmissuhteisiinsa positiivisesti ja loput 30% negatiivisesti. Tämä positiivisuus voi johtua siitä, että humalatilassa jopa ujo ihminen voi tuntea itsensä sosiaalisemmaksi kuin yleensä ja näin ollen esimerkiksi tutustua uusiin ihmisiin ja kokea alkoholin käytön vain positiivisena. Kuvio 6. Aggressiivinen käyttäytyminen alkoholin vaikutuksen alaisena prosentteina ilmaistuna. 87% vastaajista vakuuttaa ettei käyttäydy aggressiivisesti alkoholin vaikutuksen alaisena. Vain 5% myönsi käyttäytyvänsä aggressiivisesti. Vastaamatta jättäneitä oli 8%. 7

8 Yllätyimme siitä, että suurin osa ei käyttäydy aggressiivisesti alkoholin vaikutuksen alaisena. Voi myös olla, että henkilö ei itse tiedosta aggressiivista käyttäytymistään. Kuvio 7. Aggressiivisuuden ilmeneminen prosentteina ilmaistuna. Aggressiivisesti alkoholin vaikutuksen alaisena käyttäytyvien aggressiivisuus ilmenee fyysisenä ja sanallisena yhtä paljon (40%) ja 20% muuna. Vaikka oletimme, että sanallista aggressiivisuutta olisi enemmän, sitä esiintyy nuorilla kuitenkin yhtä paljon kuin fyysistä. Kuvio 8. Kavereiden aggressiivinen käyttäytyminen alkoholin vaikutuksen alaisena prosentteina ilmaistuna. Kaavion perusteella voidaan nähdä, että suurimman osan mielestä kukaan heidän kavereistaan ei käyttäydy aggressiivisesti alkoholin vaikutuksen alaisena. Kuitenkin vastanneista 26% oli taas sitä mieltä, että heidän kaverinsa käyttäytyvät aggressiivisesti ollessaan humalatilassa. Loput 2% olivat tyhjiä. 8

9 On huomattava, että vastaajat kokevat ystäviensä käyttäytyvän aggressiivisesti enemmän kuin he kokevat itsensä aggressiivisiksi. Tämä puoltaa vahvasti sitä, että omaa aggressiivisuutta ei välttämättä huomaa yhtä helposti kuin toisten henkilöiden aggressiivisuutta. Voi olla, että alkoholi aiheuttaa aggressiivisten tekojen unohtamisen tai sitten henkilöt ajautuvat ajattelemaan, että heidän tekonsa eivät muka ole aggressiivisia. Kuvio 9. Kavereiden aggressiivisuuden ilmeneminen prosentteina ilmaistuna. 40% vastanneista kokee aggressiivisuuden ilmenevän sanallisena. Toiseksi eniten (35%) ilmenee fyysisenä väkivaltana. Loput 25% ilmenee molempina. Kavereiden aggressiivisuus ilmenee enemmän sanallisena, kuin fyysisenä, joka vastasi odotuksiamme. Tämä johtuu siitä, että kavereiden kesken ei yleensä päädytä käsirysään vaan enemmänkin sanalliseen riitelyyn, kun taas yksilön oma aggressiivisuus voi kohdistua keneen tai mihin tahansa ja näin ollen olla enemmän fyysistä. 9

10 Kuvio 10. Kavereiden käyttäytyminen aggressiivisesti muulloin prosentteina ilmaistuna. Vain 10% vastaajista sanoo kavereidensa käyttäytyvän aggressiivisesti myös selvin päin. Tämäkin on oletettavaa, sillä hyvin aggressiivisesti käyttäytyvän kanssa on hankalaa luoda ystävyyssuhdetta. Kuvio 11. Riitaantuminen (esim. ystävien kanssa) alkoholin vaikutuksen alaisena prosentteina ilmaistuna. 87% vastaajista ei mielestään riitaannu alkoholin vaikutuksen alaisena. 10% vastaajista taas kokevat riitaantuvansa. 3% oli tyhjiä. Riitaantumisen vähäisyys on oletettavaa otettuna huomioon, että harva käyttäytyy aggressiivisesti ja näin ollen riitojakaan ei pitäisi syntyä. 10

11 Kuvio 12. Kaverin aggressiivisuuden ilmenemisen vaikutus prosentteina ilmaistuna. Kaavion perusteella suurin osa ei koe kavereiden aggressiivisuuden vaikuttavan itseensä. Loput vastanneista kokivat kuitenkin aggressiivisuuden vaikuttavan heihin. 29% koki aggressiivisen käytöksen epämiellyttäväksi kun taas loput 11% vastanneista kokivat alkoholin vaikutuksen alaisena olleen käytöksen ahdistavaksi. Tämä on oletettavaa, koska ei ole paljon henkilöitä, jotka käyttäytyvät aggressiivisesti joten ei ole vaikutusmahdollisuutta. Ne, jotka kokevat kaverinsa käyttäytyvän aggressiivisesti voi tulkita myös aggressiivisuuden eri lailla ja poiketen toisista. 5. Tutkimustulosten analysointi Virhelähteitä tutkimuksesamme voivat olla esimerkiksi vastaajien väsymys tai haluttomuus vastata todenmukaisesti. Joihinkin kyselylomakkeisiin oli myös vastattu väärin. Joissakin kysymyksissä oli valittu kaksi vaihtoehtoa, vaikka jokaisessa kysymyksessä piti valita vain yksi. Tämä vaikeutti hieman tulosten analysointia. Hypoteesimme oli, että alkoholin vaikutuksen alaisena yksilöt riitaantuisivat enemmän, mutta tulosten perusteella voidaankin todeta, että suurin osa vastaajista ei riitaannu alkoholin vaikutuksen alaisena eikä humalatilan jälkeisenä aikoina. Yllätyimme, että vain 30% koki alkoholin vaikutuksen negatiivisena. Oletimme, että alkoholi vaikuttaa enemmän vastanneiden ihmissuhteisiin. 11

12 6. Yhteenveto Vaikka alkoholin vaikutuksen alaisena ihmiset yleensä käyttäytyvät sopimattomammin kuin selvänä, alkoholin ei todettu olevan enemmän aggressiiviseen käytökseen johtava päihde. Voimme siis todeta, että nuoret eivät yleensä käyttäydy aggressiivisesti alkoholin alaisena ja aggressiivisuus ei vaikuta yleisesti ottaen ihmissuhteisiin. 7. Lähteet Liitteet Kyselylomake Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin 1. Sukupuoli [ ] nainen [ ] mies 2. Vuositaso [ ] 1 [ ] 2 [ ] 3 [ ] muu 3. Kuinka usein juot alkoholia? [ ] viikoittain [ ] kuukausittain [ ] useammin [ ] harvemmin [ ] en ollenkaan 12

13 4. Koetko alkoholin vaikuttavan ihmissuhteisiisi? [ ] kyllä [ ] ei [ ] en osaa sanoa 5. Jos vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, niin onko vaikutus [ ] positiivista [ ] negatiivista 6. Käyttäydytkö aggressiivisesti alkoholin vaikutuksen alaisena? [ ] kyllä [ ] en 7. Miten aggressiivisuus ilmenee? [ ] fyysisenä väkivaltana [ ] sanallisena väkivaltana [ ] muu, mikä? 8. Käyttäytyvätkö useat/joku kavereistasi aggressiivisesti alkoholin vaikutuksen alaisena? [ ] kyllä [ ] ei 9. Miten kavereidesi aggressiivisuus ilmenee? [ ] fyysisenä väkivaltana [ ] sanallisena väkivaltana 10. Käyttäytyvätkö kaverisi aggressiivisesti muulloin? [ ] kyllä [ ] ei 11. Riitaannutko (esimerkiksi ystäviesi kanssa) enemmän alkoholin vaikutuksen alaisena? [ ] kyllä [ ] ei 12. Miten kaverin aggressiivisuuden ilmeneminen vaikuttaa sinuun? [ ] ahdistavasti [ ] epämiellyttävästi [ ] ei mitenkään 13

14