Pedagogisia näkökulmia tieto-ja viestintätekniikan soveltamiseen (6op)

Samankaltaiset tiedostot
Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa

(Verkko)pedagogiset mallit yhteisöllisen oppimisen edistäjinä

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena

Oppiminen ja sen ohjaaminen P

Tietoyhteiskuntakehitys ja koulutusteknologian alan strategiset linjaukset

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Koulutusteknologian perusopinnot 25op.

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen KIELOT 4.0

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa?

Tervetuloa opiskelemaan. koulutusteknologiaa!

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Laadukas verkkototeutus - valmennus

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Ketterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE

Opettajana Aalto-yliopistossa II LP3, Teema: Opetusmenetelmät ja palaute

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Hyvinvointia opiskelijoille

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Yhteistoiminnalliset menetelmät

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Arviointi ymmärtävän oppimisen tukena. Designing e-learning Essi Vuopala

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?

Hyvät käytännöt verkko-opetuksessa epassi-koulutus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Inspiroivat oppimisympäristöt?

Erillisopintooikeuslomake. Täyttäkää ja antakaa kouluttajille Jos et muista opiskelijanumeroasi, niin henkilötunnus riittää

Biokemian menetelmät I P (10 op / 8 op / 3,5 op) Juha Kerätär (F210, Kontinkangas,

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Mitoitussuositus. Opetussuunnitelmien suunnitteluun

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

A! PEDA INTRO (5 op)

Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

Edutool-opinnot. Lähitapaaminen 19.1.

Pedagoginen muutos -verkkojakson avaus. Tytti Tenhula Soile Jokinen

Johdatus ohjauksen teoriaan ja käytäntöön (12/12) Professori

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info

Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä

YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN

Opettajan pedagogiset opinnot

UUDENLAINEN OPPIMISTILA MUUNTUU TILANTEEN MUKAAN JA INNOSTAA OPPIMAAN

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto

Ammattialakohtaisen opintokokonaisuuden toteutussuunnitelma

Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto

Teknologinen muutos verkkojakso

Oppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden

Etäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin. Pekka Koskinen, Heli Lehtivuori, Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Opettajuus digitaalisuuden muutospyörteissä

Koulutusteknologian perusopinnot 25op.

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä)

Laadukas verkkototeutus - valmennus. Laatukriteerit osa 4: vuorovaikutus klo

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Työpaja 2 Työkaluja ja malleja koulun käytäntöjen kehittämiseen Heidi Krzywacki & Laura Koistinen Minna Lakkala

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Työn opinnollistamisen kehittäminen eri koulutusaloilla T Y Ö S T Ä O P P I M A S S A, T Y Ö H Ö N A R B E T E K O M P E T E N S K A R R I Ä R

eamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Trialoginen oppiminen

Laadukas verkkototeutus - valmennus

Teknologian mahdollisuudet ymmärtävän oppimisen tukena

Yksin työskentelystä ryhmäblogiksi

Rikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia kurssin toteutus yliopiston ja kolmannen sektorin yhteistyönä

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Mira Grönvall ja Rami Lehtinen

Opetusyhteistyön tiivistäminen ja yhteinen verkko-opetus

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Ropeka. Taustakysymykset

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Yrittäjyys YY00B75. Katta Siltavirta

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019

ENE-C3001 Energiasysteemit

Transkriptio:

Pedagogisia näkökulmia tieto-ja viestintätekniikan soveltamiseen (6op) Orientaatio opintojaksoon Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi

Orientaatiotapaamisen sisältöja aikataulu 12.15-12.45 Kahvit ja yleisorientaatio (kurssikuvaus, aikataulu ja keskustelu loppusuorituksesta), ryhmien nimeäminen 12.45-13.30 Tiimityöskentelyäja käsitekarttatyökaluihin tutustuminen 13.30 15.20 Jigsaw työskentelyä(case I) 13.30-13.40 Johdatus tulevaan Jigsaw työskentelyyn 13.40-14.10 Kotiryhmätyöskentelyä 14.10-14.40 Eksperttiryhmätyöskentelyä 14.40-15.10 Paluu kotiryhmään 15.10-15.20 Jigsaw -koonti 15.20-15.30 Ohjeistus ja materiaalin jako seuraavaan Jigsaw työskentelyyn (case II)

Kurssikuvaus Tavoite: Opiskelija perehtyy oppimisprosessiin sekäsen tukemiseen ja pedagogisiin malleihin teknologiaa hyödyntävissä oppimisympäristöissä. Opintojaksolla tarkastellaan oppimisprosessin suunnittelua, ohjausta ja arviointia sekäteoreettista tietoa ettäkäytännön kokemuksia yhdistämällä. Sisältö: oppimisen taidot, ymmärtävä oppiminen, oppimisprosessin suunnittelu, ohjaus ja arviointi, teknologian pedagogisesti tarkoituksenmukainen hyödyntäminen

Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija tunnistaa teknologiatuetun opiskelun ja opetuksen perustana olevia oppimisen teorioita, osaa perustella teknologian hyödyntämistä oppimisen tukena oppimisen tutkimuksen näkökulmasta, hallitsee perusasiat oppimisprosessin suunnittelusta ja tukemisesta teknologiaperustaisissa oppimisympäristöissä.

Oppimateriaali Ydinaines S. Järvelä, P. Häkkinen, E. Lehtinen. (Toim.) 2006. Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Porvoo: WSOY. Luvut II-V (247 sivua) Luokkanen, T., Näykki, P., Impiö, N. & Vuopala, E. (Toim.) 2008 Teknologian mahdollisuudet ymmärtävän oppimisen tukena. Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikön julkaisuja Dialogeja 9. Oulu: Oulun yliopiston yliopistopaino. Oheismateriaali Pöysä, J., Hurme, T-J., Launonen, A., Hämäläinen, T., Järvelä, S. & Häkkinen, P. (2006) Millaista on laadukas yhteisöllinen oppiminen verkossa? Osallistujalähtöinen näkökulma yhteisöllisen oppimisen ja toiminnan käytänteisiin Suomen virtuaaliyliopiston tieteenalaverkostojen verkkokursseilla. Suomen virtuaaliyliopiston julkaisuja 3/07. Helsinki: Paino Multiprint Oy. Webb, N. (2009). The teacher s role in promoting dialogue in the classroom. British journal of Educational Psychology, 79, s. 1-28. Muu luentoihin liittyvä materiaali.

Suoritustavat Luennot 8h (+ oman työn osuus 4h), yht. 12h Pienryhmätapaamiset 8h (+tapaamisiin valmistautuminen 4h), yht. 12h Verkkotyöskentelyä yht. 136h Jigsaw työskentelyä wikissä ja Qaikussa, 30h PBL työskentely 16h Verkkotentti (tms. loppusuoritus): -tenttiin valmistautuminen: suomenkielinen teos n. 310 sivua = 50h, -verkkotentti 30h yht. 80h Muu verkkotyöskentely (mm. ilmoitusten seuraaminen), 10h

Opintojakson loppusuoritus Mielekäs suoritustapa? Loppukuulustelu on oppimistilanne. Vaihtoehtoja: Verkkotentti Tenttikysymys julkaistaan wikissäti 9.2., aikaa vastaamiseen klo 8-16. Tenttimateriaalina kurssin aikana tehdyt käsitekartat + muu kurssimateriaali. Tentti suoritetaan pienryhmissä. Tenttivastaukset opettajalle sähköpostiin tenttiajan päättymiseen mennessä, minkäjälkeen opettaja julkaisee vastaukset wikissä. Koonti kurssin käsitekartoista + selvennysteksti Pienryhmäkokoaa kurssin aikana tehdyistäkäsitekartoista laajemman tuotoksen opettajan tehtävänannon mukaan. Käsitekarttakoonnin yhteyteen liitetään noin 1-2 sivun mittainen selvennysteksti, jossa kuvataan ja perustellaan käsitekartan keskeiset sisällöt. Videoleike kurssin keskeisistä sisällöistä muoto vapaa! Muu? Ideointia!!!

Opintojakson aikataulu Tiimityöskentelyä Tiimit ilmoitetaan 25.11. Orientaatio Ke 25.11. 12.15-13.30 CASE 1 ja 2: JIGSAW (f2f) Jigsaw : case I ja case II aloitus Ke 25.11. 13.30-15.30 Jigsaw: case II jatkuu Ti 1.12. 10.15-11.45 Jigsaw- Case II päätös ja koonti Ti 8.12. 10.15-11.45 TUOTOS: MINDMAP 1 ja 2 Virikeluennot 13.1. (wikissä) Jigsaw : aloitus +aiheet 13.1.- 19.1. WIKISSÄ CASE 3: JIGSAW (virtuaali) Ke 20.1. QAIKUSS A Jigsaw: ekspertti työskentelyä Jigsaw- Casen päätös ja koonti 21.-26.1. WIKISSÄ TUOTOS: MINDMAP 3 Virikeluento (wikissä) PBL-case Aloitus Ti 26.1. 10.15-11.45 ja 12.15-13.45 Oman oppimisen reflektointi kurssin ajan blogissa CASE 4: PBL (f2f) Itsenäisen työn vaihe 27.1.- 1.2. PBLcase päätös Ti 2.2. 10.15-11.45 ja 12.15-13.45 TUOTOS: MINDMAP 4 Loppusuoritus (aika ja muoto täsmentyvät 25.11.) HUOM! Opintojakson aikana apukahveja juodaan seuraavina keskiviikkoina (klo 13-14 tilassa KTK219): 2.12, 13.1., 27.1., 10.2.

Tiimityöskentelyä tiimien kokoonpanot Tiimi 1: Jenny Iinatti, Jenni Selesniemi, Tanja Ryymin, Meeri Laine, Jaana Hekkanen, Sisko Kotzschmar Tiimi 2: Ella Seppänen, Marisa Rakennuskoski, Saija Huusko, Simo Wallin, Arto Hietapelto, Kai Koskinen Tiimi 3: Miisa Brännfors, Jaana Tolonen, Päivi Isojärvi, Timo Turunen, Hanna Turunen Tiimi 4: Annukka Tihinen, Sari Sipilä, Kari Broström, Juhani Jarva, Milja Tuomaala Tiimi 5: Sami Sneck, Maarit Matinolli, Markus Vainionpää, Jooel Tervaskanto, Jaakko Kauppi

Tiimin tehtävänätänään Ryhmä miettii tiimin työtapoja, käytettävääteknologiaa ja aikatauluja jne. kurssilla. työnjakoa: kuka tekee tiimille wikisivun, millainen sivurakenne, tavataanko kasvotusten jne. Tutustua käsitekarttatyökaluihin ja päättää, mikäohjelma (tai useampi) otetaan käyttöönsä tällä kurssilla.

Käsitekarttatyökalut Mind42: http://www.mind42.com/ Freemind: http://freemind.sourceforge.net/wiki/ind ex.php/download Bubbl.us: http://bubbl.us/ Mindmeister: https://www.mindmeister.com/

Jigsaw (case I) -työskentely alkaa Jigsaw mallin mukaisen opiskelun tavoitteena on pyrkiä pitkäjänteisellätyöskentelylläasiasisällön syvempään ymmärtämiseen ja jäsentämiseen neuvottelemalla, keskustelemalla ja perustelemalla omia näkemyksiä. Keskeistämallissa on ryhmän jäsenten välinen riippuvuus ja henkilökohtainen vastuu (Aronson, E., & Patnoe, S). Jigsaw malli voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: 1) Oppijat jaetaan (koti-)ryhmiin, jotka edelleen jakautuvat yksilöihin, joista jokainen saa oman osa-alueensa, johon perehtyä. 2) Saman osa-alueen saaneet oppijat kerääntyvät "eksperttiryhmiin", jossa he muodostavat yhteisen käsityksen opiskelemastaan asiasta. 3) Keräännytään alkuperäisiin "kotiryhmiin", joissa jokainen oppija selittäämuille oman erikoisalueensa ja näin pyritään saamaan aiheesta kokonaiskuva.

Jigsaw työskentelyn eteneminen 25.11. Teemana Teknologian mahdollisuudet ymmärtävän oppimisen tukena 1. Kotiryhmätyöskentelyä Jakaudutaan viiteen ryhmään (kotiryhmät), jokaiselle ryhmälle annetaan yksi materiaali seuraavista: Ymmärtävän oppimisen lähtökohtia teoksessa Teknologian mahdollisuudet ymmärtävän oppimisen tukena Materiaali Mitä on yhteisöllinen oppiminen ja CSCL? Arviointi ymmärtävän oppimisen tukena teoksessa Teknologian mahdollisuudet ymmärtävän oppimisen tukena Teknologian pedagogisen hyödynnettävyyden arviointi teoksessa Teknologian mahdollisuudet ymmärtävän oppimisen tukena Esimerkkejätvt:n hyödyntämisestäymmärtävän oppimisen tukena teoksessa Teknologian mahdollisuudet ymmärtävän oppimisen tukena

Ryhmät perehtyvät saamaansa materiaaliin (15min.) ja pohtivat kotiryhmässään vastauksia ryhmälle esitettyihin kysymyksiin (15 min.). Vastaukset kirjoitetaan wikiin ryhmien työskentelytilaan. Kysymykset ovat: Ryhmä 1: Ymmärtävä oppiminen Mitä on ymmärtävä oppiminen? Millainen on taitava oppija? Ryhmä 2: Yhteisöllinen oppiminen ja CSCL Määritelkää yhteisöllinen oppiminen ja CSCL Pohtikaa teknologiatuetun yhteisöllisen oppimisen haasteita ja mahdollisuuksia

Ryhmä 3: Arviointi ymmärtävän oppimisen tukena Miten arvioinnilla voidaan tukea ymmärtävää oppimista? Miten teknologiaa on tarkoituksenmukaista hyödyntääarvioinnissa ja palautteen annossa? Ryhmä 4: Teknologian pedagogisen hyödynnettävyyden arviointi Mistänäkökulmista teknologian pedagogista hyödynnettävyyttävoidaan arvioida? Pohtikaa kolmen lähdemateriaalissa kuvatun tvt:n sovelluksen pedagogista hyödynnettävyyttä. Ryhmä5: Esimerkkejätvt:n hyödyntämisestäymmärtävän oppimisen tukena Koostakaa lyhyt kuvaus erilaisista yhteisöllistäja ymmärtävääoppimista tukevista pedagogisista malleista. Pohtikaa, soveltuuko joku esitellyistämalleista erityisen hyvin toteutettavaksi teknologiatuetussa ympäristössä?

2. Työskentelyä eksperttiryhmissä(30 min.): Jakaudutaan viiteen eksperttiryhmään siten, ettäjokaisessa ryhmässäon yksi jäsen kustakin kotiryhmästä. Eri kotiryhmien jäsenet tiivistävät lukemansa materiaalin keskeiset sisällöt eksperttiryhmän jäsenille keskittyen erityisesti opettajan antamiin kysymyksiin. Jokainen ryhmän jäsen koostaa muistiinpanoja ryhmän työskentelystä.

3. Paluu kotiryhmään Kotiryhmätyöstääkäsitekartan aiheesta Teknologian mahdollisuudet ymmärtävän oppimisen tukena (30 min.) Käsitekartta tehdään ryhmän valitsemalla ohjelmalla. Käsitekartta linkitetään wikiin oman ryhmän työtilaan. Jokainen esittelee lyhyesti oman ryhmänsä käsitekartan (10 min.)

Ohjeistus tulevaan jigsaw (case II) - työskentelyyn Kullekin kotiryhmän jäsenelle annetaan eri artikkeli, artikkelit teoksesta Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Jokainen perehtyy 1.12. mennessähuolellisesti omaan artikkeliin, ja miettii samalla yhden kysymyksen, josta haluaa keskustella eksperttiryhmässäseuraavassa tapaamisessa. Jokainen laatii myös lyhyen yhteenvedon lukemastaan artikkelista. Artikkelit ovat seuraavat: Käsitteellinen muutos oppimisessa ja teknologiaympäristön tuki Oppimisen strategiat ja teknologiaperustaiset oppimisympäristöt Tutkivan oppimisen periaatteita ja käytäntöjä: trialoginen tiedonluomisen malli Tietokone opetuksessa: opettajan apu vai ongelma? Verkkotyöskentelyn vaiheistaminen yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen tukena